Kotimaan politiikka

[JLM]

Saamelaiset on kokeneet todella paljon vääryyksiä aikoinaan. Jokainen voi miettiä miltä tuntuisi, jos sinun lapset laitetaan pitkäksi aikaa kouluun pois vanhempien tyköä ja lapsia kielletään käyttämästä omaa äidinkieltä ja systemaattinen ruumiillinen kuritus opettajan toimesta, jos näin erehtyy tekemään(kesympi versio, mitä jenkeissä ja Kanadassa tapahtui, mutta myöhemmin). Lisätään vielä mukaan kuvioon epäreilu tilanne, jossa kielitaidoton lapsi laitetaan opiskelemaan koulussa kielellä, mitä ei ymmärrä. Koulukiusaaminen oli täysin normaalia ja tyhmäksi haukkumisen(kielitaidottomuuden takia oppiminen vaikeaa) seurauksena henkiset traumat oli todella merkittävät. Alkoholisoituminen, huumausaineiden käyttäminen ja muut käyttäytymishaitat ovat hyvin tavallisia akuperäisväestössä. Nämä saamelaisaktivistit ja muut äänekkäät ovat harvoin itse kokeneet näitä pahimpia vääryyksiä, mutta se trauma ja katkeruus yltävät sukupolvelta toiselle ja näkyy heissä. Omalta osalta tämä näkyy sillä , että isoäitini ei halunnut opettaa saamea lapsilleen ja tämän osalta kulttuurillinen vahinko on jo tapahtunut. Osalla näillä äänekkäillä aktiiveilla on vähän sellainen kostomentaliteetti, että korjaus tilanteeseen halutaan korkojen kera. Saamelaisilla ei myöskään ole mitään ylimääräisiä oikeuksia, jos eivät asu Inarin, Utsjoen tai Enontekiön alueella(lisäksi pikkualue Sodankylästä). Poronhoito ei myöskään koske kaikkia saamelaisia, eikä voida vetää suoraan johtopäätöksiä, että kaikki ovat sidoksissa poronhoitoon. Elinalueet ovat paljon määritelleet, mitä paikalliseen saamelaiskulttuuriin kuuluu. Kalastus, metsästys ja marjastus, ehkä parhaiten kuvaa saamelaisuutta. Poronhoito nykyisellään on sellainen irvikuva nykyisellään siittä, mitä se aikoinaan on ollut(harva enään vaeltaa lauman mukana nomadimaisesti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). Saamelaisessa politiikassa on tapahtumassa pikkuhiljaa jonkinlainen reformi ja sinne päättäjiin halutaan järkeviä ihmisiä, eikä fanaatikkoja. Pitkäänhän siellä on ajettu pienen porukan etuja lyhytnäköisesti, eikä se nyt ole johtanut mihinkään hyvään.

Joo. Sarkastisesti voisi tietysti kysyä että miten moni kansa ei ole kokenut paljon vääryyksiä aikoinaan. Vähän vastaavaa tapahtui myös Ruotsissa esim. meänkielisille ja syytkin olivat todennäköisesti hyvin samankaltaiset - pelättiin että kun rajanveto ei mennyt kielirajojen mukaan, niin Venäjä saisi siitä syyn vaatia lisää alueita. Meidän tapauksessa taas ajateltiin, että vain yhtenäinen kansa pystyy vastustamaan venäläisten imperialistisia tavoitteita, mistä oli karvaita kokemuksia jo isovihan ajoilta. Mutta yleensä kun aktivistit lähtevät vaatimaan menneiden vääryyksien "korjaamista" niin se puoli asioista jää yleensä aika vähälle huomiolle, koska ainoa hyväksytty vastaus niille on lähinnä että "joo anteeksi, me ollaan aina oltu ihan perseestä, paljonko me maksetaan teille ja montako sataa vuotta pokkuroidaan" ja sekään ei saa aktivisteja tyytyväiseksi. Sinänsä saamelaiskulttuurin elvyttämistä ei tietääkseni kukaan ole vastustanut, vaan sille on ennemmin paljon tukea. Mutta riittääkö se, jää nähtäväksi - oma lukunsa on sitten se, että saamelaisilla tuntuu keskenkään olevan aika paljon kinaa siitä, kuka on ja ei ole saamelainen, eikä se riita näytä ihan siltä että saamelaiset olisivat täysin syrjinnästä vapaita edes keskenään.

Hassuna yksityiskohtana myös Laiti on kasvanut ihan muualla kuin saamelaisalueella ja on olevinaan enemmän saamelainen kuin saamelaiset itse...

 

[ATE]

Saamenkäsityöalan yllä lepää synkkä varjo: ostajat ovat kaikonneet, ja syyksi arvellaan keskustelua kulttuurisesta omimisesta

Ympäri maailmaa käydään kiistaa siitä, mikä on kulttuurista omimista ja mikä soveliasta. Julkinen keskustelu ei ole ainakaan helpottanut saamenkäsityöalan tilannetta, päinvastoin. Ratkaisuja alan elävöittämiseksi haetaan nyt monin hankkein.

yle.fi

Saamenkäsityöalan yllä lepää synkkä varjo: ostajat ovat kaikonneet, ja syyksi arvellaan keskustelua kulttuurisesta omimisesta​

"– Turistit eivät enää uskalla ostaa saamelaiskäsitöitä. He kyselevät melkein joka korvakorunkin kohdalla, saako sellaista ostaa ja erityisesti saako sitä käyttää. Se on johtanut tilanteeseen, että matkailija ei enää uskalla ostaa saamen käsitöitä, kertoo saamelaisten käsityöntekijöiden Sámi Duodji -yhdistyksen projektityöntekijä Outi Paadar."



Nämä Miisa Nuorgamit ja Petra Laitit on tehneet enemmän vahinkoa saamelaisille nykyaikana kuin kaikki rasistit ja syrjijät yhteensä.

 

[jarppi83]

Yksi vääryys ei oiketa toista vääryyttä.

Kannatan kaikkien heikommassa asemassa olevien tukemista yhtäläisillä kriteereillä etnisyydestä riippumatta. Saamelaiset ei tarvii mitään etnisyyteen perustuvaa erityiskohtelua.

Saamenkäsityöalan yllä lepää synkkä varjo: ostajat ovat kaikonneet, ja syyksi arvellaan keskustelua kulttuurisesta omimisesta

Ympäri maailmaa käydään kiistaa siitä, mikä on kulttuurista omimista ja mikä soveliasta. Julkinen keskustelu ei ole ainakaan helpottanut saamenkäsityöalan tilannetta, päinvastoin. Ratkaisuja alan elävöittämiseksi haetaan nyt monin hankkein.

yle.fi

Saamenkäsityöalan yllä lepää synkkä varjo: ostajat ovat kaikonneet, ja syyksi arvellaan keskustelua kulttuurisesta omimisesta​

"– Turistit eivät enää uskalla ostaa saamelaiskäsitöitä. He kyselevät melkein joka korvakorunkin kohdalla, saako sellaista ostaa ja erityisesti saako sitä käyttää. Se on johtanut tilanteeseen, että matkailija ei enää uskalla ostaa saamen käsitöitä, kertoo saamelaisten käsityöntekijöiden Sámi Duodji -yhdistyksen projektityöntekijä Outi Paadar."



Nämä Miisa Nuorgamit ja Petra Laitit on tehneet enemmän vahinkoa saamelaisille nykyaikana kuin kaikki rasistit ja syrjijät yhteensä.

Media vielä lisää tätä vastakkainasettelua ja tuo nuiden ääripäiden mielipiteet esille.

 

[10YG]

Ai sitä ei lasketa haitaksi että Inarijärvellekin yritetään rakentaa suurhotelleja suoraan rantaan? Kyllä turismi vaikuttaa monin tavoin, etenkin vesistöjen läheisyydessä. Tästä 30v eteenpäin niin nämä "eräjärvet" eivät olekaan enää ihan niin eksoottisia kun on hotelleja rannat täynnä, jos siis ei tehdä asialle mitään.

Lappi elää isolta osalta turismista. Jos sen kehitys estetään, niin mikä on Lapin tulevaisuus? Esimerkiksi porojen ylilaiduntaminen on jatkunut on vuosikymmenien ajan ja köyhdyttänyt luontoa. Nyt saisivat kehittää myös jotakin muuta.

Minulle sopii myös isommat tekoaltaat ja vesivoima Lappiin ja lisää turismia. Ei voi olla niin, että Lappi on joku ulkoilmamuseo, jonka ylläpidon maksaa etelän vetelät. Juuri ja juuri on mahdollista maksaa Seurasaaren ulkoilmamuseo. Nyt pitää lappi- ja lappalaisten ottaa vastuu itsestään ja olla taloudellisesti tuottavia.

 

[Gespard]

Lappi elää isolta osalta turismista. Jos sen kehitys estetään

Kirjoitin vasta aiemmin että olisi hyvä kompensoida niitä haittoja. Miksi siitä pitää tehdä juupas eipäs väittely kun ei se mitään hyödytä? Ei tämäkään ole mikään kyllä/ei asia, vaan tässä olisi aika paljonkin välimuotoja, kritisoin sitä että nykymeiningillä annetaan ns. vapaat kädet ja sitten on rannat täynnä rakennusta.

 

[mitsumies]

Sekö on tärkeämpi juttu että joku heseläinen voi tehdä eräretkensä Lappiin ja pääsee nauttimaan hienosta järvimaisemasta kuin jos sinne on rakennettu hotelleja jotka pitävät seudun elinvoimaisena ja sitten kenties niillä alueen asukkaillakin on ihan jotain palveluitakin vielä jäljellä kuten lääkäri ja poliisi? Kenties jopa koulu.

No itseasiassa kyllä, ihan yleisesti kaikki suomalaiset ja muutkin ihmiset Suomessa.

Pitäisi ehdottomasti suojella nykyisiä kansallispuistoja, kansallismaisemia ja suojella lisää ja enemmän metsää. Suomessa itseasiassa ei ole edes kovin paljoa oikeaa metsää, vaan sitä puupeltoa silmänkantamattomiin. Hienot järvimaisemat ovat itseisarvo ja niitä ei todellakaan pidä tuhota ja uhrata kapitalismin epäpyhälle alttarille.

Lappi elää isolta osalta turismista. Jos sen kehitys estetään, niin mikä on Lapin tulevaisuus? Esimerkiksi porojen ylilaiduntaminen on jatkunut on vuosikymmenien ajan ja köyhdyttänyt luontoa. Nyt saisivat kehittää myös jotakin muuta.

Minulle sopii myös isommat tekoaltaat ja vesivoima Lappiin ja lisää turismia. Ei voi olla niin, että Lappi on joku ulkoilmamuseo, jonka ylläpidon maksaa etelän vetelät. Juuri ja juuri on mahdollista maksaa Seurasaaren ulkoilmamuseo. Nyt pitää lappi- ja lappalaisten ottaa vastuu itsestään ja olla taloudellisesti tuottavia.

Estää ei pidä mutta sitä pitää ohjata järkevästi. Kaupunkisuunnittelulla on iso rooli tässä, tulisi kehittää tieverkostoa, infraa ja kaavoittaa lisää joilla ongelmakohtia saataisiin auki. Turismi on hyvästä, mutta se pitää olla kontrollissa ja sen tulee hyödyttää laajemmin koko aluetta eikä vain paria rikasta lestasukua.

 

[ATE]

No itseasiassa kyllä, ihan yleisesti kaikki suomalaiset ja muutkin ihmiset Suomessa pitäisi ehdottomasti suojella nykyisiä kansallispuistoja, kansallismaisemia ja jopa suojella lisää ja enemmän metsää. Suomessa itseasiassa ei ole edes kovin paljoa oikeaa metsää, vaan sitä puupeltoa silmänkantamattomiin. Hienot järvimaisemat ovat itseisarvo ja niitä ei todellakaan pidä tuhota ja uhrata kapitalismin epäpyhälle alttarille.

Ei ole kyse kapitalismin alttarista vaan Lapin asukkaista jotka on tällä hetkellä kärsimässä hätää kun palveluita revitään pois ja valtion taloustilanne on mitä on. Nämä on minusta tärkeämpi asia kuin se että heseläinen saa maksimirentoutumisen juuri Inarin maisemasta kun Lapin loputtomista lääneistä ei löydy muka yhtä rentouttavaa maisemaa.

Lapissa on sitä lääniä niin loputtomasti että sen voi aivan täyteen pykätä hotellia ja silti siellä riittää autiota vaellusreittiä enemmän kuin kukaan jaksaa kävellä.

 

[10YG]

Kirjoitin vasta aiemmin että olisi hyvä kompensoida niitä haittoja. Miksi siitä pitää tehdä juupas eipäs väittely kun ei se mitään hyödytä? Ei tämäkään ole mikään kyllä/ei asia, vaan tässä olisi aika paljonkin välimuotoja, kritisoin sitä että nykymeiningillä annetaan ns. vapaat kädet ja sitten on rannat täynnä rakennusta.

En tunne Lapin rantoja, mutta etelässä meren- ja järvienrannoilla tarvittaisiin samanlaista turistiryntäystä kuin Lapissa on talviaikana. Se olisi todella tarpeen. Koko Suomi tarvitsisi turistiryntäystä, mutta sää on nyt mikä on. Saaristomerikin on paskottu maatalouden valumilla, joten kesäaikana leväpuuron sekaan on aika vaikea houkutella christianoronaldoja.
En oikein vieläkään ymmärrä, miksi Inarijärven rannalla ei saisi olla asutusta ja hotelleja.

 

[Propatria]

No itseasiassa kyllä, ihan yleisesti kaikki suomalaiset ja muutkin ihmiset Suomessa.

Pitäisi ehdottomasti suojella nykyisiä kansallispuistoja, kansallismaisemia ja suojella lisää ja enemmän metsää. Suomessa itseasiassa ei ole edes kovin paljoa oikeaa metsää, vaan sitä puupeltoa silmänkantamattomiin. Hienot järvimaisemat ovat itseisarvo ja niitä ei todellakaan pidä tuhota ja uhrata kapitalismin epäpyhälle alttarille.

Estää ei pidä mutta sitä pitää ohjata järkevästi. Kaupunkisuunnittelulla on iso rooli tässä, tulisi kehittää tieverkostoa, infraa ja kaavoittaa lisää joilla ongelmakohtia saataisiin auki. Turismi on hyvästä, mutta se pitää olla kontrollissa ja sen tulee hyödyttää laajemmin koko aluetta eikä vain paria rikasta lestasukua.

Jokainen joka huutaa pää punaisena lisää metsien suojelua, voisi ostaa vaikkapa 10 hehtaaria metsää ja suojella sen ihan itse. Ainii mut kun se maksaa niin ei kehtaa. Helpompi huutaa ja vaatia että muut suojelee ja maksaa.

 

[10YG]

^Ylen toimittajat toistivat tuota asiaa ajatuksella, että metsää pitää suojella ja hyödyntäminen on huono asia:

Uusi omistaja kaatoi yli 100 hehtaaria metsää Hangossa – Suomen metsäkeskus: ”Todella poikkeuksellista”

Santalan tilan uusi omistaja on hakannut Hangossa lähes 130 hehtaaria metsää valtatie 25:n läheltä. Uuden omistajan mukaan jo ostovaiheessa oli selvää, että metsä kaadetaan.

yle.fi

Hankolainen metsänomistaja toimi juuri niin kuin pitää tehdä. Metsä kasvaa, sitä hyödynnetään ja koko Suomi hyötyy. Ylen toimittajat esittivät asian kuin se olisi jotakin huonoa toimintaa.

 

[asddsa]

No Inarijärven rannat ja random ryteikkö jossain valtatien varressa on kyllä hieman eri asioita. Sekä maisemallisesti, virkistyksellisesti että luonnonsuojelunkin näkökulmasta.

 

[10YG]

Luin tänään Hesarista Finnwatchin Saara Hietasen mielipidekirjoituksen. Hietasen mielestä suurin ongelma lähes kaikissa maailman isoissa asioissa on, että Elon Musk on liian rikas. Hietasen mielestä on muitakin liian rikkaita, mutta ainostaan Muskin nimen hän kertoo. Oikein hyvä esimerkki vasemmistolaisesta kateudesta. Elon Musk on tehnyt aika pitkän uran ja ansainnut omaisuutensa ihan itse.

Tutkin netistä tuota Finnwatchia ja sehän on elänyt veronmaksajien varoilla suoraan tai epäsuorasti. Nyt Orpon hallitus on leikannut rahoituksen ja hyvä niin. Hieno onnistuminen Orpon hallitukselta.

 

[3dfx]

No Inarijärven rannat ja random ryteikkö jossain valtatien varressa on kyllä hieman eri asioita. Sekä maisemallisesti, virkistyksellisesti että luonnonsuojelunkin näkökulmasta.

mitä siellä inarijärvellä on erityistä suhteessa tuhansiin muihin järviin?

Kysyn koska en tiedä, en ole koskaan käyny lapissa enkä kyllä käy. Vaikuttaa nämä lappalaiset niin pimeiltä etten ollenkaan ihmettele miksi näiden kalloja on mittailtu ja mietitty mikä näistä tekee näin urpoja.

 

[asddsa]

mitä siellä inarijärvellä on erityistä suhteessa tuhansiin muihin järviin?

Kysyn koska en tiedä, en ole koskaan käyny lapissa enkä kyllä käy. Vaikuttaa nämä lappalaiset niin pimeiltä etten ollenkaan ihmettele miksi näiden kalloja on mittailtu ja mietitty mikä näistä tekee näin urpoja.

No ei se nyt ole mitenkään absoluuttisesti tai yksiselitteisesti hienompi kuin vaikka Saimaa tai Päijänne. Tuossa nyt vain aiemmin mainittiin, että esim. Inarijärven rantoja ei varmaan pitäisi rakentaa täyteen hotelleja, ja sitten tuossa tuotiin esiin miten jostain tien vierestä Hangossa on kaadettu talousmetsää. Jos näitä nyt oli jotenkin tarkoitus vertailla keskenään, niin ihan älytön vertailu ainakin minun mielestä.

No joo, eiköhän tämä taas vaihteeksi riitä minun osaltani. Toiset ei vain näe mitään arvoa luonnonsuojelulla, ja kyseessä tuntuu olevan joku niin perustavanlaatuinen ero ajatusmaailmassa, ettei tästä vänkääminen varmaan taaskaan johda mihinkään.

 

[10YG]

No ei se nyt ole mitenkään absoluuttisesti tai yksiselitteisesti hienompi kuin vaikka Saimaa tai Päijänne. Tuossa nyt vain aiemmin mainittiin, että esim. Inarijärven rantoja ei varmaan pitäisi rakentaa täyteen hotelleja, ja sitten tuossa tuotiin esiin miten jostain tien vierestä Hangossa on kaadettu talousmetsää. Jos näitä nyt oli jotenkin tarkoitus vertailla keskenään, niin ihan älytön vertailu ainakin minun mielestä.

No joo, eiköhän tämä taas vaihteeksi riitä minun osaltani. Toiset ei vain näe mitään arvoa luonnonsuojelulla, ja kyseessä tuntuu olevan joku niin perustavanlaatuinen ero ajatusmaailmassa, ettei tästä vänkääminen varmaan taaskaan johda mihinkään.

Miten tuollaisen ison järven rannat voisi rakentaa täyteen hotelleja Suomen Lapissa? Tai paremminkin kuka haluaa ja kenen rahalla ja miksi ihmeessä rakentaisi?

Inarijärvi on Suomen toiseksi suurin järvi, 1 083 neliökilometriä (108 307,836 ha). Se on myös toiseksi suurin kokonaan napapiirin pohjoispuolella sijaitseva järvi maailmassa. Sitä suurempi on vain Taimyrjärvi Siperiassa. Kanadan jätti, Iso Karhujärvi on hieman etelämpänä, napapiiri kulkee sen poikki.

Inarijärvessä on 3 318 saarta, joista suurimmat ovat Mahlatti (2 074 ha), Kaamassaari (2 068 ha), Leviä Petäjäsaari (917 ha), Varttasaari (792 ha), Iso Jääsaari (735 ha), Hoikka Petäjäsaari (712 ha) ja Viimassaari (692 ha). Suomen järvien saaritilastossa nämä ovat pinta-aloiltaan sijoilla 21, 22, 60, 74, 81, 86 ja 89. Pienemmistä saarista tunnettuja ovat esimerkiksi Ukko, Hautuumaasaari ja Korkia-Maura.

Voitko selittää?

 

[ATE]

Niin, Inarinjärvessä 3308 kilometriä rantaviivaa. Vaikka sinne joku rakentaisi kilometrin tai kymmenen kilometriä tai jotenkin ihmeellisesti vaikka 100 kilometriä pelkkää hotellia niin siellä on silti 97% sitä rantaviivaa jäljellä. Ei nyt taida ihan heti olla "täynnä" hotellia.

 

[jarppi83]

Niin, Inarinjärvessä 3308 kilometriä rantaviivaa. Vaikka sinne joku rakentaisi kilometrin tai kymmenen kilometriä tai jotenkin ihmeellisesti vaikka 100 kilometriä pelkkää hotellia niin siellä on silti 97% sitä rantaviivaa jäljellä. Ei nyt taida ihan heti olla "täynnä" hotellia.

Oleellisempi kysymys on, että kenen päätettävissä se tulisi olla?

 

[gintonic45]

Ai sitä ei lasketa haitaksi että Inarijärvellekin yritetään rakentaa suurhotelleja suoraan rantaan? Kyllä turismi vaikuttaa monin tavoin, etenkin vesistöjen läheisyydessä. Tästä 30v eteenpäin niin nämä "eräjärvet" eivät olekaan enää ihan niin eksoottisia kun on hotelleja rannat täynnä, jos siis ei tehdä asialle mitään.

Siis hetkinen. Ihanko oikeasti riskinä tai ongelmana on että maailman toiseksi suurimman subarktisen järven ranta täytyy hotelleista keskellä kaikista syrjäisintä Lappia? Rantaviivaa ainoastaan n. 3300 km. Taitaa ainoa riski olla että tuo paikka ei täysin autioidu seuraavan 20v kuluessa vaan siellä on joku tulevaisuus jatkossakin. Itseasiassa jos joku saa tuon koko rantaviivan täytettyä hotelleilla niin antaa palaa. Sillä pääomalla ja investoinneilla ja turismilla joka olisi tuon edellytyksenä meistä tulisi maailman rikkain maa.

Kuulostaa siltä että taustalla on periaatteellinen viha turisteja kohtaan koska ei tässä ole mitään järkeä.

 

[Gespard]

Kuulostaa siltä että taustalla on periaatteellinen viha turisteja kohtaan koska ei tässä ole mitään järkeä.

Miksi pitää vittuilla jos mielipide ei ole omaan mieleen?

Vihaako ne turisteja muissakin maissa sen takia että sinne on asetettu turismiverot? Niiden ideana on se että voidaan esim ostaa rantaviivaa ja rauhoittaa se alue turismin käytöltä. Niiden ideana ei ole se että estetään turismi kokonaan, misään päin maailmaa.

 

[Sikatiiker]

Oleellisempi kysymys on, että kenen päätettävissä se tulisi olla?

Kun lukee kommentin johon vastasit ja sinun kommenttisi niin minusta kyllä oleellisempi kysymys on juuri se, haittaako siellä muutama hotelli kun sitä erämaata riittää senkin jälkeen. Kysymys kenen päätettävissä se tulisi olla kuulostaa vähän siltä, kuin olisi ihan pakko saada jollakin keinolla, ainakin jossakin määrin aina estettyä investointeja, elinkeinoa ja yrittäjyyttä. Mielestäni se on lähtökohtaisesti vähän liian holhoava periaate, että jokainen maapala Suomessa pitää olla - ei vain valvottu - vaan säännelty. Eli se ei riitä että kaikki tehdään kohtuudella määräysten mukaan, vaan tulee mielikuva että oli hanke millainen tahansa niin sitä täytyisi kuitenkin jotenkin rajoittaa, hankaloittaa ja laittaa kapuloita rattaisiin ainakin jonkin verran.

Edit:

Jokainen joka huutaa pää punaisena lisää metsien suojelua, voisi ostaa vaikkapa 10 hehtaaria metsää ja suojella sen ihan itse. Ainii mut kun se maksaa niin ei kehtaa. Helpompi huutaa ja vaatia että muut suojelee ja maksaa.

Tämä sama logiikkahan tuntuu olevan keskustelussa aktiivinen myös lapin järvien suhteen. Eniten suojeluintoa löytyy niiltä, jotka asuvat satojen kilometrien päässä omien kasvukeskuksiensa luona. Siellä on pienet, keskikokoiset ja suuret marketit joka pitäjässä, hotelleja niin että saa valita ja työpaikkoja riittävästi. Sitten kun kerran vuodessa tykkää käydä eräilemässä, täytyy mennä toiseen päähän Suomea, vaikka koko matka siinä välillä (pois lukien ne kasvukeskukset) on mettiä ja järviä täynnä. Sitten se Pohjois-Suomi otetaan tikun nokkaan sellaisena erämaana jonne ei saisi rakentaa hotelleja eikä kehittää elinkeinoja. Paikallisten palveluista, työpaikoista ja elinkeinoista viis kunhan sen kerran vuodessa näyttää kivalta kun itse menee käymään. Samalla logiikalla aletaan höpöttää pikkulintulajien häviämisestä kun sitä ei omassa pihassa näy ja maailman laajuisista massasukupuutoista samaan aikaan kun tutkijat löytävät sadoittain uusia eläin- ja kasvilajeja vuodessa ympäri maailmaa.

 

[gintonic45]

Miksi pitää vittuilla jos mielipide ei ole omaan mieleen?

Ei se ollut vittuilua, mutta en keksi muutakaan syytä siihen jos on huolissaan tuosta edellä mainitusta asiasta tai väittää olevansa. Varmaan sillekin on syy että ohitit itse argumentin ja keskityit tähän.

Vihaako ne turisteja muissakin maissa sen takia että sinne on asetettu turismiverot?

Ehkä vihaavat tai eivät välttämättä vihaa mutta ovat vain hölmöjä tai sitten kyse on sellaisesta paikasta joka on niin suosittu että siellä on varaa verottaa turismia. Varmaan riippuu tapauksesta ja maasta. Suomen kaltaisessa paikassa jossa on juuri ja juuri jollain ihmeen keinolla on onnistuttu saamaan tänne turisteja ja maksamaan vieläpä suomalaisen yhteiskunnan järkyttävät hinnat en lähtisi huolestumaan keskellä ei mitään olevasta 3300km pitkän rantaviivan "pilaantumisesta".

 

[Gespard]

Siis hetkinen. Ihanko oikeasti riskinä tai ongelmana on että maailman toiseksi suurimman subarktisen järven ranta täytyy hotelleista keskellä kaikista syrjäisintä Lappia? Rantaviivaa ainoastaan n. 3300 km. Taitaa ainoa riski olla että tuo paikka ei täysin autioidu seuraavan 20v kuluessa vaan siellä on joku tulevaisuus jatkossakin. Itseasiassa jos joku saa tuon koko rantaviivan täytettyä hotelleilla niin antaa palaa. Sillä pääomalla ja investoinneilla ja turismilla joka olisi tuon edellytyksenä meistä tulisi maailman rikkain maa.

Kuulostaa siltä että taustalla on periaatteellinen viha turisteja kohtaan koska ei tässä ole mitään järkeä.

Vastataan nyt kun niin haluat. Minusta typeriä argumentteja vain vedota siihen että rantaviivaa on x määrä. Kyse on siitä että Suomessa ei ole kovin monia suuria järviä, joita ei olisi asutettu rannoiltaan. Toisekseen, turistit tietääkseni hakevat lapista tai ainakin pohjoisimmasta Suomesta ennenkaikkea luontokokemusta, eivät lomakylä/kaupunki fiilistä. Ehkä tämäkin vielä muuttuu, kun eivät enää nykymaailmassa paremmasta tiedä, mutta tällä hetkellä ainakin.

Toinen väittämäsi on ihan tuulesta temmattu, kaikki merkit nimenomaan osoittavat että turismi Suomeen lisääntyy, etenkin Lapissa. Jos ongelmana olisi se että siellä ei ole turismille sopivaa infraa, niin eikö ne ihmiset menisi eteläsuomeen lomalle, miksi ne Lappiin juuri haluavat? Tai Ouluun/Rovaniemelle jos pitää olla kaikki valmiina. Tottakai infraa rakennetaan lisää koko ajan vähitellen, sitä tuskin on kukaan estämässä, mutta nykysuomen politiikasta on melkein kokonaan kuolleet ne luontoarvot päätöksenteossa, kun eivät ihmiset tajua niiden rahallista arvoa. Saati sitten niiden muita arvoja.

Jos nyt jonkun esimerkin antaisin mikä muistuttaa tätä nykyistä menoa, niin tuulivoimalat. Lainsäädäntö laahaa perässä, se välitön rahallinen etu kyllä osataan ottaa huomioon, mutta ei mitään muuta. Pienillä muutoksilla saa paljon aikaan.

Tuulivoimarakentamisen suunnittelu

Motiva on valtion kestävän kehityksen yhtiö, joka tarjoaa julkishallinnolle, yrityksille, kunnille ja kuluttajille tietoa, ratkaisuja ja palveluja vaikuttavien ja kestävien valintojen tekemiseen.

www.motiva.fi

Viittaan mm. tähän asiaan:

Lisäksi tuulivoimalan ja -voimala-alueen toteuttaminen voi edellyttää YVA-lain (525/2017, YVA) mukaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Jos sellaista edellytetään, voidaan kaava laajentaa täyttämään myös YVA-lain vaatimukset.

2025 ja ei edellytetä usein edes ympäristövaikutusten arviointia, vaikka ovat valtavia rakennelmia.

 

[Sikatiiker]

Vastataan nyt kun niin haluat. Minusta typeriä argumentteja vain vedota siihen että rantaviivaa on x määrä. Kyse on siitä että Suomessa ei ole kovin monia suuria järviä, joita ei olisi asutettu rannoiltaan. Toisekseen, turistit tietääkseni hakevat lapista tai ainakin pohjoisimmasta Suomesta ennenkaikkea luontokokemusta, eivät lomakylä/kaupunki fiilistä. Ehkä tämäkin vielä muuttuu, kun eivät enää nykymaailmassa paremmasta tiedä, mutta tällä hetkellä ainakin.

Toinen väittämäsi on ihan tuulesta temmattu, kaikki merkit nimenomaan osoittavat että turismi Suomeen lisääntyy, etenkin Lapissa. Jos ongelmana olisi se että siellä ei ole turismille sopivaa infraa, niin eikö ne ihmiset menisi eteläsuomeen lomalle, miksi ne Lappiin juuri haluavat? Tai Ouluun/Rovaniemelle jos pitää olla kaikki valmiina. Tottakai infraa rakennetaan lisää koko ajan vähitellen, sitä tuskin on kukaan estämässä, mutta nykysuomen politiikasta on melkein kokonaan kuolleet ne luontoarvot päätöksenteossa, kun eivät ihmiset tajua niiden rahallista arvoa. Saati sitten niiden muita arvoja.

Jos nyt jonkun esimerkin antaisin mikä muistuttaa tätä nykyistä menoa, niin tuulivoimalat. Lainsäädäntö laahaa perässä, se välitön rahallinen etu kyllä osataan ottaa huomioon, mutta ei mitään muuta. Pienillä muutoksilla saa paljon aikaan.

Jos kyse on siitä, ettei Suomessa ole monia suuria järviä joita ei ole asutettu rannoilta, niin heitän vastakysymyksen pitääkö olla ja miksi? Täytyykö Suomessa olla jokin luontoreservaatti, jossa järvien rannoille tai metsän keskelle ei saa rakentaa? Miten se pilaa luontoarvot, että sinne rakennetaan jos rantaviivaa tai puustoa jää edelleen aivan helvetisti jäljelle? Miten hotelli vastarannalla pilaa maiseman tai vaellusmaaston? Kotimaan matkailijat sinne menevät niille valmiille pitkospuille, valmiille vaellusreiteille, valmiille nuotiopaikoille ja valmiille laavuille jotka on kaikki tehty kotimaan matkailua varten eli turisteille. Jos haluat vain keskelle metsää, ei tarvitse mennä lappiin saakka. Jos haluat järven rannalle rakentamattomaan paikkaan, bongaa ihan vapaasti kymmenistä myytävistä järvenrantatonteista joille ei ole rakennettu ja mene sinne retkeilemään jokamiehenoikeuksilla. Ei siihen tarvita kotimaan matkailuopasta joka opastaa oikealle polulle. Eli pointtini on, että siellä lapissa nämä kohteet ovat jo matkailua varten siellä, ei pelkkää koskematonta luontoa. Ei lisäänny matkailu lapissa ilman panostusta siihen turismiin. Ei sinne miljonäärit ja japsit lennä tiettömälle metsäpalstalle katsomaan puita vaan nimenomaan niille valmiille paikoille jotka on matkailua varten tehty. Totta kai laavu on tunnelmallisempi kuin iso hotelli, mutta ei se siitä kyllä koskematonta tai rakentamatonta luontoa tee.

Nyt en tajunnut myöskään tuulivoimaviittauksesi pointtia tai mikä esimerkki se oli ja mistä. Tuulivoimaahan halutaan lisätä, mutta ne rakennetaan yksityisten maille melko pienin kertakorvauksin verrattuna kymmenien vuosien maankäyttöoikeuteen sen tuulivoimalan osalta. Näissä soppareissa jää usein vielä kymmenien tai satojen tonnien (en tiedä tarkkoja määriä, tämän heitin hatusta) betonijalkojen purku maanomistajan vastuuksi jos tuulivoimala puretaan ja kunnan rakennusvalvonta määrää betonijalat purettavaksi. Toisin sanoen se on suunnaton halko maanomistajan ja tämän jälkipolvien hanuriin. Silti näiltä maanomistajilta halutaan evätä oikeus jo metsähakkuisiinkin (ei hallinnon vaan palstakommentoijien toimesta) ja samaan aikaan halutaan hakata suunnattomia määriä metsää näiden tuulivoimaloiden tieltä toisten maille. Minä en maanomistajana ainakaan ikipäivänä laita nimeäni alle sopimuksiin joissa on tuollaiset ehdot.

 

[3dfx]

No joo, eiköhän tämä taas vaihteeksi riitä minun osaltani. Toiset ei vain näe mitään arvoa luonnonsuojelulla, ja kyseessä tuntuu olevan joku niin perustavanlaatuinen ero ajatusmaailmassa, ettei tästä vänkääminen varmaan taaskaan johda mihinkään.

Enemänkin toiset eivät näe arvoa turhalla luonnonsuojelulla. Sille miksi jokin alue X suojellaan pitää olla peruste. Suomessa jo nyt on suojeltu esim. sellaisia joutomaasoita, mitkä eivät eroa mitenkään miljoonasta muusta suosta. Joten missä luontoarvot?

 

[JLM]

Jos kyse on siitä, ettei Suomessa ole monia suuria järviä joita ei ole asutettu rannoilta, niin heitän vastakysymyksen pitääkö olla ja miksi? Täytyykö Suomessa olla jokin luontoreservaatti, jossa järvien rannoille tai metsän keskelle ei saa rakentaa? Miten se pilaa luontoarvot, että sinne rakennetaan jos rantaviivaa tai puustoa jää edelleen aivan helvetisti jäljelle? Miten hotelli vastarannalla pilaa maiseman tai vaellusmaaston? Kotimaan matkailijat sinne menevät niille valmiille pitkospuille, valmiille vaellusreiteille, valmiille nuotiopaikoille ja valmiille laavuille jotka on kaikki tehty kotimaan matkailua varten eli turisteille. Jos haluat vain keskelle metsää, ei tarvitse mennä lappiin saakka. Jos haluat järven rannalle rakentamattomaan paikkaan, bongaa ihan vapaasti kymmenistä myytävistä järvenrantatonteista joille ei ole rakennettu ja mene sinne retkeilemään jokamiehenoikeuksilla. Ei siihen tarvita kotimaan matkailuopasta joka opastaa oikealle polulle. Eli pointtini on, että siellä lapissa nämä kohteet ovat jo matkailua varten siellä, ei pelkkää koskematonta luontoa. Ei lisäänny matkailu lapissa ilman panostusta siihen turismiin. Ei sinne miljonäärit ja japsit lennä tiettömälle metsäpalstalle katsomaan puita vaan nimenomaan niille valmiille paikoille jotka on matkailua varten tehty. Totta kai laavu on tunnelmallisempi kuin iso hotelli, mutta ei se siitä kyllä koskematonta tai rakentamatonta luontoa tee.

Se nyt saatta tulla yllätyksenä, mutta joillekin on myös itseisarvoisen tärkeää että myös koskematonta luontoa ja erämaata säilyy, eikä joka paikkaa muuteta betonihelvetiksi ja kahden markan turistirysiksi. Eikä se minusta ole mitenkään erityisen pölhö ajatus. Joo, varmaan turismiakin kaivataan tuomaan rahaa, mutta mielellään ilman niitä ikäviä lieveilmiöitä mitä monissa turistikohteissa on ja minkä takia asenteet ovat monin paikoin kääntyneet massaturismia vastaan.

 

[bonekuukkeli]

Eiköhän tässä tuhansien järvien maassa riitä rantaviivaa niin turistirysille, kuin eränkävijöillekin. Ja turistirysäthän kannattaa rakentaa sinne, missä kysyntää on.

 

[Gespard]

Ja turistirysäthän kannattaa rakentaa sinne, missä kysyntää on.

Tällä järjenjuoksulla kansallispuistot rakennettaisiin täyteen hotelleja.

 

[Sikatiiker]

Se nyt saatta tulla yllätyksenä, mutta joillekin on myös itseisarvoisen tärkeää että myös koskematonta luontoa ja erämaata säilyy, eikä joka paikkaa muuteta betonihelvetiksi ja kahden markan turistirysiksi. Eikä se minusta ole mitenkään erityisen pölhö ajatus. Joo, varmaan turismiakin kaivataan tuomaan rahaa, mutta mielellään ilman niitä ikäviä lieveilmiöitä mitä monissa turistikohteissa on ja minkä takia asenteet ovat monin paikoin kääntyneet massaturismia vastaan.

Periaate on ymmärrettävissä kyllä, mutta hotellihankkeiden vastustaminen näyttää samalla itsekeskeiseltä ajattelulta. Kyse on lapin luonnosta, mutta myös lapinmatkaajan mielikuvasta lapin luonnosta hyvin paljon. Todellisuudessa sinne on matkailijoita varten laitettu ne pitkospuut, lintutornit, laavut yms aikoja sitten. Ihmiset ovat tottuneet niihin ja siksi hyväksyvät ne omassa matkailukohteessaan. Koska hotelli ei istu hänen mielikuvaansa, sitä täytyy vastustaa vaikka sitä kaavailtaisiin minne päin tahansa lapin erämaata vaikka rantaviivaa, metikköä tai tunturin juuria riittäisi kuinka paljon.

Sitten kun toisen kotiseutu halutaan oman mielikuvan suojelemiseksi ennallistaa tai pitää nykyisellään niin muistuttaa aika paljon intiaanireservaatteja joissa intiaanit eivät omista maitaan koska muut haluavat tehdä niillä mitä lystäävät ja käydä katsomassa niitä hienoja intiaanipukuja aina silloin tällöin kun omaan kalenteriin sopii.

 

[bonekuukkeli]

Tällä järjenjuoksulla kansallispuistot rakennettaisiin täyteen hotelleja.

Miten kansallispuisto tähän liittyy? Kyse erämaasta jota silminkantamattomiin tässäkin maassa järvien ympäristöissä. Ja pelkästään tuon yhden aiemmin mainitun järven rannalla on tilaa enemmän kuin tarpeeksi kaikille halukkaille. Eräilijät voi sitten kierrellä niissä jäljelle jäävissä. Sellaista "tila loppuu" tilannetta ei tässä maassa pääse tapahtumaan.

 

[asddsa]

Miten kansallispuisto tähän liittyy? Kyse erämaasta jota silminkantamattomiin tässäkin maassa järvien ympäristöissä. Ja pelkästään tuon yhden aiemmin mainitun järven rannalla on tilaa enemmän kuin tarpeeksi kaikille halukkaille. Eräilijät voi sitten kierrellä niissä jäljelle jäävissä. Sellaista "tila loppuu" tilannetta ei tässä maassa pääse tapahtumaan.

Pohjoisemmassa Lapissa ne kansallispuistot nimenomaan on niitä erämaita. Samaten ns. erämaa-alueet. Kansallispuistot on pääosin melko vahvasti suojeltuja, ja nuo erämaa-alueet taas hieman kevyemmin. Ei Suomessakaan näitä lukuunottamatta juurikaan ole mitään (pääosin) luonnontilaisia alueita.

Noissa ei hirveästi tule ihmisen jälkiä vastaan, jos poikkeaa karttaan merkityltä reitiltä vähänkin sivuun.

Kannattaa joskus sivistää itseään aiheen tiimoilta. Aika heikosti tuntuu ihmisillä olevan näistäkin tietoa.

muokkaus: korjataan vielä sen verran, että luonnonpuistot on vielä noitakin tiukemmin suojeltuja

 

[JLM]

Periaate on ymmärrettävissä kyllä, mutta hotellihankkeiden vastustaminen näyttää samalla itsekeskeiseltä ajattelulta. Kyse on lapin luonnosta, mutta myös lapinmatkaajan mielikuvasta lapin luonnosta hyvin paljon. Todellisuudessa sinne on matkailijoita varten laitettu ne pitkospuut, lintutornit, laavut yms aikoja sitten. Ihmiset ovat tottuneet niihin ja siksi hyväksyvät ne omassa matkailukohteessaan. Koska hotelli ei istu hänen mielikuvaansa, sitä täytyy vastustaa vaikka sitä kaavailtaisiin minne päin tahansa lapin erämaata vaikka rantaviivaa, metikköä tai tunturin juuria riittäisi kuinka paljon.

Sitten kun toisen kotiseutu halutaan oman mielikuvan suojelemiseksi ennallistaa tai pitää nykyisellään niin muistuttaa aika paljon intiaanireservaatteja joissa intiaanit eivät omista maitaan koska muut haluavat tehdä niillä mitä lystäävät ja käydä katsomassa niitä hienoja intiaanipukuja aina silloin tällöin kun omaan kalenteriin sopii.

On vähän hankala nähdä että pitkospuut tai autiotuvat jollain vaellusreitillä olisivat mitenkään verrannollisia jollekin hotellikompleksille oheispalveluineen. Sitten kun mennään tunnettujen vaellusreittien ulkopuolelle, niin siellä ei sitten olekaan enää pitkospuita tai muutakaan - siellä vaan pitää vaeltajan sitten myös osata hommansa. Aina välillä niitä eksyy ja katoaa sinne erämaahan. Onko se ajattelu sitten itsekeskeistä, niin ehkä - mutta mitä sitten? Meinaatko että ne hotellin pykääjät ovat jotenkin vähemmän itsekeskeisiä? Omia intressejään kaikki ajavat. Joskus ne osuvat yksiin ns. yleisten intressien kanssa, joskus eivät. Sen puoleen on ihan ymmärrettävää, että vaikka yleisesti ottaen olisi bisnesmyönteinen, niin samaan aikaan on mahdollista toivoa myös sitä, että jotain myös säilytetään.

 

[asddsa]

On vähän hankala nähdä että pitkospuut tai autiotuvat jollain vaellusreitillä olisivat mitenkään verrannollisia jollekin hotellikompleksille oheispalveluineen. Sitten kun mennään tunnettujen vaellusreittien ulkopuolelle, niin siellä ei sitten olekaan enää pitkospuita tai muutakaan - siellä vaan pitää vaeltajan sitten myös osata hommansa. Aina välillä niitä eksyy ja katoaa sinne erämaahan. Onko se ajattelu sitten itsekeskeistä, niin ehkä - mutta mitä sitten? Meinaatko että ne hotellin pykääjät ovat jotenkin vähemmän itsekeskeisiä? Omia intressejään kaikki ajavat. Joskus ne osuvat yksiin ns. yleisten intressien kanssa, joskus eivät. Sen puoleen on ihan ymmärrettävää, että vaikka yleisesti ottaen olisi bisnesmyönteinen, niin samaan aikaan on mahdollista toivoa myös sitä, että jotain myös säilytetään.

Jos nyt vähän haluaa kärjistää, niin ilmeisesti joidenkin mielestä nuo Lapin suojelualueetkin voisi myydä vaikka kiinalaisille matkailuyrityksille, kunhan vaan saadaan sieltä lisää turisteja tuomaan rahaa. Vaikka itse koenkin olevani yleisesti ottaen yritys- ja markkinatalousmyönteinen, niin toivoisin että ihan kaikkea ei kuitenkaan kaupattaisi rahan kiilto silmissä.

 

[3dfx]

Jotain suojeltavaa siellä alueella pitäisi olla miksi sitä pitää suojella. Ei erämaata ole järjeä suojella loputtomiin koska se on erämaata, mikä sen erottaa erityiseksi muista erämaista? Sama asia jonkun järven kanssa, mitä niin erityistä siellä isossa inarijärvessä on, että koko järven kaikki rannat pitäisi suojella? Voisiko suojella ne erityiset rannat jotenkin jos sellaisia on.

 

[asddsa]

Niin. Miksi luontoa pitää suojella, kun sehän on vain luontoa?

Ne erämaat on sitä luontoa. Vai mitähän ihmettä se luonto sitten oikein on? Nuo pohjoisemmassa Lapissa olevat kansallispuistot, luonnonpuistot ja erämaa-alueet on aika suurelta osin oikeastaan viimeisiä laajempia alueita Suomessa, joita ei ole tavalla tai toisella valjastettu metsätalouden tai jonkin muun intensiivisen ja luontoa muokkaavan taloudellisen toiminnan piiriin. Esimeriksi poronhoitoa noillakin alueilla toki harrastetaan, joka jättää oman jälkensä. Ja sitten (ainakin toistaiseksi pienimuotoista) matkailu ja virkistystoimintaa (itsekin olen noihin useita erävaelluksia tehnyt). Noiden vaikutus on kuitenkin vielä varmaankin suhteellisen pieni verrattuna siihen, että ne alueet valjastettaisiin vaikkapa globaalin massaturismin täysin vapaaseen käyttöön.

Mutta nämä nyt varmaan on niitä perustavanlaatuisia näkemyseroja, joihin viittasin aiemmin. Ei näistä vänkääminen oikein tunnu johtavan mihinkään.

 

[Sikatiiker]

Onko se ajattelu sitten itsekeskeistä, niin ehkä - mutta mitä sitten? Meinaatko että ne hotellin pykääjät ovat jotenkin vähemmän itsekeskeisiä? Omia intressejään kaikki ajavat. Joskus ne osuvat yksiin ns. yleisten intressien kanssa, joskus eivät. Sen puoleen on ihan ymmärrettävää, että vaikka yleisesti ottaen olisi bisnesmyönteinen, niin samaan aikaan on mahdollista toivoa myös sitä, että jotain myös säilytetään.

En meinaa. Kysymys kuuluukin miksi tämä suojeluintressi poissulkee kohtuulliset kompromissit. Eikö esimerkkitapauksen jumalattoman pitkälle rantaviivalle mahdu yhtään hotellia? Sinun "että jotain myös säilytetään" kuulostaa kohtuulliselta toiveelta, mutta en tiedä tarkoitatko sitä vai vastustatko periaatteesta kaikkia nykyaikaisia rakennushankkeita alueella. Ei taida sen turismin edistäjienkään intressejä palvella lapin luonnon pilaaminen "ilman että mitään säilytetään", ennemminkin tuo sikäläinen turismi perustuu niihin luontoarvoihin hyvin vahvasti.

Tämä suojelupolitiikka tuntuu olevan aina ehdottoman ideologista mustavalkoajattelua ilman kompromisseja ja innokasta sanelua ulkopuolelta. Muut tuntuvat aina tietävän paremmin mitä maanomistajan pitäisi maalleen tehdä ja miten metsänomistajan pitäisi metsiään kohdella.

 

[samsungaaja]

En meinaa. Kysymys kuuluukin miksi tämä suojeluintressi poissulkee kohtuulliset kompromissit. Eikö esimerkkitapauksen jumalattoman pitkälle rantaviivalle mahdu yhtään hotellia? Sinun "että jotain myös säilytetään" kuulostaa kohtuulliselta toiveelta, mutta en tiedä tarkoitatko sitä vai vastustatko periaatteesta kaikkia nykyaikaisia rakennushankkeita alueella. Ei taida sen turismin edistäjienkään intressejä palvella lapin luonnon pilaaminen "ilman että mitään säilytetään", ennemminkin tuo sikäläinen turismi perustuu niihin luontoarvoihin hyvin vahvasti.

Tämä suojelupolitiikka tuntuu olevan aina ehdottoman ideologista mustavalkoajattelua ilman kompromisseja ja innokasta sanelua ulkopuolelta. Muut tuntuvat aina tietävän paremmin mitä maanomistajan pitäisi maalleen tehdä ja miten metsänomistajan pitäisi metsiään kohdella.

Ehkä tuossa pelätään että kun saadaan "pää auki" antamalla vihreää valoa yhdelle rakennushankkeelle ollaan kohta seuraavaa puuhaamassa ja seuraavaa jne koska voihan siihen viereen nyt rakentaa kun menetetään vähemmän luontoarvoja kuin sen aivan ensimmäisen hotellin kohdalla (koskematon rantaviiva tms).

 

[JLM]

En meinaa. Kysymys kuuluukin miksi tämä suojeluintressi poissulkee kohtuulliset kompromissit. Eikö esimerkkitapauksen jumalattoman pitkälle rantaviivalle mahdu yhtään hotellia? Sinun "että jotain myös säilytetään" kuulostaa kohtuulliselta toiveelta, mutta en tiedä tarkoitatko sitä vai vastustatko periaatteesta kaikkia nykyaikaisia rakennushankkeita alueella. Ei taida sen turismin edistäjienkään intressejä palvella lapin luonnon pilaaminen "ilman että mitään säilytetään", ennemminkin tuo sikäläinen turismi perustuu niihin luontoarvoihin hyvin vahvasti.

Tämä suojelupolitiikka tuntuu olevan aina ehdottoman ideologista mustavalkoajattelua ilman kompromisseja ja innokasta sanelua ulkopuolelta. Muut tuntuvat aina tietävän paremmin mitä maanomistajan pitäisi maalleen tehdä ja miten metsänomistajan pitäisi metsiään kohdella.

No jos Inarinjärvi halutaan säilyttää koskemattomana, niin se ei silloin säily koskemattomana jos siihen rantaan pykätään hotellikompleksi. Ei se sen monimutkaisempi asia ole. Ottaen huomioon että Lapissa on kyllä paljon muitakin paikkoja missä hotellitoimintaa pyörittää, niin en näe yhden kohtalaisen ainutlaatuisen järven suojelemisen olevan suinkaan sama asia kuin "kaikkien rakennushankkeiden vastustaminen." Siellä nyt ei varsinaisesti ole puutetta läänistä minne rakentaa hotellia. Ja jos olet yhtään aiempia kirjoituksiani lukenut, niin tietäisit etten läheskään aina ole samaa mieltä ns. luonnonsuojelijoiden kanssa juuri mistään asioista.

Sitäpaitsi se kehityssuunta mihin Lapin matkailu on menossa ei välttämättä perustu kovinkaan paljon mihinkään luontoarvoihin, vaan siihen että pystytään myymään maksukykyisille turisteille jonkinlainen eksoottinen elämys. Luksusmökkejä turhiks..siis julkkiksille kenellä on pätäkkää jne. Niiden luontoelämys koostunee lähinnä mökin ympärillä olevasta puustosta, revontulista ja ehkä jostain näytille kuskatusta porosta.

 

[3dfx]

Niin. Miksi luontoa pitää suojella, kun sehän on vain luontoa?

Ne erämaat on sitä luontoa. Vai mitähän ihmettä se luonto sitten oikein on? Nuo pohjoisemmassa Lapissa olevat kansallispuistot, luonnonpuistot ja erämaa-alueet on aika suurelta osin oikeastaan viimeisiä laajempia alueita Suomessa, joita ei ole tavalla tai toisella valjastettu metsätalouden tai jonkin muun intensiivisen ja luontoa muokkaavan taloudellisen toiminnan piiriin. Esimeriksi poronhoitoa noillakin alueilla toki harrastetaan, joka jättää oman jälkensä. Ja sitten (ainakin toistaiseksi pienimuotoista) matkailu ja virkistystoimintaa (itsekin olen noihin useita erävaelluksia tehnyt). Noiden vaikutus on kuitenkin vielä varmaankin suhteellisen pieni verrattuna siihen, että ne alueet valjastettaisiin vaikkapa globaalin massaturismin täysin vapaaseen käyttöön.

Mutta nämä nyt varmaan on niitä perustavanlaatuisia näkemyseroja, joihin viittasin aiemmin. Ei näistä vänkääminen oikein tunnu johtavan mihinkään.

Johonkin se raja pitää vetää. Mihin, kuinka paljon ja millä perusteella on se ongelma mikä pitää ratkoa, oli sitten luontoihminen tai ei.

 

[asddsa]

Tuo Inarijärvihän ei ole mitenkään täysin rakentamisen ulkopuolella, mutta siellä kai rannoille rakentamista on kuitenkin jollain tavalla rajattu. Iso osa tuosta järvestähän kuuluu Vätsärin erämaa-alueeseen. En ole ihan varma kaikista noihin erämaa-alueisiin liittyvistä yksityiskohdista, mutta niille ei esimerkiksi saa rakentaa teitä, joka jo itsessään rajaa niiden käyttöä aika paljon. Tuo Vätsäri nyt on vielä kaiken lisäksi aika vaikeakulkuista maastoa ihan jalkaisinkin.

Vätsärin erämaa-alue – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Erämaa-alue – Wikipedia

fi.wikipedia.org

 

[ade71]

Ei kaikkee jaksa kattoo niin jääny plotitiikka ja uutiset kahtomatta, ihan hyvä.

 

[Sikatiiker]

No jos Inarinjärvi halutaan säilyttää koskemattomana, niin se ei silloin säily koskemattomana jos siihen rantaan pykätään hotellikompleksi. Ei se sen monimutkaisempi asia ole. Ottaen huomioon että Lapissa on kyllä paljon muitakin paikkoja missä hotellitoimintaa pyörittää, niin en näe yhden kohtalaisen ainutlaatuisen järven suojelemisen olevan suinkaan sama asia kuin "kaikkien rakennushankkeiden vastustaminen." Siellä nyt ei varsinaisesti ole puutetta läänistä minne rakentaa hotellia. Ja jos olet yhtään aiempia kirjoituksiani lukenut, niin tietäisit etten läheskään aina ole samaa mieltä ns. luonnonsuojelijoiden kanssa juuri mistään asioista.

Sitäpaitsi se kehityssuunta mihin Lapin matkailu on menossa ei välttämättä perustu kovinkaan paljon mihinkään luontoarvoihin, vaan siihen että pystytään myymään maksukykyisille turisteille jonkinlainen eksoottinen elämys. Luksusmökkejä turhiks..siis julkkiksille kenellä on pätäkkää jne. Niiden luontoelämys koostunee lähinnä mökin ympärillä olevasta puustosta, revontulista ja ehkä jostain näytille kuskatusta porosta.

Juu ymmärrän kyllä ettei se säily koskemattomana jos rakennetaan hotelli, mutta miksi se pitäisi säilyttää 100% koskemattomana? Mikä on se syy ettei kompromissit käy? Olen lukenut aiempia postauksiani ja jonkinlainen mielikuva on jo muodostunut mutta asiat asioina kuten myös tämä aihe. Toin esille sitä logiikkaa jossa kelpaa ainoastaan kaikki tai ei mitään, koska ihmettelin miksi tässä tapauksessa Inarinjärven alueen tulisi olla 100% koskematon. Jos tämä on jo joku olemassa oleva strategia niin sitten kai siinä on jotkin määräykset esim. kaavoituksessa jotka estänevät hotellihankkeet Inarinjärven rannalle.. Kuten sanoit se hotelli mahtunee muuallekin. Omistan itsekin maata järven rannasta järvellä jonka rannalla on kymmeniä mökkejä mutta omalle maalleni en mökkiä saa rakentaa ja se on sitten niin, rakennan mökkini toisen kunnan alueelle kun aika on kypsä.

Se on totta, että turismi perustuu aina taloudellisiin mahdollisuuksiin ja jos/kun turismi alueella hiljenee se investoitu raha jää osin seisomaan tyhjän panttina ilman todella hyviä ideoita. Hyvänä esimerkkinä Itä-Suomi ja hiljentynyt Venäjältä tuleva liikenne. Ei käy kateeksi ja tavallaan yksi niistä asioista mistä Suomessa pidän on se ettei meidän taloutemme ole täysin turistikausien vaihtelun varassa. Toivon samalla ettei lapissa mennä liian pitkälle turismiin investoimisessa ja samaan aikaan tuen periaatteessa paikallisten mahdollisuutta harjoittaa liiketoimia kuten muuallakin maassa.

Ehkä tuossa pelätään että kun saadaan "pää auki" antamalla vihreää valoa yhdelle rakennushankkeelle ollaan kohta seuraavaa puuhaamassa ja seuraavaa jne koska voihan siihen viereen nyt rakentaa kun menetetään vähemmän luontoarvoja kuin sen aivan ensimmäisen hotellin kohdalla (koskematon rantaviiva tms).

Tällaiset porttiteoriat ovat mielestäni aiheellisia pelkoja silloin kun valinnan tekee yksilö, mutta minusta lailla ja rakennusvalvonnalla säädeltynä rakentaminen ei ole sellainen asia joka lähtee käsistä hallitsemattomasti. Tietysti jos sinne sattuu tarpeeksi paljon ahneita päättäjiä, mutta veikkaan että jos tuonne pyritään käynnistämään useampi rakennushanke järven rannalle niin jokaisesta myöntävästä päätöksestä tulee käytännössä hidas valitusprosessi luontoaktivistien toimesta.

Tuo Inarijärvihän ei ole mitenkään täysin rakentamisen ulkopuolella, mutta siellä kai rannoille rakentamista on kuitenkin jollain tavalla rajattu. Iso osa tuosta järvestähän kuuluu Vätsärin erämaa-alueeseen. En ole ihan varma kaikista noihin erämaa-alueisiin liittyvistä yksityiskohdista, mutta niille ei esimerkiksi saa rakentaa teitä, joka jo itsessään rajaa niiden käyttöä aika paljon. Tuo Vätsäri nyt on vielä kaiken lisäksi aika vaikeakulkuista maastoa ihan jalkaisinkin.

Vätsärin erämaa-alue – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Erämaa-alue – Wikipedia

fi.wikipedia.org

Joo, mietin tätä samaa että jos esim. aluehallintaviranomaisella tai valtiolla on tarkoitus suojella tuon Inarinjärven rantaa niin se varmaankin on jo tehty jollain määritelmällä. En usko, että sitä annetaan silloin rakentaa täyteen hallitsemattomasti yhden hankkeen mennessä läpi. En vastustaisi järven yhteen kolkkaan rakennettavaa hotellia ainakaan sillä argumentilla että sitten se on pian täynnä jos on jonkinlaisesta suojelukohteesta jo nykyisellään kyse.

Suomi on täynnä järviä ja tietysti olisi kiva jos minullakin olisi metsästyskäyttöön oma eräkämppä järvellä jonka rannalla ei olisi yhtäkään muuta mökkiä mutta elämä nyt vain on tällaista yhteiskunnassa jossa muillakin ihmisillä on oikeus omistuksiin ja maankäyttöön.

 

[Paapaa]

Muutoksista eläkejärjestelmäämme on päästy sopuun työryhmässä.

• inflaatiovakauttaja alkaa leikata eläkkeiden korotuksia 2030 alkaen jos inflaatio on kovempaa kuin palkkojen kehitys
• osakepainon yläraja nostetaan 85 prosenttiin nykyisestä 65 (?) prosentista
• tuottovaatimuksen osaketuottosidonnainen osuus nostetaan 30 prosenttiin 20 (?) prosentista
• vakavaraisuusrajan turvaavuustaso tarkistetaan 95 prosenttiin.

Hienoa, että osakepainoon saadaan vihdoin kaivattu korotus. Sääli, että eläyhtiöt ovat jatkossakin todella kalliita ja raskaita laitoksia, jotka saavat hallinnoimilleen varoille heikomman tuoton kovemmilla kuluilla kuin mitä paljon kevemmällä koneistolla voisi saada. Koko eläkelaitoskoneistoi voisi olla paljon paljon kevyempi ja halvempi eläkkeenmaksajille ja -saajille.

Ja kaiken kaikkiaan muutokset ovat lähinnä parametrien pientä tuunaamista. Mitään isoa muutosta tällä ei saada aikaan ja järjestelmä pysyy käytännössä samana. Eli jatkossakin epäsuhta eri ikäluokkien välillä maksuissa ja saaduissa eläkkeissä jatkuu voimakkaana.

Eläkeuudistus | Näin eläkkeet muuttuvat – HS paljastaa sovun sisällön

Työeläkkeiden korotuksiin tulee uusi ”inflaatiovakauttaja” ja eläkesijoitusten riskinottoa kasvatetaan. Muihin eläke-etuuksiin tai eläkeikään ei tule muutoksia.

www.hs.fi

 

[ExtraEvil6666]

Muutoksista eläkejärjestelmäämme on päästy sopuun työryhmässä.

• inflaatiovakauttaja alkaa leikata eläkkeiden korotuksia 2030 alkaen jos inflaatio on kovempaa kuin palkkojen kehitys
• osakepainon yläraja nostetaan 85 prosenttiin nykyisestä 65 (?) prosentista
• tuottovaatimuksen osaketuottosidonnainen osuus nostetaan 30 prosenttiin 20 (?) prosentista
• vakavaraisuusrajan turvaavuustaso tarkistetaan 95 prosenttiin.

Hienoa, että osakepainoon saadaan vihdoin kaivattu korotus. Sääli, että eläyhtiöt ovat jatkossakin todella kalliita ja raskaita laitoksia, jotka saavat hallinnoimilleen varoille heikomman tuoton kovemmilla kuluilla kuin mitä paljon kevemmällä koneistolla voisi saada. Koko eläkelaitoskoneistoi voisi olla paljon paljon kevyempi ja halvempi eläkkeenmaksajille ja -saajille.

Ja kaiken kaikkiaan muutokset ovat lähinnä parametrien pientä tuunaamista. Mitään isoa muutosta tällä ei saada aikaan ja järjestelmä pysyy käytännössä samana. Eli jatkossakin epäsuhta eri ikäluokkien välillä maksuissa ja saaduissa eläkkeissä jatkuu voimakkaana.

Eläkeuudistus | Näin eläkkeet muuttuvat – HS paljastaa sovun sisällön

Työeläkkeiden korotuksiin tulee uusi ”inflaatiovakauttaja” ja eläkesijoitusten riskinottoa kasvatetaan. Muihin eläke-etuuksiin tai eläkeikään ei tule muutoksia.

www.hs.fi

Suuria ikäluokkia ja omia äänestäjiä ei haluttu suututtaa, eli kaikki paine edelleen suuntautuu nuorempiin ikäluokkiin. En odottanut paljoa, mutta tuli ehkä vielä vähemmän kuin odotin.

 

[Andan]

Suuria ikäluokkia ja omia äänestäjiä ei haluttu suututtaa, eli kaikki paine edelleen suuntautuu nuorempiin ikäluokkiin. En odottanut paljoa, mutta tuli ehkä vielä vähemmän kuin odotin.

Itse en odottanut, että saavat edes tuollaista inflaatiovakauttajaa sovittua, mutta onhan tuo aika heikkoa ja tuokin leikkuri olisi pitänyt saada heti käyttöön eikä 2030. Ja tosiaan turhaan noita eläkevaroja hallinnoi useampi laitos, lisää vain hallintokuluja, mutta kun siellä on taas noita kivoja hommia, joita on helppo jakaa sisäpiirille.

 

[Paapaa]

Itse en odottanut, että saavat edes tuollaista inflaatiovakauttajaa sovittua, mutta onhan tuo aika heikkoa ja tuokin leikkuri olisi pitänyt saada heti käyttöön eikä 2030

Ja luultavasti tuon vakauttajan vaikutus on käytännössä äärimmäisen mitätön. Hyvin harvoin on tilanne, jossa inflaatio on korkeampi kuin palkkakehitys ja vielä 2 vuoden aikana. Eli se ei tule kokonaisuuteen vaikuttamaan juuri lainkaan.

Inflaatiovakauttajan merkitystä Appelqvist pitää vähäisenä.

Leikkuri olisi leikannut eläkkeiden korotuksia esimerkiksi vuonna 2023, jolloin voimakkaan inflaation takia niihin tehtiin peräti 6,8 prosentin korotus vaikka palkat nousivat selvästi vähemmän.

Appelqvistin mukaan 2020-luvun alun inflaatiopiikki oli kuitenkin poikkeus. Sitä ennen suurempi hintojen nousupiikki on nähty viimeksi 1980-luvun alussa. Näin ollen Appelqvist epäilee inflaatiovakauttajan käytännön merkityksen jäävän todennäköisesti hyvin vähäiseksi.

Hän harmitteleekin sitä, että uudistuksen yhteydessä ei tehty mitään varsinaisia sopeutustoimia eläkkeisiin.

Eläkeuudistus | Ekonomisti haukkuu eläkesovun: Nuoret maksavat

Pääekonomisti Jukka Appelqvist harmittelee, että eläkkeisiin ei tehty todellisia sopeutustoimia.

www.hs.fi

 

[Andan]

Ja luultavasti tuon vakauttajan vaikutus on käytännössä äärimmäisen mitätön. Hyvin harvoin on tilanne, jossa inflaatio on korkeampi kuin palkkakehitys ja vielä 2 vuoden aikana. Eli se ei tule kokonaisuuteen vaikuttamaan juuri lainkaan.

Eläkeuudistus | Ekonomisti haukkuu eläkesovun: Nuoret maksavat

Pääekonomisti Jukka Appelqvist harmittelee, että eläkkeisiin ei tehty todellisia sopeutustoimia.

www.hs.fi

Jep, lähinnä sellainen epätodennäköisen katastrofin välttäjä tuo vakauttaja (palkoista saatavien eläkemaksujen kasvu jäisi todella pahasti jälkeen maksussa olevista eläkkeistä), mikä varmaan on se syy, että saatiin joku tuollainen näennäinen leikkuri ylipäänsä sovittua.

 

[Jan11]

Jep, lähinnä sellainen epätodennäköisen katastrofin välttäjä tuo vakauttaja (palkoista saatavien eläkemaksujen kasvu jäisi todella pahasti jälkeen maksussa olevista eläkkeistä), mikä varmaan on se syy, että saatiin joku tuollainen näennäinen leikkuri ylipäänsä sovittua.

Tuo automaattisen vakauttajan rakentaminen oli tehtävänannossa. Ja sen idea on, että sillä vältetään tilanne, joka oli vuosi sitten ja sitä edellisenä vuonna sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, että sama toistuu.

Tämän uudistuksen tehtävänannossa ei muutenkaan ollut mitään suurta uudistushakkuisuutta. Osakesijoittamisen osuuden nostaminen oli kuitenkin minun mielestäni positiivinen asia.

Viimeisimmän ulkopuolisen analyysin mukaan suurempiin muokkauksiin ei juuri tarvetta olekaan.

Tärkein signaali on, että jälleen kerran partit kykenivät uudistuksesta sopimaan. Kaiken työmarkkinoiden sapelin kalistelun keskellä se on hyvä merkki siitä, että sopimusyhteiskuntaa ei vielä ole pirstottu menneisyyteen, vaikka joillain siihenkin haluja olisi. Hyvä merkki, sillä sopiminen on aina ollut yhteiskuntamme suurimpia vahvuuksia.

 

[vermont]

Silti tällaiset sopimustulokset lisäävät kuilua sukupolvien välille eikä lisää toimeliasuutta isommassa kuvassa. Toivottavasti nykyiset ja tulevat maksajat aktivoituvat edustamaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin enemmän, jotta määrällinen enemmistö eläkkeellä ei kuihduta meitä perikatoon.

 

[samsungaaja]

IMF suosittaa Suomea kääntämään julkisen talouden velkasuhteen laskuun - Valtioneuvosto

valtioneuvosto.fi

IMF pitää lisätoimia tarpeellisena velkasuhteen kääntämiseksi laskuun​

"Lisäksi IMF suosittelee, että finanssi- ja rakennepolitiikka sovitetaan yhteen siten, että rakenneuudistukset tukevat keskipitkän aikavälin talouskasvua sen vastapainoksi, että finanssipoliittiset toimet mahdollisesti heikentävät työllisyyttä, yksityistä kulutusta ja talouden kasvua lyhyellä aikavälillä. "

Eli eiköhän lisäleikkuria ole piakkoin luvassa. Nami nami!

 

[asddsa]

Silti tällaiset sopimustulokset lisäävät kuilua sukupolvien välille eikä lisää toimeliasuutta isommassa kuvassa. Toivottavasti nykyiset ja tulevat maksajat aktivoituvat edustamaan ja vaikuttamaan yhteiskunnallisiin asioihin enemmän, jotta määrällinen enemmistö eläkkeellä ei kuihduta meitä perikatoon.

Kun enemmistö äänestäjistä alkaa olla eläkeläisiä tai kohta eläkkeelle pääseviä, niin on kai se ihan realistinen uhkakuva, että tästä yhteiskunnasta tulee sellainen eläkeläisten tyrannia. Miksipä heitä oikeastaan kauheasti kiinnostaisi maan tulevaisuus, kun on jo onnistuttu pelaamaan itselleen lokoisat eläkepäivät ja pian ollaankin haudassa.

"Köyhät eläkeläiset" tuntuu jotenkin vähän väsyneeltä narratiivilta. Koskee ehkä pääasiassa joitain kansaneläkkeen varassa eläviä. Munkin eläkeläisnaapurit tuntuu olevan jossain reissussa harva se päivä, ja löytyy hienoa autoa sun muuta.