- Liittynyt
- 21.02.2020
- Viestejä
- 1 119
Sen voi toki kehystää monella tavalla. Itse ajattelen että jos tuottaa valtiolle omalla käytöksellään menoja niin pitää olettaa että jotain joutuu silloin myös tekemään, jos syy on oma vika, eikä esimerkiksi onnettomuus tai sairaus jolle ei itse mitään voi. Olemalla lihava yksilö voi aiheuttaa todella isot kulut yhteiskunnalle ja yhteiskunta voi siihen vaikuttaa. Käytämmehän turvavyötäkin autoissa ja sen käyttämättä jättäminen on sakotettavaa. Ei liikunnasta haittaa olisi kuitenkaan kenellekään.Tämä ei minusta ole verrannollinen työllisyystoimiin. Ei valtion pitäisi puuttua itsensä elättävien ihmisten elämään yhtään sen enempää kun on pakko, mutta sitten taas valtion tukijärjestelmiin pudonneiden saaminen takaisin työelämään taas on oleellista jottei koko järjestelmä rapaudu.
Lihavuudessa nimenomaan (tästä on keskusteltu jo paljon lihavuusketjussa, missä tästä syy-seuraussuhteesta voidaan vääntää enemmänkin) kyse on juurikin yhteiskunnan muutoksesta. Geenit eivät ole muuttuneet viimeisen 50 vuoden aikana. Kaupat ovat muuttuneet, ruoka on muuttunut, työelämä on muuttunut ja niin edelleen. Ei lihavuus ole itsekurista kiinni. Yksikään ammattilainen joka lihavuusongelmien kanssa toimii, ei sanoisi noin.Lihavuudessa taas on monenlaisia syitä, sekään ei ole niin yksinkertaista. Meillä kaikilla on heikkouksia. Jos on niin onnekas että ei itsessään yhtään heikkoutta tunnista, niin niitä voi tulla vaikka omille lapsille supergeeneistä huolimatta. Joku on taipuvainen lihavuuteen eikä ole itsekuria laihduttamiseen, joku on altis ryyppäämään tai addiktoitumaan peleihin tms., jollain on syntymästä heikommat älynlahjat eikä edes ymmärrä omaa parastaan, jollain on geenit jonka takia on sairaalloinen. Pakot tai sanktiot eivät ole oikein näihin toimineet.
Ja millä perusteella pakot ja sanktiot eivät ole toimineet? Eihän niitä ole edes koskaan kokeiltu. Enkä välttämättä sano että pitäisi.