Onko tuo täysin oma määritelmäsi? Tuotahan pohjoismainen malli pyrkii tekemään. Tuo menee juuri aiemmin mainittuun, että äänestäjät päättävät ydintehtävät.
Yksi aika hyvä määritelmä on
"Ensisijaisiin tehtäviin kuuluvat esimerkiksi yhteiskunnan suojeleminen ulkoista vihollista vastaan ja sisäisen järjestyksen ylläpitäminen, kun taas toissijaisiin tehtäviin kuuluvat talouspoliittiset, sosiaalipoliittiset ja kulttuuripoliittiset tehtävät."
Periaatteessa ensisijaisesti valtio on olemassa itseään varten turvaten omaa selviytymistään. Koska muuten toissijaisia tehtäviä ei voida täyttää.
Valtiota ei kai ole ilman kansalaisia, valtio kaiketi on olemassa kansalaisiaan varten. Tai ainakin tulisi olla. Suojelu ulkoisia uhkia ja epäjärjestystä vastaan on yksi kansalaisten hyvinvointia lisäävä asia (jos kyseisiä uhkia ei ole, armeijan pienentäminen saattaisi olla (tai ei ole) kansalaisten etujen mukaista kun rahaa säästyisi muualle, kuten esim. Saksassa ja Tanskassa on tehty). Toki, epäjärjestystä eli rikollisuutta voi ehkäistä muutenkin kuin suuremmilla poliisivoimilla ja vankiloilla, esim. sillä sosiaalipolitiikalla.
Se tietenkin on avointa kuinka paljon valtion halutaan puuttuvan sosiaalipolitiikkaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen jne., valtio eli kansalaiset voivat päättää että ne kaikki ovat yksityistetty jos kokevat että sillä tavoin parhaiten lisätään kansalaisten hyvinvointia.
Pääpointti miksi avauduin oli että välillä kuulee oikeiston suunnalta kannanottoja joissa tunnutaan asettavan esim. yritysten edut kansalaisten etujen yläpuolelle, eli tärkeämpää on se että jokin asia hyödyttää yrityksiä vaikka sitä voisi pitää pitkässäkin juoksussa negatiivisena asiana kansalaisille.
Saatavuusharkinnasta luopuminen noin niinku yhtenä esimerkkinä, eli halpatyövoiman tuottaminen Suomeen yritysten, ei kansalaisten, tarpeisiin. PAITSI, jos kyseessä oikeasti olisi tilanne että niistä siivoajista, lähihoitajista ja ruokaläheteistä olisi aivan hirveä pula että kansalaisten elämä hankaloituu kovasti, eikä ole suomalaisia työttömiä tekemään kyseisiä hommia.
Norjan kansalaisia luultavasti hyödyttää se että Ruotsista ja Suomesta käy siellä säännöllisesti töissä esim. sairaanhoitajia joiden koulutus on maksettu muualla kuin Norjassa. Ellei sitten Norjassa ole paljon työttömiä hoitajia, tai työttömiä joista voitaisiin saada lisää hoitajia lisäkoulutuksella.
Mielestäni jossakin kommentissa täälläkin sanottiin että yrityksillä pitäisi olla oikeus päättää täysin itsenäisesti ilman rajoituksia keitä ja mistä palkkaa, eikä valtio saisi mitenkään puuttua siihen (tarkoittaisi esim. saatavuusharkinnasta ja tulorajoista luopumista). Mielestäni ei pitäisi olla, jos sillä on negatiivisia vaikutuksia kansalaisiin.