Butyyliteippiä varmaankin.
butyylitepissä ei kyllä pitäisi olla mitään alumiinista. suojapaperi/muovi kylläkin. kuulostaa enemmän ihan perus folio eristeen teipiltä.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Butyyliteippiä varmaankin.
Ne teipit ehkä kastellitalon mukana tulleet. Oisko ne jotain höyrysulku teippii?butyylitepissä ei kyllä pitäisi olla mitään alumiinista. suojapaperi/muovi kylläkin. kuulostaa enemmän ihan perus folio eristeen teipiltä.
butyylitepissä ei kyllä pitäisi olla mitään alumiinista. suojapaperi/muovi kylläkin. kuulostaa enemmän ihan perus folio eristeen teipiltä.
SKF E2 energiaa säästävä laakeri on paras valinta: E2.608-2Z/C3
KäyNäiden osto vähän venähti, kun ei ollut tulipalokiire. Nyt koneesta (Swegon Casa R120) alkanut kuulunut ylimääräistä ääntä, joka luultavasti kuuluu toisen puhaltimen laakereista.
Nyt lähdössä nuo yllä olevat hifistelylaakerit tilaukseen tulopuolelle, minkä laakereita en ole vielä itse vaihtanut kertaakaan. Samalla mielellään tilaisin poistopuolelle vastaavantasoiset laakerit. Sen alkuperäislaakereissa lukee ”626 - INDONESIA - NSK”. Käykö nämä siihen?
Kaikki on eri tuotteitaOnko nämä ihan samoja tuotteita, mutta murto-osahintaan?
ja608-2Z/C3GJN SKF (8x22x7)
608-ZZ-C3-GJN. 1-Rivinen urakuulalaakeri. Peltisuojat molemmin puolin. C3 välyksellä. Kestovoideltu laakeri. Laadukas italiassa valmistettu SKF laakeri. Laakerin mitat: 8x22x7mm. Lisätietoa SKF tuotteista: www.skf.fi. Kuva viitteellinen Esim. Ilmanvaihtokoneisiin, Ilmalämpöpumppuihin...www.laakerimyynti.fi
626-2ZC3 SKF. (6x19x6)
626-ZZ-C3. 1 Rivinen urakuulalaakeri. Peltisuojattu. C3 Välys. Kestovoideltu. Laadukas SKF Laakeri. Kuva viitteellinen. Vaihtoehtoinen merkintä: 626ZZC3, 626-2Z/C3, Huom! Tämä tuote (1-10kpl) voidaan toimittaa myös Posti Pikkupaketissa.www.laakerimyynti.fi
*Huom. mallikoodin alusta puuttuu E2.-merkintä.
Saako tämän tyyppiseen etuventtiiliin vaihdettua suoraan yksipuolisen kahvan?
sahaa toinen siipi pois. mutta jos karan koko, muoto ja stoppareiden paikat on samat niin mutteri irti ja uusi kahva tilalle. tai ei edes stoppareiden tarvitse olla kohdillaan kunhan kahva kääntyy 90 astetta toivottuun suuntaan.
Jes. Kiitos.
Vaihtoehto B on tehdä 3D tulostimella kahva tuohon päälle tai kokonaan korvaaja, niin ei tarvitse kaupasta etsiä varmasti sopivaa. Ideana tässä vain saada sulkuun moottorikääntämään sitä ja se ei välttämättä istu tuohon malliin ja en ole varma miten se saisi väännettyä tuosta toisesta siivestä, mutta pääasia on että tuo on ns. mutterilla irroitettava, niin homma lienee kunnossa.
Putket kulkee rakenteissa, ja vesi lämpenee putkessa. Tarvii ootella, että putkessa seisonut vesi tulee pois, ennenkuin tulee uutta viileää tilalle.Mistä mahtaa johtua, että pidempään kotoa pois ollessa (>kauppareissu) keittiön hanasta tulee haaleaa/lämmintä vettä "kylmältä puolelta"? Vettä joutuu juoksuttamaan pidemmän aikaa (~joitain kymmeniä sekunteja), ennenkun hanasta saa juomakelpoista vettä ulos.
Omakotitalosta siis kyse ja vesi lämpiää sähkövaraajalla.
Ja jos tulee lämpimämpää kuin huoneenlämpöistä, kylmävesiputken vieressä on joku lämmönlähde. Esim. huonosti eristetty lämpimän käyttöveden kierron putki.Putket kulkee rakenteissa, ja vesi lämpenee putkessa.
Niin sen vuoksi kysyn koska vesi on huoneenlämpöä selvästi lämpimämpää (sen verran nyt järkeä päässä liikkuu..). Kysyn vaan sen vuoksi, koska voihan esim. vuotava takaisiniskuventtiili aiheuttaa vastaavaa? Toki kyseessä varmaankin tuo @ltrvs mainitsema huono eristys, mutta kun en LVI-ammattilainen ole, niin ajattelin kysäistä täältä vinkkejä.Putket kulkee rakenteissa, ja vesi lämpenee putkessa. Tarvii ootella, että putkessa seisonut vesi tulee pois, ennenkuin tulee uutta viileää tilalle.
Jos yhtään järkeä käyttäisi, niin ei moista tarvisi kysellä foorumeilta...
On mahdollista jos on takaiskullisia sekoittajia. Esim. suihkun hana. Meillä meni suihkun sekoittajan takaiskut syystä tai toisesta uudehkosta sekoittajasta rikki ja oireet oli saman kaltaiset kuin sinulla. Putkimies vaihtoi uudet takaiskut takuuseen ja ongelma korjaantui.Niin sen vuoksi kysyn koska vesi on huoneenlämpöä selvästi lämpimämpää (sen verran nyt järkeä päässä liikkuu..). Kysyn vaan sen vuoksi, koska voihan esim. vuotava takaisiniskuventtiili aiheuttaa vastaavaa? Toki kyseessä varmaankin tuo @ltrvs mainitsema huono eristys, mutta kun en LVI-ammattilainen ole, niin ajattelin kysäistä täältä vinkkejä.
Hei tuo on muuten hyvä heitto. Sulanapitokaapeli voisi tosiaan olla tuon takana.Eihän oo sulanapitokaapelia missään jemmassa mistä et ole tietoinen?
Esben omilla sivuilla on asennusohje ja räjäytyskuva tuolle korjaussarjalle. Näyttää siltä että kyllä vedet tulee pihalle kun karan kannen avaa.Eli tuleeko vedet pihalle, jos irrotan tuosta Esben vrb143 4-tieventtiilistä tuon uloimman nupin/karan?
Sekä onko varmasti tuo nuppi irtoavaa mallia?
Tuolle on saatava korjaussarjaa, jossa tulee O-renkaita, nuppi, yms.
Mutta onhan myös Esben venttiilejä, joissa tuo kara on yhtä puuta "palloventtiilin" kanssa. Niin se tässä arveluttaa.
Pitäisi saada ehjä nuppi vaihdettua vanhan tilalle ja en löytäny räjäytyskuvaa kyseisestä venttiilistä.
Grohe Zedra on ollut kolme vuotta, hyvin toiminut.
Mistä löytyisi tiiviste muhvipuhdistusyhteen kierrettävään kanteen? Paikallisesta putkiliikkeestä kävin kysymässä, mutta kassatäti ei osannut auttaa. ~70 mm olisi halkaisija kannen sisällä.
keittiön vedestä ja viemäristä kymsys:
muistan jossain nähneeni tiedon että nykyään pitää vesijohdot yms kannakoida.
eli siis pexin suojaputken päälle kannake vai pitääkö olla kannakoituna pelkkä pex ? (ja kannake tulee tietysti allaskaappiin sisälle)
ilmeisesti viemäröintkin kannakoidaan ? (allaskaapissa)
Tuohon kun saneerauskohteessa lisää pakollisen vuotoaltaan kaapin pohjaan niin ei mene liian helpoksi,varsinkaan kun nuo vielä tehdään vanhaan kalusteeseen.
Keittiöremontit on mielenkiintoisia kun mitään kirjoitettua sääntöä ei ole. Vaikkapa pesukone keittiöön saattaa vaatia vuotokaukalon pesukoneen alle, tai sen ja vesieristyksen koneen ja kaappien alle, tai sen ja vuotovahdin magneettiventtiilillä. Ihan taloyhtiön valvojasta riippuen. Kannakoinnit ja läpivientitiivistykset alkaa olla aika vakioita nykyään.Tuohon kun saneerauskohteessa lisää pakollisen vuotoaltaan kaapin pohjaan niin ei mene liian helpoksi,varsinkaan kun nuo vielä tehdään vanhaan kalusteeseen.
Siitä vaan säätämään. Et voi sillä mitään sekaisin saada.Hölmöt kysymykset osa 101 varmaan, mutta olkoon.
Kämpässä jälkikäteen asennettu maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys, myös talon päädyssä olevassa autotallissa ja teknisessä tilassa. Lattialämmitykselle kaksi jakotukkia, toinen teknisessä tilassa lämpöpumpun kanssa ja toinen talon toisessa päässä kylppärissä.
Autotallissa ja teknisessä tilassa lämmöt ympäri vuoden 21-22 astetta, joka on hieman ylimitoitettua mielestäni. Teknisessä tilassa olevasta jakotukista näyttäisi tallin ja teknisen tilan lisäksi lisäksi lähtevän muutamaan makuuhuoneeseen piirit ja näiden yhteydessä toimilaitteet. Tallin ja teknisen tilan osalta on vain käsin käänneltävät säätimet, joilla kuvittelisin kierron kuristamisen näissä piireissä olevan mahdollista.
Kysymys onkin se, että saako tuossa jotain sekaisin, jos lähtee tallin ja teknisen tilan piirien käsisäätöjä muokkaamaan pienemmälle? Jos lämmöt saisi johonkin 15 asteen tietämille tallissa, niin ei varmaan tarvitsisi huolehtia putkien jäätymisestä ja renkaiden vaihto saattaisi onnistua hikoilematta.
Onkohan tämä oma systeemi sitten rakennettu päinvastaisesti vai luenko vain koko järjestelmää väärin (on aika sekalainen kokonaisuus, kun vanha 2000l lämminvesivaraaja putkineen on jätetty "varalle" maalämpöä asentaessa).Siitä vaan säätämään. Et voi sillä mitään sekaisin saada.
Tosin nuo jakotukin paluupuolen venttiilit on yleensä sellaisia että tarkoitettu on/off -käyttöön temostaatilla niin niiden hienosäätäminen voi olla vähän haastavaa. Paremman tuloksen voisi saada säätämällä tulotukin puolella olevia linjasäätöventtiileitä.
No vanhoissa ne voi tosiaan olla miten päin vaan. Selviää kyllä helposti inframittarilla tai tunnustelemalla kun menon tukki on näin lämmityskaudella lämpimämpi (edit: tai tossahan taitaa olla ihan lämpömittarit valmiina).Onkohan tämä oma systeemi sitten rakennettu päinvastaisesti vai luenko vain koko järjestelmää väärin (on aika sekalainen kokonaisuus, kun vanha 2000l lämminvesivaraaja putkineen on jätetty "varalle" maalämpöä asentaessa).
Kuvittelin tuon ylemmän toimilaitteineen ja säätimineen olevan se tulotukki.
Ylemmälle tukille tulee mm. putki tuon vanhan varaajan yläosasta ja alemmalle alaosasta. Äkkiä ajateltuna kai lämmin vesi lähtisi yläosasta ja kylmä palautettaisiin alaosaan.
On roottorissa ja sen moottorissa laakerit, mutta ne pyörii niin hitaasti että kestävät eliniän. Hihna niin löysälle että ei ihan vielä luista.
Niitä kumitiivisteellisiä laakereita mitä laitoit tulopuhaltimeen ei yleensä kannata laittaa kuin pölyisiin paikkoihin, niissä on normaalia isompi vierintävastus.
Näiden osto vähän venähti, kun ei ollut tulipalokiire. Nyt koneesta (Swegon Casa R120) alkanut kuulunut ylimääräistä ääntä, joka luultavasti kuuluu toisen puhaltimen laakereista.
Nyt lähdössä nuo yllä olevat hifistelylaakerit tilaukseen tulopuolelle, minkä laakereita en ole vielä itse vaihtanut kertaakaan. Samalla mielellään tilaisin poistopuolelle vastaavantasoiset laakerit. Sen alkuperäislaakereissa lukee ”626 - INDONESIA - NSK”. Käykö nämä siihen?
Hölmöt kysymykset osa 101 varmaan, mutta olkoon.
Kämpässä jälkikäteen asennettu maalämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys, myös talon päädyssä olevassa autotallissa ja teknisessä tilassa. Lattialämmitykselle kaksi jakotukkia, toinen teknisessä tilassa lämpöpumpun kanssa ja toinen talon toisessa päässä kylppärissä.
Autotallissa ja teknisessä tilassa lämmöt ympäri vuoden 21-22 astetta, joka on hieman ylimitoitettua mielestäni. Teknisessä tilassa olevasta jakotukista näyttäisi tallin ja teknisen tilan lisäksi lisäksi lähtevän muutamaan makuuhuoneeseen piirit ja näiden yhteydessä toimilaitteet. Tallin ja teknisen tilan osalta on vain käsin käänneltävät säätimet, joilla kuvittelisin kierron kuristamisen näissä piireissä olevan mahdollista.
Kysymys onkin se, että saako tuossa jotain sekaisin, jos lähtee tallin ja teknisen tilan piirien käsisäätöjä muokkaamaan pienemmälle? Jos lämmöt saisi johonkin 15 asteen tietämille tallissa, niin ei varmaan tarvitsisi huolehtia putkien jäätymisestä ja renkaiden vaihto saattaisi onnistua hikoilematta.
Pitänee tätäkin kokeilla, jos tuo ylempi säädin on kovin on/off kuten tuossa arveltiin. Virtausmittareita yritin tihrustella aiemmin, mutta on sen verran synkän mustat vedet vanhassa systeemissä, ettei noista viisastunut. Mentävä pyörityksiä laskemalla.Ehkä pieni delta ja kun alempi mittari on vähän huonosti niin niiden perusteella vaikea sanoa kumpi on kumpi. Mutta alemmassa jakotukissa on piirikohtaiset säädot virtausindikaattorilla ja niissä näyttäisi olevan nuolet jakotukkiin päin. Tällä perustaisin mielipiteen että alempi on paluujakotukki. Myös toimilaitteventtiilirungossa on jokin kuvio mikä saattaa olla nuoli alaspäin tai sitten vain neliö.
Näyttää vähän sille että noissa ei ole mitään normaalia esisäätöasetuksia vaan on säädetty noiden virtausindikaattorien mukaan. Pistää muistiin mitä lukemaa niissä näkyy ja säätää pienemmälle siitä virtausindikaattorin päällä olevasta valkoisesta nupista. Jos haluaa varmistella niin laskee kuinka monta kierrosta nuppi menee kiinni ja laittaa tuon muistiin, jos homma kuseekin että talli mene liian kylmäksi niin pääsee alkutilanteeseen kun kiertää nupit takaisin kiinni ja saman verran auki kun olivat olleet.
Perkule. Tais hiljainen kone hiljentyä selvästi entisestään noiden E2-laakerien vaihdon myötä (huomioon ottamatta ylimääräistä laakerien vinkumista). Olipa suuri yllätys kun selvisi, että ylimääräinen vinkuna tulikin poistopuolen puhaltimesta, johon olin vaihtanut 2RS FAG -laakerit vain vuosi sitten. Tulopuolella oli puhaltimen alkuperäiset laakerit. Vaihdoin samalla molempiin. Laitoin reklan noista laakereista. Ostettu n. 1,5v sitten. Piti olla moninverroin alkuperäisiä paremmat, mitkä kestäneet n. 10v. Nuo FAG:it kehitti selvän ylimääräisen vinkunan reilusti alle vuodessa.
Toisen puhaltimen tiivisterengas oli katkennut. Laakerikammio tosin oli ihan pölytön, joten ehkä tuolla ei ole kovin suurta merkitystä. Olisiko tiiviste kuitenkin syytä vaihtaa uuteen samanlaiseen (albumissa kuva puhaltimen mallista)? Laitoin tilapäisratkaisuna toistaiseksi kuminauhan, mitä tarvi venyttää paikoilleen saamiseksi mahdollisimman vähän, eli vain aavistuksen. Tuli oikein nätti ja tiiviinnäköinen.
Lisäsin kuvia samaan yo. albumiin:
Lukisin vielä oikein mielellään vinkit LTO:n hihnan kireyden säätöön. Koneesta ei juuri enää lähde muuta ääntä, kuin lämmityskaudella ilmeisesti LTO:n pyörimismoottorin hurina.
Jos se ei nitkuttelemalla mene kiinni, niin aika vähissä on vaihtoehdot. Millainen suihku? Jos nyt kuitenkin olisi helpointa korjata sen vuotavan hanan syy, mikä tuskin kovin monimutkaista on?Suihkutilassa on kaksi suihkua. Kämpän edellinen omistaja oli ruuvannut toisen suihkun kiinni koska se tiputteli vettä. Tuossa yksissä bileissä taannoin kun oli enemmän porukkaa kylässä, ruuvasin myös tuon "kakkossuihkun" auki että saataisiin saunottua ja peseydyttyä vähän tehokkaammin.
Valitettavasti vaan tuo säätönippa oli täysin jumissa ja hapertunut, eikä saanutkaan enää kiinni. Isolla talttapääruuvilla sai auki, mutta nyt ei enää liikahdakaan. Nyt hana pudottelee koko ajan vettä aika runsaasti (mallia 10 L/vrk)
Onko ideoita millä tuon saisi juntattua kiinni?
Ei tarvitse saada enää ikinä auki, kunhan saisi vaan tiputtelun loppumaan. Koko kylppäri on menossa joskus tässä lähivuosina remppaan joka tapauksessa.
Jos se ei nitkuttelemalla mene kiinni, niin aika vähissä on vaihtoehdot. Millainen suihku? Jos nyt kuitenkin olisi helpointa korjata sen vuotavan hanan syy, mikä tuskin kovin monimutkaista on?
kokeile juuri vähän ahistavan kokoista torx avainta naputtaa vasaralla tuohon kolon keskikohtaan kiinni ja sitten vain väännät. suunnalla ei ole väliä sillä venttiilikuula liikkuu ja sulkee veden tulon kumpaankin suuntaan päin.Onko ideoita millä tuon saisi juntattua kiinni
Mielenkiintoinen käsitys kun esimerkiksi Oraksella on Youtube täynnä ohjevideoita vuotavien hanojen korjaamisesta. Nimenomaan tiivisteethän niissä usein ovat menneet huonoksi ja nämä vaihtamalla hana alkaa yleensä toimimaan kuten pitääkin. En ole mikään LVI-asentaja mutta ihan perus mekaanisten rakennelmien logiikka näihinkin pätee.Olen ollut vähän siinä käsityksessä, että vuotavan hanan korjaus ei yleisellä tasolla ole oikein järkevää tai edes aina mahdollista. On luultavasti vaan tullut mailit täyteen ja siellä jotkut tiivisteet falskaa tms.
Auttaisko vanha kuminauhaniksi?Suihkutilassa on kaksi suihkua. Kämpän edellinen omistaja oli ruuvannut toisen suihkun kiinni koska se tiputteli vettä. Tuossa yksissä bileissä taannoin kun oli enemmän porukkaa kylässä, ruuvasin myös tuon "kakkossuihkun" auki että saataisiin saunottua ja peseydyttyä vähän tehokkaammin.
Valitettavasti vaan tuo säätönippa oli täysin jumissa ja hapertunut, eikä sitä saanutkaan enää kiinni. Isolla talttapääruuvilla sai auki, mutta nyt ei enää liikahdakaan. Nyt hana pudottelee koko ajan vettä aika runsaasti (mallia 10 L/vrk)
Onko ideoita millä tuon saisi juntattua kiinni?
Ei tarvitse saada enää ikinä auki, kunhan saisi vaan tiputtelun loppumaan. Koko kylppäri on menossa joskus tässä lähivuosina remppaan joka tapauksessa.
Kovasti näyttää, että olis samannäköinen sekoittaja, johon ite just vaihdoin säätö-osan. Maksoi 20€ ja ei tiputtele enää.Olen ollut vähän siinä käsityksessä, että vuotavan hanan korjaus ei yleisellä tasolla ole oikein järkevää tai edes aina mahdollista. On luultavasti vaan tullut mailit täyteen ja siellä jotkut tiivisteet falskaa tms.
Osassa noissa myös kuuskolo, muistaaksen 3mm, millä saa operoitua vaikka on nylssitty tuo talttakolo.Suihkutilassa on kaksi suihkua. Kämpän edellinen omistaja oli ruuvannut toisen suihkun kiinni koska se tiputteli vettä. Tuossa yksissä bileissä taannoin kun oli enemmän porukkaa kylässä, ruuvasin myös tuon "kakkossuihkun" auki että saataisiin saunottua ja peseydyttyä vähän tehokkaammin.
Valitettavasti vaan tuo säätönippa oli täysin jumissa ja hapertunut, eikä sitä saanutkaan enää kiinni. Isolla talttapääruuvilla sai auki, mutta nyt ei enää liikahdakaan. Nyt hana pudottelee koko ajan vettä aika runsaasti (mallia 10 L/vrk)
Onko ideoita millä tuon saisi juntattua kiinni?
Ei tarvitse saada enää ikinä auki, kunhan saisi vaan tiputtelun loppumaan. Koko kylppäri on menossa joskus tässä lähivuosina remppaan joka tapauksessa.
Just näin, ja kannattaa suoraan ottaa se kuusiokolo ja jättää talttapää pakkiin.Osassa noissa myös kuuskolo, muistaaksen 3mm, millä saa operoitua vaikka on nylssitty tuo talttakolo.