• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Minäkään en kyllä ihan ymmärrä, että miten tämä halpatyövoiman roudaaminen ulkomailta on yhteiskunnan edun mukaista, kun meillä on jo valmiiksi iso kasa työttömiä.

Ylipäätään vähän surullista, jos kuvitellaan että tämä talous lähtee nousuun jollain ruokaläheteillä ja siivoojilla.
Just näin. Siksi haluaisinkin tietää mitkä tarkalleen ovat ne alle 2500€/kk palkalla suoritettavat työvoimapula-duunarialat joihin tarvittaisiin kipeästi nimenomaan EU:n ulkopuolelta väkeä, ja joihin tosiaan olisi tulossa väkeä sieltä, ilman tarvetta lisäkoulutukselle jne.

Ovatko siivoojat yksi tällainen ammattiryhmä? Jos siivoojia tosiaan tarvitaan nyt kovasti töihin, Suomen nykyisiä työttömiä pitäisi patistaa ko. töihin, eikä roudata väkeä ulkomailta siihen (ja sekin käsittääkseni hoidetaan jotenkin vuokrafirmojen kautta, eli ne vuokrafirmat tuottavat ulkomaalaisia halpatyöläisiä siivousfirmojen yms. tarpeisiin, tästä oli joku artikkeli aiemmin miten homma toimii).

Kokoomuslaisten syyksi haluta paljon halpatyövoimaa ulkomailta Suomeen voi johtua esim. siitä että suurempi työttömien tai nollatuntisopimusta tekevien vuokratyöläisten työvoimareservi alentaa yleistä palkkatasoa, heikentää AY-liikettä (ulkomaalaiset työntekijät liittyvät suomalaisia harvemmin ammattiliittoihin) jne., ja lisäksi suurempi työttömien määrä toimii hyvänä vipuvartena vaatia sosiaali- ja työttömyysturvan romuttamista, kun on vielä entistäkin vähemmän varaa nykyisen sosiaaliturvan ylläpitoon.

Tuo kaikki voi olla hyväksi yritysten kannalta, mutta ei muiden kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta. No, vittuakos kokkarit kansalaisista välittävät? Yritysten ja rikkaiden etu heillä on lähinnä mielessä, eikä siinä sinänsä mitään väärää, hyvä että heidänkin puolellaan on edes yksi puolue. Kunhan kokkarit ovat myös avoimia ja rehellisiä motiiveistaan.

Vasemmistoliitto puolestaan haluaa kouluttautumattomia maahanmuuttajia Suomeen koska:

1. Naiivi yleinen maailmanparannus ja hyvesignalointi missä katsotaan että Suomen pitää korjata maailman vääryydet vaikka henki menisi.

2. Kurjuuden maksimointi Suomessa työttömiksi päätyvillä maahanmuuttajilla voi ehkä lisätä vasemmiston kannatusta vaaleissa. Tämä saattaa toimiakin koska kyllä briteissäkin kaikenlaiset ulkomaiset jihadistit ja terroristit ovat löytäneet paikkansa työväenpuolueessa.
 
Työttömyys on historiallisen suurta ja työpaikkoja on vähän. Hallituksen toimet ovat ajaneet ihmiset tilasn, jossa ne ovat syyttään työttömänä. Leikkaukset ovat tuhonneet taloudellisen luottamuksen ja se on myrkkyä tslouskasvulle. Julkisten työpaikkojen vähennykset lisäävät työttömyyttä vielä ennestään.
Minkä hallituksen toimet ovat ajaneet ihmisiä työttömiksi? Poliittiset päätökset vaikuttavat viiveellä joten jos jotain hallitusta pitäisi syyttää, taitaisi se edelleen olla Marinin hallitus. Tosin epäilen ettei heilläkään olisi ollut kovin paljoa mahdollisuutta vaikuttaa työllisyyteen kovin positiivisesti, ei kaikesta voi hallituksia syyttää, eivät he uusia työpaikkoja taio... paitsi ehkä sinne julkiselle puolelle, velkarahalla.

Julkista puolta on toki kiva paisuttaa ja onhan se kivaa niin kauan kunnes tulee seinä vastaan, kuten Kreikalle tuli.

Kaikkia poliittisia vaikutuksia ei ehkä osata ennalta ennakoida. Esim. se että Suomi liittyi NATO:on ilmeisesti lisäsi ulkomaisten sijoittajien halua ja uskallusta investoida Suomeen isojen datakeskusten yms. muodossa. NATO:on liittyminen päätettiin kyllä Marinin hallituksen aikana, mutta en koe että häntä on siitä erikseen kiittäminen. Olisi se liittymispäätös tehty nykyisellä tai melkein millä tahansa hallituspohjalla, paitsi jos Vasemmistoliitto olisi ollut pääministeripuolue, ehkä.

Marinihan itse sanoi ensin ettei Suomi tule liittymään NATO:on hänen hallituskaudellaan, mutta onneksi ymmärsi pyörtää päätöksensä kun paine liittymiseen kasvoi hurjasti. Ja toki, eivät muutkaan puolueet edes oppositiossa olleet kovin innokkaasti NATO:on pyrkimässä, aktiivisimpana Kokoomus ja ehkä RKP mutta heiillekin riitti puheet "NATO-optiosta".
 
Minkä hallituksen toimet ovat ajaneet ihmisiä työttömiksi? Poliittiset päätökset vaikuttavat viiveellä joten jos jotain hallitusta pitäisi syyttää, taitaisi se edelleen olla Marinin hallitus. Tosin epäilen ettei heilläkään olisi ollut kovin paljoa mahdollisuutta vaikuttaa työllisyyteen kovin positiivisesti, ei kaikesta voi hallituksia syyttää, eivät he uusia työpaikkoja taio... paitsi ehkä sinne julkiselle puolelle, velkarahalla.

Julkista puolta on toki kiva paisuttaa ja onhan se kivaa niin kauan kunnes tulee seinä vastaan, kuten Kreikalle tuli.

Kaikkia poliittisia vaikutuksia ei ehkä osata ennalta ennakoida. Esim. se että Suomi liittyi NATO:on ilmeisesti lisäsi ulkomaisten sijoittajien halua ja uskallusta investoida Suomeen isojen datakeskusten yms. muodossa. NATO:on liittyminen päätettiin kyllä Marinin hallituksen aikana, mutta en koe että häntä on siitä erikseen kiittäminen. Olisi se liittymispäätös tehty nykyisellä tai melkein millä tahansa hallituspohjalla, paitsi jos Vasemmistoliitto olisi ollut pääministeripuolue, ehkä.

Marinihan itse sanoi ensin ettei Suomi tule liittymään NATO:on hänen hallituskaudellaan, mutta onneksi ymmärsi pyörtää päätöksensä kun paine liittymiseen kasvoi hurjasti. Ja toki, eivät muutkaan puolueet edes oppositiossa olleet kovin innokkaasti NATO:on pyrkimässä, aktiivisimpana Kokoomus ja ehkä RKP mutta heiillekin riitti puheet "NATO-optiosta".
Tämän hallituksen. Ei tuossa niin isoa viivettä ollut. Tuolla perusteella voisi sanoa, että 2020 ei ollut Marinin syytä, vaan edellisen hallituksen.

Hallitus on jo ehtinyt tehdä lukuisia toimia ja irtisanomis/lomautusuhka on todellinen.
 
Työllisyyttä saadaan lisättyä nopeasti, kun poistetaan työn vastaanottamisen esteitä, eli tehdään lyhyidenkin työpätkien tekeminen kannattavaksi(tukiloukut ja karenssit). Nykyään tilanne on, että ensimmäisenä pitää miettiä onko työn vastaanottaminen taloudellisesti kannattavaa. Ei tarvitse olla taloustieteilijä todetakseen tilanteen olevan absurdi, jos työtä tekemällä elintaso voi jopa laskea(pätkätyö).

Kokonaisuutena kuvittelisin tilanteen olevan kaikkia kohtaan hyödyllinen, jos myös pätkätöiden vastaanottaminen tehtäisiin kannattavaksi: potentiaaliset tekijämiehet/-naiset saataisiin takaisin töihin ja työnantajat saisi hyviä työntekijöitä. Useammallakin yrityksellä löytyisi varmasti töitä, jotka eivät ole priooriteettilistan kärjessä, mutta pitkällä juoksulla tuovat lisäarvoa yrityksen toimintaan.
Juu näin. Lisäksi jos mielessä on pienyrittäjyys jolla voisi tehdä lisätuloja, siinä voi tulla kommerverkkejä eteen että jopa puolisosi ei yhtäkkiä olekaan oikeutettu työttömyysturvaan joutuessaan työttömäksi jos tuista päättävä taho on sitä mieltä että puolison yksityisyritteliäisyys on koko perheen yrittäjyyttä, joten työttömäksi jäänyt puoliso on periaatteessa myös yksityisyrittäjä.

Tai ainokin joskus ennen tilanne ilmeisesti oli tuo (Nokian YT:den infotilaisuudessa tuosta meitä varoitettiin ja kyseltiin onko kenenkään puoliso yksityisyrittäjä, yksi käsi nousi huolestuneena pystyyn ja tilaisuuden pitäjä lupasi jutella hänen kanssaan erikseen asiasta). En ole varma onko muuttunut.

Valitettavasti tuollaisissa tilanteissa tulee suuri kiusaus yrittää tehdä lisätienestit pimeänä, piilossa verottajalta ja KELA:lta. Vähemmän harmia, enemmän tuloja. Kunnes jää kiinni kun KELA:n ja pankkien tekoälyrobotti älyää että mitäs nää tulot täällä tilillä ovat tms.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän hallituksen. Ei tuossa niin isoa viivettä ollut. Tuolla perusteella voisi sanoa, että 2020 ei ollut Marinin syytä, vaan edellisen hallituksen.

Hallitus on jo ehtinyt tehdä lukuisia toimia ja irtisanomis/lomautusuhka on todellinen.
Julkisen puolen leikkauksissa kyllä, mutta toisaalta niitä pidetäänkin yllä velkarahalla mitä ei voi perustella sillä että "muuten ne olisivat työttöminä". Kestämätön himmeli sellainen, kreikkalaiset voivat kertoa lisää.

Onko hallitus aiheuttanut toimillaan yksityisellä puolella irtisanomisaallon? Se on se tärkein asia työllisyyskysymyksessä.

Jos puhutaan vaikka SOTE-alueiden ja sairaaloiden/terveysasemien väenvähennyksistä, ehkä siihen juurisyy on Marinin kaudella survottu SOTE-malli joka ei ole vähentänyt vaan lisännyt menoja, ja maksumieheksi tuli suoraan valtio. Lisäksi Marinin kaudella on sovittu EU-tasolla Suomen menoja lisäävistä päätöksistä jotka nykyhallitus joutuu kuittaamaan, kaikenlaisen ilmastohöperöinnin ja muun hyvesignaloinnin muodossa.
 
Just näin. Siksi haluaisinkin tietää mitkä tarkalleen ovat ne alle 2500€/kk palkalla suoritettavat työvoimapula-duunarialat joihin tarvittaisiin kipeästi nimenomaan EU:n ulkopuolelta väkeä, ja joihin tosiaan olisi tulossa väkeä sieltä, ilman tarvetta lisäkoulutukselle jne.

Ovatko siivoojat yksi tällainen ammattiryhmä? Jos siivoojia tosiaan tarvitaan nyt kovasti töihin, Suomen nykyisiä työttömiä pitäisi patistaa ko. töihin, eikä roudata väkeä ulkomailta siihen (ja sekin käsittääkseni hoidetaan jotenkin vuokrafirmojen kautta, eli ne vuokrafirmat tuottavat ulkomaalaisia halpatyöläisiä siivousfirmojen yms. tarpeisiin, tästä oli joku artikkeli aiemmin miten homma toimii).

Kokoomuslaisten syyksi haluta paljon halpatyövoimaa ulkomailta Suomeen voi johtua esim. siitä että suurempi työttömien tai nollatuntisopimusta tekevien vuokratyöläisten työvoimareservi alentaa yleistä palkkatasoa, heikentää AY-liikettä (ulkomaalaiset työntekijät liittyvät suomalaisia harvemmin ammattiliittoihin) jne., ja lisäksi suurempi työttömien määrä toimii hyvänä vipuvartena vaatia sosiaali- ja työttömyysturvan romuttamista, kun on vielä entistäkin vähemmän varaa nykyisen sosiaaliturvan ylläpitoon.

Tuo kaikki voi olla hyväksi yritysten kannalta, mutta ei muiden kansalaisten ja yhteiskunnan kannalta. No, vittuakos kokkarit kansalaisista välittävät? Yritysten ja rikkaiden etu heillä on lähinnä mielessä, eikä siinä sinänsä mitään väärää, hyvä että heidänkin puolellaan on edes yksi puolue. Kunhan kokkarit ovat myös avoimia ja rehellisiä motiiveistaan.

Vasemmistoliitto puolestaan haluaa kouluttautumattomia maahanmuuttajia Suomeen koska:

1. Naiivi yleinen maailmanparannus ja hyvesignalointi missä katsotaan että Suomen pitää korjata maailman vääryydet vaikka henki menisi.

2. Kurjuuden maksimointi Suomessa työttömiksi päätyvillä maahanmuuttajilla voi ehkä lisätä vasemmiston kannatusta vaaleissa. Tämä saattaa toimiakin koska kyllä briteissäkin kaikenlaiset ulkomaiset jihadistit ja terroristit ovat löytäneet paikkansa työväenpuolueessa.
Siivoojan kansantaloudellinen merkitys on ehkä muutenkin joka tapauksessa aika pieni. Jos tänne tulee ulkomailta joku siivoojaksi, niin kyllä se ehkä voi olla ihan nettopositiivinen juttu niin kauan kuin kyseinen ihminen ei kulutu kovin paljoa yhteiskunnan palveluita, mutta muuten tuo ehkä alkaa kääntyä pakkasen puolelle melko nopeastikin.

Kyllähän siivoojiakin tarvitaan, ja ainahan se on hyvä jos joku pystyy saamaan elantonsa työnteosta eikä Kelasta. Siivooja kuitenkin ehkä lähinnä kierrättää rahaa maan sisällä, eikä se varsinaisesti vähennä sosiaaliturvan menoja jos tänne tulee ulkomainen siivooja, koska sitten kuitenkin on edelleen ne suomalaiset työttömät nostamassa tukia.

Isossa kuvassa Suomen ongelma tuskin on se, etteikö täällä olisi riittävästi siivoojia, ruokalähettejä tai muuta halpatyövoimaa.
 
Siivoojan kansantaloudellinen merkitys on ehkä muutenkin joka tapauksessa aika pieni. Jos tänne tulee ulkomailta joku siivoojaksi, niin kyllä se ehkä voi olla ihan nettopositiivinen juttu niin kauan kuin kyseinen ihminen ei kulutu kovin paljoa yhteiskunnan palveluita, mutta muuten tuo ehkä alkaa kääntyä pakkasen puolelle melko nopeastikin.

Kyllähän siivoojiakin tarvitaan, ja ainahan se on hyvä jos joku pystyy saamaan elantonsa työnteosta eikä Kelasta. Siivooja kuitenkin ehkä lähinnä kierrättää rahaa maan sisällä, eikä se varsinaisesti vähennä sosiaaliturvan menoja jos tänne tulee ulkomainen siivooja, koska sitten kuitenkin on edelleen ne suomalaiset työttömät nostamassa tukia.

Isossa kuvassa Suomen ongelma tuskin on se, etteikö täällä olisi riittävästi siivoojia, ruokalähettejä tai muuta halpatyövoimaa.
Se että joku siivoaa, vapauttaa jonkun toisen tekemään jotain tuottavampaa.
 
Siivoojan kansantaloudellinen merkitys on ehkä muutenkin joka tapauksessa aika pieni. Jos tänne tulee ulkomailta joku siivoojaksi, niin kyllä se ehkä voi olla ihan nettopositiivinen juttu niin kauan kuin kyseinen ihminen ei kulutu kovin paljoa yhteiskunnan palveluita, mutta muuten tuo ehkä alkaa kääntyä pakkasen puolelle melko nopeastikin.

Kyllähän siivoojiakin tarvitaan, ja ainahan se on hyvä jos joku pystyy saamaan elantonsa työnteosta eikä Kelasta. Siivooja kuitenkin ehkä lähinnä kierrättää rahaa maan sisällä, eikä se varsinaisesti vähennä sosiaaliturvan menoja jos tänne tulee ulkomainen siivooja, koska sitten kuitenkin on edelleen ne suomalaiset työttömät nostamassa tukia.

Isossa kuvassa Suomen ongelma tuskin on se, etteikö täällä olisi riittävästi siivoojia, ruokalähettejä tai muuta halpatyövoimaa.
Väestöpyramidin vinouman takia siivoojista ja lähihoitajista voi tulla pula. Ruokalähetit sentään voi korvata roboteilla.
 
Se että joku siivoaa, vapauttaa jonkun toisen tekemään jotain tuottavampaa.
Mutta sille siivouksellekaan ei ole rajatonta kysyntää.

Jos hinta saadaan poljettua riittävän alas, niin varmaan kysyntä silloin kasvaa. Mutta jossain kohtaa kyllä tulee raja vastaan, että kuinka halvalla vaikkapa siivoustakin voi tehdä. Ei kyse ole edes pelkästään siitä, että kuinka pienellä palkalla joku suostuu tekemään, vaan myös kaikista oheiskuluista. Ellei sitten puhuta pimeästä työvoimasta.
 
Mutta sille siivouksellekaan ei ole rajatonta kysyntää.

Jos hinta saadaan poljettua riittävän alas, niin varmaan kysyntä silloin kasvaa. Mutta jossain kohtaa kyllä tulee raja vastaan, että kuinka halvalla vaikkapa siivoustakin voi tehdä. Ei kyse ole edes pelkästään siitä, että kuinka pienellä palkalla joku suostuu tekemään, vaan myös kaikista oheiskuluista. Ellei sitten puhuta pimeästä työvoimasta.
Jos ei kykene siivoamaan, niin silloin käytetään palveluja. Väestön ikääntyessä tuo osa kasvaa. Huono taloustilanne sitten pienentää kysyntää, varsinkin niiden osalta jotka palkkaavat siivoojan mukavuuden takia. Vanhus voi joutua elämään siivottomasti.
 
Jos ei kykene siivoamaan, niin silloin käytetään palveluja. Väestön ikääntyessä tuo osa kasvaa. Huono taloustilanne sitten pienentää kysyntää, varsinkin niiden osalta jotka palkkaavat siivoojan mukavuuden takia. Vanhus voi joutua elämään siivottomasti.
Kotisiivoojan tuntihinta voi olla nykyään helposti 40-50 euroa, joten kovin moni tuollaistakaan palvelua ei raaski käyttää.
 
Siivoojan kansantaloudellinen merkitys on ehkä muutenkin joka tapauksessa aika pieni. Jos tänne tulee ulkomailta joku siivoojaksi, niin kyllä se ehkä voi olla ihan nettopositiivinen juttu niin kauan kuin kyseinen ihminen ei kulutu kovin paljoa yhteiskunnan palveluita, mutta muuten tuo ehkä alkaa kääntyä pakkasen puolelle melko nopeastikin.

Kyllähän siivoojiakin tarvitaan, ja ainahan se on hyvä jos joku pystyy saamaan elantonsa työnteosta eikä Kelasta. Siivooja kuitenkin ehkä lähinnä kierrättää rahaa maan sisällä, eikä se varsinaisesti vähennä sosiaaliturvan menoja jos tänne tulee ulkomainen siivooja, koska sitten kuitenkin on edelleen ne suomalaiset työttömät nostamassa tukia.

Isossa kuvassa Suomen ongelma tuskin on se, etteikö täällä olisi riittävästi siivoojia, ruokalähettejä tai muuta halpatyövoimaa.
Ulkomailta tuotetuista siivoojista ja ruokaläheteistä olen vielä enemmän huolissani sen suhteen että mitä tapahtuu sen jälkeen kun he saavat pysyvän oleskeluluvan. Pelkään että monet heistä putoavat jossain vaiheessa myös pitkäaikaistyöttömiksi.

Tosin en ole siitäkään satavarma saako kuka tahansa kykeneväinen niitä siivoojanhommia. Jos minulla tulee taas työttömyys eteen eikä IT-alalta tunnu enää töitä hevin löytyvän (ellei ole alle 30-vuotias tekoälyekspertti eli osaa tehdä tyhmiä kysymyksiä ChatGPT:lle), voisin ihan jo testimielessäkin koittaa marssia johonkin siivousfirmaan että täälläkö niitä hommia on?

Olen jo aiemmin kertonut eräästä HS:n artikkelista missä joku uuden siivousfirman pomo sanoi että aniharva hakemus heille menee läpi (eli hakijoita ON paljon enemmän kuin avoimia siivoojan paikkoja) ja yksi perusvaatimus siivoojan paikan saamiselle on että on ollut aiemminkin ammattisiivooja. No, minä olen ollut, vuonna miekka ja kives 16-vuotiaana. Silloin siivoojan töitä sai täysin ilman esitietoja käymällä lyhyessä haastattelussa ja eiku siivoamaan paria kauppaa. Nykyään voi hyvin olla eri meininki.
 
Sosiaaliturvan heikennykset kyllä lisäävät intoa ottaa työtä vastaan, eli pidän sitä itsekin hyvänä asiana. Se vähentää niin kantiksen kuin maahanmuuttajan halua jäädä sohvalle.

Ja osatyökykyisillä taas vähentävät intoa olla työmarkkinoiden käytettävissä, koska osatyökykyinen jää aina työkykyisten ja nuorempien jalkoihin työnhaussa. Eli sosiaaliturvan leikkaaminen ei ole vain hyvä asia, vaan osoitat matalalla sosiaaliturvalla eläville entistä ohuempia kannikan paloja. Eli vaikka et osatyökykyisyyden vuoksi saa töitä, niin pitää sinnitellä pienemmällä sosiaaliturvalla, joka passivoi ja masennuttaa kotiin.

Seliseli. Saarikoski nyt on niin äärivasemmalta kun kukaan voi olla, ja jokainen täysjärkinen tietää sen. Se ei selittelemällä muuksi muutu, että Hesari on vasemmistomedia ja valehtelee olevansa puolueeton.

Ja sekään ei selittelyllä muuksi muutu, että Hesarin virallinen kanta on että Trump on siis diktaattori. Hesari on siis virallisen määritelmän mukaan valemedia. Pääkirjoitus on lehden virallinen linja, ihan sama mitä foorumin vassarit taas sössöttää.

Tästä voi olla melko samaa mieltä, sillä HS tuntuu olevan ainakin askeleen vasemmalla. Sen sijaan Saarikoski tuskin on äärivasemmalla, vaikka muistamme hänen kommenttinsa siitä, kuinka Trumpilla on nollan prosentin mahdollisuus voittaa presidenttiys vuoden 2016 vaaleissa. Onneksi se meni väärin ja Hesari ja moni muu lehti joutui tottumaan siihen, että Trump tosiaan valittiin ja USA:n linjasta tulee erilaisempi kuin aikaisemmin.
 
Työllisyyttä saadaan lisättyä nopeasti, kun poistetaan työn vastaanottamisen esteitä, eli tehdään lyhyidenkin työpätkien tekeminen kannattavaksi(tukiloukut ja karenssit). Nykyään tilanne on, että ensimmäisenä pitää miettiä onko työn vastaanottaminen taloudellisesti kannattavaa. Ei tarvitse olla taloustieteilijä todetakseen tilanteen olevan absurdi, jos työtä tekemällä elintaso voi jopa laskea(pätkätyö).

Kokonaisuutena kuvittelisin tilanteen olevan kaikkia kohtaan hyödyllinen, jos myös pätkätöiden vastaanottaminen tehtäisiin kannattavaksi: potentiaaliset tekijämiehet/-naiset saataisiin takaisin töihin ja työnantajat saisi hyviä työntekijöitä. Useammallakin yrityksellä löytyisi varmasti töitä, jotka eivät ole priooriteettilistan kärjessä, mutta pitkällä juoksulla tuovat lisäarvoa yrityksen toimintaan.

Nythän tehtiin juuri päinvastoin, eli keikkatöiden vastaanottaminen kannattavuus heikentyi suojaosien poiston yhteydessä. Jos nyt otat keikkatyön vastaan, niin vaikutus toimeentuloon voi olla negatiivinen byrokratian sekä työssäkäyntiin mahdollisesti liittyvien kulujen (esim. töihin matkustaminen) vuoksi.
 
Jos nyt yritätte erotella ne valtion ydintehtävät siitä muusta luxuksesta niin keskustelu helpottuu.
Valtion ydintehtävä (ainoa sellainen): mahdollistaa ja lisätä hyvinvointia kansalaisilleen.

Työkalut ja keinot hyvinvoinnin kasvattamiseen ja takaamiseen ovat monet, kuten armeija ulkoisia uhkia vastaan, poliisi rikollisuutta ehkäisemään, mahdollisesti koulutus, terveydenhoito jne. joiden voidaan katsoa lisäävän kansalaisten hyvinvointia.

Otetaan esimerkiksi saatavuusharkinta, josta luopumista joillakin tahoilla kovasti vaaditaan. Jos valtio päättäisi luopua siitä, voitaisiinko väittää että valtio lisää silloin kansalaistensa hyvinvointia?

Minä väiträisin että ei. Saatavuusharkinta on kansalaisille lähinnä positiivinen asia, kun taas siitä luopuminen hyödyttäisi suoraan vain yrityksiä, joiden edun ajaminen yli kansalaisten edun ei ole valtion tehtävä.

Yritykset ja yksityisyrittäjät ovat valtion kannalta vain väline kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi (koska yritykset tarjoavat töitä kansalaisille ja parhaimmassa tapauksessa tuottavat vientituloja valtiolle eli kansalle), eivät kansalaisiin verrattavissa oleva yhdenvertainen kohde jonka hyvinvointi tulisi maksimoida, jopa kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella. Se että näiden yritysten annettaisiin vapaasti ohittaa kansalaiset töiden tarjoamisessa vain koska yritykselle on halvempaa tuottaa halpatyövoimaa ulkomailta, ja ehkä jossain vaiheessa dumpata ne työttömiksi kansalaisten harmiksi, vähentää kansalaisten hyvinvointia.

Toki asiat pitää olla balanssissa, esim. täyskielto palkata ulkomaalaisia töihin Suomeen voisi heikentää yritystoimintaa liikaa Suomessa, joka vaikuttaisi myös kansalaisten hyvinvointiin jos yrityksiä lähtisi paljon pois työvoiman puutteen ja kalleuden takia, eikä uusia tulisi tilalle. Lisäksi koulutetun ja helposti työllistyvän osaajaporukan maahanmuuton voidaan katsoa olevan kansalaisille enemmän positiivinen asia koska sillä säästyy koulutuskuluissa yms. mitä vauvan kasvattaminen täysoppineeksi tekoälyraketti-insinööriksi tai aivokirurgiksi vaatiikaan, ja kyseiset osaajat tuottavat helposti lisähyvinvointia yhteiskuntaan.
 
Valtion ydintehtävä (ainoa sellainen): mahdollistaa ja lisätä hyvinvointia kansalaisilleen.
Onko tuo täysin oma määritelmäsi? Tuotahan pohjoismainen malli pyrkii tekemään. Tuo menee juuri aiemmin mainittuun, että äänestäjät päättävät ydintehtävät.

Yksi aika hyvä määritelmä on
"Ensisijaisiin tehtäviin kuuluvat esimerkiksi yhteiskunnan suojeleminen ulkoista vihollista vastaan ja sisäisen järjestyksen ylläpitäminen, kun taas toissijaisiin tehtäviin kuuluvat talouspoliittiset, sosiaalipoliittiset ja kulttuuripoliittiset tehtävät."
Periaatteessa ensisijaisesti valtio on olemassa itseään varten turvaten omaa selviytymistään. Koska muuten toissijaisia tehtäviä ei voida täyttää.
 
Onko tuo täysin oma määritelmäsi? Tuotahan pohjoismainen malli pyrkii tekemään. Tuo menee juuri aiemmin mainittuun, että äänestäjät päättävät ydintehtävät.

Yksi aika hyvä määritelmä on
"Ensisijaisiin tehtäviin kuuluvat esimerkiksi yhteiskunnan suojeleminen ulkoista vihollista vastaan ja sisäisen järjestyksen ylläpitäminen, kun taas toissijaisiin tehtäviin kuuluvat talouspoliittiset, sosiaalipoliittiset ja kulttuuripoliittiset tehtävät."
Periaatteessa ensisijaisesti valtio on olemassa itseään varten turvaten omaa selviytymistään. Koska muuten toissijaisia tehtäviä ei voida täyttää.
Valtiota ei kai ole ilman kansalaisia, valtio kaiketi on olemassa kansalaisiaan varten. Tai ainakin tulisi olla. Suojelu ulkoisia uhkia ja epäjärjestystä vastaan on yksi kansalaisten hyvinvointia lisäävä asia (jos kyseisiä uhkia ei ole, armeijan pienentäminen saattaisi olla (tai ei ole) kansalaisten etujen mukaista kun rahaa säästyisi muualle, kuten esim. Saksassa ja Tanskassa on tehty). Toki, epäjärjestystä eli rikollisuutta voi ehkäistä muutenkin kuin suuremmilla poliisivoimilla ja vankiloilla, esim. sillä sosiaalipolitiikalla.

Se tietenkin on avointa kuinka paljon valtion halutaan puuttuvan sosiaalipolitiikkaan, terveydenhuoltoon, koulutukseen jne., valtio eli kansalaiset voivat päättää että ne kaikki ovat yksityistetty jos kokevat että sillä tavoin parhaiten lisätään kansalaisten hyvinvointia.

Pääpointti miksi avauduin oli että välillä kuulee oikeiston suunnalta kannanottoja joissa tunnutaan asettavan esim. yritysten edut kansalaisten etujen yläpuolelle, eli tärkeämpää on se että jokin asia hyödyttää yrityksiä vaikka sitä voisi pitää pitkässäkin juoksussa negatiivisena asiana kansalaisille.

Saatavuusharkinnasta luopuminen noin niinku yhtenä esimerkkinä, eli halpatyövoiman tuottaminen Suomeen yritysten, ei kansalaisten, tarpeisiin. PAITSI, jos kyseessä oikeasti olisi tilanne että niistä siivoajista, lähihoitajista ja ruokaläheteistä olisi aivan hirveä pula että kansalaisten elämä hankaloituu kovasti, eikä ole suomalaisia työttömiä tekemään kyseisiä hommia.

Norjan kansalaisia luultavasti hyödyttää se että Ruotsista ja Suomesta käy siellä säännöllisesti töissä esim. sairaanhoitajia joiden koulutus on maksettu muualla kuin Norjassa. Ellei sitten Norjassa ole paljon työttömiä hoitajia, tai työttömiä joista voitaisiin saada lisää hoitajia lisäkoulutuksella.

Mielestäni jossakin kommentissa täälläkin sanottiin että yrityksillä pitäisi olla oikeus päättää täysin itsenäisesti ilman rajoituksia keitä ja mistä palkkaa, eikä valtio saisi mitenkään puuttua siihen (tarkoittaisi esim. saatavuusharkinnasta ja tulorajoista luopumista). Mielestäni ei pitäisi olla, jos sillä on negatiivisia vaikutuksia kansalaisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Myönnän että toki valtio voidaan määritellä myös muilla tavoin kuin että se on kansalaisiaan varten. Esim. Pohjois-Korea, Kiina tai Venäjä ovat valtioita jotka eivät tunnu olevan olemassa kansalaisiaan varten, vaan yksinvaltiaitaan varten joille kansalaiset ovat lähinnä vain hyödyke, esim. kun Kim lähettää korealaissotilaita kuolemaan Ukrainaan saadakseen itselleen jotain Putinilta vastineeksi, ehkä uuden Tupolev-yksityissuihkukoneen ja Luxus Ladan.

Keskityin ajattelemaan valtiota länsimaisesta näkökulmasta, ja miksi jotkut ihmiset silloin tällöin haluavat perustaa oman valtion, esim. kurdit ja juutalaiset. (Palestiinalaiset eivät erityisemmin tunnu haluavan omaa valtiota vaan vain toisen valtion eli Israelin tuhoa.)
 
Koen olevani oikeistoliberaali eli kokoomuksen politiikka on periaatteessa lähimpänä omaani. Orpoa pidin ennen tätä hallituskautta pätevänä ja fiksuna tyyppinä. Nyt alkaa kuitenkin tuntua että järkevän, vastuutaottavan ja ajassa reagoivan politiikan sijaan on tehty monia tyhmiä ratkaisuja sisältävä (osa työmarkkinauudistuksista, yksityisen kelakorvausten nosto, persumyönnytykset esim) hallitusohjelma ja sen jälkeen Orpo on ollut hissukkana jossain nurkassa kun Purra hoitaa sisäpolitiikan ja Stubb ulkopolitiikan. Orpon olisi korkea aika nousta ainakin sisäpolitiikassa vahvemmaksi johtajaksi vaikka Stubbille tulisikin Niinistöä enemmän ulkopoliittista roolia kun siinä on ihan pätevä.
 
Koen olevani oikeistoliberaali eli kokoomuksen politiikka on periaatteessa lähimpänä omaani. Orpoa pidin ennen tätä hallituskautta pätevänä ja fiksuna tyyppinä. Nyt alkaa kuitenkin tuntua että järkevän, vastuutaottavan ja ajassa reagoivan politiikan sijaan on tehty monia tyhmiä ratkaisuja sisältävä (osa työmarkkinauudistuksista, yksityisen kelakorvausten nosto, persumyönnytykset esim) hallitusohjelma ja sen jälkeen Orpo on ollut hissukkana jossain nurkassa kun Purra hoitaa sisäpolitiikan ja Stubb ulkopolitiikan. Orpon olisi korkea aika nousta ainakin sisäpolitiikassa vahvemmaksi johtajaksi vaikka Stubbille tulisikin Niinistöä enemmän ulkopoliittista roolia kun siinä on ihan pätevä.
KELA-korvausten noston haitallisuudesta taidan olla samaa mieltä, mutta mitkä persumyönnytykset erityisesti hiertävät? Se että itäraja laitettiin kiinni hybridivaikuttamiselta? Tuloraja työperäisessä maahanmuutossa ja maahanmuuttajille kiristyneet vaatimukset löytää uutta työtä, lähemmäksi muiden maiden vastaavanlaisia vaatimuksia?

Ainahan Orpo on ollut aikamoinen varpaisiinsa tuijottava hissukka, oikeastaan olen ihmetellytkin miten ihmeessä hän on päässyt noin korkealle poliittisessa hierarkiassa? Toki näkö voi pettää ja oikeasti hän on tosi kova luu neukkarin ja makkarin puolella.

Sauli Niinistö puolestaan on juro mutta ei kuitenkaan hissukka, sanoo hitaasti ja harvasti mutta painokkaasti. Stubb on molemmista ihan eri maata, voisi pärjätä jopa standup-koomikkona ja silmälasimallina.

 
Viimeksi muokattu:
Suomessa on tarvetta ulkomaisille lähihoitajille vaikka työttömiä lähihoitajia on tuhansia? Taitaa tarve olla lähinnä ilmaiselle lh:lle.
 
Suomessa on tarvetta ulkomaisille lähihoitajille vaikka työttömiä lähihoitajia on tuhansia? Taitaa tarve olla lähinnä ilmaiselle lh:lle.

Nyt kannattaa tajuta aikajänne. Ulkomailta tarvitaan työvoimaa kattamaan pitkän ajan henkilöstöpulaa. Tästähän on uutisoitu paljon:

Valtioneuvoston teettämän tuoreen arvion mukaan sairaanhoitajia ja lähihoitajia tarvittaisiin palvelutarpeen kasvun vuoksi yli 20 000 lisää vuoteen 2030 mennessä ja noin 45 000 vuoteen 2040 mennessä.

Tämä liittyy ihan suomen hankalaan demografiaan. Lisäksi sääntelyn takia Euroopan ulkopuolelta ei noin vain henkilöstöä rekrytä sotealalle, vaan työskentely vaatii usein lisäkouluttautumista. Eli ei ole mikään nopea ratkaisu:

Yleisimmät lupajärjestelmässä käytössä olevat hoiva-alan nimikkeet ovat lähihoitajat ja henkilökohtaiset avustajat. Näillä nimikkeillä Euroopan ulkopuolelta rekrytoiduista suurin osa toimii Suomessa hoiva-avustajina, ja monet ovat esimerkiksi lähihoitajan oppisopimuskoulutuksessa.


 
Nyt kannattaa tajuta aikajänne. Ulkomailta tarvitaan työvoimaa kattamaan pitkän ajan henkilöstöpulaa. Tästähän on uutisoitu paljon:



Tämä liittyy ihan suomen hankalaan demografiaan. Lisäksi sääntelyn takia Euroopan ulkopuolelta ei noin vain henkilöstöä rekrytä sotealalle, vaan työskentely vaatii usein lisäkouluttautumista. Eli ei ole mikään nopea ratkaisu:




Luulisi tekijöitä löytyvän kotimaastakin jos työolot ja palkkaus olisivat edes sinneppäin. Näyttää lh lähtöpalkka olevan 2200e bruttona, moniko tuolla rahalla lähtee pyyhkimään perseitä ja elää silti kädestä suuhun?
 
Nyt kannattaa tajuta aikajänne. Ulkomailta tarvitaan työvoimaa kattamaan pitkän ajan henkilöstöpulaa. Tästähän on uutisoitu paljon:



Tämä liittyy ihan suomen hankalaan demografiaan. Lisäksi sääntelyn takia Euroopan ulkopuolelta ei noin vain henkilöstöä rekrytä sotealalle, vaan työskentely vaatii usein lisäkouluttautumista. Eli ei ole mikään nopea ratkaisu:




Jos työttömiä on nyt jo 400 000, niin luulisi siitä riittävän vielä 2040 luvullakin työntekijöitä.
 
Nyt kannattaa tajuta aikajänne. Ulkomailta tarvitaan työvoimaa kattamaan pitkän ajan henkilöstöpulaa. Tästähän on uutisoitu paljon:

Tämä liittyy ihan suomen hankalaan demografiaan. Lisäksi sääntelyn takia Euroopan ulkopuolelta ei noin vain henkilöstöä rekrytä sotealalle, vaan työskentely vaatii usein lisäkouluttautumista. Eli ei ole mikään nopea ratkaisu:

Eli onko ajatus että nyt tuodaan kouluttautumattomia ja kielitaidottomia lähihoitajia odottamaan vuotta 2030 ja 2040 jolloin heitä todella tarvitaan, ilmeisesti työttömyysturvalle odottamaan töitä? Toivottavasti sitten nuoremmasta päästä etteivät tässä välillä siirry eläkkeelle.

Minä edelleen keskittyisin enemmän suomalaisten työttömien armeijan lisäkouluttamiseen lähihoitajiksi, heille ei tarvitse opettaa edes kieltä. Voi aloittaa jo nyt jos tarve tosiaan räjähtää muka käsiin seuraavan 5 vuoden aikana vaikka nyt potkitaankin lähihoitajia pois (lähinnä ei jatketa määräaikaisten sopimuksia). Vaikea uskoa ettei heistä siihen olisi, jos ei ole niin sittenhän heidän ei pitäisi olla työttömiä työnhakijoita tilastoissa, vaan työkyvyttömiä.

Lisäksi, sen arvioimisessa tullaanko 2030 ja 2040 oikeasti palkkaamaan kymmeniätuhansia uusia lähihoitajia, eka pitäisi analysoida miksi nyt ollaan heitä potkimassa pois? Onko nyt tullut joku yllättävä kuoppa demografiassa missä juuri nyt lähihoitajia ei tarvitakaan yhtä paljon kuin ennen?

Jos syynä on silkka rahapula (ei ole varaa pitää nykyisiä lähihoitajia töissä vaikka tarve olisi), onko jotain takeita että tämä tilanne on jotenkin erityisesti muuttumassa 2030 ja 2040, ainakaan parempaan suuntaan?

Eli järki käteen nyt ja eiku baanalle.

EDIT: Sikäli hassua että tästä just nurkan takana kurkku suorana karjuvasta työvoimapulasta muistan kovasti uutisoidun jo 2000-luvun alussa, ellei jopa 90-luvulla. Jo silloin oltiin ihan helvetin huolissaan kun Suomesta tulevat työntekijät kuulemma loppumaan väestön ikääntymisen ja alhaisen syntyvyyden takia. Ja työttömien määrä senkun kasvaa. Kyllä, ymmärrän ettei kaikista työttömistä ole sydänkirurgeiksi ja tekoälyraketti-insinööreiksi edes lisäkoulutuksella, mutta ehkä kuitenkin lähihoitajiksi ja siivoojiksi?
 
Viimeksi muokattu:
Luulisi tekijöitä löytyvän kotimaastakin jos työolot ja palkkaus olisivat edes sinneppäin. Näyttää lh lähtöpalkka olevan 2200e bruttona, moniko tuolla rahalla lähtee pyyhkimään perseitä ja elää silti kädestä suuhun?

Lähihoitajia on suomessa luokkaa 80000 ja lähihoitaja on heti myyjän jälkeen yleisin ammatti:


Eli aika moni on lähtenyt tuolla (tai pienemmällä) palkalla lähihoitajaksi. Lähtee luultavasti tulevaisuudessakin suht' nopean koulutuksen ja kasvavan tarpeen takia.

Jos työttömiä on nyt jo 400 000, niin luulisi siitä riittävän vielä 2040 luvullakin työntekijöitä.

Jos vain kouluttautuvat. Ilman koulutusta ei taida olla asiaa lähihoitajaksi. Mutta ehdottomasti jos työvoiman tarve kasvaa niin koulutusmahdollisuuksia pitää skaalata samalla.

Eli onko ajatus että nyt tuodaan kouluttautumattomia ja kielitaidottomia lähihoitajia odottamaan vuotta 2030 ja 2040 jolloin heitä todella tarvitaan, ilmeisesti työttömyysturvalle odottamaan töitä?

Ei kai kukaan ole "tuomassa kouluttautumattomia ja kielitaidottomia lähihoitajia odottamaan vuotta 2030 ja 2040". En tiedä, mistä ihmeestä tuollaisen keksit. Ei tuollainen saisi oleskelulupaakaan. Noitahan on koulutettu omissa kotimaissaan ennen kuin tulevat suoraan työelämään Suomeen.
 
Viimeksi muokattu:
Ei kai kukaan ole "tuomassa kouluttautumattomia ja kielitaidottomia lähihoitajia
Huonolla kielitaidolla olevia tulee, mutta ei kokonaan kielitaidottomia.

Kaikilla hoitajaopiskelijoilla ei ole ohjaajansa kanssa mitään yhteistä kieltä, kertoo pirkanmaalainen hoitaja, joka ohjaa ulkomaalaisia hoitajia heidän harjoitteluissaan.

Tämä on tietenkin opiskelijat vs valmiiksi tulevat, eri juttu osaltaan, mutta ongelmat koskevat kyllä valmiiksi koulutettujakin.
 
Luulisi tekijöitä löytyvän kotimaastakin jos työolot ja palkkaus olisivat edes sinneppäin. Näyttää lh lähtöpalkka olevan 2200e bruttona, moniko tuolla rahalla lähtee pyyhkimään perseitä ja elää silti kädestä suuhun?
Ei lakkoilusta huolimatta ole saaneet palkkoja ylös, enkä usko tämän hallituksen auttavan. Yleensä lakeja tehdään estämään lakkoiluja ja nyt vienti määrää palkankorotukset.

Palkat maksetaan noille verorahoista ja heitä on paljon.
 
Jos vain kouluttautuvat. Ilman koulutusta ei taida olla asiaa lähihoitajaksi. Mutta ehdottomasti jos työvoiman tarve kasvaa niin koulutusmahdollisuuksia pitää skaalata samalla.
Esteitä työttömien lisäkouluttautumiselle tulisikin poistaa. Yksi mikä varmasti estää on jos työtön tippuu pelkälle opintotueille, missä siinäkin taitaa olla joku raja jos on jo aiemmin saanut opintotukea aiempiin opintoihin?

Yksi mahdollisuus on että sitä samaa työttömyysturvaa saisi edelleen vaikka myös hankkisi uuden koulutuksen, toki viranomaiset ensin hyväksyisivät koulutuksen hankinnan työttömyysturvaa vastaan, eli että tuolle koulutukselle on oikeasti tarvetta ja tulee todennäköisesti työllistämään ko. henkilön.

En tiedä mikä on nykymalli mutta aiemmin systeemi ainakin passivoi tai jopa esti työttömiä hankkimasta uutta ammattitutkintoa.

Ei kai kukaan ole "tuomassa kouluttautumattomia ja kielitaidottomia lähihoitajia odottamaan vuotta 2030 ja 2040". En tiedä, mistä ihmeestä tuollaisen keksit. Ei tuollainen saisi oleskelulupaakaan. Noitahan on koulutettu omissa kotimaissaan ennen kuin tulevat suoraan työelämään Suomeen.
Palataan asiaan sitten 2030 ja 2040 jos noita nimenomaan EU:n ulkopuolelta tuotavia lähihoitajia oikeasti tarvitaan, EU/ETA-alueelta ja Suomen työttömien armeijasta hankittujen ja uudelleenkoulutettujen lähihoitajien lisäksi.

Ps. Kuka maksaa ko. lähihoitajien koulutuksen lähtömaissaan? Lähtömaa, Suomi, molemmat? Eli tuleeko tuosta järjestelystä mitä(än) etukäteiskuluja Suomelle, vai saako Suomi ilmaiseksi koulutettuja lähihoitajia Filippiineiltä? Saisko sitten vaikka tuhat yleislääkäriä ja sydänkirurgia sieltä samalla sapluunalla?
 
Luulisi tekijöitä löytyvän kotimaastakin jos työolot ja palkkaus olisivat edes sinneppäin. Näyttää lh lähtöpalkka olevan 2200e bruttona, moniko tuolla rahalla lähtee pyyhkimään perseitä ja elää silti kädestä suuhun?
Jos vaihtoehtona on pitkäaikaistyöttömyys, minä lähtisin.

Toki kiinnostaa myös että jos tuo on alhaisin mahdollinen lähtöpalkka, mikä sitten on todellisuudessa ns. normipalkka, parin vuoden kokemuslisällä ja mahdollisilla vuorotöillä? Vähän niinkuin että ei mun IT-alan palkka kovin kummoinen ole, paitsi että siihen päälle tulee useimpina kuukausina aika mittava päivystyskorvaus vielä päälle, jo pelkästään siitä ilosta että pidän läppärin mukana ja puhelimen auki liikkuessani jossain, enkä lähde ulkomaille sinä aikana.
 
Esteitä työttömien lisäkouluttautumiselle tulisikin poistaa. Yksi mikä varmasti estää on jos työtön tippuu pelkälle opintotueille, missä siinäkin taitaa olla joku raja jos on jo aiemmin saanut opintotukea aiempiin opintoihin?

Yksi mahdollisuus on että sitä samaa työttömyysturvaa saisi edelleen vaikka myös hankkisi uuden koulutuksen, toki viranomaiset ensin hyväksyisivät koulutuksen hankinnan työttömyysturvaa vastaan, eli että tuolle koulutukselle on oikeasti tarvetta ja tulee todennäköisesti työllistämään ko. henkilön.

En tiedä mikä on nykymalli mutta aiemmin systeemi ainakin passivoi tai jopa esti työttömiä hankkimasta uutta ammattitutkintoa.


Palataan asiaan sitten 2030 ja 2040 jos noita nimenomaan EU:n ulkopuolelta tuotavia lähihoitajia oikeasti tarvitaan, EU/ETA-alueelta ja Suomen työttömien armeijasta hankittujen ja uudelleenkoulutettujen lähihoitajien lisäksi.

Ps. Kuka maksaa ko. lähihoitajien koulutuksen lähtömaissaan? Lähtömaa, Suomi, molemmat? Eli tuleeko tuosta järjestelystä mitä(än) etukäteiskuluja Suomelle, vai saako Suomi ilmaiseksi koulutettuja lähihoitajia Filippiineiltä? Saisko sitten vaikka tuhat yleislääkäriä ja sydänkirurgia sieltä samalla sapluunalla?
Lääkärien osalta ei taida olla kilpailukykyiset palkat.
 
Jos vaihtoehtona on pitkäaikaistyöttömyys, minä lähtisin.

Toki kiinnostaa myös että jos tuo on alhaisin mahdollinen lähtöpalkka, mikä sitten on todellisuudessa ns. normipalkka, parin vuoden kokemuslisällä ja mahdollisilla vuorotöillä? Vähän niinkuin että ei mun IT-alan palkka kovin kummoinen ole, paitsi että siihen päälle tulee useimpina kuukausina aika mittava päivystyskorvaus vielä päälle, jo pelkästään siitä ilosta että pidän läppärin mukana ja puhelimen auki liikkuessani jossain, enkä lähde ulkomaille sinä aikana.
Keskipalkka taitaa olla 3000e, kun katsotaan kaikki lähihoitajanimikkeellä työskentelevät.
 
Keskipalkka taitaa olla 3000e, kun katsotaan kaikki lähihoitajanimikkeellä työskentelevät.
Panisin. Tai siis tekisin. Jos tosiaan se toinen vaihtoehto on pitkäaikaistyöttömyys. Kyllä mä osaan yövuorossakin pyyhkiä persettä ja niistää nokkaa.

Mietin myös mitä kaikkea lähihoitajan työhön kuuluun, ja ei kai niitä ylikouluteta Suomessa? Mikä on vaativinta ja eniten koulutusta tarvitsevaa mitä lähihoitaja tekee? Lajittelee lääkkeitä dosetteihin? Tunnen lähikoulutuksen saamattomia siviileitä jotka osaavat ainakin omat lääkkeensä lajitella dosetteihin, ja tein minäkin sitä joskus edesmenneelle äidilleni.

Pepun pyyhkiminen jo mainittiin, toivottavasti jokainen osaa sen luonnostaan ilman ammattikorkeakoulututkintoa.
 
Panisin. Tai siis tekisin. Jos tosiaan se toinen vaihtoehto on pitkäaikaistyöttömyys. Kyllä mä osaan yövuorossakin pyyhkiä persettä ja niistää nokkaa.

Mietin myös mitä kaikkea lähihoitajan työhön kuuluun, ja ei kai niitä ylikouluteta Suomessa? Mikä on vaativinta ja eniten koulutusta tarvitsevaa mitä lähihoitaja tekee? Lajittelee lääkkeitä dosetteihin? Tunnen lähikoulutuksen saamattomia siviileitä jotka osaavat ainakin omat lääkkeensä lajitella dosetteihin, ja tein minäkin sitä joskus edesmenneelle äidilleni.

Pepun pyyhkiminen jo mainittiin, toivottavasti jokainen osaa sen luonnostaan ilman ammattikorkeakoulututkintoa.
Lähihoitajille ei ole ammattikorkeakoulututkintoa.
Sairaanhoitajilla on.
Peppuja taas voi pyyhkiä hoiva-avustajatkin, ei tarvitse olla lähihoitaja.
 
Lähihoitajille ei ole ammattikorkeakoulututkintoa.
Sairaanhoitajilla on.
Peppuja taas voi pyyhkiä hoiva-avustajatkin, ei tarvitse olla lähihoitaja.
Eli mikä on lähihoitajan se ns. juttu, ja se vaikein asia joka ei oikein ilman koulutusta luonnistu?

En tosiaan varmaksi tiedä eri hoitajien tarkkoja roolieroja työyhteisössä, aina ylisairaanhoitajista koiranulkoiluttajiin. En edes tarkasti tiedä mikä on lääkärien ja sairaanhoitajien raja, muuta kuin että ainoastaan lääkärit saavat varmaan tehdä diagnooseja, kirjoittaa reseptejä ja tehdä leikkauksia ja muuta verellä mässäilyä. Sairaanhoitajat saavat toki piikittää mitä varten kyllä koulutusta tarvitaan.

Haen tässä lähinnä sitä riittäisikö monille siviileille lähihoitajaksi kouluttautumiseksi joku kuukauden mittainen kurssi, sen sijaan että ollaan pari vuotta ammattikoulussa? Suomessa kun on perinnettä ylikoulutukselle, siivoojiltakin vaaditaan kohta tutkinto pölyteknillisestä korkeakoulusta.

Ei lähihoitajan koulutuksen ainakaan kovin vaativaa luulisi olevan kun exänikin sai sellaisen hankittua peruskoulun jälkeen, ja hän ei ollut aivan terävimpiä kyniä penaalissa... mutta sillä niin väliä, isot tissit sillä onneksi oli.
 
Viimeksi muokattu:
Verrattuna Filippiineihin?

Lähihoitajien osalta sitten kuitenkin ilmeisesti on... Tarkoittaako sanoa että lähihoitajat ovat Suomessa muihin maihin nähden ylipalkattuja?
Jos ne sieltä lähtee, niin suomi ei ole kielensäkään takia eka kohde. En tiedä onko lähärien kielitaitovaatimus samaa tasoa lääkärien kanssa, mutta englanninkieliset maat ja aasia ovat ykköskohteet. Ja noissa lääkäreille on hyväpalkkaisia paikkoja. En tiedä lähihoitajien työllisyystilannetta taikka palkkatasoa muualla, mutta siinäkin voi olla haasteet. Heillä vaan sosiaaliturva voi olla houkutin, toisin kuin lääkäreillä.
 
Viimeksi muokattu:
Eli mikä on lähihoitajan se ns. juttu, ja se vaikein asia joka ei oikein ilman koulutusta luonnistu?

En tosiaan varmaksi tiedä eri hoitajien tarkkoja roolieroja työyhteisössä, aina ylisairaanhoitajista koiranulkoiluttajiin. En edes tarkasti tiedä mikä on lääkärien ja sairaanhoitajien raja, muuta kuin että ainoastaan lääkärit saavat varmaan tehdä diagnooseja, kirjoittaa reseptejä ja tehdä leikkauksia ja muuta verellä mässäilyä. Sairaanhoitajat saavat toki piikittää mitä varten kyllä koulutusta tarvitaan.

Haen tässä lähinnä sitä riittäisikö monille siviileille lähihoitajaksi kouluttautumiseksi joku kuukauden mittainen kurssi, sen sijaan että ollaan pari vuotta ammattikoulussa? Suomessa kun on perinnettä ylikoulutukselle, siivoojiltakin vaaditaan kohta tutkinto pölyteknillisestä korkeakoulusta.

Ei lähihoitajan koulutuksen ainakaan kovin vaativaa luulisi olevan kun exänikin sai sellaisen hankittua peruskoulun jälkeen, ja hän ei ollut aivan terävimpiä kyniä penaalissa... mutta sillä niin väliä, isot tissit sillä onneksi oli.
No se hoiva-avustajan koulutus on muutaman kuukauden mittainen kurssi.
Eli ei tuossa mitään muutospaineita sen suhteen ole.

Ja kyllä ne lähihoitajat pistää, taitaa katetroida sun muuta. Joku hoitaja voi tarkemmin avata lääkäri - sairaanhoitaja - lähihoitaja - hoiva-avustaja työn luonteiden eroja ja vaikeimpia osa-alueita.

Mutta kolmen ensinmainitun osalta on selvää, että heidän työssään tekemät virheet voi tappaa tai vakavasti vammauttaa ihmisiä, joten kyllä toivon, että koulutuksia ei ainakaan lyhennetä tai yksinkertaisteta.
 
No se hoiva-avustajan koulutus on muutaman kuukauden mittainen kurssi.
Eli ei tuossa mitään muutospaineita sen suhteen ole.

Ja kyllä ne lähihoitajat pistää, taitaa katetroida sun muuta. Joku hoitaja voi tarkemmin avata lääkäri - sairaanhoitaja - lähihoitaja - hoiva-avustaja työn luonteiden eroja ja vaikeimpia osa-alueita.

Mutta kolmen ensinmainitun osalta on selvää, että heidän työssään tekemät virheet voi tappaa tai vakavasti vammauttaa ihmisiä, joten kyllä toivon, että koulutuksia ei ainakaan lyhennetä tai yksinkertaisteta.

Omasta kokemuksesta hoivayksikössä on jo melko kauan, mutta silloin ainakin aika oleellista oli esimerkiksi haavojen hoito ja sitten makuuhaavojen ehkäisy. Toki siihen aikaan suurin osa oli vielä perushoitajan nimikkeellä.
 
Esteitä työttömien lisäkouluttautumiselle tulisikin poistaa. Yksi mikä varmasti estää oYkn jos työtön tippuu pelkälle opintotueille, missä siinäkin taitaa olla joku raja jos on jo aiemmin saanut opintotukea aiempiin opintoihin?

Yksi mahdollisuus on että sitä samaa työttömyysturvaa saisi edelleen vaikka myös hankkisi uuden koulutuksen, toki viranomaiset ensin hyväksyisivät koulutuksen hankinnan työttömyysturvaa vastaan, eli että tuolle koulutukselle on oikeasti tarvetta ja tulee todennäköisesti työllistämään ko. henkilön.

En tiedä mikä on nykymalli mutta aiemmin systeemi ainakin passivoi tai jopa esti työttömiä hankkimasta uutta ammattitutkintoa.


Palataan asiaan sitten 2030 ja 2040 jos noita nimenomaan EU:n ulkopuolelta tuotavia lähihoitajia oikeasti tarvitaan, EU/ETA-alueelta ja Suomen työttömien armeijasta hankittujen ja uudelleenkoulutettujen lähihoitajien lisäksi.

Ps. Kuka maksaa ko. lähihoitajien koulutuksen lähtömaissaan? Lähtömaa, Suomi, molemmat? Eli tuleeko tuosta järjestelystä mitä(än) etukäteiskuluja Suomelle, vai saako Suomi ilmaiseksi koulutettuja lähihoitajia Filippiineiltä? Saisko sitten vaikka tuhat yleislääkäriä ja sydänkirurgia sieltä samalla sapluunalla?
Yksi ehkä typerimmistä hallituksen päätöksistä oli lakkauttaa aikuiskoulutustuki. Tätä olisi pitänyt kehittää vastaamaan paremmin työttömäksi joutuneiden opintojen tukemiseen. Esimerkkinä nyt vaikka paperimiehet, kuka lähtee opiskelemaan uutta ammattia, jos pääsääntöisesti opiskelee tippuu opintotuelle vs. se että saat ansiosidonnaista kun käyt työkkärin kurssilla. Hallituksen pitäisi kehittää joku porkkana, että ihmiset lähtisivät opiskelemaan uutta ammattia. Esim. jos opiskelet uuden ammatillisen perustutkinnon(tarveperusteinen TE-toimiston kanssa sovittava opintoala), niin saat opiskelukuukausilta vaikka 60% ansiosidonnaisesta.
 
Ainahan Orpo on ollut aikamoinen varpaisiinsa tuijottava hissukka, oikeastaan olen ihmetellytkin miten ihmeessä hän on päässyt noin korkealle poliittisessa hierarkiassa? Toki näkö voi pettää ja oikeasti hän on tosi kova luu neukkarin ja makkarin puolella.
Kokoomuksessa tuntuu tyhmimmät pääsevän huipulle. Katainen, orpo, stubb, niinistö jne. ihan bulvaani puolue
 
Yksi ehkä typerimmistä hallituksen päätöksistä oli lakkauttaa aikuiskoulutustuki.

Tästä samaa mieltä. Kouluttautuminen paremmin työllistävämmälle tai paremmin palkatulle alalle maksaa äkkiä sen tuen takaisin moninkertaisesti. Olen samaa mieltä, että toi ei ollut hyvä idea - ellei sitten ole niin että tuen avulla kouluttautuneiden työllistyminen ei parane. Yleensä kuitenkin tuossa iässä tapahtuva opiskelu on aika päämäärätietoista. Toivon, että tuo palaa mahdollisimman pian taas työkalupakkiin. Tunnen useita aikuisena uudelleenkouluttautuneita, jotka ovat mullistaneet oman työllisyytensä, palkkatasonsa ja elintasonsa. Osa aikuiskoulutustuen avulla.
 
Yksi ehkä typerimmistä hallituksen päätöksistä oli lakkauttaa aikuiskoulutustuki. Tätä olisi pitänyt kehittää vastaamaan paremmin työttömäksi joutuneiden opintojen tukemiseen. Esimerkkinä nyt vaikka paperimiehet, kuka lähtee opiskelemaan uutta ammattia, jos pääsääntöisesti opiskelee tippuu opintotuelle vs. se että saat ansiosidonnaista kun käyt työkkärin kurssilla. Hallituksen pitäisi kehittää joku porkkana, että ihmiset lähtisivät opiskelemaan uutta ammattia. Esim. jos opiskelet uuden ammatillisen perustutkinnon(tarveperusteinen TE-toimiston kanssa sovittava opintoala), niin saat opiskelukuukausilta vaikka 60% ansiosidonnaisesta.
Aikuiskoulutustuki oli tarkoitettu työssä oleville. Työtön voi opiskella työttömyystuella tarvittaessa edelleen, se on ihan eri systeemi.
 
Aikuiskoulutustuki oli tarkoitettu työssä oleville. Työtön voi opiskella työttömyystuella tarvittaessa edelleen, se on ihan eri systeemi.
No aikuiskoulutustuen lakkautus oli kuitenkin helvetin typerää, tiedän useamman joille se sopisi nyt todella hyvin, työt loppuvat ensi vuonna jollain aikavälillä, voisivat jo nyt opiskella aikuiskoulutustuella. Työtön voi kyllä opiskella työttömyystuella, mutta kuten sanoin niin menetät päivärahat. On se hieman eri asia opiskella 800€/kk työttömyystuella vs. että saisit ansiosidonnaista 2300€/kk (Laskettu paperimiehen keskimääräisellä palkalla 5100€/kk). Ainakin A-kassan sivuilla lukee selvästi "Jos työvoimaviranomainen katsoo, että opiskelet päätoimisesti, et voi saada päivärahaa työttömyyskassasta." Tappaa opiskeluinnon aika nopeasti, etenkin jos olet perheellinen.
 
No aikuiskoulutustuen lakkautus oli kuitenkin helvetin typerää, tiedän useamman joille se sopisi nyt todella hyvin, työt loppuvat ensi vuonna jollain aikavälillä, voisivat jo nyt opiskella aikuiskoulutustuella. Työtön voi kyllä opiskella työttömyystuella, mutta kuten sanoin niin menetät päivärahat. On se hieman eri asia opiskella 800€/kk työttömyystuella vs. että saisit ansiosidonnaista 2300€/kk (Laskettu paperimiehen keskimääräisellä palkalla 5100€/kk). Ainakin A-kassan sivuilla lukee selvästi "Jos työvoimaviranomainen katsoo, että opiskelet päätoimisesti, et voi saada päivärahaa työttömyyskassasta." Tappaa opiskeluinnon aika nopeasti, etenkin jos olet perheellinen.
Ei menetä päivärahoja jos opiskeluista on etukäteen sovittu työkkärin kanssa. Kassa maksaa jos asiassa ei ole työvoimapoliittista estettä. Ei siinä erotella saako työmarkkinatukea, peruspäivärahaa vai ansiosidonnaista, eikä kassa näitä asioita edes päätä.

Päätoiminen opiskelija ei saa muuta kuin opintotukea, silloin status on opiskelija. Mutta jos opiskelusta on sovittu työkkärin kanssa, niin silloin kyse on tästä:
"Voit kuitenkin opiskella työttömyyden tai lomautuksen aikana, jos suoritat opinnot niin sanottuna työllistymistä edistävänä palveluna."

Omaehtoisessa opiskelussa voi saada 24 kk työttömyystukea samalla kun opiskelee jonkun oppilaitoksen kirjoilla ihan siinä missä muutkin opiskelijat. Status on kuitenkin virallisesti työtön työnhakija.
 
1738134300888.png

Vaikuttaa, että yleisesti ottaen politiikka on ollut hyvää kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Suomi on tyytyväisin, samaan pääsee vain rikas Sveitsi. On tuolla tosin muitakin korkeita arvoja saaneita ja on vaikea keksiä, mitä yhteistä kaikilla syvänsinisillä on. Eikä vaikuta edes riippuvan onko kyseessä vasemmisto vai oikeisto hallitus, vaikkakaan tämän hallituksen toimet eivät ole vielä mukana tuossa. Sipilän hallituksen aikaan oltiin kuitenkin myös onnellisia. Siinä ei ollut mukana persut, vaan siniset, joten saa nähdä säilyykö yhä johtoasema.
 
1738134300888.png

Vaikuttaa, että yleisesti ottaen politiikka on ollut hyvää kansalaisten hyvinvoinnin kannalta. Suomi on tyytyväisin, samaan pääsee vain rikas Sveitsi. On tuolla tosin muitakin korkeita arvoja saaneita ja on vaikea keksiä, mitä yhteistä kaikilla syvänsinisillä on. Eikä vaikuta edes riippuvan onko kyseessä vasemmisto vai oikeisto hallitus, vaikkakaan tämän hallituksen toimet eivät ole vielä mukana tuossa. Sipilän hallituksen aikaan oltiin kuitenkin myös onnellisia. Siinä ei ollut mukana persut, vaan siniset, joten saa nähdä säilyykö yhä johtoasema.
Helppoa se on pitää onnea yllä laina rahalla, mutta mitäs sitten kun ne lainat pitäisi maksaa pois?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 236
Viestejä
4 749 964
Jäsenet
77 285
Uusin jäsen
Gubber

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom