Tuota lämmönvaihdinta itsekin mietin. Vuoto on niin pieni, että tuonne eristeen alle voisi vuotaa ja sieltä haihtua pois! Vaihdin on vain kuusi vuotta vanha, mutta sehän on tämän päivän laitteille pitkä ikä!Käyttövesi ja kaukolämpöpuolelle tuskin vuotaa kun niissä pitäisi olla suurempi paine. Ehkä kuitenkin mahdollista, että kaukolämmön lämmönvaihdin tullut tiensä päähän
Mutta sitten tuo ulkolämpötilan vaikutus vuodon suuruuteen, vuotaisiko jokin putki huoneessa missä termostaatti on pienimmällä, eli missä lämmitystä tapahtuu vain kovimmilla pakkasilla?
Onko kaikki jakotukit käyty läpi ettei niissä ole vuotoa esim. piirien vettiileissä?Tuota lämmönvaihdinta itsekin mietin. Vuoto on niin pieni, että tuonne eristeen alle voisi vuotaa ja sieltä haihtua pois! Vaihdin on vain kuusi vuotta vanha, mutta sehän on tämän päivän laitteille pitkä ikä!
Jakotukit on käyty läpi ja vuotoa ei ole löytynyt! Tuo vuoto alkoi tuon paisuntasäiliön venttiilin vaihdon jälkeen, niin se vähän tässä ihmetyttää!
Säiliön kalvo on puhki
Jos jokin on hajotakseen, niin yleensähän se hajoaa, kun sitä ronkkii. Eli jos systeemi kävi paineettomana, niin paineen muutokset saa äkkiä rajoilla olevat paikat rikkoutumaan.
Jo ihan mielenrauhan vuoksi selvityttäsin tuon, jos omin avuin ei selviä.
Onko siellä kaukolämmön tulopuolella painemittaria? Tai laskeeko talon paine nollaan asti? Vai lähteekö paine nousemaan, jos päästää nollaan? Tuosta voisi jo lämmönvaihtimen kuntoa aika pitkälle päätellä. Helpoin tietysti olisi koestaa, jos vaihtimen toisen puolen saisi kokonaan tyhjäksi tai vaikka koko vaihtimen irti ja painetestiin.
Kannattaa toki selvittää, mihin tuossa kaukolämpöhässäkässä on asiakkaan luvallista itse mennä räveltämään. Ei ole itsellä tuosta mitään tietoa
Ei sinulla ole mitään ruostuvia osia lattialämmitysjärjestelmässä. Toki jakotukkien letkutusta tulet tarvitsemaan mutta se kannattaisi tehdä jokatapauksessa jos olet jatkuvasti lisäillyt vettä. Enkä lähtisi paineitakaan tarkastamaan kerran vuodessa jos mitään ongelmia ei ole, toki säiliön kylkeä voi kolkutella tai suhauttaa hieman ilmaruuvia . Uusi kestänee kyllä pitkään huoltovapaana.
Linkissä oleva 3/4" messinkihattu käy suoraan. Näköjäään tuossa APK liitännässä on muunnosnippa ja sen kun ottaa irti, niin 1/2" hatulla voi myös tulpata.
Kai tuossa kuitenkin säiliö on käyttövedelle, jossa lämmitetty vesi seisoo silloin kun lämmintä vettä ei valuteta jos toimintaperiaatteen olen ymmärtänyt oikein? Kiertävässä vedessä tuo mangaani ei niin tartu, mutta jos jossain vesi seisoo niin pohjalla on varmasti sakkaa, näkyy hyvin mm. meidän ilmankostuttimista.
150 litraa näytti AIT:n speksit sanovan, löysin ohjekirjankin jossa tuo huoltoväli mainittiin. Ehkäpä soittelen maalämpöhuoltoukkeleille ja katson olan yli mitä tekevät, niin jatkossa saattaisi onnistua itsekin. Pitäisi laittaa rauta- ja mangaanisuodatin nimittäin taloon, niin kävi mielessä että ehkä ihan hyvä tehdä huuhtelutoimenpiteetkin ensin.
Ok en ymmärrä käytännön eroa kun tuuletus otetaan kumminkin siitä haarasta ennen kaivo, otettiin se sitten lattian läpi tai tallin ulkopuolelta tarkastuskaivona. Toisaalta en ihmettele että määräykset toimivat juuri näin. Harmi, se oli jo niin hyvä suunnitelma. Toi runkohan menee talolle, jossa on viemärin tuuletus ja tämä haara ennen sitä menee tallille, joten jaksan vaan epäillä ettei viemärin hajua nouse sieltä tallin öljynerotuskaivosta. Eipä se silti määräyksien sitovuutta poista.
Rakennuksessa tulee olla viemärin tuuletus vesikatolle, alipaineventtiili ei korvaa sitä. Ainakaan täällä Oulussa ei hyväksytä tuollaista ratkaisua. Pyydä suunnittelijan ja paikallisen rakennusvalvontaviranomaisen kanta asiaan, sillä se selviää.
Totta, seison korjattuna. Muistin ulkoa asetustekstin väärin tuolta osin, että oli vaatimus rakennuskohtaisiin katolle johdettuihin tuuletusviemäreihin. Muistelin, että kiinteistöä kohden yksi olisi riittänyt, mutta nyt kun tätä enemmän miettii niin ei tuo toki noin voisi olla.
Juu, ei siihen tule kuin käsienpesuallas ja öljynerotuskaivo.
Paisunta-astiaa on täälläkin vahvasti epäilty! Ei ole menneet paineet nollaan. Lisäksi tuli tuossa vedenlisäyksessä pilkku virhe! Vesimittari näyttää desilitran tarkkuudella, eli kaikki veden lisäykset ovat yhteensä noin 3 - 4 litraa. Järjestelmän tilavuus on noin 113 litraa, kun putkea on noin kilometri.Mulla oli aivan sama tilanne, eli paineet laski viikossa noin 0,5-0,3 bariin (mutteivät toki ikinä nollaan) ja pienikin vedenlisäys nosti paineita nopeasti->paisari oli tullut tiensä päähän, eli kalvo särki. Jos paineet laskevat täysin nollaan, niin silloinhan voisi epäillä vuotoa jostain. Sitä säiliötä voipi koputella jollain metallisella ja kuunnella onko täynnä vettä
Riippuu varmasti mallista ja astian koosta, mutta mitä olen joskus noita pieniä purkanut, niin kalvo on jotain 3mm.
Paine tarkastettu ja 0,6 bar oli (0,6 on asentaja merkannut säiliöön). Säiliö on suorakaiteen muotoinen ja kalvo vaakatasossa. Viimeisen lisäyksen yhteydessä tuntui, että vesi meni ensimmäistä kertaa paisuntasäiliöön asti tuon venttiilin vaihdon jälkeen. Säiliön yläosa lämpeni ja koputtelemalla tuntuu että yläosassa on vettä ja alaosassa ilmaa.
Ja tarkistus tulee tehdä ilman vesipainetta,eli pumppu pois päältä ja hanoista paineet pois
Arvaus että jossain vuotaa ilmaa viemärin vesilukko. Eli kannattaa tarkistaa lattiakaivojen ja pesualtaan vesilukot että ovat kunnolla paikalla ja että vesi pysyy lukossa.
Suosittelen vesilukon tarkastamista/puhdistamista. Oletan ettei mummo ole siihen koskaan koskenut ja itse sen sisältö haisee tai vesilukko "aukeaa" sisällön vuoksi nopeasti...
Siis lavuaarin vesilukko voi yhtä hyvin olla syyllinen, sinne kertyy yleensä jopa enemmän kun enemmän aineita, pienempi ja pienemmät virtaamat...
