Kotimaan politiikka

[inexcess]

Pirkkalan Cittarin käytäväpikaruokala. Lielahden Prisman wokkipaikka. Lucan pizzeria. Edesmennyt Mon Viet. Enkä edes enää nykyään juuri koskaan syö ulkona. Jos ei suomen taitoiset riitä tyydyttämään työvoiman kysyntää, niin sitten yrittäjien on palkattava englanniksi palvelevia.

Asiakas reklamoi, kun ukrainalainen Lidiia tarjoili tamperelaisravintolassa englanniksi – yrittäjä harmittelee tilannetta

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi pitää ulkomaisen työvoiman käyttöä Suomessa välttämättömänä. Hänen mukaansa ravintola-ala kuten kaikki muutkin toimialat ovat suurissa vaikeuksissa, mikäli työperäistä maahanmuuttoa ei oteta avuksi.

www.tamperelainen.fi

Kysehän on palkan maksamisesta. Jos pikaruokapaikka alkaisi maksaa 2000 euron bruttokuukausipalkkaa, niin tulijoita olisi jonoksi asti. Mutta tämähän ei ole tilanne.

Palkkavertailun mukaan pikaruokatyöntekijän mediaanipalkka on 1200-1500 euroa. Oikotien palkkavertailun mukaan pikaruokapaikan työntekijän mediaalipalkka on 1600 euroa. Koska näillä palkoilla ei pääkaupunkiseudulla mitenkään elä, maksaa Suomen veronmaksajat loput elämisestä.

Suomi tulee aivan erinomaisesti toimeen ilman epämääräisiä etnisiä ruokapaikkoja. Niiden työvoimapulan takia ei kannata roudata Suomeen lisää "työntekijäitä" kasvattamaan entisestään valtion velkaa.

Pikaruokatyöntekijä palkka - Palkkavertailu

Pikaruokatyöntekijä palkka. 24 Pikaruokatyöntekijä palkkaa nimettömiltä työntekijöiltä. Paljonko pikaruokatyöntekijä saa palkkaa?

palkkavertailu.com

Oikotie

tyopaikat.oikotie.fi

 

[baggio]

Koska näillä palkoilla ei pääkaupunkiseudulla mitenkään elä, maksaa Suomen veronmaksajat loput elämisestä.

Suomi tulee aivan erinomaisesti toimeen ilman epämääräisiä etnisiä ruokapaikkoja. Niiden työvoimapulan takia ei kannata roudata Suomeen lisää "työntekijäitä" kasvattamaan entisestään valtion velkaa.

Noissakin tuloluokissa palkansaajan kokonaisveroaste on yli 30 %, eli nuo työntekijät maksavat enemmän veroja kuin saavat tulonsiirtoja, joten voit poistaa lainausmerkkisi. Sen päälle yhtälöön lisätään heidän työnsä tuloksen positiivinen vaikutus kansantalouteen.

Minunkaan mielestä ei tarvita kynsihoitoloita, mutta en sitä vapaassa markkinataloudessa lähtisi politisoimaan.

 

[inexcess]

Matalapalkkaisten ulkomaalaistaustaisten työntekijäjöiden nettovaikutus on selvästi negatiivinen, mikäli he työskentelevät aloilla, jotka eivät ole yhteiskunnan, terveyden, teollisuuden ja viennin kannalta tärkeitä.

Kansantalous ei kasva sillä, että maassa on valtavasti nälkäpalkalla pyöriviä pikaruokaloita, autofiksaamoja, kynsihoitoloita, ruokalähettejä ja vastaavia, ja sitten veronmaksajat joutuvat kuitenkin osittain elättämään lähes kaikki näiden alojen työntekijät.

Nämä alat saa muutettua taloudellisessa mielessä nettopositiiviseksi ainoastaan siten, että karsitaan sosiaaliturva erittäin minimiin. Mutta tämä ei tule tapahtumaan, enkä itsekään kannata sitä.

Tämän vuoksi on parempi, että ulkomaalaistaustaiset matalapalkkatyöntekijöiden määrä minimoidaan Suomessa. Poikkeukset ainoastaan terveydenhuoltoon ja vastaaviin tärkeisiin aloihin.

 

[Rullakebab]

Eli ongelma ei olekaan stadissa?

Kaikki qi tea:t ja joku ruokapaikka aleksanterinkadulla.
Tämä sillä otannalla että olen käynyt Helsingissä viimeisen 5v aikana ehkä 3 kertaa.

 

[brainsurgery]

Matalapalkkaisten ulkomaalaistaustaisten työntekijäjöiden nettovaikutus on selvästi negatiivinen, mikäli he työskentelevät aloilla, jotka eivät ole yhteiskunnan, terveyden, teollisuuden ja viennin kannalta tärkeitä.

Kansantalous ei kasva sillä, että maassa on valtavasti nälkäpalkalla pyöriviä pikaruokaloita, autofiksaamoja, kynsihoitoloita, ruokalähettejä ja vastaavia, ja sitten veronmaksajat joutuvat kuitenkin osittain elättämään lähes kaikki näiden alojen työntekijät.

Nämä alat saa muutettua taloudellisessa mielessä nettopositiiviseksi ainoastaan siten, että karsitaan sosiaaliturva erittäin minimiin. Mutta tämä ei tule tapahtumaan, enkä itsekään kannata sitä.

Tämän vuoksi on parempi, että ulkomaalaistaustaiset matalapalkkatyöntekijöiden määrä minimoidaan Suomessa. Poikkeukset ainoastaan terveydenhuoltoon ja vastaaviin tärkeisiin aloihin.

Kyllä tätä pitää vähän laajemmin ajatella. Jos on kysyntää niille pikaruokaloille ja pystyvät tarjoamaan 37,5h/viikko töitä niin parempi että siihen saadaan työntekijä kuin että jää täyttämättä. Sama muillakin aloilla. Wolt/Foodora/Uber ei kyllä pitäisi täyttää vaatimuksia. Siivousfirmat yms. kyllä.

 

[baggio]

Kansantalous ei kasva sillä, että maassa on valtavasti nälkäpalkalla pyöriviä pikaruokaloita, autofiksaamoja, kynsihoitoloita, ruokalähettejä ja vastaavia, ja sitten veronmaksajat joutuvat kuitenkin osittain elättämään lähes kaikki näiden alojen työntekijät.

Kansantalous kylläkin määritelmällisesti kasvaa vaikka palkkaisimme vinkuntialaisen lapioimaan hiekkakasaa paikasta toiseen ja sitten takaisin, ja liikepankki sen rahoittaa.

On melkoisen tyhmää esittää talouskasvun edellytykseksi jotain nettomaksajuutta, kun enemmistö suomalaisista ei sellaisia ole. Talouskasvun moottoreita he työllään kuitenkin ovat, vaikka asuisivatkin pääkaupunkiseudulla ja saisivat asumistukea, koska elintarviketehtaan linjastolla työn tuntihinta on työmarkkinoilla asettunut vain 11 euroon, tai jos ruokakaupalle on edullisempaa pitää isoa määrää työntekijöitä vajailla tunneilla kuin pientä määrää työntekijöitä täysillä tunneilla.

Tuo "epämääräiset etnoruokalat nälkäpalkalla veronmaksajien elätettävänä" on vain jotain vammaista rasism.. kansallismielisyyttä puettuna pseudotaloustieteelliseen savuverhoon, joka ei kestä tarkastelua.

 

[Butali]

Tuo "epämääräiset etnoruokalat nälkäpalkalla veronmaksajien elätettävänä" on vain jotain vammaista rasism.. kansallismielisyyttä puettuna pseudotaloustieteelliseen savuverhoon, joka ei kestä tarkastelua.

Tämä, jos mikä, on erityisen tyhmää. Pystyt parempaan.
Rasistikortti – Wikipedia

 

[artiveka]

Kyllä tätä pitää vähän laajemmin ajatella. Jos on kysyntää niille pikaruokaloille ja pystyvät tarjoamaan 37,5h/viikko töitä niin parempi että siihen saadaan työntekijä kuin että jää täyttämättä. Sama muillakin aloilla. Wolt/Foodora/Uber ei kyllä pitäisi täyttää vaatimuksia. Siivousfirmat yms. kyllä.

Kyllä. Suomen on jatkossa hyvin vaikea pärjätä ilman ulkomaalaistaustaista työvoimaa. Ensimmäiset työpaikat maahanmuuttajilla ovat usein matalapalkka-aloilla. Itse pidän etnisistä ruokapaikoistakin, mutta vielä tärkeämpiä ovat esimerkiksi bussinkuljettajat, siivous- ja jätehuolto, terveydenhoito ym. Verojen maksamista tärkeämpää on että he antavat työpanoksensa tähän yhteiskuntaan. Ja jos katsoo natiivisuomalaisten ikäpyramidia ja väestöennusteita, kaikista tärkeitä on että tänne eläköityvään periferiaan saadaan jostain aktiivisia nuoria ihmisiä. Tai vaihtoehtoisesti etäännymme muista pohjoismaista BKT:ssa ja elintasossa yhä edelleen.

 

[inexcess]

Kyllä tätä pitää vähän laajemmin ajatella. Jos on kysyntää niille pikaruokaloille ja pystyvät tarjoamaan 37,5h/viikko töitä niin parempi että siihen saadaan työntekijä kuin että jää täyttämättä. Sama muillakin aloilla. Wolt/Foodora/Uber ei kyllä pitäisi täyttää vaatimuksia. Siivousfirmat yms. kyllä.

Jos pikaruokapaikoille on kysyntää, niin niiden työvoima tulisi järjestää Suomen sisältä. Se on tietenkin parempi, että työskenelee jossakin kuin että on kokonaan työttömänä.

Toinen vaihtoehto on nostaa pikaruokapaikkojen palkkataso niin korkealle, että palkalla tulee toimeen. Tämän jälkeen ulkomailta voisi ottaa tekijöitä näihin töihin.

Mutta se ei kestä mitään järkiperäistä tarkastelua, että vedetään ulkomailta huonosti koulutettua porukkaa "ei tärkeisiin töihin" ja sitten muut veronmaksajat joutuvat osittain elättämään tämän porukan. Tässä ei ole niin minkäänlaista järkeä.

 

[baggio]

Tämä, jos mikä, on erityisen tyhmää. Pystyt parempaan.
Rasistikortti – Wikipedia

Sehän sieltä jää jäljelle, kun ääneen lausutut argumentit poistetaan loogisesti pätemättöminä.

Käsitys siitä että työpaikka olisi taloudelle haitaksi on virheellinen.

Kumma että se käsitys koskee vain tänne muuttavia ulkomaalaisia työllisiä, eikä täällä jo olevia suomalaisia työllisiä, joiden työtä siellä elintarviketehtaassa tai kaupassa päinvastoin arvostetaan, vaikka he ovatkin julkiselle taloudelle nettosaajia koko elämänsä, toisin kuin ulkomaalainen työllinen joka on nettomaksaja heti.

 

[Butali]

Kyllä tätä pitää vähän laajemmin ajatella. Jos on kysyntää niille pikaruokaloille ja pystyvät tarjoamaan 37,5h/viikko töitä niin parempi että siihen saadaan työntekijä kuin että jää täyttämättä. Sama muillakin aloilla. Wolt/Foodora/Uber ei kyllä pitäisi täyttää vaatimuksia. Siivousfirmat yms. kyllä.

Mainitsemiesi kaltaiset toimijat kyllä pärjäävät ilman tätä yritystukeakin nostaessaan "palkat" markkinoiden kysynnästä, koska pärjäävät ne muuallakin. Asumistukijärjestelmä on purettava.

 

[Butali]

Sehän sieltä jää jäljelle, kun ääneen lausutut argumentit poistetaan loogisesti pätemättöminä.

Käsitys siitä että työpaikka olisi taloudelle haitaksi on virheellinen.

Kumma että se käsitys koskee vain tänne muuttavia ulkomaalaisia työllisiä, eikä täällä jo olevia suomalaisia työllisiä, joiden työtä siellä elintarviketehtaassa tai kaupassa päinvastoin arvostetaan, vaikka he ovatkin julkiselle taloudelle nettosaajia koko elämänsä, toisin kuin ulkomaalainen työllinen joka on nettomaksaja heti.

Kaikkia ongelmia ei voida täältä poistaa, niin poistetaan edes ne jotka pystytään ja minimoidaan kokonaisvahinko.

 

[InarinIhme]

Ajatelkaa jos eduskunta päättäisi että Yrityksen on huolehdittava riittävästä palkasta tai hoidettava muulla tavoin ihmiselle riittävä toimeentulo jos tuodaan ulkomailta työvoimaa. Mikä hirveys

 

[Herra Ankka]

Kaikkia ongelmia ei voida täältä poistaa, niin poistetaan edes ne jotka pystytään ja minimoidaan kokonaisvahinko.

Onko matalapalkka-aloilla tehty työ Suomen kansantaloudelle nettomääräisesti haitallista, vaikka sen tekijä saa julkiselta puolelta enemmän rahaa kuin itse maksaa veroja? Mitä Suomen taloudelle tapahtuisi, jos kaikki nettosaajat lopettaisivat työnteon ja katoaisivat jonnekin?

 

[baggio]

Ajatelkaa jos eduskunta päättäisi että Yrityksen on huolehdittava riittävästä palkasta tai hoidettava muulla tavoin ihmiselle riittävä toimeentulo jos tuodaan ulkomailta työvoimaa. Mikä hirveys

Euroopan talousalueella on vapaa liikkuvuuus ja avoimet työmarkkinat. Sen sisäpuolelle eduskunta ei voi rakentaa mitään omia muurejaan. Ranskalainen firma voi palkata minut meidän keskinäisillä ehdoillamme, emmekä me tarvitse siihen Ranskan päättäjiltä mitään lupaa, eikä heillä ole oikeutta asettaa mitään lupaehtoja, koska ollaan yhdessä sovittu että nämä työmarkkinat ovat avoimet.

Ko. talousalueen ulkopuolelta tulevat taas tarvitsevat työluvan, jonka vaatimuksena on jo, että saa palkkaa jolla tulee toimeen. Jos palkka lähtee, niin oleskeluoikeus lähtee.

 

[Butali]

Onko matalapalkka-aloilla tehty työ Suomen kansantaloudelle nettomääräisesti haitallista, vaikka sen tekijä saa julkiselta puolelta enemmän rahaa kuin itse maksaa veroja? Mitä Suomen taloudelle tapahtuisi, jos kaikki nettosaajat lopettaisivat työnteon ja katoaisivat jonnekin?

Tämä olisi tarkemman selvittämisen arvoinen asia. Samaan syssyyn pitäisi arvioida myös mahdolliset lieveilmiöt tulijan tausta huomioiden.

 

[Wolttis]

Sehän sieltä jää jäljelle, kun ääneen lausutut argumentit poistetaan loogisesti pätemättöminä.

Käsitys siitä että työpaikka olisi taloudelle haitaksi on virheellinen.

Kumma että se käsitys koskee vain tänne muuttavia ulkomaalaisia työllisiä, eikä täällä jo olevia suomalaisia työllisiä, joiden työtä siellä elintarviketehtaassa tai kaupassa päinvastoin arvostetaan, vaikka he ovatkin julkiselle taloudelle nettosaajia koko elämänsä, toisin kuin ulkomaalainen työllinen joka on nettomaksaja heti.

Tietysti samalla tavalla kuluja tuottavat sekä kotimaiset että ulkomailta tulevat työläiset, ainoa ero tuossa on että sillä suomalaiselle on jouduttu ehkä niitä tukia maksamaaan koko ajan ja niitä joudutaan maksamaan sen palkan verran vähemmän sen jälkeen kun hän menee alipalkattuun työhön.
mutta jos joku tulee ulkomailta suoraan tuohon alipalkattuun työhön, ja hänelle maksetaan tukia niin se on yksilötasolla pelkästään minusmerkkinen asia, kun otetaan yritys mukaan tarkasteluun asia saattaa tietysti muuttua jossain tapauksessa positiiviiseksi.
mutta kuitenkin siinä on pieni ero saadaanko se kortistossa maleksiva pertti sinne töihin vai suoran ulkomailta joku tuettava siihen hommaan ja Pertti jatkaa edelleen sitä sohvalla makoilua.

 

[Herra Ankka]

Tämä olisi tarkemman selvittämisen arvoinen asia. Samaan syssyyn pitäisi arvioida myös mahdolliset lieveilmiöt tulijan tausta huomioiden.

Jos puhutaan vain raittiista kantasuomalaisista, niin ei tarvitse lieveilmiöitä miettiä. Kaikki siivoojat lopettavat työnsä ja muuttavat Kiinaan. Suomen talous lähtee tämän johdosta nousuun vai laskuun?

 

[Butali]

Jos puhutaan vain raittiista kantasuomalaisista, niin ei tarvitse lieveilmiöitä miettiä. Kaikki siivoojat lopettavat työnsä ja muuttavat Kiinaan. Suomen talous lähtee tämän johdosta nousuun vai laskuun?

Siivoamisesta maksettavat palkat lähtevät nousuun.

 

[draco76]

Minimipalkka suoraan lakiin niin asiat korjaantuisivat.

 

[Herra Ankka]

Siivoamisesta maksettavat palkat lähtevät nousuun.

Varmasti. Viking Linen lippujen hinnat lähtevät myös nousuun. Sinä, kuluttaja, köyhdyt.

 

[Janishell]

Sehän olis luxusta että otetaan tänne ulkomailta reilusti työvoimaa, niin voin alkaa löhöömään sohvalla ja lopettaa työt kun ulkomaalaiset pitää mun sossurahoista huolta.

 

[Janishell]

Varmasti. Viking Linen lippujen hinnat lähtevät myös nousuun. Sinä, kuluttaja, köyhdyt.

Niin mutta kuluttajana minulla on varaa maksaa enemmän, koska saan parempaa palkkaa.

 

[Herra Ankka]

Niin mutta kuluttajana minulla on varaa maksaa enemmän, koska saan parempaa palkkaa.

Tässä esimerkissä tämä on mahdollista ainoastaan, jos vaihdoit työpaikkasi siivoojaksi ja aiempi työpaikkasi oli huonommin palkattu.

Mistähän löytäisi sellaisen rautalangan, jolla voisi havainnollistaa, että työn tekeminen luo hyvinvointia ja vaurautta koko yhteiskuntaan. Ulkomaisen työvoiman tuominen kotimaisen korvaamiseksi halvemmalla ei lisää tehdyn työn määrää eikä ole millään muotoa järkevää. Mutta kun Kainuusta ei suin surminkaan haluta lähteä Helsinkiin tekemään epämiellyttäviä töitä, ulkomaisella työvoimalla tätä tilannetta voidaan kohentaa huomattavasti. Tekemättä jätetty työ maksaa kansantaloudelle valtavasti.

Sehän olis luxusta että otetaan tänne ulkomailta reilusti työvoimaa, niin voin alkaa löhöömään sohvalla ja lopettaa työt kun ulkomaalaiset pitää mun sossurahoista huolta.

Minun elintasoni nettoveronmaksajana puolestaan paranisi, jos vaihdettaisiin kaikki sohvalla löhöävät työhaluttomat kantikset ahkeriin ulkomaalaisiin.

 

[jarppi83]

Varmasti. Viking Linen lippujen hinnat lähtevät myös nousuun. Sinä, kuluttaja, köyhdyt.

Toisella puolella Suomea asuvana Viking Linen palvelut eivät ole muutenkaan saatavilla, eli eriarvoistava alueellinen ero. Jos pohjoisesta ollaan menossa risteilylle, niin lipun hinnan osuus on kohtuu mitätön kokonaiskustannuksissa.

 

[pomk]

noin muuten alkaa nykyään olemaan enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että tarjoiluhenkilökunta ei välttämättä puhu ollenkaan suomea isossa osassa PKS:n rafloista

Pitäisikö sitten vaikka vietnamilaista yrittäjää kieltää yrittämästä jos ei puhu loistavaa suomenkieltä? Tai palkkaamasta tarjoilijoita joilta se ei loistavasti onnistu?

En muista että yhdessäkään ei-etnisessä ravintolassa olisi tullut vastaan moinen ”ongelma” vaikka ravintoloissa on tultu käytyä paljon, ja niissäkin voi tilata osoittamalla tai numeron kertomalla.

 

[Joku_242]

Kepulainen veteraanipoliitikko Kääriäinen on näemmä analysoinut Kepun tappion syitä. Vähemmän yllättäen hänenkin mielestä keskeisenä syynä on vihervasemmistolaiseen hallitukseen osallistuminen.

KÄÄRIÄISEN MUKAAN keskusta teki raskaan virheen, kun se vuoden 2019 vaalitappion jälkeen hyppäsi Juha Sipilän (kesk) johdolla Antti Rinteen (sd) vihervasemmistolaiseen hallitukseen.

– Keskustan johdon – puoluevaltuustoa myöten – olisi kuulunut kunnioittaa keväällä 2019 kansalaisten vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. 18 paikan menetys oli puolueen historian suurin. Äänestäjät osoittivat selkeästi keskustalle paikan oppositiossa historiallisen suuren vaalitappion jälkeen.

Keskustan loppu? Seppo Kääriäinen varoittaa Annika Saarikon keskustaa – historiallisen vaalitappion jälkeen kyse on koko puolueen olemassaolosta - Politiikka - Ilta-Sanomat

Mistähän löytäisi sellaisen rautalangan, jolla voisi havainnollistaa, että työn tekeminen luo hyvinvointia ja vaurautta koko yhteiskuntaan. Ulkomaisen työvoiman tuominen kotimaisen korvaamiseksi halvemmalla ei lisää tehdyn työn määrää eikä ole millään muotoa järkevää. Mutta kun Kainuusta ei suin surminkaan haluta lähteä Helsinkiin tekemään epämiellyttäviä töitä, ulkomaisella työvoimalla tätä tilannetta voidaan kohentaa huomattavasti. Tekemättä jätetty työ maksaa kansantaloudelle valtavasti.

Eiköhän ongelma ole se, ettei työt Helsingissä maistu, kun ei sillä palkalla elä siellä? Halpatyövoiman tuonti ei ainakaan auttaisi tähän ongelmaan.

 

[pomk]

Niin mutta kuluttajana minulla on varaa maksaa enemmän, koska saan parempaa palkkaa.

Ellet ole siivooja, niin palkkasi laskee. Yritys jossa työllistyt kilpailee, ja siten tuotteiden hintataso määräytyy, muiden maiden vientiyrityksiä vastaan. Positiivisen katteen ylläpitääkseen siivoojien palkannousu pitää kattaa säästöillä jostain ja palkkaus on selkein juttu josta ottaa olettaen että muut potentiaaliset säästöt on jo tehty.

 

[BongisKhan]

Pitäisikö sitten vaikka vietnamilaista yrittäjää kieltää yrittämästä jos ei puhu loistavaa suomenkieltä? Tai palkkaamasta tarjoilijoita joilta se ei loistavasti onnistu?

En muista että yhdessäkään ei-etnisessä ravintolassa olisi tullut vastaan moinen ”ongelma” vaikka ravintoloissa on tultu käytyä paljon, ja niissäkin voi tilata osoittamalla tai numeron kertomalla.

Kuten jo aiemminkin totesin, minulle on sinänsä ihan sama vaikka tarjoilijat eivät suomea puhuisi. Lähinnä vaatii vaan melkoista laput silmillä kulkemista tai tietoista vääristelyä (en kylläkään ymmärrä miksi joku tätä tekisi) olla huomaamatta tätä ilmiötä, josta on lehdissäkin kirjoiteltu jo useampi vuosi. Mutta tätähän se on ollut jo jonkin aikaa, kun kaikki maahanmuuttoon liittyvät asiat on niin järjettömän latautuneita. Kai tässä on joku tällainen reaktio-vastareaktio-himmeli päällä, että kun yhdellä puolen kenttää ihan kaikki maitopurkin fontista lähtien mamujen syytä, niin toinen puoli kokee sitten velvollisuudekseen vähätellä tai esittää sokeaa kaikissa asioissa ja ilmiöistä, joissa on edes etäisesti sellainen mahdollisuus, että joku ajattelisi negatiivisesti maahanmuuttajista.

Mutta se mikä minulle *ei* ole ihan sama on se, että terveydenhuollossakaan ei voi luottaa saavansa palvelua omalla äidinkielellään. Siinä on kuitenkin vähän tärkeämmistä asioista kyse, kuin siitä ettei vahingossa tilaa väärää annosta. Englanti on ollut pääasiallinen työkieleni viimeiset toistakymmentä vuotta ja minulla tohtorin tutkinto biotieteissä, joten olen toki luultavasti hieman keskimääräistä paremmin kykeneväinen hoitamaan terveysasioitani myös englanniksi, mutta tästäkään ei ole hirveästi apua, jos sen *lääkärin* englanti ei ole tarpeeksi hyvää. Enkä silti kovin mielelläni haluaisi hoitaa terveysasioita englanniksi koska lääketieteen erikoissanasto ei kuitenkaan ole ollut missään aktiivikäytössä. Joten olen kyllä niin natsi, että vaadin jokseenkin täydellistä suomea terveydenhuollon ammatilaisiltani.

Ja nyt ennen kuin tulee lisää silmät pyöreinä sössöttäjiä, että e-en kyllä varppina ole tähänkään ilmiöön törmännyt, niin käsi sydämelle: kuinka paljon olette oikeasti julkisen puolen terveydenhuoltoa PKS:llä käyttäneet viimeisen kymmenen vuoden aikana? Itse nimittäin taisin armeijaa seuranneiden parinkymmenen vuoden aikana käydä ehkä kerran julkisella puolella lääkärissä ja muuten kaikki vähät lääkärikäynnit on hoituneet työnantajan kautta yksityisellä. Uskaltaisin tämän profiilin käyttäjäkunnan keskimääräisen koulutus-, ikä- ja sukupuoliprofiilin huomioiden väittää, että en ole tässä mitenkään kovin poikkeus. Tilanne muuttui kuitenkin lasten myötä ja sen jälkeen on tullut rampattua julkisen terveydenhuollon piirissä enemmänkin ja valitettavasti on jo useamman kerran tullut vastaan näitä kielimuureja. Ehkä mulla sitten vaan on älyttömän paska tuuri tai jotain, mutta ihan yhtä perseestä se on silti ollut joka kerta.

 

[pomk]

Kuten jo aiemminkin totesin, minulle on sinänsä ihan sama vaikka tarjoilijat eivät suomea puhuisi. Lähinnä vaatii vaan melkoista laput silmillä kulkemista tai tietoista vääristelyä (en kylläkään ymmärrä miksi joku tätä tekisi) olla huomaamatta tätä ilmiötä, josta on lehdissäkin kirjoiteltu jo useampi vuosi. Mutta tätähän se on ollut jo jonkin aikaa, kun kaikki maahanmuuttoon liittyvät asiat on niin järjettömän latautuneita. Kai tässä on joku tällainen reaktio-vastareaktio-himmeli päällä, että kun yhdellä puolen kenttää ihan kaikki maitopurkin fontista lähtien mamujen syytä, niin toinen puoli kokee sitten velvollisuudekseen vähätellä tai esittää sokeaa kaikissa asioissa ja ilmiöistä, joissa on edes etäisesti sellainen mahdollisuus, että joku ajattelisi negatiivisesti maahanmuuttajista.

Mutta se mikä minulle *ei* ole ihan sama on se, että terveydenhuollossakaan ei voi luottaa saavansa palvelua omalla äidinkielellään. Siinä on kuitenkin vähän tärkeämmistä asioista kyse, kuin siitä ettei vahingossa tilaa väärää annosta. Englanti on ollut pääasiallinen työkieleni viimeiset toistakymmentä vuotta ja minulla tohtorin tutkinto biotieteissä, joten olen toki luultavasti hieman keskimääräistä paremmin kykeneväinen hoitamaan terveysasioitani myös englanniksi, mutta tästäkään ei ole hirveästi apua, jos sen *lääkärin* englanti ei ole tarpeeksi hyvää. Enkä silti kovin mielelläni haluaisi hoitaa terveysasioita englanniksi koska lääketieteen erikoissanasto ei kuitenkaan ole ollut missään aktiivikäytössä. Joten olen kyllä niin natsi, että vaadin jokseenkin täydellistä suomea terveydenhuollon ammatilaisiltani.

Ja nyt ennen kuin tulee lisää silmät pyöreinä sössöttäjiä, että e-en kyllä varppina ole tähänkään ilmiöön törmännyt, niin käsi sydämelle: kuinka paljon olette oikeasti julkisen puolen terveydenhuoltoa PKS:llä käyttäneet viimeisen kymmenen vuoden aikana? Itse nimittäin taisin armeijaa seuranneiden parinkymmenen vuoden aikana käydä ehkä kerran julkisella puolella lääkärissä ja muuten kaikki vähät lääkärikäynnit on hoituneet työnantajan kautta yksityisellä. Uskaltaisin tämän profiilin käyttäjäkunnan keskimääräisen koulutus-, ikä- ja sukupuoliprofiilin huomioiden väittää, että en ole tässä mitenkään kovin poikkeus. Tilanne muuttui kuitenkin lasten myötä ja sen jälkeen on tullut rampattua julkisen terveydenhuollon piirissä enemmänkin ja valitettavasti on jo useamman kerran tullut vastaan näitä kielimuureja. Ehkä mulla sitten vaan on älyttömän paska tuuri tai jotain.

Julkisellahan sun tosiaan pitää saada hoitoa äidinkielelläsi (jos se on suomi tai ruotsi). Jos näin ei tapahtunut, niin asiasta kirjallisen valituksen jättäminen on suorastaan kansalaisvelvollisuus. Toivottavasti ei jäänyt tekemättä (ei ollut sarkasmia). Sitä pitää tosin ensin vaatia että saa äidinkielellään hoitoa, joka on valitettavasti arkipäivää monelle suomenruotsalaiselle. Eli a) kai muistit pyytää palvelua suomeksi ja b) teit kirjallisen valituksen kun tästä kieltäydyttiin?


Yksityisellä lääkärillä ihan se ja sama että mitä kieltä puhuvat, sillä valinta on täysin sinun että haluatko palvelua käyttää.

 

[Paapaa]

Lähinnä vaatii vaan melkoista laput silmillä kulkemista tai tietoista vääristelyä (en kylläkään ymmärrä miksi joku tätä tekisi) olla huomaamatta tätä ilmiötä, josta on lehdissäkin kirjoiteltu jo useampi vuosi

Ei tähän voi kuin todeta, että luultavasti tuo ilmiö ei toistu tasaisesti kaikissa ravintoloissa. En todella ole törmännyt ilmiöön muuta kuin ehkä 10% ravintolakäynneistä, lähinnä Helsinki-Tampere-Turku-akselilla, mutta ehdottomasti pääosin Helsingissä. Varmuudella yli 90% tarjoilijoista, jotka ovat minua palvelleet puhuvat suomea. Tämä koskee myös etnisiä ravintoloita. Kantakinkkilässäkin palvellaan murtaen suomeksi. Eli ehkä ilmiö näkyy vain tietyissä ravintoloissa, mutta ei toisissa. Eli älä myöskään vähättele toisten kokemuksia. Täällä oli useampi kirjoittaja, jotka eivät tunnista väitettäsi siitä, että yli puolet puhuisi englantia.

 

[draco76]

Kuten jo aiemminkin totesin, minulle on sinänsä ihan sama vaikka tarjoilijat eivät suomea puhuisi. Lähinnä vaatii vaan melkoista laput silmillä kulkemista tai tietoista vääristelyä (en kylläkään ymmärrä miksi joku tätä tekisi) olla huomaamatta tätä ilmiötä, josta on lehdissäkin kirjoiteltu jo useampi vuosi. Mutta tätähän se on ollut jo jonkin aikaa, kun kaikki maahanmuuttoon liittyvät asiat on niin järjettömän latautuneita. Kai tässä on joku tällainen reaktio-vastareaktio-himmeli päällä, että kun yhdellä puolen kenttää ihan kaikki maitopurkin fontista lähtien mamujen syytä, niin toinen puoli kokee sitten velvollisuudekseen vähätellä tai esittää sokeaa kaikissa asioissa ja ilmiöistä, joissa on edes etäisesti sellainen mahdollisuus, että joku ajattelisi negatiivisesti maahanmuuttajista.

Mutta se mikä minulle *ei* ole ihan sama on se, että terveydenhuollossakaan ei voi luottaa saavansa palvelua omalla äidinkielellään. Siinä on kuitenkin vähän tärkeämmistä asioista kyse, kuin siitä ettei vahingossa tilaa väärää annosta. Englanti on ollut pääasiallinen työkieleni viimeiset toistakymmentä vuotta ja minulla tohtorin tutkinto biotieteissä, joten olen toki luultavasti hieman keskimääräistä paremmin kykeneväinen hoitamaan terveysasioitani myös englanniksi, mutta tästäkään ei ole hirveästi apua, jos sen *lääkärin* englanti ei ole tarpeeksi hyvää. Enkä silti kovin mielelläni haluaisi hoitaa terveysasioita englanniksi koska lääketieteen erikoissanasto ei kuitenkaan ole ollut missään aktiivikäytössä. Joten olen kyllä niin natsi, että vaadin jokseenkin täydellistä suomea terveydenhuollon ammatilaisiltani.

Ja nyt ennen kuin tulee lisää silmät pyöreinä sössöttäjiä, että e-en kyllä varppina ole tähänkään ilmiöön törmännyt, niin käsi sydämelle: kuinka paljon olette oikeasti julkisen puolen terveydenhuoltoa PKS:llä käyttäneet viimeisen kymmenen vuoden aikana? Itse nimittäin taisin armeijaa seuranneiden parinkymmenen vuoden aikana käydä ehkä kerran julkisella puolella lääkärissä ja muuten kaikki vähät lääkärikäynnit on hoituneet työnantajan kautta yksityisellä. Uskaltaisin tämän profiilin käyttäjäkunnan keskimääräisen koulutus-, ikä- ja sukupuoliprofiilin huomioiden väittää, että en ole tässä mitenkään kovin poikkeus. Tilanne muuttui kuitenkin lasten myötä ja sen jälkeen on tullut rampattua julkisen terveydenhuollon piirissä enemmänkin ja valitettavasti on jo useamman kerran tullut vastaan näitä kielimuureja. Ehkä mulla sitten vaan on älyttömän paska tuuri tai jotain.

Lasten osalta olen käyttänyt julkista ja ollut hyvä tuuri.

Alkuperäinen väite taisi olla että puolessa ei pärjää Suomella kun sen sijaan nuo ovat poikkeuksia. Jopa Dojo Burgerissa sai suomenkielistä palvelua. Ravintoloiden suhteen ilmeisesti kuitenkin on ainakin sellaisia joissa ei aina saa suomenkielistä palvelua. Nuo ovat kuitenkin vähemmistössä ja määrän takia on helppo löytää mieleinen.

Terveydenhoito on jo pahempi jos sellainen sattuu kohdalle. Takseissa olen törmännyt itse että suomenkieli on huonoa ja lisäksi vielä paikallistuntemus puuttuu. Tässä olisi hyvä että pitäisi käydä taksilupa jossa nuo testattaisiin kunnolla. Omalla kohdallani tuosta tosin ei ole tullut ongelmaa kun osaan englantia tarpeeksi. Anoppi taas ei osaa.

 

[Köntsä-Ana]

Itsellä taas viimeiset ravintolakokemukset Helsingissä ovat sellaisia jossa ainoastaan englanninkielellä pystyy tilaamaan. Ei haittaa minua ollenkaan, mutta olen kiinnittänyt asiaan vaan huomiota. Taisi olla hesarissakin juttua tästä.

 

[B12]

On tästä jo vuosia, mutta Hakaniemen Hiltonissa ei ollut sillä kertaa respassa eikä baarissa Suomea puhuvia.

 

[Herra Ankka]

Eiköhän ongelma ole se, ettei työt Helsingissä maistu, kun ei sillä palkalla elä siellä? Halpatyövoiman tuonti ei ainakaan auttaisi tähän ongelmaan.

Suomessa kaikista töistä saa palkkaa jolla elää (alustatalous eri juttu, mutta sehän ei palkkatyötä olekaan). Voi tosin olla, että ostovoima ja koettu elintaso ovat huomattavasti korkeammat sossun varassa Kainuussa kuin siivoojana Helsingissä (kämppä Korsossa), varsinkin jos on lapsia. Ongelma on siis kannustinloukut, mitä tuontityövoimalla ei ole.

Kannustinloukkujen purkaminen voidaan tehdä kärjistäen kahdella tavalla:

1. Sosiaaliturvasta saatavien tulojen alentaminen, kunnes työ alkaa maistua (= kannustinloukussa olevan ihmisen tulotason alentaminen).
2. Työtä tekemällä saadun korvauksen nostaminen (= kannustinloukussa olevan ihmisen tulotason korottaminen).

Ensimmäinen vaihtoehto ei ole poliittisesti kovin suosittu paitsi kokoomuksessa sekä perussuomalaisten aatejohtajien keskuudessa. Sosiaaliturvan minimitasosta ei myöskään oikeasti voida nipistää kovin paljon, ennen kuin perusoikeudet tulevat vastaan. Ylipäänsä minimitasosta kitisemisessä on suuressa kuvassa kyse aivan pikkurahoista.

Toinen vaihtoehto on niinikään vaikea. Koska suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla, ne eivät voi tuosta noin vain päättää nostaa duunareidensa palkkoja. Vaihtoehdoksi jää matalapalkka-alojen subventoiminen julkisista rahoista. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin siihen tarkoitukseen tehoton.

Puheet perustulosta, negatiivisesta tuloverosta yms. ovat puolestaan törmänneet sekä ideologiseen että institutionaaliseen vastustukseen. Toki yhden luukun sosiaaliturvan, negatiivisen tuloverotuksen ja muiden unelmavisioiden toteuttaminen on myös käytännössä vaikeaa ja monimutkaista, mutta nämä eivät ole mitään perusteita olla aloittamatta määrätietoista työtä ratkaisujen löytämiseksi. Mitään määrätietoisuutta ei vain ole missään näköpiirissä, ja tästä ovat vastuussa kaikki suuret puolueet.

 

[Joku_242]

Toinen vaihtoehto on niinikään vaikea. Koska suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla, ne eivät voi tuosta noin vain päättää nostaa duunareidensa palkkoja. Vaihtoehdoksi jää matalapalkka-alojen subventoiminen julkisista rahoista. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin siihen tarkoitukseen tehoton.

Vain teollisuus kilpailee kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla, eikä sitä ymmärtääkseni ole paljoa PK-seudulla, eikä se muutenkaan varsinaisesti ole matalapalkka-alaa. Sen sijaan bussikuskit, Wolt-kuskit, hoitajat, kaupan kassat ja siivoajat EIVÄT ole töitä joita voidaan siirtää ulkomaille. Tällöin markkinatalouden pitäisi hoitaa homma ennen pitkää - jos työ on sellaista että se tarvii saada tehdyksi, niin luulisi palkkojen nousevan. Jos taas ei, kuten esim. Wolt-kuskin homma voi olla, niin sitten ei ole yhteiskunnan homma järjestää siihen subventoitua halpaduunaria.

Puheet perustulosta, negatiivisesta tuloverosta yms. ovat puolestaan törmänneet sekä ideologiseen että institutionaaliseen vastustukseen. Toki yhden luukun sosiaaliturvan, negatiivisen tuloverotuksen ja muiden unelmavisioiden toteuttaminen on myös käytännössä vaikeaa ja monimutkaista, mutta nämä eivät ole mitään perusteita olla aloittamatta määrätietoista työtä ratkaisujen löytämiseksi. Mitään määrätietoisuutta ei vain ole missään näköpiirissä, ja tästä ovat vastuussa kaikki suuret puolueet.

Voi hyvin olla että olisi järkevämpikin tapa järjestää tukihimmelit kuin nykyinen, mutta se taitaa olla eri keskustelu kuin maahanmuuton avaaminen EU-alueen ulkopuolisille halpaduunareille.

 

[B12]

Suomea houkuttelevammatkin maat ovat kusessa työvoimapulan kanssa. Vaikea kuvitella, miten tänne kylmään ja pimeään saisi massoittain halpaa työvoimaa.

 

[Joku_242]

Suomea houkuttelevammatkin maat ovat kusessa työvoimapulan kanssa. Vaikea kuvitella, miten tänne kylmään ja pimeään saisi massoittain halpaa työvoimaa.

Yhtään osaamista vaativiin hommiin, kuten esim. rekkakuskiksi, putkimieheksi tai vaikka hoitajaksi voi ollakin vaikeaa. Mutta täysin nollakoulutusta vaativiin paikkoihin varmasti olisi tulijoita pilvin pimein - siirtolaisiahan on tullut Välimeren yli Italiaan jo pitkään ties millaisissa pikkupurtiloissa. Eiköhän he tulisi suoraan lentokoneella tänne, jos vaan tulvaportit avattaisiin.

 

[draco76]

Suomea houkuttelevammatkin maat ovat kusessa työvoimapulan kanssa. Vaikea kuvitella, miten tänne kylmään ja pimeään saisi massoittain halpaa työvoimaa.

Maailman onnellisin maa ja hyvä sosiaaliturva ovat isoja valtteja. Pitkä talvi ja vaikea kieli taas haittoja. Suomi on hyvä maa perheelliselle jos vaan saa suomalaisten edut.

 

[Diziet Sma]

Suomea osaamattomista asiakaspalvelijoista on ollut puhetta jo toistakymmentä vuotta sitten. Aarno "Loka" Laitinen haukkui aikoinaan kielitaidottomat junttisuomalaiset, jotka kehtaavat vaatia palvelua suomeksi:

Kämpin terassilla mies komentee tarjoilijaa, joka ei ymmärrä suomea. Ruoveteleläinen keskikoulu ja kauppakoulu eivät ole antaneet asiakkaalle edes välttävää kielitaitoa, ja hän mylvii tarjoilijaraukalle: ”Jumalauta! Me ollaan Suomessa. Opettele suomea.”

Niin paljon kuin täällä Suomessa inhotaan mustalaisia, hurreja, ryssiä ja uudempia maahanmuuttajia, tuntuu ettemme ehkä olekaan se suvaitsevainen sivistyskansa, jollaisena itseämme pidämme.

Aarno Laitinen

aarno1.rssing.com

Onhan se aivan pöyristyttävän suvaitsematonta sivistymättömyyttä, että suomalainen maksava asiakas haluaa kotimaassaan palvelua suomeksi.

 

[draco76]

Onhan se aivan pöyristyttävän suvaitsematonta sivistymättömyyttä, että suomalainen maksava asiakas haluaa kotimaassaan palvelua suomeksi.

Ruotsin kielen taito lienee isompi puute. Kuinkahan isossa osassa Suomen ravintoloita saa palvelua toisella kotimaisella?

 

[Herra Ankka]

Vain teollisuus kilpailee kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla, eikä sitä ymmärtääkseni ole paljoa PK-seudulla, eikä se muutenkaan varsinaisesti ole matalapalkka-alaa. Sen sijaan bussikuskit, Wolt-kuskit, hoitajat, kaupan kassat ja siivoajat EIVÄT ole töitä joita voidaan siirtää ulkomaille. Tällöin markkinatalouden pitäisi hoitaa homma ennen pitkää - jos työ on sellaista että se tarvii saada tehdyksi, niin luulisi palkkojen nousevan. Jos taas ei, kuten esim. Wolt-kuskin homma voi olla, niin sitten ei ole yhteiskunnan homma järjestää siihen subventoitua halpaduunaria.

Tämä on aivan totta. Julkisella puolella palkanmuodostusta rajoittaa kuitenkin ensisijaisesti poliittisesti määräytyvä budjetti eikä markkinat. Palkkojen nostaminen tarkoittaisi käytännössä verotuksen kiristämistä. Sitten ollaankin taas poliittisesti vaikealla alueella.

"Yhteiskunnan homma" on ideologinen termi, eikä se ole välttämättä ole yhteneväinen sen kanssa, mikä on esimerkiksi valtion talouden tai veronmaksajan näkökulmasta kannattavaa. Mutta ei siitä mihinkään pääse, että ideologiset näkemykset ohjaavat tätä keskustelua aika vahvasti.

Voi hyvin olla että olisi järkevämpikin tapa järjestää tukihimmelit kuin nykyinen, mutta se taitaa olla eri keskustelu kuin maahanmuuton avaaminen EU-alueen ulkopuolisille halpaduunareille.

Sikäli kun puhe on siitä, että suomalainen työvoimapotentiaali pitäisi hyödyntää tuontityövoiman sijaan, tukihimmelit ovat mielestäni tässä avainasemassa.

 

[Joku_242]

Tämä on aivan totta. Julkisella puolella palkanmuodostusta rajoittaa kuitenkin ensisijaisesti poliittisesti määräytyvä budjetti eikä markkinat. Palkkojen nostaminen tarkoittaisi käytännössä verotuksen kiristämistä. Sitten ollaankin taas poliittisesti vaikealla alueella.

Toisaalta esim. hoitajien tapauksessa Kelan maksamat asumistuet voisi siirtää palkkoihin ilman että kulut nousisivat.

"Yhteiskunnan homma" on ideologinen termi, eikä se ole välttämättä ole yhteneväinen sen kanssa, mikä on esimerkiksi valtion talouden tai veronmaksajan näkökulmasta kannattavaa. Mutta ei siitä mihinkään pääse, että ideologiset näkemykset ohjaavat tätä keskustelua aika vahvasti.

Voisi kuitenkin kuvitella, että valtion taloudenkaan kannalta ei ole hyvä tilanne jos tänne raahataan esim. Afrikasta halpaduunari siivoamaan tai Wolttikyytejä kuskaamaan että palkat voidaan pitää alhaalla? Varsinkaan jos Pertti Peruskoulukoulutettu sitten jää kotiin vetämään tukia.

 

[PalleX]

Maailman onnellisin maa ja hyvä sosiaaliturva ovat isoja valtteja. Pitkä talvi ja vaikea kieli taas haittoja. Suomi on hyvä maa perheelliselle jos vaan saa suomalaisten edut.

Tämä on just se ongelma kun puhutaan työvoiman saatavuudesta ja vastauksena nähdään hyvä sosiaaliturva

 

[Herra Ankka]

Voisi kuitenkin kuvitella, että valtion taloudenkaan kannalta ei ole hyvä tilanne jos tänne raahataan esim. Afrikasta halpaduunari siivoamaan tai Wolttikyytejä kuskaamaan että palkat voidaan pitää alhaalla? Varsinkaan jos Pertti Peruskoulukoulutettu sitten jää kotiin vetämään tukia.

Ei missään nimessä ole hyödyllistä tuoda sellaista työvoimaa, joka käytännössä korvaa kotimaista ja polkee palkkoja. Kotimaisen työttömyyden todellisuus ei kuitenkaan ole sitä, että millään yritys- tai julkistalouden kannalta realistisella palkankorotuksella (tai vastaavasti sosiaaliturvan alentamisella) siirryttäisiin ammattimaisesta tukien nostamisesta palkkatyöhön. Ongelmat ovat paljon syvemmällä kohtaannossa ja kannustinloukuissa. Näitä ongelmia tuontityövoiman kohdalla ei ole.

 

[draco76]

Tämä on just se ongelma kun puhutaan työvoiman saatavuudesta ja vastauksena nähdään hyvä sosiaaliturva

Sehän siinä on halutaanko tuota käyttää. Koulutettujen osalta se olisi hyvä, esimerkiksi sairaanhoitajien. Heidät tulisi saada juurtumaan Suomeen.

 

[InarinIhme]

Näitä ongelmia tuontityövoiman kohdalla ei ole.

Ei tietenkään ole. Niistä taistellaan sitten orjatyövoima-oikeudenkäynneissä. Närpiö. Todella moni nepalilainen firma ja kiinalaiset + woltin lainaamiskulttuuri sen osoittaa

 

[Herra Ankka]

Ei tietenkään ole. Niistä taistellaan sitten orjatyövoima-oikeudenkäynneissä. Närpiö. Todella moni nepalilainen firma ja kiinalaiset + woltin lainaamiskulttuuri sen osoittaa

Hyväksikäyttö ja ihmiskauppa ovat oma ongelmansa, johon puuttumiseksi meillä on nähdäkseni Suomessa hyvät valmiudet. Työlainsäädännössä ei ole mitään porsaanreikiä, vaan kyse on ihan vaan viranomaisvalvonnan oikeasta kohdistamisesta. Onko muuten niin, että nämä ongelmat ovat sattumoisin keskittyneet pienehköihin yrityksiin?

 

[Rullakebab]

Tämä on just se ongelma kun puhutaan työvoiman saatavuudesta ja vastauksena nähdään hyvä sosiaaliturva

Erittäin hyvin sanottu.

 

[Pakana76]

Aika kapeakatseista tuijottaa pelkästään yksittäisen työntekijän palkan verotusta ja verrata sitä hänen saamiin tukiin. Jos työ on tuottavaa työnantajalle, niin tuleehan siitä muutakin tuottoa julkiseen laariin, alaportaan töillä tuotetaan rahat niihin osinkoihin, johtoportaan palkkoihin, yritysverotukseen, ALVn yms. Pitää pystyä katsomaan, mitä se maksaa, jos ne duunit jää tekemättä, miten se vaikuttaa kasvuun, jos firmat ei saa työvoimaa noihin halvempiin duuneihin, ei ne kuitenkaan huvikseen jengiä palkkaa, vaan sillä nähdään olevan mahdollisuus tienata enemmän fyrkkaa omistajille, tai ainakin johtoportaalle.