Kysy LVI:stä

[repairman]

Jakotukit on käyty läpi ja vuotoa ei ole löytynyt! Tuo vuoto alkoi tuon paisuntasäiliön venttiilin vaihdon jälkeen, niin se vähän tässä ihmetyttää!

Jos jokin on hajotakseen, niin yleensähän se hajoaa, kun sitä ronkkii. Eli jos systeemi kävi paineettomana, niin paineen muutokset saa äkkiä rajoilla olevat paikat rikkoutumaan.

Jo ihan mielenrauhan vuoksi selvityttäsin tuon, jos omin avuin ei selviä.

Onko siellä kaukolämmön tulopuolella painemittaria? Tai laskeeko talon paine nollaan asti? Vai lähteekö paine nousemaan, jos päästää nollaan? Tuosta voisi jo lämmönvaihtimen kuntoa aika pitkälle päätellä. Helpoin tietysti olisi koestaa, jos vaihtimen toisen puolen saisi kokonaan tyhjäksi tai vaikka koko vaihtimen irti ja painetestiin.

Kannattaa toki selvittää, mihin tuossa kaukolämpöhässäkässä on asiakkaan luvallista itse mennä räveltämään. Ei ole itsellä tuosta mitään tietoa

 

[Tiutau]

Jos jokin on hajotakseen, niin yleensähän se hajoaa, kun sitä ronkkii. Eli jos systeemi kävi paineettomana, niin paineen muutokset saa äkkiä rajoilla olevat paikat rikkoutumaan.

Jo ihan mielenrauhan vuoksi selvityttäsin tuon, jos omin avuin ei selviä.

Onko siellä kaukolämmön tulopuolella painemittaria? Tai laskeeko talon paine nollaan asti? Vai lähteekö paine nousemaan, jos päästää nollaan? Tuosta voisi jo lämmönvaihtimen kuntoa aika pitkälle päätellä. Helpoin tietysti olisi koestaa, jos vaihtimen toisen puolen saisi kokonaan tyhjäksi tai vaikka koko vaihtimen irti ja painetestiin.

Kannattaa toki selvittää, mihin tuossa kaukolämpöhässäkässä on asiakkaan luvallista itse mennä räveltämään. Ei ole itsellä tuosta mitään tietoa

Jos siirtimessä on sisäinen vuoto, niin silloin järjestelmän paine nousee. Johtuu siitä, että ensiöpuolella on huomattavasti korkeampi paine kuin toisiopuolella.

 

[Tiutau]

Lämmitysjärjestelmän paine alenee noin 0,5 bar viikossa? Noin litran veden lisäys nostaa paineen takaisin yhteen bar:iin!

Yksitasoinen paritalo kaukolämmössä, vesikiertoinen lattialämmitys noin 300 neliötä. Paine järjestelmässä alkoi laskemaan noin puolitoista vuotta sitten. Vaihdoimme naapurin kanssa paisuntasäiliön (12 litraa) ilmaventtiilin. Venttiili oli syöpynyt, mutta vettä ei ainakaan ilmapuolelta tullut. Unohdimme vain venttiilin vaihdon ajaksi kiertovesipumpun päälle! Menikö tuon venttiilin vaihdon aikana järjestelmään paljonkin ilmaa? Tämän jälkeen tuo paine on järjestelmässä laskenut ja pienellä veden lisäyksellä sen on saanut nousemaan takaisin! Mitä kylmempi ilma, sitä nopeammin paine laskee. Kesällä paine ei laskenut ja kiertovesipumppu oli koko ajan päällä. Paisuntasäiliöön laitoimme kompressorilla ilmaa, olisiko järjestelmä typellä vakaampi? Automaattista ilmanpoistinta on pidetty auki ja kiinni, ei vaikutusta. Ilmausruuvista ei tule koskaan ilmaa. Järjestelmän painekoe on tehty noin kuusi vuotta sitten. Jakotukit ovat tiiviit ja varoventtiilistä ei tule mitään, on astia alla.

Mitenhän tällaisen pienen vuodon löytäisi? Talvi on huono aika alkaa tekemään lämmitysjärjestelmä remppaa!

Täytölle oma mittari vai millä olet tuon litran lisäyksen saanut varmistettua? Vaihda se paisari uuteen, siinä se vika on.
Eikö paisunnalle ole huoltosulkua, vai miksi olet huolissasi pumpun päällä olemisesta töiden aikana?

 

[Screemer]

Täytölle oma mittari vai millä olet tuon litran lisäyksen saanut varmistettua? Vaihda se paisari uuteen, siinä se vika on.
Eikö paisunnalle ole huoltosulkua, vai miksi olet huolissasi pumpun päällä olemisesta töiden aikana?

Vesimittari on samassa tilassa. Paisuntasäiliölle ei ole huoltosulkua, olisi kyllä tarpeen kun ohjeen mukaan paineet pitäisi tarkistaa ainakin kerran vuodessa. Nyt pitää laskea vähän vettä pois ja toimenpiteen jälkeen lisätä hapekasta vettä ruostuttamaan järjestelmää!

 

[kibe]

Vesimittari on samassa tilassa. Paisuntasäiliölle ei ole huoltosulkua, olisi kyllä tarpeen kun ohjeen mukaan paineet pitäisi tarkistaa ainakin kerran vuodessa. Nyt pitää laskea vähän vettä pois ja toimenpiteen jälkeen lisätä hapekasta vettä ruostuttamaan järjestelmää!

Ei sinulla ole mitään ruostuvia osia lattialämmitysjärjestelmässä. Toki jakotukkien letkutusta tulet tarvitsemaan mutta se kannattaisi tehdä jokatapauksessa jos olet jatkuvasti lisäillyt vettä. Enkä lähtisi paineitakaan tarkastamaan kerran vuodessa jos mitään ongelmia ei ole, toki säiliön kylkeä voi kolkutella tai suhauttaa hieman ilmaruuvia . Uusi kestänee kyllä pitkään huoltovapaana.

 

[Jack W]

Pitäisi APK sisääntuloliitin tulpata muuton takia. Mikäs tulppa tähän nyt menee ettei tule ostettua turhaan väärää.
Mauserilla mitattu, että ulkokierre on 20mm eli onko oikea tulppa 3/4"? Ihan ei mene millit yhteen, mutta varmaan voi olla mittauksessakin heittoa eikä nyt pääse tarkistamaan ajamatta vanhalle kämpälle.
Mietinnässä: Sulkuhattu, messinki 3/4" | Motonet Oy

Linkissä oleva 3/4" messinkihattu käy suoraan. Näköjäään tuossa APK liitännässä on muunnosnippa ja sen kun ottaa irti, niin 1/2" hatulla voi myös tulpata.

 

[TeknoR]

Ongelma: Radon-ilmastin pumppaa säiliön liian täyteen, ja vesi menee ylivuotoputkea pitkin viemäriin.

Liittyykö tämä jotenkin asiaan? Mikä tuo kiekura on? Siitä ei lähde mitään sähköjohtoja. Yritin etsiä syytä miksei tuo katkaise veden pumppaamista kun tämä välisäiliö on täynnä.. ennen toiminut hyvin.

 

[KoessiKenguru]

Meiltä löytyy Alpha Innotecin maalämpöpumppu, joka tekee myös käyttöveden. Porakaivovedessä on mangaania, joka näkyy pesukoneissa yms. Kävi mielessä, että pitäisikö noille maalämpöpumpuille tehdä jonkinlaista huuhtelua/tyhjennystä tasaisin väliajoin, kun luultavasti sinnekin säiliöön on kertynyt mangaanitauhkaa?

 

[stabbulamus]

Meiltä löytyy Alpha Innotecin maalämpöpumppu, joka tekee myös käyttöveden. Porakaivovedessä on mangaania, joka näkyy pesukoneissa yms. Kävi mielessä, että pitäisikö noille maalämpöpumpuille tehdä jonkinlaista huuhtelua/tyhjennystä tasaisin väliajoin, kun luultavasti sinnekin säiliöön on kertynyt mangaanitauhkaa?

Käyttövesi menee kierukan/lämmönvaihtimen läpi niin ei se sinällään minnekään säiliöön kerry? Jos tuo töhnä pinnoille kertyy niin kyllähän se huonontaa toimintaa.

 

[KoessiKenguru]

Käyttövesi menee kierukan/lämmönvaihtimen läpi niin ei se sinällään minnekään säiliöön kerry? Jos tuo töhnä pinnoille kertyy niin kyllähän se huonontaa toimintaa.

Kai tuossa kuitenkin säiliö on käyttövedelle, jossa lämmitetty vesi seisoo silloin kun lämmintä vettä ei valuteta jos toimintaperiaatteen olen ymmärtänyt oikein? Kiertävässä vedessä tuo mangaani ei niin tartu, mutta jos jossain vesi seisoo niin pohjalla on varmasti sakkaa, näkyy hyvin mm. meidän ilmankostuttimista.

 

[stabbulamus]

Kai tuossa kuitenkin säiliö on käyttövedelle, jossa lämmitetty vesi seisoo silloin kun lämmintä vettä ei valuteta jos toimintaperiaatteen olen ymmärtänyt oikein? Kiertävässä vedessä tuo mangaani ei niin tartu, mutta jos jossain vesi seisoo niin pohjalla on varmasti sakkaa, näkyy hyvin mm. meidän ilmankostuttimista.

Tietääkseni missään järjestelmässä käyttövettä ei "lepuuteta" säiliössä. Varaajan kerrostunut lämpötila yhdessä kierukan kanssa hoitaa useimmiten tuon käyttöveden lämmityksen.

 

[Lumimies]

Kyllähän noissa maalämpöpumpuissa on vajaan parinsadan litran käyttövesivaraaja, varsinkin okt-käyttöön tarkoitetuissa. Ei noissa riitä teho pelkästään kierukan läpi lämmittämiseen.

 

[Zigh]

Joo, ihan tavallinen vaaraja on 99% okt maalämpöpumpuissa.

Itse kysymykseen en osaa vastata. Jos sitä mangaania pitää tavallisista varaajista huuhdella, niin sitten varmaan syytä olisi myös mlp:lle tehdä sama.

 

[KoessiKenguru]

Kyllähän noissa maalämpöpumpuissa on vajaan parinsadan litran käyttövesivaraaja, varsinkin okt-käyttöön tarkoitetuissa. Ei noissa riitä teho pelkästään kierukan läpi lämmittämiseen.

150 litraa näytti AIT:n speksit sanovan, löysin ohjekirjankin jossa tuo huoltoväli mainittiin. Ehkäpä soittelen maalämpöhuoltoukkeleille ja katson olan yli mitä tekevät, niin jatkossa saattaisi onnistua itsekin. Pitäisi laittaa rauta- ja mangaanisuodatin nimittäin taloon, niin kävi mielessä että ehkä ihan hyvä tehdä huuhtelutoimenpiteetkin ensin.

 

[KoessiKenguru]

Onko ideoita, miten saisi jumittuneen LK-520 Multifillin suodattimen irti? Korkki pyörii, mutta suodatinta ei saa nostettua ylös tuolla mukana tulleella työkaluilla eikä putkipihdeillä tai muillakaan vääntämällä, vaikka ilmausnappiakin pitää pohjassa.

 

[Sikatiiker]

Jos autotallin viemärihaara on yli 10 metriä, siinä täytyy olla viemärin tuuletus. Haaran pituus lasketaan viimeisestä tuuletetusta pisteestä, suunnittelijan mukaan pihan tarkastuskaivon kannesta. Pääsenkö siis koko viemärin tuuletushaarasta eroon jos teen alle 10 metrin päähän autotallista toisen tarkastuskaivon tuolle haaralle?

Tilanne siis sellainen, että kaivuri löytyy pihasta, mutta autotallin lattiasta ei tee mieli viedä lämpimän sisätilan kautta tuuletusputkea vintille ja puhkoa sillä vesikattoa ja aluskatteita.

 

[Coanda]

Et pääse, se tarkastuskaivo on vain osa sitä tuulettamatonta haaraa. Pitäisi saada se vesipiste riittävän lähelle tuuletettua runkoa.

 

[Sikatiiker]

Et pääse, se tarkastuskaivo on vain osa sitä tuulettamatonta haaraa. Pitäisi saada se vesipiste riittävän lähelle tuuletettua runkoa.

Ok en ymmärrä käytännön eroa kun tuuletus otetaan kumminkin siitä haarasta ennen kaivo, otettiin se sitten lattian läpi tai tallin ulkopuolelta tarkastuskaivona. Toisaalta en ihmettele että määräykset toimivat juuri näin. Harmi, se oli jo niin hyvä suunnitelma. Toi runkohan menee talolle, jossa on viemärin tuuletus ja tämä haara ennen sitä menee tallille, joten jaksan vaan epäillä ettei viemärin hajua nouse sieltä tallin öljynerotuskaivosta. Eipä se silti määräyksien sitovuutta poista.

 

[MJay]

Alipaineventtiili tuon viemärin päähän autotalliin sisälle korvaa katolle tuuletuksen tarpeen.

 

[Coanda]

Alipaineventtiili tuon viemärin päähän autotalliin sisälle korvaa katolle tuuletuksen tarpeen.

Rakennuksessa tulee olla viemärin tuuletus vesikatolle, alipaineventtiili ei korvaa sitä. Ainakaan täällä Oulussa ei hyväksytä tuollaista ratkaisua. Pyydä suunnittelijan ja paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen kanta asiaan, sillä se selviää.

 

[Sikatiiker]

Joo ei kelpaa täälläkään pelkkä alipaineventtiili, täytyy keskustella rakval kanssa.

 

[MJay]

Rakennuksessa tulee olla viemärin tuuletus vesikatolle, alipaineventtiili ei korvaa sitä. Ainakaan täällä Oulussa ei hyväksytä tuollaista ratkaisua. Pyydä suunnittelijan ja paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen kanta asiaan, sillä se selviää.

Totta, seison korjattuna. Muistin ulkoa asetustekstin väärin tuolta osin, että oli vaatimus rakennuskohtaisiin katolle johdettuihin tuuletusviemäreihin. Muistelin, että kiinteistöä kohden yksi olisi riittänyt, mutta nyt kun tätä enemmän miettii niin ei tuo toki noin voisi olla.

Voisi tuota ratkaisua toki yrittää mielestäni silti ehdottaa rakennusvalvontaan nähdäkseni tällaiseen käyttöön kun on kyseessä kuitenkin vain autotalli (ei ole oletuksena tulossa WC-istuinta).

 

[Sikatiiker]

Totta, seison korjattuna. Muistin ulkoa asetustekstin väärin tuolta osin, että oli vaatimus rakennuskohtaisiin katolle johdettuihin tuuletusviemäreihin. Muistelin, että kiinteistöä kohden yksi olisi riittänyt, mutta nyt kun tätä enemmän miettii niin ei tuo toki noin voisi olla.

Voisi tuota ratkaisua toki yrittää mielestäni silti ehdottaa rakennusvalvontaan nähdäkseni tällaiseen käyttöön kun on kyseessä kuitenkin vain autotalli (ei ole oletuksena tulossa WC-istuinta).

Juu, ei siihen tule kuin käsienpesuallas ja öljynerotuskaivo.

 

[t-man83]

Vesimittari on samassa tilassa. Paisuntasäiliölle ei ole huoltosulkua, olisi kyllä tarpeen kun ohjeen mukaan paineet pitäisi tarkistaa ainakin kerran vuodessa. Nyt pitää laskea vähän vettä pois ja toimenpiteen jälkeen lisätä hapekasta vettä ruostuttamaan järjestelmää!

Mulla oli aivan sama tilanne, eli paineet laski viikossa noin 0,5-0,3 bariin (mutteivät toki ikinä nollaan) ja pienikin vedenlisäys nosti paineita nopeasti->paisari oli tullut tiensä päähän, eli kalvo särki. Jos paineet laskevat täysin nollaan, niin silloinhan voisi epäillä vuotoa jostain. Sitä säiliötä voipi koputella jollain metallisella ja kuunnella onko täynnä vettä

 

[Screemer]

Mulla oli aivan sama tilanne, eli paineet laski viikossa noin 0,5-0,3 bariin (mutteivät toki ikinä nollaan) ja pienikin vedenlisäys nosti paineita nopeasti->paisari oli tullut tiensä päähän, eli kalvo särki. Jos paineet laskevat täysin nollaan, niin silloinhan voisi epäillä vuotoa jostain. Sitä säiliötä voipi koputella jollain metallisella ja kuunnella onko täynnä vettä

Paisunta-astiaa on täälläkin vahvasti epäilty! Ei ole menneet paineet nollaan. Lisäksi tuli tuossa vedenlisäyksessä pilkku virhe! Vesimittari näyttää desilitran tarkkuudella, eli kaikki veden lisäykset ovat yhteensä noin 3 - 4 litraa. Järjestelmän tilavuus on noin 113 litraa, kun putkea on noin kilometri.

Onko kukaan purkanut tuollaista kalvopaisunta-astiaa, kuinka paksu tuo kalvo on?

 

[Vepasto]

Onko kukaan purkanut tuollaista kalvopaisunta-astiaa, kuinka paksu tuo kalvo on?

Riippuu varmasti mallista ja astian koosta, mutta mitä olen joskus noita pieniä purkanut, niin kalvo on jotain 3mm.
Miksi tämä kiinnostaa ?
On tietysti hyvä tarkistaa myös että esipaine on kohdillaan kalvon toisella puollella. Ilman sitähän homma ei toimi. Paine saattaa ajan saatossa kadota kalvon toiselta puolelta.

 

[Screemer]

Riippuu varmasti mallista ja astian koosta, mutta mitä olen joskus noita pieniä purkanut, niin kalvo on jotain 3mm.
Miksi tämä kiinnostaa ?
On tietysti hyvä tarkistaa myös että esipaine on kohdillaan kalvon toisella puollella. Ilman sitähän homma ei toimi. Paine saattaa ajan saatossa kadota kalvon toiselta puolelta.

Paine tarkastettu ja 0,6 bar oli (0,6 on asentaja merkannut säiliöön). Säiliö on suorakaiteen muotoinen ja kalvo vaakatasossa. Viimeisen lisäyksen yhteydessä tuntui, että vesi meni ensimmäistä kertaa paisuntasäiliöön asti tuon venttiilin vaihdon jälkeen. Säiliön yläosa lämpeni ja koputtelemalla tuntuu että yläosassa on vettä ja alaosassa ilmaa.
Eli olisiko tuo kalvo voinut sulkea tuon veden pääsyn tuonne paisunta-astiaan? Veden tulo on astian toisessa päässä.

 

[Pandabird]

Ostettiin talon noin vuosi sitten (oma kaivo) ja nyt on vesipumppu alkanut hieman reistailla. Eli vesi kun laskee hanasta niin laskee epämääräisesti, vähän ku yrittää pissaa täydellä teholla, sit laskee lähes nollapaineeseen asti ja tikittää takaisin päälle. Pannuhuoneessa pieni harmaa pönttö (ilmeisesti esipainepönttö ku kannessa on se venttiili keskellä) ja punainen sadan litran pönttö sen yläpuolella. Hanat ku pitää kiinni niin kyllä pitää paineet joten oisko sitten esipainen tarkastus jotenkin ajankohtaista? Ilmakompura kyllä löytyy, oisko vinkkejä? Talossa myös vesikierteinen lattialämmitys joten en haluais lähteä kokemattomana mitään hajoittamaan.

 

[TeknoR]

Ostettiin talon noin vuosi sitten (oma kaivo) ja nyt on vesipumppu alkanut hieman reistailla. Eli vesi kun laskee hanasta niin laskee epämääräisesti, vähän ku yrittää pissaa täydellä teholla, sit laskee lähes nollapaineeseen asti ja tikittää takaisin päälle. Pannuhuoneessa pieni harmaa pönttö (ilmeisesti esipainepönttö ku kannessa on se venttiili keskellä) ja punainen sadan litran pönttö sen yläpuolella. Hanat ku pitää kiinni niin kyllä pitää paineet joten oisko sitten esipainen tarkastus jotenkin ajankohtaista? Ilmakompura kyllä löytyy, oisko vinkkejä? Talossa myös vesikierteinen lattialämmitys joten en haluais lähteä kokemattomana mitään hajoittamaan.

Kato jollain (rengaspaine- tms) mittarilla paljonko siellä on ilmanpainetta siinä säliössä. Lisää tarpeen mukaan.

 

[Mäyrä86]

Kato jollain (rengaspaine- tms) mittarilla paljonko siellä on ilmanpainetta siinä säliössä. Lisää tarpeen mukaan.

Ja tarkistus tulee tehdä ilman vesipainetta,eli pumppu pois päältä ja hanoista paineet pois

 

[kilroy1]

Hyviä ideoita hajun lähteeksi.. 80-luvun alun rivari. Käytiin pariin kertaan katsomassa ennen kuin siitä tehtiin vuokrasopimus. Asukkaana oli 90v mummo ja kaikki oli ok.

Nyt sisään muuttaessa huomattiin wc-kylpyhyoneessa selvä viemärin haju. Asunto ei ollut tyhjillään joten hajulukon/viemärin kuivuminen ei pitäisi olla syynä. Viemäriin kaadettiin sooda-etikka-kuumavesi seosta ja haju katosi vuorokaudessa. Nyt asunto ollut pari päivää tyhjillään ja taas sama viemärin haju palannut.

Edellisellä asukkaalla oli pyykinpesukone mutta kph:ssa ei ole paikkaa poistolle joten poistoletku mennyt suihkun viemäriin , vessanpönttöön tai pesualtaaseen. Tuloletku ei voi varmaan haista millään.

Hyviä ideoita vai putkari paikalle?

 

[Algron28]

Hyviä ideoita hajun lähteeksi.. 80-luvun alun rivari. Käytiin pariin kertaan katsomassa ennen kuin siitä tehtiin vuokrasopimus. Asukkaana oli 90v mummo ja kaikki oli ok.

Nyt sisään muuttaessa huomattiin wc-kylpyhyoneessa selvä viemärin haju. Asunto ei ollut tyhjillään joten hajulukon/viemärin kuivuminen ei pitäisi olla syynä. Viemäriin kaadettiin sooda-etikka-kuumavesi seosta ja haju katosi vuorokaudessa. Nyt asunto ollut pari päivää tyhjillään ja taas sama viemärin haju palannut.

Edellisellä asukkaalla oli pyykinpesukone mutta kph:ssa ei ole paikkaa poistolle joten poistoletku mennyt suihkun viemäriin , vessanpönttöön tai pesualtaaseen. Tuloletku ei voi varmaan haista millään.

Hyviä ideoita vai putkari paikalle?

Arvaus että jossain vuotaa ilmaa viemärin vesilukko. Eli kannattaa tarkistaa lattiakaivojen ja pesualtaan vesilukot että ovat kunnolla paikalla ja että vesi pysyy lukossa.

 

[PornReindeer]

Hyviä ideoita hajun lähteeksi.. 80-luvun alun rivari. Käytiin pariin kertaan katsomassa ennen kuin siitä tehtiin vuokrasopimus. Asukkaana oli 90v mummo ja kaikki oli ok.

Nyt sisään muuttaessa huomattiin wc-kylpyhyoneessa selvä viemärin haju. Asunto ei ollut tyhjillään joten hajulukon/viemärin kuivuminen ei pitäisi olla syynä. Viemäriin kaadettiin sooda-etikka-kuumavesi seosta ja haju katosi vuorokaudessa. Nyt asunto ollut pari päivää tyhjillään ja taas sama viemärin haju palannut.

Edellisellä asukkaalla oli pyykinpesukone mutta kph:ssa ei ole paikkaa poistolle joten poistoletku mennyt suihkun viemäriin , vessanpönttöön tai pesualtaaseen. Tuloletku ei voi varmaan haista millään.

Hyviä ideoita vai putkari paikalle?

Suosittelen vesilukon tarkastamista/puhdistamista. Oletan ettei mummo ole siihen koskaan koskenut ja itse sen sisältö haisee tai vesilukko "aukeaa" sisällön vuoksi nopeasti...

 

[Pandabird]

Ja tarkistus tulee tehdä ilman vesipainetta,eli pumppu pois päältä ja hanoista paineet pois

no juu onhan toi aika tärkeä pointti. Harmaassa pöntössä on sellainen musta rasia edessä missä on harmaa viputyylinen kytkin, Oisko se? Itse pumppua en näe missään sisätiloissa ainakaan.

Spoileri

 

[TeknoR]

Harmaassa pöntössä on sellainen musta rasia edessä missä on harmaa viputyylinen kytkin, Oisko se?

Juu, käännä tuosta boksista vipu toiseen asentoon, niin silloin se ei laukaise vesipumppua pumppaamaan painetta lisää. (Itsellä samanmoinen). Sen jälkeen valutat vesihanasta paineet pois.

 

[kilroy1]

Suosittelen vesilukon tarkastamista/puhdistamista. Oletan ettei mummo ole siihen koskaan koskenut ja itse sen sisältö haisee tai vesilukko "aukeaa" sisällön vuoksi nopeasti...

Vesilukkoa ajattelin itsekkin, erikoista ettei edellisen asukkaan siellä asuessa tuoksunut yhtään.. tiedän ettei se mummo edes paljoa suihkua käyttänyt (oli osittain rikki) vaan kävi viikottain saunomassa lähellä asuvien lasten luona.

 

[PornReindeer]

Vesilukkoa ajattelin itsekkin, erikoista ettei edellisen asukkaan siellä asuessa tuoksunut yhtään.. tiedän ettei se mummo edes paljoa suihkua käyttänyt (oli osittain rikki) vaan kävi viikottain saunomassa lähellä asuvien lasten luona.

Siis lavuaarin vesilukko voi yhtä hyvin olla syyllinen, sinne kertyy yleensä jopa enemmän kun enemmän aineita, pienempi ja pienemmät virtaamat...

 

[Tiutau]

Hyviä ideoita hajun lähteeksi.. 80-luvun alun rivari. Käytiin pariin kertaan katsomassa ennen kuin siitä tehtiin vuokrasopimus. Asukkaana oli 90v mummo ja kaikki oli ok.

Nyt sisään muuttaessa huomattiin wc-kylpyhyoneessa selvä viemärin haju. Asunto ei ollut tyhjillään joten hajulukon/viemärin kuivuminen ei pitäisi olla syynä. Viemäriin kaadettiin sooda-etikka-kuumavesi seosta ja haju katosi vuorokaudessa. Nyt asunto ollut pari päivää tyhjillään ja taas sama viemärin haju palannut.

Edellisellä asukkaalla oli pyykinpesukone mutta kph:ssa ei ole paikkaa poistolle joten poistoletku mennyt suihkun viemäriin , vessanpönttöön tai pesualtaaseen. Tuloletku ei voi varmaan haista millään.

Hyviä ideoita vai putkari paikalle?

Pesualtaan hajulukko likainen, liitos lattianrajassa falskaa (varsinkin jos on käytetty hk-kumia tai vastaavaa tiivistettä), lattiakaivon hajulukko huonosti paikallaan tai jos vanhempi kaivo niin rassitulppa kadonnut. Myös pöntön viemäriliitos voi vuotaa hajua. Siinäpä ne yleisimmät syylliset hajuihin on.

 

[latzka]

Pesualtaalta lähtevän putken liitos lattiassa kannattaa tarkistaa. Yhdessä kämpässä oli niin löyhä, että lattiapesimellä sai vahingossa tökättyä sen vähän irti ja sitten hetken päästä puhtaaksi hinkattu kylppäri haisi viemärille.

 

[Perkeles]

Joskus kun talon ostin, niin oli jo kuntohuijarin papereissa, että viemärinhajua wc:ssä. Painoin pöntön mansetin paikalleen, niin loppui.

 

[calm]

Vesilukkoa ajattelin itsekkin, erikoista ettei edellisen asukkaan siellä asuessa tuoksunut yhtään.. tiedän ettei se mummo edes paljoa suihkua käyttänyt (oli osittain rikki) vaan kävi viikottain saunomassa lähellä asuvien lasten luona.

On tehty astetta parempi muuttosiivous ja puhdistettu lattiakaivon hajulukko. Ei vaan sitten sattunutkaan enää ihan kunnolla paikalleen.

 

[kilroy1]

On tehty astetta parempi muuttosiivous ja puhdistettu lattiakaivon hajulukko. Ei vaan sitten sattunutkaan enää ihan kunnolla paikalleen.

Ei siinä muuttosivouksen tasossa ollut ainakaan muuten kehumista.. sitä ihmettelin kun haju saatiin jo pois niin nyt tuli takaisin. Pitää tutkia noi hajulukot yms ja soittaa putkari jos en mitään keksi.

 

[Lumimies]

Taloyhtiö kun on kyseessä niin häiritsisin ensin isännöitsijää/huoltomiestä, nykytulkinnan mukaanhan vesilukkojenkin puhdistus kuuluu taloyhtiölle.

 

[Remppapohdinnat]

Hei! Suunnittelen 50-luvun kerrostaloasuntoon remonttia, jossa keittiö siirretään nykyiseltä paikaltaan kylpyhuoneen vastaiselle seinälle. Ajatuksena oli alunperin roilottaa kylpyhuoneen lattiaan uusi viemärilinja keittiötä varten. Ongelmaksi muodostunut kuitenkin, että taloyhtiö vaatii rakenneasiantuntijan lausunnon, että viemärin roilotus lattiaan ei heikennä lattian kestävyyttä. Rakenneasintuntijan, jonka kanssa olen keskustellut mukaan lausunnon tekeminen vaatisi kuitenkin rakennepiirrustukset tai vähintäänkin tiedon betonilaatan paksuuden. Näitä ei taloyhtiöltä löydy edes paperisena arkistokaapeista. Kysymys kuuluukin, että miten tilanteessa kannattaisi edetä? Pyytää taloyhtiöltä purkulupaa, ja selvittää purun jälkeen miten tuo viemäri saadaan onnistumaan. Onko yleistä, että betonilaatan paksuus ei riittäisi viemäriputken roilottamiseen ja tämä estäisi koko keittiön siirron? Olisiko mahdollista kytkeä kylpyhuoneen käsienpesualtaan viemärilinjaan myös keittiötä (nämä käytännössä suoraan seinän vastakkaisilla puolilla) ja päästä kokonaisudessan helpommalla?

Liitteenä kuva kylpyhuoneen putkivedoista, ja merkitty oranssilla mihin keittiön allas olisi tulossa.

 

[Joona N.V]

Hei! Suunnittelen 50-luvun kerrostaloasuntoon remonttia, jossa keittiö siirretään nykyiseltä paikaltaan kylpyhuoneen vastaiselle seinälle. Ajatuksena oli alunperin roilottaa kylpyhuoneen lattiaan uusi viemärilinja keittiötä varten. Ongelmaksi muodostunut kuitenkin, että taloyhtiö vaatii rakenneasiantuntijan lausunnon, että viemärin roilotus lattiaan ei heikennä lattian kestävyyttä. Rakenneasintuntijan, jonka kanssa olen keskustellut mukaan lausunnon tekeminen vaatisi kuitenkin rakennepiirrustukset tai vähintäänkin tiedon betonilaatan paksuuden. Näitä ei taloyhtiöltä löydy edes paperisena arkistokaapeista. Kysymys kuuluukin, että miten tilanteessa kannattaisi edetä? Pyytää taloyhtiöltä purkulupaa, ja selvittää purun jälkeen miten tuo viemäri saadaan onnistumaan. Onko yleistä, että betonilaatan paksuus ei riittäisi viemäriputken roilottamiseen ja tämä estäisi koko keittiön siirron? Olisiko mahdollista kytkeä kylpyhuoneen käsienpesualtaan viemärilinjaan myös keittiötä (nämä käytännössä suoraan seinän vastakkaisilla puolilla) ja päästä kokonaisudessan helpommalla?

Liitteenä kuva kylpyhuoneen putkivedoista, ja merkitty oranssilla mihin keittiön allas olisi tulossa.

Jos pesualtaan viemäri on vähintään 50mm, eikö keittiön viemäriä voi liittää suoraan siihen lattian päällä y-haaralla?

 

[Coanda]

Piirustuksia voi kysyä myös kunnan arkistosta tai rakennusvalvonnasta.

 

[calm]

Taloyhtiö kun on kyseessä niin häiritsisin ensin isännöitsijää/huoltomiestä, nykytulkinnan mukaanhan vesilukkojenkin puhdistus kuuluu taloyhtiölle.

Vuokralaisena nyt muutenkaan tarvi olla tilaamassa putkaria ite, kyllä se omistajalle valittamalla hoituu.

 

[kibe]

Vuokralaisena nyt muutenkaan tarvi olla tilaamassa putkaria ite, kyllä se omistajalle valittamalla hoituu.

Hoituu jos hoituu. Omistajia on kaikkeen junaan. Ja mitä enemmän välikäsiä, sen pahempi. Onhan näitä taloyhtiöitä missä mitään ei tapahdu edes huoltoyhtiölle ilmoittamalla. Tai sen taso on luokkaa erittäin kiireinen tai alkoholisoitunut peruna jota on ohjeistettu välttämään ylimääräisiä kuluja. Kuullut tarinoita miten vuokralainen on kärsinyt hajusta kuukauden ja siellä on just joku wc:n mansetin kumi rutussa tms mikä ei voi käydä edes huoltomiehen mielessä.

 

[pokkus]

Hyviä ideoita hajun lähteeksi.. 80-luvun alun rivari. Käytiin pariin kertaan katsomassa ennen kuin siitä tehtiin vuokrasopimus. Asukkaana oli 90v mummo ja kaikki oli ok.

Nyt sisään muuttaessa huomattiin wc-kylpyhyoneessa selvä viemärin haju. Asunto ei ollut tyhjillään joten hajulukon/viemärin kuivuminen ei pitäisi olla syynä. Viemäriin kaadettiin sooda-etikka-kuumavesi seosta ja haju katosi vuorokaudessa. Nyt asunto ollut pari päivää tyhjillään ja taas sama viemärin haju palannut.

Edellisellä asukkaalla oli pyykinpesukone mutta kph:ssa ei ole paikkaa poistolle joten poistoletku mennyt suihkun viemäriin , vessanpönttöön tai pesualtaaseen. Tuloletku ei voi varmaan haista millään.

Hyviä ideoita vai putkari paikalle?

Meillä oli aiemmin todella outo hajuhaitta joka välillä hävisi ja tuli uudestaan takaisin. Lopulta syypääksi osoittautui pyykkikoneen poistoletku, johon luultavasti oli jossain välissä päässyt jotain ylimääräistä koneesta ja ajan kanssa oli alkanut haisemaan. Haju levisi poistosta lavuaarin viemäriin asti. Lavuaarin putkistot sai pestyä hajuttomaksi, mutta pyykkikoneen poistoletkua ei ikinä saatu hajuttomaksi vaikka pesin sen kolmeen kertaa eri pesuaineita käyttäen. Lopulta piti ostaa uusi poistoletku ja tätä varten piti purkaa puoli pyykkikonetta siihen käsiksi pääsemiseksi. Eli kokeilisin putsata kaikki putket ja viemärit, johon pyykkikoneen poisto on voinut olla yhteydessä.

 

[pokkus]

Mitähän voisi kokeilla seuraavaksi? Kyseessä siis vesikiertoinen lattialämmitys (kaukolämpö), jossa kahdessa eri kierrossa ei lattia lämpene / vesi ei liiku ollenkaan. Venttiilin säätimet on jo korjattu / vaihdettu ja itse venttiilit eivät ole jumittuneet, koska ne liikkuvat helposti sormella painaessa. Lisäksi järjestelmä on ilmattu eli ilmaakaan ei pitäisi kierrossa enää olla. Kaikki viisi tuloletkua ovat lämpimät eli lämmintä vettä on kyllä tarjolla, mutta paluuletkut 1 ja 4 pysyvät kylmänä. Letkun 1 venttiili on vielä käsisäätöinen ja se on täysin auki. Ventiiliä avatessa kuulostaa ihan kun virtaus alkaisi tapahtua, mutta siltikään lattiat ei lämpene.

Voiko tuolla olla tukos jossain kohtaa kiertoa? Voiko noita tukoksia jotenkin avata vai onko muita keinoja mitä kokeilla seuraavaksi?