Tätä olet jaksanut toistaa varmaan jo vuoden päivät täällä.
Laissa lukee "Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa."
Kyllä, on oikeus valita asuinpaikkansa, mutta ei tuo laki tarkoita sitä, että muiden se tulee kustantaa eikä sitä, että jokaisessa paikkakunnassa tulee olla vapaita asuntoja niitä haluaville.
Se tarkoittaa sitä, että mahdollisuuksien mukaan saa asua ihan missä vain Suomen rajojen sisällä ilman, että kukaan sitä voi estää vedoten esimerkiksi henkilön etnisyyteen, syntymäpaikkaan, ikään, koulutukseen, poliittiseen suuntaukseen tai mihinkään muuhun vastaavaan vedoten.
Olemme molemmat oikeassa yhtä aikaa. Perustuslakivaliokunta on tosiaan linjannut kuten sanot kolmannessa kappaleessa. Eli toimeentulotuessa saa olla asumisnormit eli yhteiskunnalla ei ole velvollisuutta maksaa mitä tahansa vuokratasoa tai asumisen hintaa vain siksi, että kunnassa ei ole muita vapaita asuntoja.
Olen kuitenkin oikeassa siinä, että ihmisellä on oikeus valita asuinkuntansa siinä mielessä, että häntä ei saa pakottaa alueen työttömyyden tai alueen talousvaikeuksien vuoksi muuttamaan muualle, vaan yhteiskunnalla on velvollisuus tukea hänen asumistaan Savukoskella, mikäli asumisen hinta jää asumisnormin tasoiseksi ja työtön itse viihtyy Savukoskella, vaikka työpaikkoja ei sinne olisi tulossa.
Toinen seikka puolustaa myös kantaani - Kelassa on kuusi eri poikkeussääntöluokkaa, jossa asumisnormia suuremmat asumiskulut voidaan hyväksyä kansalaisen itse valitsemassa asuinkunnassa.
Erityisiä perusteita ovat lapsen etu, lisätilan tarve vamman tai hoidon vuoksi, lisätilan tarve lapsen tapaamisen vuoksi, (heikko terveydentila, muutoin alentunut toimintakyky tai korkea ikä), hyvinvointialueen järjestämä asumispalvelu tai muu edellisiin kohtiin verratava perusteltu syy.
Näissä erityisluokissa voidaan hyväksyä 200 euroa korkeammat asumismenot asumisnormiin nähden ja tätä suuremmissa asumismenoissa Kela alkaa hönkiä niskaan muuton suhteen. Eli esimerkiksi heikon ja alentuneen toimintakyvyn työttömän osalta voitaisiin Helsingissä hyväksyä 715 euron asumismenojen sijaan noin 915 euron asumismenot.
Eli molemmat väitteet ovat totta, mutta varsin monesssa kunnassa on asumisnormia lähellä olevia kämppiä, joten työttömällä on ja tulee olla oikeus valita asuinpaikkansa, vaikka alueella ei olisikaan töitä.
Eikö sinusta tuo perustuslain kirjaus ole kuitenkin siinä mielessä vahva kirjaus, että sen pitäisi koskea kaikkia kansalaisia, olitpa tuilla tai et? Koska samainen perustuslaki puhuu tasa-arvosta ja sehän ei toteudu, jos työttömän ja työllisen välille syntyy ero siitä, että ei voi asua stadissa vaikka haluaisi.