- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 740
Riippuu mitä ongelmia halutaan ratkaista ja miten - riittääkö että saadaan jonkinlaista työtä jokunen tunti, jotta saadaan tilasto siivottua ja ollaan tyytyväisiä? Vai yritetäänkö ratkaista sitä ongelmaa, että valtion juoksevat kulut ovat liian suuret, eikä niitä pystytä kattamaan edes maailman korkeimpiin kuuluvalla veroasteella, jolloin on täysin väistämätöntä että nimenomaan tehtyjen tuottavien työtuntien määrä pitäisi saada kasvamaan. Toinen vaihtoehto olisi toki sitten priorisoida julkisella rahalla tuotettavia palveluja ja ryhtyä karsimaan niistä, mutta kaikki tietävät jo sen olevan betonibyroslaviassamme jotakuinkin mahdotonta vaikka vastoin todennäköisyyksiä Arkadianmäelle saataisiin eduskunta, missä idealle olisi kannatusta.
Se mitä tarkoitan on se, että ammatin valinta ei ole sillä tavalla kiveen hakattu että kun kerran on alkanut tekemään jotain niin siinä sitten pysytään hamaan eläkeikään tai hautaan asti, oli alalla töitä tai ei.
Toisaalta, en tiedä miten hedelmällistä asiasta on täällä rutista. Mehän olemme käytännössä matkalla kohti defaulttia, eikä kukaan näytä voivan sille oikein mitään.
Niin, täällä nyt keskustellaan työttömyysturvan miljoonien leikkauksista kun muualla kulut ovat kasvaneet miljardeja. Työttömyysturvan kulut ovat pysyneet aika tasaisina viimeiset 20 vuotta. Menolisäykset ovat ihan muualla.
Eikä kukaan ole tässä nyt esittänyt, etteikö alaa voisi vaihtaa. Vaan sitä, että pitkään työttömänä olevalle osa-aikatyö on todennäköisempi tapa työllistyä kuin, että kaikilla pitäisi heti olla kokopäivätyö. Hallituksen leikkaukset ja niihin liittyvä byrokratia on vaan johtanut siihen, että vaikka keikkatöiden vastaanottaminen muuttuu helposti paperisodaksi ja jopa taloudellisesti tappiolliseksi, jos vaikka töihin pitää matkustaa jonkin verran.