Kotimaan politiikka

[Zacksa]

Tasan 50% on tosiaan alle keskiarvon. Koulutus nostaa sitä keskiarvoa ja yhä useampi ymmärtää sen jälkeen ettei esimerkiksi tuo päätelmäketju toimi laisinkaan.

Koulutusvastaiset taitaa yleensä kuulua niihin, jotka itse eivät ole kouluttautuneet syystä tai toisesta ja niihin, joiden bisnekset pyörii matalapalkka työntekijöiden varassa. Tähän toki sitten haetaan työvoimaa rajojen takaa.

Jos nyt hiuksia halotaan, niin puolet on mediaania tyhmempiä, ei välttämättä keskiarvoa tyhmempiä.

Ja koulutus ei vaikuta älykkyyteen, mutta älykkyys usein mahdollistaa sen koulutuksen.

Suomessa pitäisi nostaa vaatimustasoa kouluihin ja kouluissa. Ei kaikilla tarvitse olla korkeakoulutusta. Joillain on vieläpä sellainen kummallinen luulo että jonkun paperin ansiosta ei tarvitse tehdä muita kuin siistejä toimistotöitä elannokseen.

Ps. virkamiesruotsin suoritin ja nykyään monikansallisessa yhtiössä keskustelen sujuvasti ruotsalaisten kollegojen kanssa englanniksi.

 

[samsungaaja]

Joillain on vieläpä sellainen kummallinen luulo että jonkun paperin ansiosta ei tarvitse tehdä muita kuin siistejä toimistotöitä elannokseen.

Niin jos niitä siistejä hommia ei irtoa sitten pitää katella siivousta, burgerin flippausta ym. mutta vähän hukkaan menee vaikka maisterin pahvit siinä yhteiskunnankin kannalta.

 

[Zacksa]

Niin jos niitä siistejä hommia ei irtoa sitten pitää katella siivousta, burgerin flippausta ym. mutta vähän hukkaan menee vaikka maisterin pahvit siinä yhteiskunnankin kannalta.

Paljon enemmän ne menee hukkaan jollei oman alan töitä hakiessa tee muita hommia samalla.

 

[Jan11]

Niin jos niitä siistejä hommia ei irtoa sitten pitää katella siivousta, burgerin flippausta ym. mutta vähän hukkaan menee vaikka maisterin pahvit siinä yhteiskunnankin kannalta.

Suomessa korkeakoulutuksen omaavilla miehillä on keskimäärin 550 000 ja naisilla 400 000 korkeammat elinkaaritulot kuin 2. asteen ammatillisen koulutuksen omaavilla. Lisäksi he ovat keskimäärin vähemmän työttömänä.

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0927537114000529

 

[Jooga]

Suomessa korkeakoulutuksen omaavilla miehillä on keskimäärin 550 000 ja naisilla 400 000 korkeammat elinkaaritulot kuin 2. asteen ammatillisen koulutuksen omaavilla. Lisäksi he ovat keskimäärin vähemmän työttömänä.

https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0927537114000529

Ero on todella pieni, kuvaa kyllä hyvin sitä miten pienellä palkalla korkeasti koulutetut tekevät töitä. Ja tuota erotusta ilmeisesti verotkin vielä supistavat.

 

[gintonic45]

Suomessa korkeakoulutettujen osuus ei ole mitenkään erityisen suuri EU:n ja etenkään muihin pohjosmaihin verrattuna.

2020 -2022 paikkoja lisättiin seuraavasti:

Enpä ole lukuja tarkastanut eikä se ole mitenkään oleellista pointtini kannalta, mutta en ole myöskään yllättynyt jos tässä olisi jälleen kerran yksi vasemmiston poliittinen litrugia vailla todellista pohjaa. On sillä Suomen asemalla väestön korkean koulutustason johtotähtenä ainakin kehdannut paistatella kansainvälisillä areenoilla viimeisen 20v ajan.

Koulutusasteen huomattiin kääntyneen laskuun tuossa aikaisemmin, joten tavoite nostaa koulutustasoa on siinä mielessä hyvä.

Myöhemmin tullaan varmasti saamaan tutkimusta siitäkin, onko koulutason laskuun kääntymisellä ja heikomman talouden ja tuottavuuden ajoilla yhteyttä (hämmästyisin, ellei olisi). Nyt ollaan ajallisesti vielä sen sisällä, joten se ei vielä oikein ole mahdollista. Joka tapauksessa, taloustieteessä on näyttöä, että maan koulutustaso korreloi sekä BKT:n että hyvinvoinnin kanssa, siinä mielessä se koulutustason nostamisen tavoite ei todellakaan ole turha.
Nyt tilanne on sellainen, että oltiin aikanaan OECD-maiden kärkipäätä, tällä hetkellä ollaan selvästi puolen välin alapuolella siinä Chilen ja Turkin kanssa.
Ja tähän koulutustason laskemiseen kun yhdistää heikentyneet oppimistulokset eli peruskoulun Pisa-tutkimusdatan, jossa siinäkin oltiin aikanaan kärjessä, mutta se on nyt muisto vain, niin aihe synkkenee.

Missasit oikeastaan aivan kaiken mitä juuri sanoin. Kyse oli juuri siitä ettei "koulutus" tai "koulutusaste" sanojen taakse piiloutuminen ole mitenkään merkityksellistä tai hyödyllistä. Paskan opiskeleminen ja huuhaa professorien tutkimuksien rahottaminen ei edistä suomalaista yhteiskuntaa milläänlailla.

Koulutus (siis oikea koulutus) ei ole kuin pussillinen omenoita jonka jokainen voi noutaa kaupasta niin halutessaan. Jos kaikki kykenisivät samaan niin meistä melkein jokainen olisi aivokirurgi, teoreettisen fysiikan nobelisti, miljardööri sarjayrittäjä jne. Jos ihmisistä yritetään väkisillä saada korkeakoulutettuja niin se menee lopulta joko siihen että alennetaan vaatimuksia, tutkintojen tasoa yms. niin paljon että riman yli pääsee kaikki.

Javier Mileitä siteeraten (tosin tässä tapauksessa tämän voisi kääntää toisin päin):
"If printing money would end poverty, printing diplomas would end stupidity."

Ja se kouluttamaton tai matalan koulutuksen tehdasduunari voi elää hyvän ja onnellisen elämän, siitä ei ole kysymys. Tuottavuuden kannalta kuitenkin mahdollisimman automatisoitu ja robotisoitu tehdas, joka tarvitsee vähemmän duunareita, on tehokkaampi. Samoin koulutusjärjestelmä, joka valmistaa ihmiset tehdasduunaria korkeamman tuottavuuden työelämään.

Ensinnäkin työelämä ei jakaannu pelkästään koulutettuihin ja duunareihin vaan myös esim. yrittäjiin ja monet duunaritkin työkokemuksen tai oman koulutuksen kautta tekevät korkeakoulutettujen hommia. Toiseksi duunareita on muitakin kun pelkkiä tehdasduunareita ja kolmanneksi ehkä näistä täysin automatisoiduista robottien ohjaamista yhteiskunnista ja tehtaista voi huolestua siinä vaiheessa kun se on oleellista eikä pelkästään scifiä.

Jos oletetaan että tulevaisuudessa tekoäly ja automaatio vie kaikki ns. matalakoulutettujen hommat niin miten se auttaa meitä jos me ollaan koulutettu näistä ihmisiä feministisen vaginaterapian lisensiaatteja? Ensin he vievät yhteiskunnalta rahoja koulutukseensa, sen jälkeen työttömyyteen kunnes tulee vasemmistohallitus joka rahoittaa hömppäinstituutteja ja sen jälkeen nämä ihmiset menee verorahoitteisiin laitoksiin tekemään arvotonta tutkimusta kunnes siirtyvät eläkkeelle. Koko elinkaari täysin arvotonta työtä ja pelkkää verovarojen nielemistä. Olisi parempi ja halvempaa laittaa nämä ihmiset sossun/kelan rahoituksella ikuiselle lomalle.

Ilman koulutusta taitaa Suomessa päästä siivoomaan ja fillarilla ruokaa kuljettaan. Näilläkö sitä talouskasvua ja teknistä innovaatiota pitäisi luoda?

Lähinnä jos on kielitaidoton. Eikö muutenkin ole hiukan perverssiä että tässä ollaan menty ikään kuin perse edellä puuhun? Koska koulutusta ei varsinaisesti tarvitse n. 90% primitiivisistä hommista niin tilanne on se että olemme luoneet ratkaisun ja nyt jostain pitäisi löytää ongelma. No ei hätää, synteettisesti lukitaan kasa ammatteja koulutustodistuksen taakse jotta voidaan oikeuttaa ja pakottaa ihmiset kouluttautumaan...sen sijaan että vain päästettäisiin ihmiset töihin.

Päivän kysymys varmaan on, että kulkeeko koulutus- ja maahanmuuttovastaisuus saman porukan mukana?

Ainakin olet yhdenmukainen tässä epäloogisuudessasi.

- Jos ei halua että Hassad "I'm seventeen" Ahmed grooming-talossaan raiskaa 5v lapsen niin se tarkoittaa että olisi kategorisesti kaikkea maahamuuttoa vastaan.
- Jos ei halua että suomalaisia koulutetaan pseudotieteisiin tai korkeakoulutuksen rimaa lasketaan väkisillä jotta kaikki saisivat arvottoman paperinpalasen niin se tarkoittaa että vastustaa kaikkea koulutusta.

Mitä muuta tähän sarjaan kuuluu? Jos vastustaa rattijuopumusta niin on auto/ajoneuvovastainen?

 

[Rullis]

synteettisesti lukitaan kasa ammatteja koulutustodistuksen taakse jotta voidaan oikeuttaa ja pakottaa ihmiset kouluttautumaan

Noin niinkuin mielenkiinnosta? Mitä ammatteja mielestäsi on lukittu niin että juurikin tämä koulutus on se mikä työn saamisen ja aloittamisen estää?

 

[Timo 2]

Noin niinkuin mielenkiinnosta? Mitä ammatteja mielestäsi on lukittu niin että juurikin tämä koulutus on se mikä työn saamisen ja aloittamisen estää?

Vastataan hieman kysymyksen sivusta, pitäytyen turhassa ja tarpeettomassa koulutuksessa.


Ammattikoulu on liian pitkä eikä se palvele tarkoitusta. Yleissivistävistä aineista voisi aloittaa karsinnan, kun opetellaan ammattia. Esimerkiksi mitä ihmettä jollain taide ja kulttuuriopinoilla tekee, jos opiskellaan teknistä alaa.

Jos on tarkoitus että saa valmiudet myös ammattikorkeaan/yliopistoon, niin ei riitä, ei saa riittäviä valmiuksia ja vaatii omatoimista opislelua ihan toisella tavalla, kuin lukiopohjalta.

Työssä oppimista lisää ja miettiä mitä oman alan teoriaopintoja ammattikoulussa oikeasti tarvitaan. Työssä ja tekemällä oppii ja sen pitäisi olla se lähtökohta kun puhutaan ammattikoulusta.

 

[PCB]

Vastataan hieman kysymyksen sivusta, pitäytyen turhassa ja tarpeettomassa koulutuksessa.


Ammattikoulu on liian pitkä eikä se palvele tarkoitusta. Yleissivistävistä aineista voisi aloittaa karsinnan, kun opetellaan ammattia. Esimerkiksi mitä ihmettä jollain taide ja kulttuuriopinoilla tekee, jos opiskellaan teknistä alaa.

Jos on tarkoitus että saa valmiudet myös ammattikorkeaan/yliopistoon, niin ei riitä, ei saa riittäviä valmiuksia ja vaatii omatoimista opislelua ihan toisella tavalla, kuin lukiopohjalta.

Työssä oppimista lisää ja miettiä mitä oman alan teoriaopintoja ammattikoulussa oikeasti tarvitaan. Työssä ja tekemällä oppii ja sen pitäisi olla se lähtökohta kun puhutaan ammattikoulusta.

Onko sinulla antaa esimerkkiä, millä tavalla taidetta ja kulttuuria opiskellaan teknisellä alalla ammattikoulussa? Otan nyt esimerkiksi vaikka ammatit puuseppä, rakennusmies ja LVI-asentaja.

 

[Timo 2]

Onko sinulla antaa esimerkkiä, millä tavalla taidetta ja kulttuuria opiskellaan teknisellä alalla ammattikoulussa? Otan nyt esimerkiksi vaikka ammatit puuseppä, rakennusmies ja LVI-asentaja.

Kuului kaikille pakollisiin ammattitaitoa täydentääviin aineisiin siinä missä pakollinen ruotsi.

ATTO-aineet – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[PCB]

Minun aikanani noita ei ollut. Erittäin hyvä, että opetetaan ainakin se 1 opintoviikko taidetta ja kulttuuria. Lisääkin saisi olla, kun seuraa yhteiskuntaa ja ksekustelua.

 

[Timo 2]

Niin, kysyinkin esimerkkiä. Mitä aineita siellä opetetaan?

Taide ja kulttuuri on erillinen aine jota opettiin ainakin aiemmin.

 

[Vipa^]

Oma esimerkkini 20 vuoden takaa, joten vähän tietysti auttamattomasti vanhentunut, mutta meillä oli maalausta, piirtämistä, musiikkiin liittyvää yms. sellaista täysin turhaa paskaa.

 

[asddsa]

Suomessa pitäisi nostaa vaatimustasoa kouluihin ja kouluissa. Ei kaikilla tarvitse olla korkeakoulutusta. Joillain on vieläpä sellainen kummallinen luulo että jonkun paperin ansiosta ei tarvitse tehdä muita kuin siistejä toimistotöitä elannokseen.

Toisaalta se koulutus menee yhteiskunnan näkökulmasta ihan hukkaan, jos sitä ei pääse hyödyntämään työelämässä. Tämänkin takia pitäisi kiinnittää huomiota myös koulutuksen laatuun eikä vain suoritettujen tutkintojen määrään. Ei ole järkevää yrittää tehdä kaikista korkeakoulutettuja, jos sitä vastaavia hommia ei kuitenkaan riitä kaikille.

 

[Rullis]

Vastataan hieman kysymyksen sivusta, pitäytyen turhassa ja tarpeettomassa koulutuksessa.


Ammattikoulu on liian pitkä eikä se palvele tarkoitusta. Yleissivistävistä aineista voisi aloittaa karsinnan, kun opetellaan ammattia. Esimerkiksi mitä ihmettä jollain taide ja kulttuuriopinoilla tekee, jos opiskellaan teknistä alaa.

Jos on tarkoitus että saa valmiudet myös ammattikorkeaan/yliopistoon, niin ei riitä, ei saa riittäviä valmiuksia ja vaatii omatoimista opislelua ihan toisella tavalla, kuin lukiopohjalta.

Työssä oppimista lisää ja miettiä mitä oman alan teoriaopintoja ammattikoulussa oikeasti tarvitaan. Työssä ja tekemällä oppii ja sen pitäisi olla se lähtökohta kun puhutaan ammattikoulusta.

Kysymykseen et vastannu kyllä edes vierestä.

Ammattikoulun pituus tai opetussuunnitelma nyt on ihan eri asia, kun alkuperäinen väite koulutuksesta, joka estää ammatin saamisen.

Minulle ei tällaista ammattikuntaa tule mieleen, siksi kysyinkin.

 

[pulatunnus]

Persuketjusta

Eipä kuuluisi ei, mutta persut hallituksessa vähänväliä kertoilee satuja miten kaikki mikä nyt menee pieleen, on edeltävän hallituksen vika.

Politiikan rumimmat viiksetkin jo nauraa niille jutuille, mutta täälläkin monet tuntuu fanittavan poliitikkoja siihen malliin, että ne jutut uskotaan ja niitä toistellaan totuuksina eteenpäin:

Aiheuttivatko Marinin ja Rinteen hallitukset Orpon ja Purran velat? - Matias Mäkynen

Petteri Orpon kokoomus ja Riikka Purran perussuomalaiset ovat olleet Suomessa hallitusvallassa reilun vuoden. Tiistaina, toista budjettiaan julkistaessaan heillä meni neljä minuuttia, ennen kuin he ensimmäisen kerran mainitsivat edellisen hallituksen omia päätöksiään selittäessään. Yleinen kuva...

matiasmakynen.fi

En ole itse poliitikkojen tekstejä ihmeemmin lukenut tai yhtään puoluetta koskaan kannattanut, mutta löytääkö joku jotain virheitä tuosta mäkysen tekstistä hallitukseen liittyen?
Siinä siis käydään läpi oikeilla luvuilla se, mitä edeltävä hallitus teki kustannuspuolella ja miten se vaikuttaa nykyiseen.

Vaikea motivoitu lukemaan Mäkysen kirjoituksia, mutta selailin vähän.

Mutta Marinin hallitus tosiaan synnytti pysyviä menolisäyksiä, sen sijaan että olisi tehnyt menoleikkauksia. Pika vilaisulla ei selvinnyt mitä hänen esittämät luvut sisälsi. Korkoihin ei ilmeisesti ottanut kantaa.

Pysyvien menolisäysten lisäksi Marinin hallitus sai kritiikkiä siitä että korona rahan jako aiheutti ylikuumenemistä ja pitkitti löysää kuntataloutta.

Kritiikissä muistettava että korona aika vaati nopeita toimia, ja putinnin sekoilutkaan ei ole hallituksen vika, jos hallituksilla olisi kristallipallo, niin sitten olisi helpompaa.

Kärjistys Jos budjetti vajetta kärjistäen synnyttää sote, korot, taantuma niin ne on edelliseltä hallitukselta annetut. (velka ja menolisäykset, kupla)

 

[pulatunnus]

poistettu

 

[3dfx]

Noin niinkuin mielenkiinnosta? Mitä ammatteja mielestäsi on lukittu niin että juurikin tämä koulutus on se mikä työn saamisen ja aloittamisen estää?

No ihan hemmetisti, rekkakuskina tarttee jotain turhia ammattipätevyyksiä, kylmälaitehuoltaja jotain kylmäainelupia (mitä on eri kokoisille järjestelmille), kaasulaite asentaja tarttee kaasuluvat jne. Suomi on täynnä typerää lisensointia.

Vastataan hieman kysymyksen sivusta, pitäytyen turhassa ja tarpeettomassa koulutuksessa.


Ammattikoulu on liian pitkä eikä se palvele tarkoitusta. Yleissivistävistä aineista voisi aloittaa karsinnan, kun opetellaan ammattia. Esimerkiksi mitä ihmettä jollain taide ja kulttuuriopinoilla tekee, jos opiskellaan teknistä alaa.

Jos on tarkoitus että saa valmiudet myös ammattikorkeaan/yliopistoon, niin ei riitä, ei saa riittäviä valmiuksia ja vaatii omatoimista opislelua ihan toisella tavalla, kuin lukiopohjalta.

Työssä oppimista lisää ja miettiä mitä oman alan teoriaopintoja ammattikoulussa oikeasti tarvitaan. Työssä ja tekemällä oppii ja sen pitäisi olla se lähtökohta kun puhutaan ammattikoulusta.

Ei kyllä ole liian pitkä, ongelma on nykyisin että ammattikoulusta tulleet ei osaa yhtään mitään koska ammattikoulu on liian lyhyt. Työssäoppimisen lisääminen on ollu täyskatastrofi osaamisen kannalta, eikä firmat halua ottaa mitään työssäoppijoita mitkä ei osaa mitään ja sellaselle kuka ei osaa mitään ei siellä firmassa muuta hommaa keksitä kun lattian lakasu kun kenelläkään ei ole aikaa opettaa perusteita. Ne pitäisi oppia amiksessa ellei niitä ole jostain kotoa tai äidinmaidosta saanut. Lisäksi amiksessa pitäisi olla mahis toki vapaa valintaisina opintoina työssäoppimiseen, mutta myös teoriaopintoihin, koska amiksesta mennään myös amkkiin tai yliopistoon. Teoriaopinnot luonnollisesti maksaa koululle, jolloin käytännössä halutaan dumpata vaan kaikki johonkin firmaan eli ulkoistaa opetustyö ihan kokonaan ja ilmaiseksi.

Lisäksi palkkauskysymys työssäoppimisessa on vaan jätetty pois, eli niiden hyvienkin opiskelijoiden osalta kyseessä on ihan puhdas orjatyö, vaikka ihan hyvin voisi maksaa puoliksi valmistuneelle puolikasta TES palkkaa. Tai jos firma kouluttaa työssäoppimisessa, eikö sille kuuluisi amiksen hommien hoitamisesta saada korvaus amikselta ja maksaa sille työssäoppijalle jos meinaa työssäoppijan työstä jotain laskuttaa? Kun amis kuitenkin saa korvauksen valmistuneista. Käsittämätöntä, että esimerkiksi joku Lauri Ihalainen, kuka mukamas on joku pitkän linjan AY- jäärä, ajo voimakkaasti tota lähinnä hyväksikäyttöön perustuvaa kuraa tänne.

Ammattikoulun ATTO- aineiden tarkotus on tarjota sille ammattikoululaiselle jotain kykyä esimerkiksi kirjottaa jokin teksti tai hahmottaa miten joku systeemi toimii. Jostain hydrauliikasta on mahdotonta tajuta mitään jollei osaa yhtään matikkaa, niinkun ei sähköstäkään tai oikeastaan juurikaan mistään. Noita myös painotetaan eri aloittain mitä asioita esimerkiksi matikassa painotetaan. opintojaksoja voi toki nostaa esiin kuten se TAKU tai liikunta, mutta ne ei amiksessa kovin merkittävässä osassa ole.

 

[Timo 2]

Minun aikanani noita ei ollut. Erittäin hyvä, että opetetaan ainakin se 1 opintoviikko taidetta ja kulttuuria. Lisääkin saisi olla, kun seuraa yhteiskuntaa ja ksekustelua.

Miten taide ja kulttuirin opiskelu hyödyttää yhtään mitään peruskoulun jälkeen jos ei aihe kiinnosta? Peruskoulu on yleissivistävä, jonka tarkoitus on antaa pohja josta ponnistaa johonkin suntaan. Ammattikoulussa opetellaan ammatti, eikä taidetuntemuksella tee yhtään mitään, jos ei kiinnosta. Kunhan erottaa oppperan rokista niin se riittää.

Oma esimerkkini 20 vuoden takaa, joten vähän tietysti auttamattomasti vanhentunut, mutta meillä oli maalausta, piirtämistä, musiikkiin liittyvää yms. sellaista täysin turhaa paskaa.

Itseni tasen piti jotai taide suuntauksia ja taiteilijoita osata tunnistaa. En tee näillä tiedlilla yhtään mitään.

Ei kyllä ole liian pitkä, ongelma on nykyisin että ammattikoulusta tulleet ei osaa yhtään mitään koska ammattikoulu on liian lyhyt. Työssäoppimisen lisääminen on ollu täyskatastrofi osaamisen kannalta, eikä firmat halua ottaa mitään työssäoppijoita mitkä ei osaa mitään ja sellaselle kuka ei osaa mitään ei siellä firmassa muuta hommaa keksitä kun lattian lakasu kun kenelläkään ei ole aikaa opettaa perusteita. Ne pitäisi oppia amiksessa ellei niitä ole jostain kotoa tai äidinmaidosta saanut. Lisäksi amiksessa pitäisi olla mahis toki vapaa valintaisina opintoina työssäoppimiseen, mutta myös teoriaopintoihin, koska amiksesta mennään myös amkkiin tai yliopistoon. Teoriaopinnot luonnollisesti maksaa koululle, jolloin käytännössä halutaan dumpata vaan kaikki johonkin firmaan eli ulkoistaa opetustyö ihan kokonaan ja ilmaiseksi.

3v on liian pitkä. Vuosi ainakin pois. Ja teoriaopinnot amk:ta varten on liian vähäiset ja suppeat. Eipä peruskoulun päälle tullut juuri mitään esim matikan osalta. Jos haluaa jatko-opintoja, niin lukio on se defacto reitti.

Osaamisen puutteen syynä on poissaolot ja pelleily tunnilla. Eli tiukempaa kuria ja armoykkösistä eroon on ratkaisu. Ei koulutuksen venyttäminen

Lisäksi palkkauskysymys työssäoppimisessa on vaan jätetty pois, eli niiden hyvienkin opiskelijoiden osalta kyseessä on ihan puhdas orjatyö, vaikka ihan hyvin voisi maksaa puoliksi valmistuneelle puolikasta TES palkkaa. Tai jos firma kouluttaa työssäoppimisessa, eikö sille kuuluisi amiksen hommien hoitamisesta saada korvaus amikselta ja maksaa sille työssäoppijalle jos meinaa työssäoppijan työstä jotain laskuttaa? Kun amis kuitenkin saa korvauksen valmistuneista. Käsittämätöntä, että esimerkiksi joku Lauri Ihalainen, kuka mukamas on joku pitkän linjan AY- jäärä, ajo voimakkaasti tota lähinnä hyväksikäyttöön perustuvaa kuraa tänne.

Kyllä, hyville tyypeille voisi ihan hyvin maksaa jonkinlaista palkkaa ja huonotntyypit lähetettäisiin maitojunalla kotiin.

Ja valmistumiseen perustuva korvaus on ongelmallinen koska se kannustaa päästää läpi vaikka ei olisi osaamista.

Ammattikoulun ATTO- aineiden tarkotus on tarjota sille ammattikoululaiselle jotain kykyä esimerkiksi kirjottaa jokin teksti tai hahmottaa miten joku systeemi toimii. Jostain hydrauliikasta on mahdotonta tajuta mitään jollei osaa yhtään matikkaa, niinkun ei sähköstäkään tai oikeastaan juurikaan mistään. Noita myös painotetaan eri aloittain mitä asioita esimerkiksi matikassa painotetaan. opintojaksoja voi toki nostaa esiin kuten se TAKU tai liikunta, mutta ne ei amiksessa kovin merkittävässä osassa ole.

Kyllä, ammatillimen matikka on paikallaan ja sitä oli muistaaakseni yleiseen matematiikan lisäksi ja matikka oli peruskoulun asioiden kertausta, tai tarkemmin, koordinaatistoa ja sinne kuvaajan piirtoa yhtälön perusteella. Mutta pitäisi katsoa kriittisesti teoriaopintoja ja vielän kriittisemmin atto-aineita.

Lisäksi siirtäisin sen osaamisvaatimuksen peruskouluun, ei päästetä armovitosilla läpi, yksikin 4 tai alle 6 keskiarvo tarkoittaisi että kertaa kesällä tai suorita vuosiluokka uudelleen.

Nyt kun peruskolusta valmistuu vain osaavia henkilöitä, niin amis voisi olla iham hyvin tyylin 1,5v ja käytäntöön painottuen. Lukion kautta sitten ylempiin opintoihin.

Ja ehdottomasti pitäis karsia kaikki turhat pois riippumatta sen koosta.

 

[3dfx]

3v on liian pitkä. Vuosi ainakin pois. Ja teoriaopinnot amk:ta varten on liian vähäiset ja suppeat. Eipä peruskoulun päälle tullut juuri mitään esim matikan osalta. Jos haluaa jatko-opintoja, niin lukio on se defacto reitti.

Osaamisen puutteen syynä on poissaolot ja pelleily tunnilla. Eli tiukempaa kuria ja armoykkösistä eroon on ratkaisu. Ei koulutuksen venyttäminen

Ei ole liian pitkä, kovinkaan paljoa lyhyemmässä ajassa ei saa mitenkään järkevästi koulutettua siten että osaisi jotain. Siellä loppupuolella mun mielestäni voisi olla teoriapainotteisempaa opintoa valinnaisissa tai jotain käytäntöä mikä voi auttaa työelämässä. Amikset pitäisi pakottaa tuollaisen järjestämiseen. Jossain AMKssa ei kovin kummosta laskutaitoa tartte, mutta parempi olisi luoda sitä pohjaa jo amiksessa niille jotka haluavat. Suomessa on lisäksi ongelmana se, että ennen 18 ikävuotta se ihmismassa pitää varastoida johonkin, kun mitään tolkullisia töitä ei saa ennen 18 vuoden ikää.

Olen eri mieltä osaamisen puutteista. Kyllä se osaaminen rapautui siinä kohtaa kun lakattiin opettamasta niitä oppilaita ja alettiin kuvittelemaan että jossain firmoissa muka olisi aikaa tehdä se työ mikä siellä oppilaitoksessa pitäisi tehdä. Aika selkeä trendi on ollut opetustuntien vähentämiseen ja samalla kaikki osaaminen on vähentynyt. Töissä ei lähtökohtaisesti opi juuri mitään uutta, mutta pystyy syventämään jo opittua. Se on sen koko työssäoppimisen idea osana ammatillista koulutusta. Nykysin tolla on saatu se ongelma tehtyä että kukaan ei edes halua mitään työssäoppijaa mikä ei osaa mitään.

Lisäksi siirtäisin sen osaamisvaatimuksen peruskouluun, ei päästetä armovitosilla läpi, yksikin 4 tai alle 6 keskiarvo tarkoittaisi että kertaa kesällä tai suorita vuosiluokka uudelleen.

Alle 6 keskiarvo ilman 4 kuitenkin on hyväksytyin tiedoin läpäiseminen.

Nyt kun peruskolusta valmistuu vain osaavia henkilöitä, niin amis voisi olla iham hyvin tyylin 1,5v ja käytäntöön painottuen. Lukion kautta sitten ylempiin opintoihin.

Tuosta perin tehottomasta järjestelmästä on päästy ja hyvä niin. Ei missään nimessä enää tuota takaisin. Amiksesta pitää saada ne samat jatko-opinto mahikset mitä lukiostakin jotta voi hakea jatkoon sen sijaan että menis veivaamaan jotain turhaa yo- tutkintoa ekaks pariksi vuodeksi kun sen ajan voisi jo olla siellä seuraavassa opinahjossa. Ihmisten jatko-opiskeluhalujen eteen ei kannata laittaa tuollaisia teennäisiä portteja, vaan enemmänkin kannustaa esim. amiksessakin teoriaopetuksen järjestämisellä fiksuimpia ja halukkaimpia hakemaan jatkoa jostain.

 

[Timo 2]

Ei ole liian pitkä, kovinkaan paljoa lyhyemmässä ajassa ei saa mitenkään järkevästi koulutettua siten että osaisi jotain.

Kyllä saisi, kun on kuitenki kyse ammattiin opiskelusta. Työssä sitten opitaan lisää ja kehitytään. Helposti saisi kyllä sen vuoden pois kun karsitaan turhaa ja ylimääräsitä, vaaditaan osaamista ja oppimista sekä pidetään kuria. Perseilijät pihalle.

Amikset pitäisi pakottaa tuollaisen järjestämiseen. Jossain AMKssa ei kovin kummosta laskutaitoa tartte, mutta parempi olisi luoda sitä pohjaa jo amiksessa niille jotka haluavat

Ei ollut mahdollisuuksia, ei tarjottu, vaikka kiinnostusta olisi ollut. Pitkälti turhaa peruskouluasioiden kertausta alkaen prosenttilaskuista, jotka olisi pitänyt peruskoulun jälkeen osata.

Joten se siitä. Kaikki vain siihen työssä oppimiseen ja käytännön harjoittuun, eikä edes yritetä esittää että olisi jotain valmiuksia ylemmäs koulun toimesta.

Suomessa on lisäksi ongelmana se, että ennen 18 ikävuotta se ihmismassa pitää varastoida johonkin, kun mitään tolkullisia töitä ei saa ennen 18 vuoden ikää.

Tämä toki pitää paikkaansa. Ehkä tässä voisi olla jotain säännösten keventämistä että valvovan silmän alla, yms voisi olla. Kuitenkin on sitä enen vanhaa (eikä edes kovin kauaa sitten) maatalousyhteiskunnassa lapset ja etenkin nuoret paiski töitä. En toki ehdota sinne paluuta, mutta anekdoottina fiksu nuorempi pärjää kyllä ja tyhmiä täysi-ikäisiä löytyy aika reippaasti. Onhan täällä heille oma ketjukin.

Alle 6 keskiarvo ilman 4 kuitenkin on hyväksytyin tiedoin läpäiseminen

Ei saisi olla. Yleinen osaamistasohan ei tällöin ole edes kohtalainen. Sen ymmärtää että joissain aineissa osaaminen on vain välttävä, mutta kyllä se vaadittu osaamistaso tulisi keskimäärin olla vähintään kohtalainen. Tämä luo pohjan elämälle ja osaamiselle.

Olen eri mieltä osaamisen puutteista. Kyllä se osaaminen rapautui siinä kohtaa kun lakattiin opettamasta niitä oppilaita ja alettiin kuvittelemaan että jossain firmoissa muka olisi aikaa tehdä se työ mikä siellä oppilaitoksessa pitäisi tehdä. Aika selkeä trendi on ollut opetustuntien vähentämiseen ja samalla kaikki osaaminen on vähentynyt. Töissä ei lähtökohtaisesti opi juuri mitään uutta, mutta pystyy syventämään jo opittua. Se on sen koko työssäoppimisen idea osana ammatillista koulutusta. Nykysin tolla on saatu se ongelma tehtyä että kukaan ei edes halua mitään työssäoppijaa mikä ei osaa mitään.

Oppilaitos tarjoaa perusteet siihen ammattiin. Työssä sitten opitaan lisää. Ja omalta ajalta muistan kuinka moni oli jatkuvasti pois ja tuli perseilemään kouluun.

Oikeasti tämä on iso syy osaamisen puuttetteeseen. Varmasti on muitakin syitä,

Tuosta perin tehottomasta järjestelmästä on päästy ja hyvä niin. Ei missään nimessä enää tuota takaisin. Amiksesta pitää saada ne samat jatko-opinto mahikset mitä lukiostakin jotta voi hakea jatkoon sen sijaan että menis veivaamaan jotain turhaa yo- tutkintoa ekaks pariksi vuodeksi kun sen ajan voisi jo olla siellä seuraavassa opinahjossa. Ihmisten jatko-opiskeluhalujen eteen ei kannata laittaa tuollaisia teennäisiä portteja, vaan enemmänkin kannustaa esim. amiksessakin teoriaopetuksen järjestämisellä fiksuimpia ja halukkaimpia hakemaan jatkoa jostain.

Tämä on sula mahdottomuus. Amiksessa sä opiskelet ammattiin. Lukio tarjoaa laajan ja syvän tiedon jatkoopiskelulle. Lukio nyt vain defacto tarjoaa paremmat mahdollisuudet jatko-opintoihin. Lukion kemia, fysiikka ja matematiikka on ihan muuta, kuin mitä amis tarjoaa. Mutta amiksen ja lukion toimintaa vois tuoda yhteen, niin että amiksesta voisi käydä lukion kurseilta hakemassa ne valmudet.

 

[3dfx]

Kyllä saisi, kun on kuitenki kyse ammattiin opiskelusta. Työssä sitten opitaan lisää ja kehitytään. Helposti saisi kyllä sen vuoden pois kun karsitaan turhaa ja ylimääräsitä, vaaditaan osaamista ja oppimista sekä pidetään kuria. Perseilijät pihalle.

Ei saa. Työnantajat oli jo 10 vuotta sitten ranttuja ottamaan työssäoppimaan edes toka vuoden alun opiskelijoita koska eivät osaa tarpeeksi. Nykyisin ovat ranttuja kaikille paitsi tutuille kun koulussa ei opeteta mitään ja porukalla on vaikeuksia löytää työssäoppimispaikkoja. "Perseilijät pihalle" ei auta jos koulussa ei opeteta mitään. Ongelma on liian vähissä opetustunneissa eikä yhtään missään muussa. Opetuksessa on aivan kammottavaa aliresursointia, jolloin ei ole ihme jos tulee heikkoa osaamista.

Ei ollut mahdollisuuksia, ei tarjottu, vaikka kiinnostusta olisi ollut. Pitkälti turhaa peruskouluasioiden kertausta alkaen prosenttilaskuista, jotka olisi pitänyt peruskoulun jälkeen osata.

Joten se siitä. Kaikki vain siihen työssä oppimiseen ja käytännön harjoittuun, eikä edes yritetä esittää että olisi jotain valmiuksia ylemmäs koulun toimesta.

Fiksumpaa panostaa teoriaosaamiseen niin halukkaat voi jatkaa helpommin kun edes konseptitasolla perusmatematiikka on selvää, ja ne ketkä ei halua voi panostaa käytännön osaamiseen.

Tämä toki pitää paikkaansa. Ehkä tässä voisi olla jotain säännösten keventämistä että valvovan silmän alla, yms voisi olla. Kuitenkin on sitä enen vanhaa (eikä edes kovin kauaa sitten) maatalousyhteiskunnassa lapset ja etenkin nuoret paiski töitä. En toki ehdota sinne paluuta, mutta anekdoottina fiksu nuorempi pärjää kyllä ja tyhmiä täysi-ikäisiä löytyy aika reippaasti. Onhan täällä heille oma ketjukin.

Olen samaa mieltä, mutta amikset ei tätä päätä. Melko turhaa siis ulostaa sieltä koulusta jotain 16 tai 17 vuotiaita työttömiksi kortistoon kun lainsäädäntö on mikä on...kun ne voisi olla siellä koulussa oppimassa.

Ei saisi olla. Yleinen osaamistasohan ei tällöin ole edes kohtalainen. Sen ymmärtää että joissain aineissa osaaminen on vain välttävä, mutta kyllä se vaadittu osaamistaso tulisi keskimäärin olla vähintään kohtalainen. Tämä luo pohjan elämälle ja osaamiselle.

Sillon asteikko on pielessä. 4 on hylätty, eli ei saavuttanut vaadittua tietoa/osaamista tietystä aineesta. Jos saa yli 4 niin silloin on saanut hyväksyttävän osaamisen kaikissa aineissa.

Oppilaitos tarjoaa perusteet siihen ammattiin. Työssä sitten opitaan lisää. Ja omalta ajalta muistan kuinka moni oli jatkuvasti pois ja tuli perseilemään kouluun.

Oikeasti tämä on iso syy osaamisen puuttetteeseen. Varmasti on muitakin syitä,

Oppilaitoksen pitäisi tarjota perusteet muttei tarjoa koska tuota työssäoppimista on painotettu niin vahvasti ja opetusta vähennetty...jollon työssäoppimaan ei pääse koska kukaan ei halua sellasia töihin tielle ja amiksesta ei tarjota lisäopetusta, vaikka viesti sinne suuntaan on että ne ei osaa tarpeeksi jotta heitä voisi ottaa työssäoppimaan, opettakaa niille jotain.

Tämä on sula mahdottomuus. Amiksessa sä opiskelet ammattiin. Lukio tarjoaa laajan ja syvän tiedon jatkoopiskelulle. Lukio nyt vain defacto tarjoaa paremmat mahdollisuudet jatko-opintoihin. Lukion kemia, fysiikka ja matematiikka on ihan muuta, kuin mitä amis tarjoaa. Mutta amiksen ja lukion toimintaa vois tuoda yhteen, niin että amiksesta voisi käydä lukion kurseilta hakemassa ne valmudet.

Jos on valitusta siitä, että amiksessa joku TAKU on turhaa, niin lukiossa sitä turhaa vasta onkin. Lukio ei myöskään tarjoa mitään syvää tietoa, laajaa trivialpursuit- tietoa ehkä. Lukiossa opetellaan hirmunen määrä asioita pinnallisesti ja varmaan jokasessa jatko-opiskelupaikassa ne opetetaan uudelleen. Esimerkiksi peruskoulusta pystyisi suoraan menemään yliopistomatikan peruskursseille kulkematta lukion kautta. Sevaan on helpompaa ehkä mennä sinne jos on joku käsitys siitä mitä vaikka joku derivoiminen on ja mikä on todistus.

 

[shaminy]

Arvonlisäveron nosto alkaa kantaa hedelmää. Lavian ainoa ravintola pisti ovet kiinni. Suomi nousuun Kokoperse-hallituksella!

Porin reunamilla sijaitseva kyläbaari lopetti ja haki konkurssia – Yrittäjä kertoo nyt miksi: ”Se ratkaisi, että pistin putiikin kiinni”
Baarin liikehuoneisto ja liiketoiminta ovat myytävänä hieman alle 50 000 euron hinnalla. Yrittäjyydestä luopunut Helena Yrttiaho suunnittelee palaavansa palkkatöihin.

RAVINTOLA Catin liiketoiminta ja -huoneisto on myytävänä 47 000 euron yhteishinnalla Yrityspörssi-sivustolla.

Yrttiaho toteaa, että syyskuussa voimaan tullut uudistus oli seikka, jonka takia hän sai lopullisesti tarpeekseen baarin pitämisestä.
”Viimeinen naula arkkuun oli alvien nosto. Se ratkaisi, että pistin putiikin kiinni. Pelkästään se puolitoista prosenttia ei nosta hintoja, vaan panimot nostavat tuotteiden hintoja kuljetussyihin vedoten ja muuta.”

Koko juttu maksumuurintakana:

Yritys | Porin reunamilla sijaitseva kyläbaari lopetti ja haki konkurssia – Yrittäjä kertoo nyt miksi: ”Se ratkaisi, että pistin putiikin kiinni”

Baarin liikehuoneisto ja liiketoiminta ovat myytävänä hieman alle 50 000 euron hinnalla. Yrittäjyydestä luopunut Helena Yrttiaho suunnittelee palaavansa palkkatöihin.

www.satakunnankansa.fi

 

[Jage]

Arvonlisäveron nosto alkaa kantaa hedelmää. Lavian ainoa ravintola pisti ovet kiinni. Suomi nousuun Kokoperse-hallituksella!

Itsekään en tuosta ALV-muutoksesta liiemmin pitänyt, parempi vaihtoehto olisi ollut laittaa sossupummit joko töihin tai sillan alle mikäli ei ole varaa asua siellä missä asuu.

 

[Manala]

Itsekään en tuosta ALV-muutoksesta liiemmin pitänyt, parempi vaihtoehto olisi ollut laittaa sossupummit joko töihin tai sillan alle mikäli ei ole varaa asua siellä missä asuu.

Ja tälläkö olisi sun laskelmien mukaan ollut tasan yhteneväinen vaikutus valtiontalouteen?

 

[pulatunnus]

Arvonlisäveron nosto alkaa kantaa hedelmää. Lavian ainoa ravintola pisti ovet kiinni. Suomi nousuun Kokoperse-hallituksella!

Porin reunamilla sijaitseva kyläbaari lopetti ja haki konkurssia – Yrittäjä kertoo nyt miksi: ”Se ratkaisi, että pistin putiikin kiinni”
Baarin liikehuoneisto ja liiketoiminta ovat myytävänä hieman alle 50 000 euron hinnalla. Yrittäjyydestä luopunut Helena Yrttiaho suunnittelee palaavansa palkkatöihin.

RAVINTOLA Catin liiketoiminta ja -huoneisto on myytävänä 47 000 euron yhteishinnalla Yrityspörssi-sivustolla.

Yrttiaho toteaa, että syyskuussa voimaan tullut uudistus oli seikka, jonka takia hän sai lopullisesti tarpeekseen baarin pitämisestä.
”Viimeinen naula arkkuun oli alvien nosto. Se ratkaisi, että pistin putiikin kiinni. Pelkästään se puolitoista prosenttia ei nosta hintoja, vaan panimot nostavat tuotteiden hintoja kuljetussyihin vedoten ja muuta.”

Koko juttu maksumuurintakana:

Yritys | Porin reunamilla sijaitseva kyläbaari lopetti ja haki konkurssia – Yrittäjä kertoo nyt miksi: ”Se ratkaisi, että pistin putiikin kiinni”

Baarin liikehuoneisto ja liiketoiminta ovat myytävänä hieman alle 50 000 euron hinnalla. Yrittäjyydestä luopunut Helena Yrttiaho suunnittelee palaavansa palkkatöihin.

www.satakunnankansa.fi

Jos kaskiolutbaari, niin alkoholitarjoilun ALV taisi nousta. Kaljankittausbaareille alkoholinhintamuutokset ovat kipukynnys, kun viinan hinta laskee, niin asiakkaat siirty kittaan kotiin, kun nousee, niin sama. MaRa toivonut alkoholille muun ravintolatoiminnan alennettu verokokantaa.

Ilmeisesti kipuillut myös panimoiden hintojen nostoa. Mutta kaljabaarien haasteet taitaa enemmänkin johtua taantumasta, ja joidenkin asiakasryhmien pienemmästä rahankäytöstä baareissa. (tukileikkaukset, korkojen aiempi nousu, töiden väheneminen jne) Panimot kipuilleet samojen asioiden äärellä pidempään ja niillä kustannukset kasvaneet ja eivät ole niitä saaneet oikein siirettyä hintoihin.