Kotimaan politiikka

[JCSH]

Faktat voivat nykyään olla myös ns. vaihtoehtoisia faktoja joista sitten voi poimia mieleisensä.
Kun lukee klikkiotsikon eikä itse juttua (koska on kiire öyhöttämään) niin siinähän usein käy juuri näin.
1.1 toki astuu laki voimaan päästökaupasta, mutta sitähän aletaan panemaan käytäntöön vasta 2027 asteittain jonka
vaikutus on laskettu olevan jakeluveloitteiden kanssa sellanen maks 20 centtiä litralta.

Lisäksi se hinnan nousu olisi 90 senttiä per litra jos päästöoikeuksien hinta nousee 300 euroon. Eli noin nelinkertainen korotus nykyisestä.

 

[JLM]

Nii, kylhä tää suomalainen talouden nobelistikin oli sitä mieltä, et Suomessa ihmisten olis hyvä ottaa enemmän vastuuta itsestään. Mut tietty on tekijöitä, joille ei itse mahda mitään, mut kyl tässä maassa on liian helppo syrjäytyä (tarkoituksellisesti). Liekkö vika sit kasvatuksessa, jos ei edes haluta töitä...

Kasvatus, arvomaailma... joskus vasemmistossakin ajatus oli että itsensä pitää elättää työtä tekemällä ja ahkeruutta pidettiin hyveenä. Sittemmin se on muuttunut vähän sellaiseksi, että työn tekemisen pitäisi olla ennemmin vapaaehtoinen valinta jos sattuu huvittamaan. Ja kuten jo totesin, jos huonojen valintojen seuraukset tasoitetaan julkisella rahalla, niin silloin saadan vain lisää huonoja valintoja.

 

[vienna]

Kasvatus, arvomaailma... joskus vasemmistossakin ajatus oli että itsensä pitää elättää työtä tekemällä ja ahkeruutta pidettiin hyveenä. Sittemmin se on muuttunut vähän sellaiseksi, että työn tekemisen pitäisi olla ennemmin vapaaehtoinen valinta jos sattuu huvittamaan. Ja kuten jo totesin, jos huonojen valintojen seuraukset tasoitetaan julkisella rahalla, niin silloin saadan vain lisää huonoja valintoja.

Siis kyllähän Sdp on liputtanut vahvasti työn puolesta. Heillähän esimerkiksi on hyvin vahva linjaus siitä, että ansiosidonnaisen tulee olla korkeampi kuin perusturvan. Eli töissä ollutta palkitaan sosiaaliturvan korkeammalla tasolla kuin niitä, jotka välttelevät töitä tai tyytyvät pelkkään perusturvaan.

Marin vain modernisti työväenpuoluetta siten, että hänen ja Mäkysen ideoimana haaveiltiin nelipäiväisestä työviikosta, eli työelämän laatua haluttiin parantaa jo tehtyjen parannuksien päälle. Eli Sdp:ssä ei olla työhulluja ja haaveilla takaisin kuusipäiväiseen työviikkoon, vaan tuottavuuden kasvua halutaan siirtää paremmaksi työelämän laaduksi, eli nelipäiväiseksi työviikoksi. Sdp:n hyvinvointipohjaisuus näkyi myös siinä, että Tarja Filatovin mukaan työ ei ole aina parasta sosiaaliturvaa vaan toimeentulon laatuun on kiinnitettävä laatua.

”Politiikassa sanotaan usein, että työllisyys on parasta sosiaaliturvaa. Olen itsekin sanonut niin, mutta alan olla sitä mieltä, että väite on vanhanaikainen. Työllisyys ei aina ole parasta sosiaaliturvaa. Esimerkiksi pienituloisuusrajan alla olevista lapsiperheistä puolessa toinen vanhemmista käy töissä ja silti perheissä eletään köyhyydessä. Työelämän kahtiajakautuneisuus näkyy”, Filatov sanoo.

Liputtaisitko siis itse Marinin ja Mäkysen kannattamalle nelipäiväiselle työviikolle täydellä palkalla?

Myös Vihreissä on ollut kantoja työn puolesta, esimerkiksi presidenttiehdokas Pekka Haavisto piti presidentinvaalien arvovastauksissa vääränä sitä, että ihminen jättäytyy sosiaaliturvan varaan. Tai mieti Atte Harjannetta, joka ollut joskus opiskelijapolitiikassa kokoomuslainen ja edustaa Vihreiden oikeaa laitaa, tuskinpa hän ajattelee työn olevan vapaaehtoinen valinta ihmiselle.

Näistä puolueista vasemmistoliitolla on epäselvimmät kannat työn suhteen, koska vaikka vasemmistoliitto kannattaa kovia palkankorotuksia ja hoitajien palkkakuoppalain estämistä, niin puolue on puhunut eniten kansalaispalkasta sekä perusturvan korottamisen puolesta. Vasemmistoliittoon kuuluu olennaisena osana yhteiskunnan vastuun korostaminen pelkän työmoraalin hokemisen sijaan. Mielestäni vasemmistoliitto edustaa hyvää väriläiskää eduskunnassa siten, että he ovat valmiita järisyttämään ajattelua siitä, että kyllähän jokaiselle on olemassa työpaikka ja sitä, että meidän pitäisi jo liukua kansalaispalkan suuntaan Orpon kovien linjojen sijaan.

Eli kyllä harvempi vasemmistopuolue ajattelee niin, että työ olisi vapaaehtoinen valinta, jos se sattuu huvittamaan.

 

[JLM]

Siis kyllähän Sdp on liputtanut vahvasti työn puolesta. Heillähän esimerkiksi on hyvin vahva linjaus siitä, että ansiosidonnaisen tulee olla korkeampi kuin perusturvan. Eli töissä ollutta palkitaan sosiaaliturvan korkeammalla tasolla kuin niitä, jotka välttelevät töitä tai tyytyvät pelkkään perusturvaan.

Marin vain modernisti työväenpuoluetta siten, että hänen ja Mäkysen ideoimana haaveiltiin nelipäiväisestä työviikosta, eli työelämän laatua haluttiin parantaa jo tehtyjen parannuksien päälle. Eli Sdp:ssä ei olla työhulluja ja haaveilla takaisin kuusipäiväiseen työviikkoon, vaan tuottavuuden kasvua halutaan siirtää paremmaksi työelämän laaduksi, eli nelipäiväiseksi työviikoksi. Sdp:n hyvinvointipohjaisuus näkyi myös siinä, että Tarja Filatovin mukaan työ ei ole aina parasta sosiaaliturvaa vaan toimeentulon laatuun on kiinnitettävä laatua.

Demareilla ajatusmaailma on mennyt sellaiseen, että sosiaaliturvan ja valtion osallisuuden kaikkeen halutaan ainoastaan kasvavan, ei koskaan vähenevän. Riippumatta siitä, mikä talouden kantokyky oikeasti on. Tästä saatiin aika paljon esimerkkejä Marinin kaudella, jolloin pysyviä menoja kasvatettiin paljon vaikka hyvin tiedettiin että budjetit olivat olleet jatkuvasit alijäämäisiä vuodesta 2008 lähtien. Se ei vaan kiinnostanut ketään. Siinä yhteydessä haikailu johonkin nelipäiväiseen työviikkoon on lähinnä aivopieru. Meillä työn tuottavuus ei ole kasvanut, vaan päinvastoin olemme jäljessä siinä pahimpia kilpailijoitamme ties miten paljon ja se aiheuttaa meille paljon ongelmia, mitä ei korjata sillä, että poliitikot tarjoavat unelmahöttöä ja kasvattavat julkisia menoja koko ajan.

Liputtaisitko siis itse Marinin ja Mäkysen kannattamalle nelipäiväiselle työviikolle täydellä palkalla?

En helvetissä liputtaisi. Jos työstä aiotaan saada paremmin palkattua, se vaatii oikeasti sitä että työn tuottavuus kasvaa ja jos meinataan täydellä palkalla tehä lyhyempää työviikkoa, niin silloin tuottavuuden pitää nousta aika radikaalisti, jotta se on mitenkään kannattavaa. Valitettava tosiasia on se, että valtaosassa töitä ja tekijöitä sellainen ei ole kovin realistista ainakaan lyhyellä aikavälillä. Edelleen, koska budjetit ovat alijäämäisiä, se tuottavuuslisä tarvittaisiin aika saakelin kipeästi ihan muuhun kuin työajan lyhentämiseen.

Myös Vihreissä on ollut kantoja työn puolesta, esimerkiksi presidenttiehdokas Pekka Haavisto piti presidentinvaalien arvovastauksissa vääränä sitä, että ihminen jättäytyy sosiaaliturvan varaan. Tai mieti Atte Harjannetta, joka ollut joskus opiskelijapolitiikassa kokoomuslainen ja edustaa Vihreiden oikeaa laitaa, tuskinpa hän ajattelee työn olevan vapaaehtoinen valinta ihmiselle.

Se mitä vaalikampanjoissa sanotaan on lähinnä äänestäjien nuoleskelua, millä ei ole mitään sen kummempaa todistusvoimaa tai merkitystä millekään. Vihreät on kyllä kunnostatunut aiemmin siinä, että jos ei satu löytymään sopivan luovaa työpaikkaa omiin tarpeisiin niin on ihan ok olla tukien varassa, eikä sitä pidä hävetä.

Näistä puolueista vasemmistoliitolla on epäselvimmät kannat työn suhteen, koska vaikka vasemmistoliitto kannattaa kovia palkankorotuksia ja hoitajien palkkakuoppalain estämistä, niin puolue on puhunut eniten kansalaispalkasta sekä perusturvan korottamisen puolesta. Vasemmistoliittoon kuuluu olennaisena osana yhteiskunnan vastuun korostaminen pelkän työmoraalin hokemisen sijaan. Mielestäni vasemmistoliitto edustaa hyvää väriläiskää eduskunnassa siten, että he ovat valmiita järisyttämään ajattelua siitä, että kyllähän jokaiselle on olemassa työpaikka ja sitä, että meidän pitäisi jo liukua kansalaispalkan suuntaan Orpon kovien linjojen sijaan.

Eli kyllä harvempi vasemmistopuolue ajattelee niin, että työ olisi vapaaehtoinen valinta, jos se sattuu huvittamaan.

Kansalaispalkan ainoa vaikutus on se, että sen varassa luisiminen on kivampaa kuin muiden tukimuotojen. Työllisyyttä se ei lisää ja pidempiaikaisena sovelluksena se todennäköisesti vähentää työhön hakeutumisen kannustimia entisestään.

 

[Seese]

Kansalaispalkan ainoa vaikutus on se, että sen varassa luisiminen on kivampaa kuin muiden tukimuotojen. Työllisyyttä se ei lisää ja pidempiaikaisena sovelluksena se todennäköisesti vähentää työhön hakeutumisen kannustimia entisestään.

Eikös se konsensus ollut tuon osalta että työllistyminen on helpompaa kun ei tarvitse miettiä tukien katkeamista kuukausiksi. Tai sitä tukien hakemisprosessia ylipäätään.

Itse en ainakaan ole työttömyysaikana uhrannut pienintäkään ajatusta johonkin pienyrittämisjuttuihin tai minkään sortin työkeikkoihin, kun on muutenkin tiukkaa ja sitten kun lähtee muutaman kuukauden byrokratian rattaat pyörimään ettei tule tukia niin siinähän sitä ollaan.

Jos ei tarvitsisi miettiä noita niin mikäs siinä olisi vaikka jotain pienhommia kehitellä tarjottavaksi. Se tarkoittaisi vain lisää rahaa ilman merkittävää taloudellisen rangaistuksen uhkaa. Ja sitä kautta toiminta voisi ehkä laajentua jopa kokopäiväisen työn suuntaan. Joten itse ainakin näen hyvän potentiaalin työllisyyden kasvuun tuossa.

 

[JLM]

Eikös se konsensus ollut tuon osalta että työllistyminen on helpompaa kun ei tarvitse miettiä tukien katkeamista kuukausiksi. Tai sitä tukien hakemisprosessia ylipäätään.

Itse en ainakaan ole työttömyysaikana uhrannut pienintäkään ajatusta johonkin pienyrittämisjuttuihin tai minkään sortin työkeikkoihin, kun on muutenkin tiukkaa ja sitten kun lähtee muutaman kuukauden byrokratian rattaat pyörimään ettei tule tukia niin siinähän sitä ollaan.

Jos ei tarvitsisi miettiä noita niin mikäs siinä olisi vaikka jotain pienhommia kehitellä tarjottavaksi. Se tarkoittaisi vain lisää rahaa ilman merkittävää taloudellisen rangaistuksen uhkaa. Ja sitä kautta toiminta voisi ehkä laajentua jopa kokopäiväisen työn suuntaan. Joten itse ainakin näen hyvän potentiaalin työllisyyden kasvuun tuossa.

Se mitä siitä kokeilusta mielestäni jäi käteen oli se, että työllistymiseen sillä ei ollut juuri vaikutusta mutta tuen saajalla oli kivampaa. Teoria oli ihan kiva sinänsä, mutta käytännössä sillä ei vain ollut ihan sellaisia vaikutuksia kuin toivottiin.

 

[kuoris]

Kansalaispalkan ainoa vaikutus on se, että sen varassa luisiminen on kivampaa kuin muiden tukimuotojen. Työllisyyttä se ei lisää ja pidempiaikaisena sovelluksena se todennäköisesti vähentää työhön hakeutumisen kannustimia entisestään.

Kyllä se myös helpottaisi hyvätuloisten firetystä mutta se ei varmaan ole kansalaispalkan tarkoitus. Mutta toisaalta kaikki toimet jotka vähentävät byrokratian ylläpitämää virkamiesten ja pikkupomojen armeijaa on hyväksi valtion taloudelle.

 

[hkultala]

Jostain luin, että tuosta varallisuudesta kuitenkin vähennetään mahdolliset velat. Järkevää jos näin on.

Asumistuen täysi poisto omistusasumisesta on myös ehkä vähän ylireagointia. Eihän sitä tukea kuitenkaan ole saanut mihinkään lainan lyhennyksiin vaan esim. hoitavastikkeeseen ja muihin juokseviin kuluihin. Ehkä tuossa on ajatuksena, ettei pidä tukea ihmisten varallisuuden kerryttämistä, mutta toisaalta vuokra-asunnon tapauksessa se tuki kerryttää asuntosijoittajan varallisuutta.

Ongelma on se, että nykyään on sääntö eikä poikkeus että uusissa taloyhtioissä kikkaillaan yhtiölainan kanssa ja asunnon hinnasta suurempi osa maksellaan rahoitusvastikkeilla. Jos kaikkiin vastikkeisiin saa tukea, sitten tällä mekanismilla voi saada tukea myös sen asunnon hinnan makseluun.

Toki oikeat ratkaisut olisi
1) kieltää uusilta taloyhtiöiltä tämä yhtiölainakikkailu
2) antaa tukea vain hoitovastikkeeseen, ei rahoitusvastikkeeseen.

 

[zaneislandd]

Eikö 60 vuotta ole kuitenkin jo sen verran, että hänet voisi päästää työkyvyttömyyseläkkeelle kun työkyvyssä on selkeitä rajoitteita, kuten nosto ja toistotyön kielto?

Okei eiköhän tämä sun esimerkki ansaitse näillä spekseillä työkyvyttömyyseläkkeen.

Etkai vain vähättele masennuksen vaikutusta työkykyyn? Monella masentuneella voi olla päiviä, jolloin on vaikea saada aikaan esim. ruokakaupassa käyntiä tai päiviä, jolloin ei ole voimia nousta sängystä ylös.

On masennusta ja "masennusta". "masennus" ei myöskään saa olla mikään väylä ikuiseen tukien varassa elämiseen. Olen aivan varma, että masennusta käytetään aisana kun ei vaan huvita mennä töihin. Sitten on niitä oikeasti masentuneita jotka eivät pääse edes sängystä ylös. Toki, monesti se ei ainakaan paranna masennusta, jos elämässä ei ole edes mitään päämäärää päästä sieltä sängystä ylös. Eli yhteisöön kuuluminen ja mielekäs tekeminen voisi hoitaa masennusta jne..

Mutta mitä ajattelet siitä, että jo yli 10 000 euron varallisuus lähtee alentamaan asumistuen määrää? Eikö tuo ole varsin matala raja tuen alentamiselle?

Ylipäätään ajattelen, että tukiverkkojen pitää olla viimeinen tuki yli vaikeiden elämäntilanteiden ja asumistuki ei ole tässä suhteessa poikkeus. Edelleen oikeasti ne neliraajahalvaantuneet erikseen, mutta esim. asumistuen saaja voi miettiä, olisiko se koti sittenkin jossain muualla kuin Helsingissä jos ei rahat siihen kämppään riitä. Nythän omaisuus vain alentaa asumistukea - tukea, joka isolta osin valuu asuntosijoittajien taskuun.

Liputtaisitko siis itse Marinin ja Mäkysen kannattamalle nelipäiväiselle työviikolle täydellä palkalla?

Täysin naurettava heitto Marinilta. Tämä tietenkin tehtäisiin vas.puolueiden toimesta siten, että jonnekkin julkisen sektorin rahoituksen varassa toimivaan työpaikkaan ilman tulostavoitteita asetettaisiin 4pv työviikko ja sen onnistumista mitattaisiin kyselytutkimuksella työntekijöiden mielipiteestä. Kappas, 97% vastaajista oli sitä mieltä, että elämänlaatu parani ja työ tehostui.

Jos näin kaistapäinen ajatus 4-päiväsestä viikosta pitäisi jalkauttaa, niin ihan ensimmäisenä pitää tämä nerokas idea testata jollain yksityisrahoitteisella vientiyrityksellä.

Eli kyllä harvempi vasemmistopuolue ajattelee niin, että työ olisi vapaaehtoinen valinta, jos se sattuu huvittamaan.

Sanat ja teot. Kyllähän Filatov esim on ihan vedenkestävä sosialisti ja kyllä tekojen puolesta lasken, että SDP, Vihr, Vas kuuluvat juurikin tähän kategoriaan jotka noin ajattelee. Vaikka eivät kaikki puolueen edustajat jokaisessa tentissä niin sanoisikaan.

 

[null0]

Täysin naurettava heitto Marinilta. Tämä tietenkin tehtäisiin vas.puolueiden toimesta siten, että jonnekkin julkisen sektorin rahoituksen varassa toimivaan työpaikkaan ilman tulostavoitteita asetettaisiin 4pv työviikko ja sen onnistumista mitattaisiin kyselytutkimuksella työntekijöiden mielipiteestä. Kappas, 97% vastaajista oli sitä mieltä, että elämänlaatu parani ja työ tehostui.

Islannissa nautitaan lyhennetyn työviikon tuomista eduista
Tänään julkaistu artikkeli valitettavasti maksumuurin takana. Yläotsikossa "Nelipäiväisen työviikon myötä islantilaisten työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyi merkittävästi, mutta tutkijat havaitsivat myös tuottavuuden pysyvän ennallaan tai jopa parantuvan useissa työpaikoissa."

4-päiväinen työviikko voisi oikeasti olla askel oikeaan suuntaan. Muutenkin töitä tehdään aivan liikaa nykyään kun automaatioastetta olisi mahdollista nostaa reippaasti.

 

[ExtraEvil6666]

Islannissa nautitaan lyhennetyn työviikon tuomista eduista
Tänään julkaistu artikkeli valitettavasti maksumuurin takana. Yläotsikossa "Nelipäiväisen työviikon myötä islantilaisten työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyi merkittävästi, mutta tutkijat havaitsivat myös tuottavuuden pysyvän ennallaan tai jopa parantuvan useissa työpaikoissa."

4-päiväinen työviikko voisi oikeasti olla askel oikeaan suuntaan. Muutenkin töitä tehdään aivan liikaa nykyään kun automaatioastetta olisi mahdollista nostaa reippaasti.

Itse raportti löytyy täältä:

On firmer ground: Iceland's ongoing experience of shorter working weeks

Read our new report analysing the latest data on Iceland's ongoing experience with shorter working weeks.

autonomy.work

 

[zaneislandd]

Tutkimus on tietty rahoitettu "Alex Ferry Foundation":in toimesta, ja muutenkaan tuota tutkimusta ei ole kyllä ihan täysin poliittisesti neutraaleista lähtökohdista tehty.

Kukaan varmastikaan ei väitä, etteikö oman elämän, työn ja perheen yhteensovittamisen, mielenterveyden ja elämänilon kannalta olisi vain ja ainoastaan positiivista, että jokainen perjantai olisi nykyään vapaapäivä. Jos se olisi sormia napsauttamalla mahdollista kaikille niin tottakai olisin riemusta kiljuen mukana. Nykyäänkään kukaan ei tätä estä esim. yksityisessä vientiyrityksessä.

Mitään todellista ratkaisua tuo raportti ei tietenkään ehdota, että miten se tuottavuus oikeasti on pitkällä tähtäimellä parempi. Sanahelinää vain, eikä mitään mitä ei nykyisessäkään ympäristössä pystyttäisi tekemään.

Se miksi itse otan tästä hyvinkin defensiivisen asenteen on se, kuten tuossakin raportissa sanotaan. Sattumalta julkinen puoli hehkutti tätä enemmän ja siellä se tuntui toimivan paremmin. Aivan varmasti toimii tulosvastuuttomassa ympäristössä parhaiten. Missään tapauksessa ei saada tehdä julkisesta sektorista enää pykälääkään kalliimpaa järjestelmää kuin se nyt on, tai epäreilumpaa muita kohtaan. Siinä alkaa olla metsäkoneenkuljettaja ja roskakuski ihmeissään 4viikon kesälomillaan kun tuttu julkishallinnon broileri tienasi yhdellä päätöksellä juuri 50 vapaapäivää lisää vuoteen.

Ja kuten aina. Kyllä ne Kiinalaiset sitten ne Suomalaistenkin tekemättömät työt ottaa ilomielin.

 

[Paapaa]

Aiemminkin tällaisissa kokeiluissa on saatu hyviä positiivisia tuloksia tasan niin kauan kun ihmiset jaksavat tsempata ja olla innoissaan uudesta systeemistä ja porkkanasta, jossa eittämättä on kivoja puolia (sama raha, vähemmän tunteja). Mutta pidemmän päälle ne hyödyt ovat kadonnet ja jossain vaiheessa joku hoksaa että "hei, 3 vapaapäivän sijaan voitaisiin ottaa vain 2 vapaapäivää ja hyödyntää se yksi työntekoon ja saada näin kilpailuetu muihin nähden". Tai "hei, jos tehdään tehdas naapurimaahan, saadaan saman tien samalla rahalla 25% enemmän työtunteja".

Mä laittaisin paukut enemmän työajan joustavuuteen, kuin työajan vähentämiseen. Suomessa tehdään töitä vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja EU:ssa taas vähemmän kuin vaikka USA:ssa.

 

[Jan11]

Aiemminkin tällaisissa kokeiluissa on saatu hyviä positiivisia tuloksia tasan niin kauan kun ihmiset jaksavat tsempata ja olla innoissaan uudesta systeemistä ja porkkanasta, jossa eittämättä on kivoja puolia (sama raha, vähemmän tunteja). Mutta pidemmän päälle ne hyödyt ovat kadonnet ja jossain vaiheessa joku hoksaa että "hei, 3 vapaapäivän sijaan voitaisiin ottaa vain 2 vapaapäivää ja hyödyntää se yksi työntekoon ja saada näin kilpailuetu muihin nähden". Tai "hei, jos tehdään tehdas naapurimaahan, saadaan saman tien samalla rahalla 25% enemmän työtunteja".

Mä laittaisin paukut enemmän työajan joustavuuteen, kuin työajan vähentämiseen. Suomessa tehdään töitä vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja EU:ssa taas vähemmän kuin vaikka USA:ssa.

Tosin, molemmat nämä, siis sekä työajan vähentäminen että työaikajärjestelyjen joustavoittaminen, voivat maksaa itsensä ratkaisun myös parempana työterveytenä. Nykyäänhän työuupumus, masennus ja muut mielenterveysasiat on mm. toiseksi yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy (tuki- ja liikuntaelinten sairaudet on yleisin).

Olen itsekin sitä mieltä, että ihan tässä oman työurani aikana 80-90-luvun taitteesta tähän päivään suomalainen työympäristö, tahti ja vastuu on monin kohdin muuttunut sellaiseksi, että kaikki eivät sitä kestä. Kestäisikö, jos palautumisaikaa olisi enemmän?

Ja kysymys ei ole vain siitä, että nuorempi väki olisi jotenkin pehmeämpää. Kyllä niitä on tippunut oravanpyörästä pois paljon omastakin ikäluokastani.

 

[ExtraEvil6666]

Aiemminkin tällaisissa kokeiluissa on saatu hyviä positiivisia tuloksia tasan niin kauan kun ihmiset jaksavat tsempata ja olla innoissaan uudesta systeemistä ja porkkanasta, jossa eittämättä on kivoja puolia (sama raha, vähemmän tunteja). Mutta pidemmän päälle ne hyödyt ovat kadonnet ja jossain vaiheessa joku hoksaa että "hei, 3 vapaapäivän sijaan voitaisiin ottaa vain 2 vapaapäivää ja hyödyntää se yksi työntekoon ja saada näin kilpailuetu muihin nähden". Tai "hei, jos tehdään tehdas naapurimaahan, saadaan saman tien samalla rahalla 25% enemmän työtunteja".

Mä laittaisin paukut enemmän työajan joustavuuteen, kuin työajan vähentämiseen. Suomessa tehdään töitä vähemmän kuin EU:ssa keskimäärin ja EU:ssa taas vähemmän kuin vaikka USA:ssa.

Onko se nyt mikään hyvä talouden mittari, että kuinka paljon ajallisesti todellisuudessa töitä tehdään? Jos olisi, niin Meksiko, Costa Rica, Chile ja Kreikka olisivat aika huippumaita. Suomessa tehdään eniten töitä pohjoismaista ja enemmän kuin vaikka Saksassa tai Hollannissa. Saman verran tehdään Ranskassa ja Luxemburgissa.

https://www.oecd.org/en/data/indicators/hours-worked.html?oecdcontrol-d7f68dbeee-var3=2023

Siitä samaa mieltä, että työnteon joustavuus on ainakin itselle tärkeämpää kuin se, että mitkä ne tunnit tarkalleen ovat.

 

[Paapaa]

Suomessa tehdään eniten töitä pohjoismaista

Ruotisssa taidetaan kyllä tehdä pidempää viikkoa:

Average working hours in Europe: Who works the most and the least?

The average hours worked per week in Europe vary widely. Countries with higher part-time workers, in particular, reported shorter average workweeks.

www.euronews.com

Ja EU:ssa keskimäärin tehdään pidempää viikkoa kuin missään pohjoismaassa. Mä itse en lähtisi laskemaan viikkotuntimäärää (samalla liksalla) maassa, jossa on EU:n korkeimpiin kuuluva työttömyys ja jossa ollaan jo keskiarvojen alapuolella muutoinkin. En siis usko, että siitä seuraisi hyvää pitkällä aikavälillä.

Mutta tämä on vain keskiarvo. Alakohtaisia ja työpaikkakohtaisia eroja onkin sitten paljon.

 

[kuoris]

Yläotsikossa "Nelipäiväisen työviikon myötä islantilaisten työntekijöiden työhyvinvointi lisääntyi merkittävästi, mutta tutkijat havaitsivat myös tuottavuuden pysyvän ennallaan tai jopa parantuvan useissa työpaikoissa."

Itse voin kokemuksesta kertoa että työnantaja on varmasti innoissaan nelipäiväsestä viikosta kun se on käytännössä tietotyössä viiden päivän työt neljän päivän palkalla. Jollain liukuhihnalla toki eri.

 

[ExtraEvil6666]

Ruotisssa taidetaan kyllä tehdä pidempää viikkoa:

Average working hours in Europe: Who works the most and the least?

The average hours worked per week in Europe vary widely. Countries with higher part-time workers, in particular, reported shorter average workweeks.

www.euronews.com

Ja EU:ssa keskimäärin tehdään pidempää viikkoa kuin missään pohjoismaassa. Mä itse en lähtisi laskemaan viikkotuntimäärää (samalla liksalla) maassa, jossa on EU:n korkeimpiin kuuluva työttömyys ja jossa ollaan jo keskiarvojen alapuolella muutoinkin. En siis usko, että siitä seuraisi hyvää pitkällä aikavälillä.

Mutta tämä on vain keskiarvo. Alakohtaisia ja työpaikkakohtaisia eroja onkin sitten paljon.

Eurostatin ja OECD:n tilastoissa on vaihtelua, OECD:n todellisten vuosittaisten työtuntien tilastossa Suomessa tehdään enemmän töitä kuin Ruotsissa.

EU:ssa eniten töitä tehdään Kreikassa, Puolassa, Romaniassa ja Bulgariassa. Suomi vertauutu enemmän Tanskan, Saksan ja Itävallan kanssa. Vähiten tuossa töitä tehdään Hollannissa. Mahtaako tässäkin vertailussa menestys tulla pidemmillä työajoilla?

Muokkaus: Sinänsä mielenkiintoista ja ehkä loogistakin on, että maissa, joissa tehdään pitkää päivää, on työllisyysaste sitten myös heikko.

https://www.oecd.org/en/data/indicators/employment-rate.html

 

[Paapaa]

Itse voin kokemuksesta kertoa että työnantaja on varmasti innoissaan nelipäiväsestä viikosta kun se on käytännössä tietotyössä viiden päivän työt neljän päivän palkalla.

Tässä Islannin tapauksessa palkkaa ei ilmeisesti laskettu, vain viikkotyötunnit. (Mutta en katsonut tarkemmin, mitä muuta siellä ehkä muuttui. Esim. muuttuiko vuosityöaika öbaut samassa suhteessa, pysyivätkö lomat ennallaan jne.)

Mahtaako tässäkin vertailussa menestys tulla pidemmillä työajoilla?

No ei sitä voi maakohtaisesti mitenkään vertailla. Vaan katsoa työpaikka tai ainakin alakohtaisesti, että miten työn tuottavuus ja kustannukset muuttuvat kun työntekijöiden työajasta otetaan 20% pois eikä palkkaan kosketa. Pitää siis verrata ihan samaa työtä eri työajoilla. Ja tarpeeksi pitkän aikaa. Lyhyessä ajassa tietenkin tulee motivaatiobuusti. Tämä on havaittu vaikka kuinka useassa tutkimuksessa.

 

[Maniac]

Puhuin vain työperäisen maahanmuuton tulorajoista ja nettorajasta ja PS:n työperäistä maahanmuuttoa vastustavasta politiikasta. En muusta, Mutta siirtele vain tolppia.

Lopeta se naurettava asioiden vääristely, PS ei ole edelleenkään työperäistä maahanmuuttoa vastaan. Se että kokoomuksen lakeijat eivät kykene ymmärtämään, että myös työperäinen maahanmuutto on kokonaisuus, jossa on huomioitava myös maahanmuuton lieveilmiöt, sillä tulijat harvemmin tulevat yksin etenkin näistä euroopan ulkopuolisista maista.

Minä en voi sille mitään että et halua nähdä tätä problematiikkaa, mutta eipä tässä ole mitään uutta kotimaisessa politiikassa. Johan persut varoittelivat aikoinaan paljon muita puolueita aiemmin mitä haittamaahanmuutto tuo tullessaan, aluksi puheet kuitattiin rasismina mutta kummasti sitä järkeä on tullut jo muihinkin puolueisiin kun varoittavia esimerkkejä epäonnistuneesta maahanmuuttopolitiikasta ei tarvitse hakea lähempää kuin ihan naapurimaasta.

Sama logiikka ilmeisesti, ku 612 kulkueen hailaavien natsilarppaajien kohdalla?

Kerrotko meille muillekin miten tämä whataboutismisi liittyy millään tapaa ketjun aiheeseen?

 

[kuoris]

PS ei ole edelleenkään työperäistä maahanmuuttoa vastaan.

Samaa mieltä. Kunhan tulija vaan on kristitty. Marjanpoimintaa.

 

[Paapaa]

Lopeta se naurettava asioiden vääristely, PS ei ole edelleenkään työperäistä maahanmuuttoa vastaan

PS on hyvin voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa koska tavoitteli jopa 3000e tulorajoja työntekijän oleskelulupa. PS on tuota ajanut ainakin vuodesta 2021 lähtien. Ehkä aiemminkin. Eipä se asia siitä miksikään muutu vaikka kuinka asiaa yrität vääristellä. Onneksi PS sai pataan ja raja jäi hyvin lähelle todellista nettotulonsiirtorajaa. Ja kuten on miljoona kertaa todettu: jos ongelma on perheenyhdistäminen, niin sille on ihan omat tulorajat ja niitä voi ehdottomasti korottaa. Kannatan sitä, että tänne tullaa tekemään töitä, ei elämään sosiaalituella.

 

[namlepo]

Noilla tulorajoilla tullaan nimenomaan loisimaan. Mutta eihän se mitään haittaa jos tykkää vielä vähän enempi maksaa veroja ja saada vähemmän vastinetta niille. Turha väittää ettei olisi kyse nettotulonsiirroista. On valetta sellainen.

 

[Jeesbox]

Kerrotko meille muillekin miten tämä whataboutismisi liittyy millään tapaa ketjun aiheeseen?

Yleisesti kommentoin kaksois standardeja, joilla saman tasoiset argumentit menevät läpi kontekstista ja puolen valinnasta riippuen. En oikein keksinyt muutakaan paikkaa sille. Minne olisit sen itse postannut?

Tietty olisin tuota nyt kuvaamaani metatasoa voinut avata kommentissani paremmin.

 

[Tuomi0]

Noilla tulorajoilla tullaan nimenomaan loisimaan. Mutta eihän se mitään haittaa jos tykkää vielä vähän enempi maksaa veroja ja saada vähemmän vastinetta niille. Turha väittää ettei olisi kyse nettotulonsiirroista. On valetta sellainen.

Teoriassahan näin ei ole, jos 100% tulijoista on vähintään samassa tulorajassa, tekevät noin 30 vuoden työuran ja ainoastaan kansaneläketaso riittää. Niin ja burkhaan puettu vaimo töissä eikä tuilla kotona. Niin ja työllistävä yritys ei saa mitään valtiontukia ottaessaan näitä töihin.

Me tiedämme, että puhutaan nyt satuolennoista, mutta Ylen "achually" professori voi suoristella viiksiään telkkarissa.

 

[Timo 2]

Toki oikeat ratkaisut olisi
1) kieltää uusilta taloyhtiöiltä tämä yhtiölainakikkailu
2) antaa tukea vain hoitovastikkeeseen, ei rahoitusvastikkeeseen.

3) pidetään kelan hyväksytustä kuntakohtaisiata asumismenorajoista kiinni.

Eli jos asut yksin ja saat pääkaupunkiseudulta uuden asunnon jonka hoitovastike + rahoitusvastike on 715 enintään, niin hyvä sulle.
Miten se on parempi, että asut vuokralla ja maksat toiselle sen 715 €, joka lyhentää sillä sitä rahoitusvastiketta?

 

[deac]

PS on hyvin voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa koska tavoitteli jopa 3000e tulorajoja työntekijän oleskelulupa. PS on tuota ajanut ainakin vuodesta 2021 lähtien. Ehkä aiemminkin. Eipä se asia siitä miksikään muutu vaikka kuinka asiaa yrität vääristellä. Onneksi PS sai pataan ja raja jäi hyvin lähelle todellista nettotulonsiirtorajaa. Ja kuten on miljoona kertaa todettu: jos ongelma on perheenyhdistäminen, niin sille on ihan omat tulorajat ja niitä voi ehdottomasti korottaa. Kannatan sitä, että tänne tullaa tekemään töitä, ei elämään sosiaalituella.

Nettotulonsiirtoraja on hyvin puutteellinen mittari maahanmuuton kannattavuudelle. Siinä käytännössä oletetaan, että maahanmuuttajat eivät käytä, eivätkä tule koskaan käyttämään palveluja, jolloin heidän kontribuutionsa on noin nolla, kunhan pysyvät töissä eivätkä saa koskaan kenkää, vanhene ja jää eläkkeelle tai aiheuta mitään muitakaan kustannuksia. Kokonaisvaikutusten arvioiminen on ihan eri luokan selvitys, eikä sitä ole taidettu yrittää kuin hollantilaisten tutkimuksessa. Siinäkin suurin osa työperäisestä maahanmuutosta jäi kokonaisuudessa tappiolle ja plussalle jäätiin lähinnä länsimaisella ja aasiasta tulleilla. Tulojen pitää todennäköisesti olla kohtuu lähellä mediaania, että tulijasta on Suomelle taloudellista hyötyä kokonaisvaikutuksia tarkastellessa. 1600e/kk on satavarmasti Suomelle tappiollinen, ei olla edes lähellä kannattavuusrajaa.

 

[Paapaa]

Siinä käytännössä oletetaan, että maahanmuuttajat eivät käytä, eivätkä tule koskaan käyttämään palveluja, jolloin heidän kontribuutionsa on noin nolla, kunhan pysyvät töissä eivätkä saa koskaan kenkää, vanhene ja jää eläkkeelle tai aiheuta mitään muitakaan kustannuksia. Kokonaisvaikutusten arvioiminen on ihan eri luokan selvitys, eikä sitä ole taidettu yrittää kuin hollantilaisten tutkimuksessa.

Ei käsittääkseni oleteta, vaan selvitettiin myös sitä palveluiden käyttöä. Tämänkin taisin lainata jo monta kertaa tänne:

Työperusteisista muuttajista ei koidu lapsuusajan kustannuksia eikä suurimmasta osasta myöskään vanhuuteen liittyviä kustannuksia, sillä suurin osa ei jää maahan pysyvästi, taustapaperissa todetaan.
Taustapaperin mukaan työn perusteella muuttaneet ovat myös lähtökohtaisesti terveitä ja työkykyisiä, mistä johtuu, että heidän sosiaali- ja terveyspalveluidensa käyttö on usein keskivertoa vähäisempää.

TEM teki hallitusneuvottelijoille selkoa maahanmuuttajien sosiaalituista – Näin he vertautuvat Suomessa syntyneisiin

TEM: Työn perusteella muuttaneet työikäiset saavat sosiaalietuuksia Kelan tilastojen mukaan keskimäärin vähemmän kuin Suomessa syntyneet työikäiset.

www.iltalehti.fi

(Ja yhä varmistus: puhun vain työperäisestä maahanmuutosta. En muusta.)

 

[deac]

Ei käsittääkseni oleteta, vaan selvitettiin myös sitä palveluiden käyttöä. Tämänkin taisin lainata jo monta kertaa tänne:

TEM teki hallitusneuvottelijoille selkoa maahanmuuttajien sosiaalituista – Näin he vertautuvat Suomessa syntyneisiin

TEM: Työn perusteella muuttaneet työikäiset saavat sosiaalietuuksia Kelan tilastojen mukaan keskimäärin vähemmän kuin Suomessa syntyneet työikäiset.

www.iltalehti.fi

No tietysti se hetken aikaa on vähäisempää mutta ei se mikään kokonaistarkastelu ole. Kun katsotaan tilannetta 30v eteenpäin, niin laskelama on ihan erilainen. Jos tulonsiirrot ovat nyt nolla, niin niillä ei kustanneta yhtään vanhuuteen painottuvia hoitotapahtumia. Työperäinen maahanmuutto ei ole ollut massamaista pitkään, vaan alkanut kasvaa viimeisen 10v aikana. Tulevaisuuden kustannukset ovat vielä tulematta. Vaikka osa lähtisikin maasta, niin ei heidän kontribuutioillaan korvata mitään, ja mitä enemmän tulijoita on, sitä useampi myös jää. On aivan utopistista olettaa, että 1600e/kk riittäisi, kun Suomi on soljumassa kohti maksukyvyttömyyttä yli 3300e/kk mediaalilla (vaikkain lapsuuden/nuoruuden kustannukset jäisivätkin tulematta). Työperäisten maahanmuuttajien työttömyys on lisäksi vähäisempää vain alkuvaiheessa ja lähenee 10v kohdalla valtaväestöä.

Kokonaiskustannusten selvittäminen on hankalaa mutta esim. hollantilaisten kohdalla siihen liittyi mielenkiintoisia yksityiskohtia. Aluksi tutkimusta ei suostuttu julkaisemaan ja tutkijat uhattiin erottaa, koska rasismi. Myöhemmin näin ei kuitenkaan tapahtunut mutta tuskin noita tutkimaan ihan hirveää tunkua on ainakaan nuorten uraa tekevien parissa. Tulos tulisi poliittiseti olemaan hyvin hankala. Nyt on selvästi siirrytty "eri kulttuurit ovat rikkautta" -sloganista "työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä" -jauhamiseen, koska negatiivisiet lieveilmiöt ovat niin selviä humanitaarisen maahanmuuton osalta. Työperäinen maahanmuutto voi olla maalle kannattavaa taloudellisesti mutta ei sitäkään silmät kiinni voi tehdä.

 

[JLM]

Ei se työperäinen maahanmuuttokaan mikään hopealuoti ole. Isolta osin esim. Saksan maahanmuutto on ollut paljolti työperäistä ennen Merkelin aivopierua, mutta siitä on huomattu sellainen piirre, että ongelmat kärjistyvät yleensä toisen sukupolven kohdalla. Selitykseksi on tarjottu mm. sitä että tulijat eivät ole halunneet sopeutua maan kulttuuriin, tapoihin ja arvoihin, jolloin toinen sukupolvi on joutunut vähän kuin välikäteen missä he eivät koe olevansa sen enempää valtakulttuurin kuin oman kulttuurinsakaan edustajia (näin erityisesti erään tietyn rauhanuskonnon edustajien kohdalla). Excel-johtaja toki laskee siitä pelkät numerot niin maailma näyttää kivan yksinkertaiselta, mutta niiden laskukaavojen ulkopuolella on toisinaan vähän ikävämpi matopurkki.

 

[Paapaa]

No tietysti se hetken aikaa on vähäisempää mutta ei se mikään kokonaistarkastelu ole. Kun katsotaan tilannetta 30v eteenpäin, niin laskelama on ihan erilainen. Jos tulonsiirrot ovat nyt nolla, niin niillä ei kustanneta yhtään vanhuuteen painottuvia hoitotapahtumia. Työperäinen maahanmuutto ei ole ollut massamaista pitkään, vaan alkanut kasvaa viimeisen 10v aikana. Tulevaisuuden kustannukset ovat vielä tulematta. Vaikka osa lähtisikin maasta, niin ei heidän kontribuutioillaan korvata mitään, ja mitä enemmän tulijoita on, sitä useampi myös jää. On aivan utopistista olettaa, että 1600e/kk riittäisi, kun Suomi on soljumassa kohti maksukyvyttömyyttä yli 3300e/kk mediaalilla (vaikkain lapsuuden/nuoruuden kustannukset jäisivätkin tulematta).

Mä kritisoin 3000e tulorajaa jota PS on ajanut, se on työperäisen maahanmuuton vastustamista. En kritisoi 1600e tulorajaa. Ja noi sun väitteesi on täysin ristiriidassa TEMin ja Kelan antamiin tietoihin, ja menevät ihan vain "trust me bro"-osastolle. Sä et halua selvästi uskoa dataa, jota viranomainen on virkavastuulla antanut. Sen mukaan työperäisillä maahanmuuttajilla tulonsiirrot ovat pienepiä ja palveluiden käyttö vähäisempää. Ihan yksikäsitteinen toteamus jossa ei ole epäselvää. Siksi se tuloraja on nyt 1600e eikä 3000e. Palataan asiaan kun jollain on uskottavampi selvitys suomen työperäisestä maahanmuutosta. Mutta on toi mustan väittäminen valkoiseksi ja omien teorioiden keksiminen kyllä hämmentävää.

 

[namlepo]

Eihän sillä 1600lla elä edes suomalainen. Mutta mamut varmaan syö sitten vähempi.

 

[ExtraEvil6666]

Evan raportti kertoo, että nykyinen hallitus on nostanut palkansaajan kokonaisverotuksen korkeammalle tasolle kuin edellinen vasemmistohallitus. Lähinnä siis kulutusveroja korottamalla.

Muistelen Orpon kehuneet, että kokonaisverotus ei nouse. Sinälläänhän tämä on kyllä oppien mukaista, talouden tasapainottamisessa tarvitaan yleensä sekä leikkauksia että tulojen korottamista.

Suomalaisten verotus nousee ennätyskireälle tasolle

Suomalaisten entisestäänkin kireä verotus kiristyy jälleen vuodenvaihteessa. Keskituloinen palkansaaja maksaa ensi vuonna tuloistaan ja kulutuksestaan enemmän veroa kuin kertaakaan viimeisten kymmenen…

www.eva.fi

 

[Andymaister]

1600 euron palkalla saa varmaan vähemmän tukia, mutta saa edelleen julkista avustusta. PS taisi laskea tulorajat niin että tulija pärjää täysin omillaan. Vähän eri perusteet siis.
Ideaalitilanteessa tänne tulijat ihan kuin omatkin kansalaiset tekevät työtä ja maksavat veroja niin paljon että valtiolle kertyy omasuutta ja saadaan velkoja maksettua pois. Nyt kummatkin ryhmät kuppaavat sosiaalitukia ja valtio velkaantuu koko ajan lisää.

 

[zaneislandd]

1600e/kk palkalla veroprosentti on niin alhainen, että ei kyllä kansantaloutta noilla paranneta jos maksaa vuodessa jotain 1000-2000e veroja. Sekä usein varsinkin isoissa kaupungeissa, joihin tulijat nimenomaan hakeutuvat, tuossa ollaan erittäin nopeasti tilanteessa missä alkaa muut tukitoimet juoksemaan ohessa. Jos jotenkin saadaan laskettua, että EHKÄ 1600e/kk tulija yksilötasolla olisi talousneutraali niin pienikin horjunta tässä matikassa kaataa taakkaa valtion syliin. Esim otetaan sitten tuhat 1600e/kk tienaavaa kerralla. Kyllä tässä alkaa nopeasti juoksemaan terveyskeskuskulut, hammashoitomaksut, osa saattaa jäädä työttömäksi, tulevaisuudessa eläkkeet, perhe jne. Että kyllä toi 1600e/kk raja on todella matala ja vaatii aika yksinkertaista matikkaa, että sen saa laskettua valtiontaloudelle tuottavaksi puuhaksi. Toki PS 3000e raja on vähän yliammuttu (vaikkakin ymmärrän, että siinä haetaan milloin se oikeasti on vastaanottavalle yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa), mutta ehkä jokin perus lähärin 2500e/kk+ voisi olla sellainen minimi omasta mielestäni.

 

[draco76]

Evan raportti kertoo, että nykyinen hallitus on nostanut palkansaajan kokonaisverotuksen korkeammalle tasolle kuin edellinen vasemmistohallitus. Lähinnä siis kulutusveroja korottamalla.

Muistelen Orpon kehuneet, että kokonaisverotus ei nouse. Sinälläänhän tämä on kyllä oppien mukaista, talouden tasapainottamisessa tarvitaan yleensä sekä leikkauksia että tulojen korottamista.

Suomalaisten verotus nousee ennätyskireälle tasolle

Suomalaisten entisestäänkin kireä verotus kiristyy jälleen vuodenvaihteessa. Keskituloinen palkansaaja maksaa ensi vuonna tuloistaan ja kulutuksestaan enemmän veroa kuin kertaakaan viimeisten kymmenen…

www.eva.fi

Tuo osio on vasemmistolaista politiikkaa ja ihan hyvä tehdä noin. Jos vasemmistohallitus tekisi noin, niin nousisi poru. Nyt oikeistohallituksen tekemänä valittajia on vähemmän.

Ero vasemmistolaispolitiikkaan on kuitenkin, että tämä ei kohdistu niin paljon parhaiten ansaitseviin. Matalapalkkaisille tukien leikkaukset iskevät enemmän, tämä toki lisänä. Keskipalkkainen noin 4000e kuussa tienaava kärsii, mutta miten on 6k+?

 

[ExtraEvil6666]

1600e/kk palkalla veroprosentti on niin alhainen, että ei kyllä kansantaloutta noilla paranneta jos maksaa vuodessa jotain 1000-2000e veroja. Sekä usein varsinkin isoissa kaupungeissa, joihin tulijat nimenomaan hakeutuvat, tuossa ollaan erittäin nopeasti tilanteessa missä alkaa muut tukitoimet juoksemaan ohessa. Jos jotenkin saadaan laskettua, että EHKÄ 1600e/kk tulija yksilötasolla olisi talousneutraali niin pienikin horjunta tässä matikassa kaataa taakkaa valtion syliin. Esim otetaan sitten tuhat 1600e/kk tienaavaa kerralla. Kyllä tässä alkaa nopeasti juoksemaan terveyskeskuskulut, hammashoitomaksut, osa saattaa jäädä työttömäksi, tulevaisuudessa eläkkeet, perhe jne. Että kyllä toi 1600e/kk raja on todella matala ja vaatii aika yksinkertaista matikkaa, että sen saa laskettua valtiontaloudelle tuottavaksi puuhaksi. Toki PS 3000e raja on vähän yliammuttu (vaikkakin ymmärrän, että siinä haetaan milloin se oikeasti on vastaanottavalle yhteiskunnalle taloudellisesti kannattavaa), mutta ehkä jokin perus lähärin 2500e/kk+ voisi olla sellainen minimi omasta mielestäni.

Olet varmaan käynyt läpi nuo elinkaarilaskelmat, kun tiedät varmasti, että niiden täytyy olla negatiivisia?

Selvitys tulorajan asettamisen vaikutuksista työvoiman saatavuuteen ja julkistalouteen

julkaisut.valtioneuvosto.fi

 

[Paapaa]

Olet varmaan käynyt läpi nuo elinkaarilaskelmat, kun tiedät varmasti, että niiden täytyy olla negatiivisia?

Selvitys tulorajan asettamisen vaikutuksista työvoiman saatavuuteen ja julkistalouteen

julkaisut.valtioneuvosto.fi

Siellä oli ihan mielenkiintoinen lause päätelmissä, jossa tiivistyy aika paljon tätä keskustelua:

Jos tuloraja nousisi merkittävästi ylemmäs (esimerkiksi 2 000 euroon) ja seuraisi ansiotasonkehitystä, olisivat vaikutukset selvästi kielteisemmät sekä työvoiman saatavuuden että julkistalouden kannalta.

Hyvä että joku näitä myös tutkii eikä heitellä niitä usean tuhannen euron tulorajavaatimuksia ihan hatusta.

 

[Jan11]

Olet varmaan käynyt läpi nuo elinkaarilaskelmat, kun tiedät varmasti, että niiden täytyy olla negatiivisia?

Yhteiskunnan kannalta yksilön kalleimmat vuodet on ensimmäiset ja viimeiset. Mutta mitäpä mistään laskelmista?
Mitä siitä, että työperäisen maahanmuuton kautta tulevaan työntekijään ei ole investoitu neljännesmiljoona lapsuuden, nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden aikana, mitä siitä, että valtaosa muuttaa pois ennen kalliiden terveydenhuoltopalvelujen eläkevuosia?
Oma huomioni on, että muukalaiskammo se vaan on väkevä negatiivinen voima: se omaa lähes uskonnollisia piirteitä erityisesti ”perussuomalaisessa seurakunnassa”, jossa jotenkin perverssillä tavalla itseluottamus on niin alhaalla, että pelätään häviävän työnhaussa kielitaidottomille ulkomaalaisillekin. Voi voi.

 

[Joku_242]

Yhteiskunnan kannalta yksilön kalleimmat vuodet on ensimmäiset ja viimeiset. Mutta mitäpä mistään laskelmista?
Mitä siitä, että työperäisen maahanmuuton kautta tulevaan työntekijään ei ole investoitu neljännesmiljoona lapsuuden, nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden aikana, mitä siitä, että valtaosa muuttaa pois ennen kalliiden terveydenhuoltopalvelujen eläkevuosia?
Oma huomioni on, että muukalaiskammo se vaan on väkevä negatiivinen voima: se omaa lähes uskonnollisia piirteitä erityisesti ”perussuomalaisessa seurakunnassa”, jossa jotenkin perverssillä tavalla itseluottamus on niin alhaalla, että pelätään häviävän työnhaussa kielitaidottomille ulkomaalaisillekin. Voi voi.

Ja toisaalta taas vihervasemmistossa pyritään hakemaan lisää sitä "vastuuta" eli toisin sanottuna mahdollisimman vähän tuottavia maahanmuuttajia. Aika selkeästi näkee että heidän motiivinaan on halu tehdä hyväntekeväisyyttä, joten en luottaisi heihin yhtään sen enempää.

Muukalaiskammo on toki oma juttunsa, mutta kai se on vaan niin että monet ei kykene pääsemään yli empatian asettamista rajoitteista ilman tuollaisia psykologisia kikkoja.

 

[sniperfin]

Suomalaisten verotus nousee ennätyskireälle tasolle

Suomalaisten entisestäänkin kireä verotus kiristyy jälleen vuodenvaihteessa. Keskituloinen palkansaaja maksaa ensi vuonna tuloistaan ja kulutuksestaan enemmän veroa kuin kertaakaan viimeisten kymmenen…

www.eva.fi

Ja velkaakin otetaan enemmän kuin edellinen vasemmistohallitus jonka aikana oli korona.
Onneksi sentään isot yksityiset sairaanhoito lafkat saavat apuja ettei jää osakkeidenomistajat ja jo muutenkin varakkaat ihan ilman.
Arvovalintoja.

 

[Paapaa]

Ja velkaakin otetaan enemmän kuin edellinen vasemmistohallitus jonka aikana oli korona.

Ehkä relevantimpi asia on, että paljonko vasemmistohallitus ottaisi lisävelkaa nyt kun työttömyys on 9%:ssa, valtionlainojen määrät ja korot paljon korkeammat, sotemenot kasvaneet merkittävästi. Uskotko, että se ottaisi vähemmän velkaa kuin nykyinen hallitus ja olisi samalla leikannut merkittävästi vähemmän? Millä taialla se tapahtuisi?

Ei kukaan usko, että vasemmistohallitus ottaisi nyt vähemmän velkaa. Se ottaisi enemmän velkaa ja ongelma vain paisuisi tulevaisuudessa yhä pahemmaksi.

 

[Jan11]

Ja toisaalta taas vihervasemmistossa pyritään hakemaan lisää sitä "vastuuta" eli toisin sanottuna mahdollisimman vähän tuottavia maahanmuuttajia. Aika selkeästi näkee että heidän motiivinaan on halu tehdä hyväntekeväisyyttä, joten en luottaisi heihin yhtään sen enempää.

Muukalaiskammo on toki oma juttunsa, mutta kai se on vaan niin että monet ei kykene pääsemään yli empatian asettamista rajoitteista ilman tuollaisia psykologisia kikkoja.

Tuo nyt on aika kaukaa haettu. Työperäisessä maahanmuutossa ei ole kysymys empatiasta. Siinä on hyvin yksinkertaisesti kysymys työnantajan ja työnhakijan tarpeiden ja valmiuksien sekä työvoiman kysynnän ja saatavuuden kohtaamisesta.
Poliittisesti siitä, halutaanko sitä helpottaa, suhtaudutaanko neutraalisiti vai laitetaanko kapuloita rattaisiin - muukalaiskammo ajaa vahvasti viimeksi mainittua ihan kaikilla tasoilla.

Joskin empatiakyky on kyllä ihan merkittävä työelämätaito ylipäätään, ei sillä.

 

[Joku_242]

Tuo nyt on aika kaukaa haettu. Työperäisessä maahanmuutossa ei ole kysymys empatiasta. Siinä on hyvin yksinkertaisesti kysymys työnantajan ja työnhakijan tarpeiden ja valmiuksien sekä työvoiman kysynnän ja saatavuuden kohtaamisesta.
Poliittisesti siitä, halutaanko sitä helpottaa, suhtaudutaanko neutraalisiti vai laitetaanko kapuloita rattaisiin - muukalaiskammo ajaa vahvasti viimeksi mainittua ihan kaikilla tasoilla.

Joskin empatiakyky on kyllä ihan merkittävä työelämätaito ylipäätään, ei sillä.

Työperäisessä maahanmuutossa tosiaan *pitäisi* olla kyse juurikin tuollaisista käytännön asioista, mutta monilla empatia näyttää olevan se päällimmäinen motiivi - ei pelkästään humanitäärisessä maahanmuutossa.

Varmaan muiden tunteisiin samaistuminen on tärkeää esim. hoiva-alalla, mutta muuten se ei ole ehkä työelämässä *niin* oleellista. Lähinnä kunhan osaa käyttäytyä.

 

[JLM]

Hyvä että joku näitä myös tutkii eikä heitellä niitä usean tuhannen euron tulorajavaatimuksia ihan hatusta.

Heh... jos nyt muistaisit vähä minkälaista keskustelua aiheen tiimoilta on käyty, niin yksi kritiikin kohde on ollut se että halutaan tuottaa halpatyövoimaa. Siihen on vastattu että sieltähän tulee huippuosaajia mitä tarvitaan kipeästi. Ja kun tulovaatimus asetettaisiin edes lähelle mediaania, niin tuloksena olisi että eihän tänne sitten saataisi ketään. Mikä taas viittaa aika vahvasti siihen, että se alkuperäinen toteamus siitä, että ensisijaisesti halutaan halpaa työvoimaa on ihan paikkansa pitävä. Se ettei Kokoomus suostu siihen on tietysti ihan itsestäänselvä asia koska heidän eturyhmänsä haluavat sitä halpatyövoimaa. Exceliä pyöritelemällä se sitten saadaan näyttämään tosi kannattavalta. Katujengiläiset ja muu sensellainen on vain pieni lieveilmiö mikä ei kiinnosta, koska lähtökohtaisesti ne hyötyjät eivät itse yleensä joudu hirveän paljoa niiden kanssa tekemisiin...

Toinen hauska piirre on se, että niitä ketkä ovat lähteneet täältä pois ja sanoneet yhdeksi syyksi kyllästymisen verotukseen, on haukuttu ja moralisoitu sillä verukkeella että he ovat vähän niin kuin velkaa. Sitten kun on todettu että ovat maksaneet veroina kyllä niin paljon ettei varmasti olla velkaa, niin on kerrottu että pitäisi olla vähintään niin ja niin hyvätuloinen että voisi olla niin, mitä lukua on sitten käytetty myös siinä kun on sanottu että otetaan sitten vain sellaisia ketkä olisivat nettoveronmaksajia. Ja kas kummaa, yhtäkkiä se lukema laski kovasti alhaiselle tasolle. Tästä viisastuneena voinen siis todeta että jos lähden pois täältä, niin en koe tunnontuskia millään tasolla koska olen maskanut omani.

 

[Jan11]

Heh... jos nyt muistaisit vähä minkälaista keskustelua aiheen tiimoilta on käyty, niin yksi kritiikin kohde on ollut se että halutaan tuottaa halpatyövoimaa. Siihen on vastattu että sieltähän tulee huippuosaajia mitä tarvitaan kipeästi. Ja kun tulovaatimus asetettaisiin edes lähelle mediaania, niin tuloksena olisi että eihän tänne sitten saataisi ketään. Mikä taas viittaa aika vahvasti siihen, että se alkuperäinen toteamus siitä, että ensisijaisesti halutaan halpaa työvoimaa on ihan paikkansa pitävä. Se ettei Kokoomus suostu siihen on tietysti ihan itsestäänselvä asia koska heidän eturyhmänsä haluavat sitä halpatyövoimaa. Exceliä pyöritelemällä se sitten saadaan näyttämään tosi kannattavalta. Katujengiläiset ja muu sensellainen on vain pieni lieveilmiö mikä ei kiinnosta, koska lähtökohtaisesti ne hyötyjät eivät itse yleensä joudu hirveän paljoa niiden kanssa tekemisiin...

Toinen hauska piirre on se, että niitä ketkä ovat lähteneet täältä pois ja sanoneet yhdeksi syyksi kyllästymisen verotukseen, on haukuttu ja moralisoitu sillä verukkeella että he ovat vähän niin kuin velkaa. Sitten kun on todettu että ovat maksaneet veroina kyllä niin paljon ettei varmasti olla velkaa, niin on kerrottu että pitäisi olla vähintään niin ja niin hyvätuloinen että voisi olla niin, mitä lukua on sitten käytetty myös siinä kun on sanottu että otetaan sitten vain sellaisia ketkä olisivat nettoveronmaksajia. Ja kas kummaa, yhtäkkiä se lukema laski kovasti alhaiselle tasolle. Tästä viisastuneena voinen siis todeta että jos lähden pois täältä, niin en koe tunnontuskia millään tasolla koska olen maskanut omani.

Kun syntyvyys on mitä on, niin juu, sitä työvoimaa ulkomailta tarvitaan ehdottomasti myös niille matalan koulutustason matalapalkka-aloille ihan jo siksikin, että meidän koko ajan vähenevä nuorisomme voisi ja ymmärtäisi kouluttautua pidemmälle eli korkeakoulututkintoihin korkeamman tuottavuuden aloille ja ammatteihin, eikä itse jättää hommaa puolitiehen ja ruveta duunariksi matalan tuottavuuden matalapalkkahommiin.
Edellä mainitun kaltaisesta ei-toivotusta valikoitumisesta on jo valitettavasti viitteitä esim. keskimääräisen koulutustason heikkenemisen osalta.

 

[Tuomi0]

1600e/kk palkalla veroprosentti on niin alhainen, että ei kyllä kansantaloutta noilla paranneta jos maksaa vuodessa jotain 1000-2000e veroja.

Mamut ovat tuotu suomeen eläkehimmeliä paikkaamaan. Jos joku muuta väittää, vaadin todisteet siitä että tälläinen julkistettu tavoite on olemassa (eikä juuri itse keksitty uusi maalitolppa).

Näinollen sen lisäksi että tarkastellaan mitä mamu kuluttaa itse, olisi tarkasteltava tekeekö mamu sitä mitä sen piti tehdä, eli maksaa nykyisten eläkeläisten ansiottomat eläkkeet.

Nyt ollaan jo päästy joidenkin keskustelijoiden mukaan tilanteeseen, jossa mamu tekee seuraavat asiat:

- Tienaa keskimäärin 1600€/kk tai enemmän yksityisellä sektorilla kielitaidottomana (oisko peräti nettoansio vielä?)
- Hänellä ei ole mitään perhettä, jossa on julkisen sektorin palveluita käyttäviä jäseniä
- Työttömänä hän palaa takaisin kotimaahansa saamatta tukia
- Eläkkeen uhatessa hän palaa takaisin kotimaahansa jäämättä nauttimaan takuueläkettä
- Hän ei saa kansalaisuutta tai halua sitä hakea

Tästä tutkimuksesta kinasteltiin jo kauan aikaa sitten, mutta siellä lienee hyödyllistä yksittäistä dataa:

Raportti paljastaa uutta tietoa maahanmuuttajien työllistymisestä

Tuore selvitys vertaa kansainvälisen suojelun, perhesiteen, opiskelun ja työluvan perusteella Suomeen saapuneiden ihmisten työllistymistä suomalaistaustaiseen väestöön.

yle.fi

Työluvalla tulleiden työllisyys ja tulot ovat ensimmäisinä vuosina korkeammat kuin suomalaistaustaisilla samana vuonna, mutta laskevat kymmenessä vuodessa hieman suomalaistaustaisten alapuolelle.

 

[Joku_242]

Kun syntyvyys on mitä on, niin juu, sitä työvoimaa ulkomailta tarvitaan ehdottomasti myös niille matalan koulutustason matalapalkka-aloille ihan jo siksikin, että meidän koko ajan vähenevä nuorisomme voisi ja ymmärtäisi kouluttautua pidemmälle eli korkeakoulututkintoihin korkeamman tuottavuuden aloille ja ammatteihin, eikä itse jättää hommaa puolitiehen ja ruveta duunariksi matalan tuottavuuden matalapalkkahommiin.
Edellä mainitun kaltaisesta ei-toivotusta valikoitumisesta on jo valitettavasti viitteitä esim. keskimääräisen koulutustason heikkenemisen osalta.

Ei se vaan toimi, että kaikki korkeakouluttautuisi kun monilla ei riitä nuppi siihen...

 

[JLM]

Kun syntyvyys on mitä on, niin juu, sitä työvoimaa ulkomailta tarvitaan ehdottomasti myös niille matalan koulutustason matalapalkka-aloille ihan jo siksikin, että meidän koko ajan vähenevä nuorisomme voisi ja ymmärtäisi kouluttautua pidemmälle eli korkeakoulututkintoihin korkeamman tuottavuuden aloille ja ammatteihin, eikä itse jättää hommaa puolitiehen ja ruveta duunariksi matalan tuottavuuden matalapalkkahommiin.
Edellä mainitun kaltaisesta ei-toivotusta valikoitumisesta on jo valitettavasti viitteitä esim. keskimääräisen koulutustason heikkenemisen osalta.

Eli tavallaan haluat luoda eräänlaisen luokkayhteiskunnan?

Ongelmahan on vähän sellainen, että kaikilla ei riitä pää eikä myöskään mielenkiinto teoreettisiin korkeakouluopintoihin. Ainoa tapa millä saat niitä korkeakoulututkintoja lisättyä siinä tilanteessa on polkea korkeakoulututkinnon vaatimustaso niin alas että sen arvo rapautuu. Toisaalta jos halpatyövoimalla saturoidaan koko kenttä, niin sillä sementoidaan se tilanne, että ne alat ovat ja pysyvät halpa-aloina eivätkä koskaan kehity mihinkään. Siinä sivussa sitten ne erinäiset sosiaaliset ongelmat, mistä on jo nähtävissä paljon merkkejä isommissa kaupungeissa. Niistä mitä ei innokkaampien monikultturistien mukaan pitänyt koskaan tulla.

Jos taas ongelma on syntyvyys, niin silloin pidemmän aikavälin ratkaisu on lisätä sitä. Lyhyellä aikavälillä peli on jo menetetty.

 

[Janishell]

Kun syntyvyys on mitä on, niin juu, sitä työvoimaa ulkomailta tarvitaan ehdottomasti myös niille matalan koulutustason matalapalkka-aloille ihan jo siksikin, että meidän koko ajan vähenevä nuorisomme voisi ja ymmärtäisi kouluttautua pidemmälle eli korkeakoulututkintoihin korkeamman tuottavuuden aloille ja ammatteihin, eikä itse jättää hommaa puolitiehen ja ruveta duunariksi matalan tuottavuuden matalapalkkahommiin.
Edellä mainitun kaltaisesta ei-toivotusta valikoitumisesta on jo valitettavasti viitteitä esim. keskimääräisen koulutustason heikkenemisen osalta.

Selkeesti halveksit duunari ammatteja.