• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

noin muuten alkaa nykyään olemaan enemmänkin sääntö kuin poikkeus, että tarjoiluhenkilökunta ei välttämättä puhu ollenkaan suomea isossa osassa PKS:n rafloista
Pitäisikö sitten vaikka vietnamilaista yrittäjää kieltää yrittämästä jos ei puhu loistavaa suomenkieltä? Tai palkkaamasta tarjoilijoita joilta se ei loistavasti onnistu?

En muista että yhdessäkään ei-etnisessä ravintolassa olisi tullut vastaan moinen ”ongelma” vaikka ravintoloissa on tultu käytyä paljon, ja niissäkin voi tilata osoittamalla tai numeron kertomalla.
 
Kepulainen veteraanipoliitikko Kääriäinen on näemmä analysoinut Kepun tappion syitä. Vähemmän yllättäen hänenkin mielestä keskeisenä syynä on vihervasemmistolaiseen hallitukseen osallistuminen.

KÄÄRIÄISEN MUKAAN keskusta teki raskaan virheen, kun se vuoden 2019 vaalitappion jälkeen hyppäsi Juha Sipilän (kesk) johdolla Antti Rinteen (sd) vihervasemmistolaiseen hallitukseen.

– Keskustan johdon – puoluevaltuustoa myöten – olisi kuulunut kunnioittaa keväällä 2019 kansalaisten vaaleissa ilmaisemaa tahtoa. 18 paikan menetys oli puolueen historian suurin. Äänestäjät osoittivat selkeästi keskustalle paikan oppositiossa historiallisen suuren vaalitappion jälkeen.

Keskustan loppu? Seppo Kääriäinen varoittaa Annika Saarikon keskustaa – historiallisen vaalitappion jälkeen kyse on koko puolueen olemassaolosta - Politiikka - Ilta-Sanomat






Mistähän löytäisi sellaisen rautalangan, jolla voisi havainnollistaa, että työn tekeminen luo hyvinvointia ja vaurautta koko yhteiskuntaan. Ulkomaisen työvoiman tuominen kotimaisen korvaamiseksi halvemmalla ei lisää tehdyn työn määrää eikä ole millään muotoa järkevää. Mutta kun Kainuusta ei suin surminkaan haluta lähteä Helsinkiin tekemään epämiellyttäviä töitä, ulkomaisella työvoimalla tätä tilannetta voidaan kohentaa huomattavasti. Tekemättä jätetty työ maksaa kansantaloudelle valtavasti.

Eiköhän ongelma ole se, ettei työt Helsingissä maistu, kun ei sillä palkalla elä siellä? Halpatyövoiman tuonti ei ainakaan auttaisi tähän ongelmaan.
 
Niin mutta kuluttajana minulla on varaa maksaa enemmän, koska saan parempaa palkkaa.
Ellet ole siivooja, niin palkkasi laskee. Yritys jossa työllistyt kilpailee, ja siten tuotteiden hintataso määräytyy, muiden maiden vientiyrityksiä vastaan. Positiivisen katteen ylläpitääkseen siivoojien palkannousu pitää kattaa säästöillä jostain ja palkkaus on selkein juttu josta ottaa olettaen että muut potentiaaliset säästöt on jo tehty.
 
Pitäisikö sitten vaikka vietnamilaista yrittäjää kieltää yrittämästä jos ei puhu loistavaa suomenkieltä? Tai palkkaamasta tarjoilijoita joilta se ei loistavasti onnistu?

En muista että yhdessäkään ei-etnisessä ravintolassa olisi tullut vastaan moinen ”ongelma” vaikka ravintoloissa on tultu käytyä paljon, ja niissäkin voi tilata osoittamalla tai numeron kertomalla.

Kuten jo aiemminkin totesin, minulle on sinänsä ihan sama vaikka tarjoilijat eivät suomea puhuisi. Lähinnä vaatii vaan melkoista laput silmillä kulkemista tai tietoista vääristelyä (en kylläkään ymmärrä miksi joku tätä tekisi) olla huomaamatta tätä ilmiötä, josta on lehdissäkin kirjoiteltu jo useampi vuosi. Mutta tätähän se on ollut jo jonkin aikaa, kun kaikki maahanmuuttoon liittyvät asiat on niin järjettömän latautuneita. Kai tässä on joku tällainen reaktio-vastareaktio-himmeli päällä, että kun yhdellä puolen kenttää ihan kaikki maitopurkin fontista lähtien mamujen syytä, niin toinen puoli kokee sitten velvollisuudekseen vähätellä tai esittää sokeaa kaikissa asioissa ja ilmiöistä, joissa on edes etäisesti sellainen mahdollisuus, että joku ajattelisi negatiivisesti maahanmuuttajista.

Mutta se mikä minulle *ei* ole ihan sama on se, että terveydenhuollossakaan ei voi luottaa saavansa palvelua omalla äidinkielellään. Siinä on kuitenkin vähän tärkeämmistä asioista kyse, kuin siitä ettei vahingossa tilaa väärää annosta. Englanti on ollut pääasiallinen työkieleni viimeiset toistakymmentä vuotta ja minulla tohtorin tutkinto biotieteissä, joten olen toki luultavasti hieman keskimääräistä paremmin kykeneväinen hoitamaan terveysasioitani myös englanniksi, mutta tästäkään ei ole hirveästi apua, jos sen *lääkärin* englanti ei ole tarpeeksi hyvää. Enkä silti kovin mielelläni haluaisi hoitaa terveysasioita englanniksi koska lääketieteen erikoissanasto ei kuitenkaan ole ollut missään aktiivikäytössä. Joten olen kyllä niin natsi, että vaadin jokseenkin täydellistä suomea terveydenhuollon ammatilaisiltani.

Ja nyt ennen kuin tulee lisää silmät pyöreinä sössöttäjiä, että e-en kyllä varppina ole tähänkään ilmiöön törmännyt, niin käsi sydämelle: kuinka paljon olette oikeasti julkisen puolen terveydenhuoltoa PKS:llä käyttäneet viimeisen kymmenen vuoden aikana? Itse nimittäin taisin armeijaa seuranneiden parinkymmenen vuoden aikana käydä ehkä kerran julkisella puolella lääkärissä ja muuten kaikki vähät lääkärikäynnit on hoituneet työnantajan kautta yksityisellä. Uskaltaisin tämän profiilin käyttäjäkunnan keskimääräisen koulutus-, ikä- ja sukupuoliprofiilin huomioiden väittää, että en ole tässä mitenkään kovin poikkeus. Tilanne muuttui kuitenkin lasten myötä ja sen jälkeen on tullut rampattua julkisen terveydenhuollon piirissä enemmänkin ja valitettavasti on jo useamman kerran tullut vastaan näitä kielimuureja. Ehkä mulla sitten vaan on älyttömän paska tuuri tai jotain, mutta ihan yhtä perseestä se on silti ollut joka kerta.
 
Viimeksi muokattu:
Kuten jo aiemminkin totesin, minulle on sinänsä ihan sama vaikka tarjoilijat eivät suomea puhuisi. Lähinnä vaatii vaan melkoista laput silmillä kulkemista tai tietoista vääristelyä (en kylläkään ymmärrä miksi joku tätä tekisi) olla huomaamatta tätä ilmiötä, josta on lehdissäkin kirjoiteltu jo useampi vuosi. Mutta tätähän se on ollut jo jonkin aikaa, kun kaikki maahanmuuttoon liittyvät asiat on niin järjettömän latautuneita. Kai tässä on joku tällainen reaktio-vastareaktio-himmeli päällä, että kun yhdellä puolen kenttää ihan kaikki maitopurkin fontista lähtien mamujen syytä, niin toinen puoli kokee sitten velvollisuudekseen vähätellä tai esittää sokeaa kaikissa asioissa ja ilmiöistä, joissa on edes etäisesti sellainen mahdollisuus, että joku ajattelisi negatiivisesti maahanmuuttajista.

Mutta se mikä minulle *ei* ole ihan sama on se, että terveydenhuollossakaan ei voi luottaa saavansa palvelua omalla äidinkielellään. Siinä on kuitenkin vähän tärkeämmistä asioista kyse, kuin siitä ettei vahingossa tilaa väärää annosta. Englanti on ollut pääasiallinen työkieleni viimeiset toistakymmentä vuotta ja minulla tohtorin tutkinto biotieteissä, joten olen toki luultavasti hieman keskimääräistä paremmin kykeneväinen hoitamaan terveysasioitani myös englanniksi, mutta tästäkään ei ole hirveästi apua, jos sen *lääkärin* englanti ei ole tarpeeksi hyvää. Enkä silti kovin mielelläni haluaisi hoitaa terveysasioita englanniksi koska lääketieteen erikoissanasto ei kuitenkaan ole ollut missään aktiivikäytössä. Joten olen kyllä niin natsi, että vaadin jokseenkin täydellistä suomea terveydenhuollon ammatilaisiltani.

Ja nyt ennen kuin tulee lisää silmät pyöreinä sössöttäjiä, että e-en kyllä varppina ole tähänkään ilmiöön törmännyt, niin käsi sydämelle: kuinka paljon olette oikeasti julkisen puolen terveydenhuoltoa PKS:llä käyttäneet viimeisen kymmenen vuoden aikana? Itse nimittäin taisin armeijaa seuranneiden parinkymmenen vuoden aikana käydä ehkä kerran julkisella puolella lääkärissä ja muuten kaikki vähät lääkärikäynnit on hoituneet työnantajan kautta yksityisellä. Uskaltaisin tämän profiilin käyttäjäkunnan keskimääräisen koulutus-, ikä- ja sukupuoliprofiilin huomioiden väittää, että en ole tässä mitenkään kovin poikkeus. Tilanne muuttui kuitenkin lasten myötä ja sen jälkeen on tullut rampattua julkisen terveydenhuollon piirissä enemmänkin ja valitettavasti on jo useamman kerran tullut vastaan näitä kielimuureja. Ehkä mulla sitten vaan on älyttömän paska tuuri tai jotain.
Julkisellahan sun tosiaan pitää saada hoitoa äidinkielelläsi (jos se on suomi tai ruotsi). Jos näin ei tapahtunut, niin asiasta kirjallisen valituksen jättäminen on suorastaan kansalaisvelvollisuus. Toivottavasti ei jäänyt tekemättä (ei ollut sarkasmia). Sitä pitää tosin ensin vaatia että saa äidinkielellään hoitoa, joka on valitettavasti arkipäivää monelle suomenruotsalaiselle. Eli a) kai muistit pyytää palvelua suomeksi ja b) teit kirjallisen valituksen kun tästä kieltäydyttiin?


Yksityisellä lääkärillä ihan se ja sama että mitä kieltä puhuvat, sillä valinta on täysin sinun että haluatko palvelua käyttää.
 
Lähinnä vaatii vaan melkoista laput silmillä kulkemista tai tietoista vääristelyä (en kylläkään ymmärrä miksi joku tätä tekisi) olla huomaamatta tätä ilmiötä, josta on lehdissäkin kirjoiteltu jo useampi vuosi

Ei tähän voi kuin todeta, että luultavasti tuo ilmiö ei toistu tasaisesti kaikissa ravintoloissa. En todella ole törmännyt ilmiöön muuta kuin ehkä 10% ravintolakäynneistä, lähinnä Helsinki-Tampere-Turku-akselilla, mutta ehdottomasti pääosin Helsingissä. Varmuudella yli 90% tarjoilijoista, jotka ovat minua palvelleet puhuvat suomea. Tämä koskee myös etnisiä ravintoloita. Kantakinkkilässäkin palvellaan murtaen suomeksi. Eli ehkä ilmiö näkyy vain tietyissä ravintoloissa, mutta ei toisissa. Eli älä myöskään vähättele toisten kokemuksia. Täällä oli useampi kirjoittaja, jotka eivät tunnista väitettäsi siitä, että yli puolet puhuisi englantia.
 
Kuten jo aiemminkin totesin, minulle on sinänsä ihan sama vaikka tarjoilijat eivät suomea puhuisi. Lähinnä vaatii vaan melkoista laput silmillä kulkemista tai tietoista vääristelyä (en kylläkään ymmärrä miksi joku tätä tekisi) olla huomaamatta tätä ilmiötä, josta on lehdissäkin kirjoiteltu jo useampi vuosi. Mutta tätähän se on ollut jo jonkin aikaa, kun kaikki maahanmuuttoon liittyvät asiat on niin järjettömän latautuneita. Kai tässä on joku tällainen reaktio-vastareaktio-himmeli päällä, että kun yhdellä puolen kenttää ihan kaikki maitopurkin fontista lähtien mamujen syytä, niin toinen puoli kokee sitten velvollisuudekseen vähätellä tai esittää sokeaa kaikissa asioissa ja ilmiöistä, joissa on edes etäisesti sellainen mahdollisuus, että joku ajattelisi negatiivisesti maahanmuuttajista.

Mutta se mikä minulle *ei* ole ihan sama on se, että terveydenhuollossakaan ei voi luottaa saavansa palvelua omalla äidinkielellään. Siinä on kuitenkin vähän tärkeämmistä asioista kyse, kuin siitä ettei vahingossa tilaa väärää annosta. Englanti on ollut pääasiallinen työkieleni viimeiset toistakymmentä vuotta ja minulla tohtorin tutkinto biotieteissä, joten olen toki luultavasti hieman keskimääräistä paremmin kykeneväinen hoitamaan terveysasioitani myös englanniksi, mutta tästäkään ei ole hirveästi apua, jos sen *lääkärin* englanti ei ole tarpeeksi hyvää. Enkä silti kovin mielelläni haluaisi hoitaa terveysasioita englanniksi koska lääketieteen erikoissanasto ei kuitenkaan ole ollut missään aktiivikäytössä. Joten olen kyllä niin natsi, että vaadin jokseenkin täydellistä suomea terveydenhuollon ammatilaisiltani.

Ja nyt ennen kuin tulee lisää silmät pyöreinä sössöttäjiä, että e-en kyllä varppina ole tähänkään ilmiöön törmännyt, niin käsi sydämelle: kuinka paljon olette oikeasti julkisen puolen terveydenhuoltoa PKS:llä käyttäneet viimeisen kymmenen vuoden aikana? Itse nimittäin taisin armeijaa seuranneiden parinkymmenen vuoden aikana käydä ehkä kerran julkisella puolella lääkärissä ja muuten kaikki vähät lääkärikäynnit on hoituneet työnantajan kautta yksityisellä. Uskaltaisin tämän profiilin käyttäjäkunnan keskimääräisen koulutus-, ikä- ja sukupuoliprofiilin huomioiden väittää, että en ole tässä mitenkään kovin poikkeus. Tilanne muuttui kuitenkin lasten myötä ja sen jälkeen on tullut rampattua julkisen terveydenhuollon piirissä enemmänkin ja valitettavasti on jo useamman kerran tullut vastaan näitä kielimuureja. Ehkä mulla sitten vaan on älyttömän paska tuuri tai jotain.
Lasten osalta olen käyttänyt julkista ja ollut hyvä tuuri.

Alkuperäinen väite taisi olla että puolessa ei pärjää Suomella kun sen sijaan nuo ovat poikkeuksia. Jopa Dojo Burgerissa sai suomenkielistä palvelua. Ravintoloiden suhteen ilmeisesti kuitenkin on ainakin sellaisia joissa ei aina saa suomenkielistä palvelua. Nuo ovat kuitenkin vähemmistössä ja määrän takia on helppo löytää mieleinen.

Terveydenhoito on jo pahempi jos sellainen sattuu kohdalle. Takseissa olen törmännyt itse että suomenkieli on huonoa ja lisäksi vielä paikallistuntemus puuttuu. Tässä olisi hyvä että pitäisi käydä taksilupa jossa nuo testattaisiin kunnolla. Omalla kohdallani tuosta tosin ei ole tullut ongelmaa kun osaan englantia tarpeeksi. Anoppi taas ei osaa.
 
Itsellä taas viimeiset ravintolakokemukset Helsingissä ovat sellaisia jossa ainoastaan englanninkielellä pystyy tilaamaan. Ei haittaa minua ollenkaan, mutta olen kiinnittänyt asiaan vaan huomiota. Taisi olla hesarissakin juttua tästä.
 
On tästä jo vuosia, mutta Hakaniemen Hiltonissa ei ollut sillä kertaa respassa eikä baarissa Suomea puhuvia.
 
Eiköhän ongelma ole se, ettei työt Helsingissä maistu, kun ei sillä palkalla elä siellä? Halpatyövoiman tuonti ei ainakaan auttaisi tähän ongelmaan.

Suomessa kaikista töistä saa palkkaa jolla elää (alustatalous eri juttu, mutta sehän ei palkkatyötä olekaan). Voi tosin olla, että ostovoima ja koettu elintaso ovat huomattavasti korkeammat sossun varassa Kainuussa kuin siivoojana Helsingissä (kämppä Korsossa), varsinkin jos on lapsia. Ongelma on siis kannustinloukut, mitä tuontityövoimalla ei ole.

Kannustinloukkujen purkaminen voidaan tehdä kärjistäen kahdella tavalla:
  1. Sosiaaliturvasta saatavien tulojen alentaminen, kunnes työ alkaa maistua (= kannustinloukussa olevan ihmisen tulotason alentaminen).
  2. Työtä tekemällä saadun korvauksen nostaminen (= kannustinloukussa olevan ihmisen tulotason korottaminen).
Ensimmäinen vaihtoehto ei ole poliittisesti kovin suosittu paitsi kokoomuksessa sekä perussuomalaisten aatejohtajien keskuudessa. Sosiaaliturvan minimitasosta ei myöskään oikeasti voida nipistää kovin paljon, ennen kuin perusoikeudet tulevat vastaan. Ylipäänsä minimitasosta kitisemisessä on suuressa kuvassa kyse aivan pikkurahoista.

Toinen vaihtoehto on niinikään vaikea. Koska suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla, ne eivät voi tuosta noin vain päättää nostaa duunareidensa palkkoja. Vaihtoehdoksi jää matalapalkka-alojen subventoiminen julkisista rahoista. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin siihen tarkoitukseen tehoton.

Puheet perustulosta, negatiivisesta tuloverosta yms. ovat puolestaan törmänneet sekä ideologiseen että institutionaaliseen vastustukseen. Toki yhden luukun sosiaaliturvan, negatiivisen tuloverotuksen ja muiden unelmavisioiden toteuttaminen on myös käytännössä vaikeaa ja monimutkaista, mutta nämä eivät ole mitään perusteita olla aloittamatta määrätietoista työtä ratkaisujen löytämiseksi. Mitään määrätietoisuutta ei vain ole missään näköpiirissä, ja tästä ovat vastuussa kaikki suuret puolueet.
 
Toinen vaihtoehto on niinikään vaikea. Koska suomalaiset yritykset toimivat kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla, ne eivät voi tuosta noin vain päättää nostaa duunareidensa palkkoja. Vaihtoehdoksi jää matalapalkka-alojen subventoiminen julkisista rahoista. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin siihen tarkoitukseen tehoton.

Vain teollisuus kilpailee kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla, eikä sitä ymmärtääkseni ole paljoa PK-seudulla, eikä se muutenkaan varsinaisesti ole matalapalkka-alaa. Sen sijaan bussikuskit, Wolt-kuskit, hoitajat, kaupan kassat ja siivoajat EIVÄT ole töitä joita voidaan siirtää ulkomaille. Tällöin markkinatalouden pitäisi hoitaa homma ennen pitkää - jos työ on sellaista että se tarvii saada tehdyksi, niin luulisi palkkojen nousevan. Jos taas ei, kuten esim. Wolt-kuskin homma voi olla, niin sitten ei ole yhteiskunnan homma järjestää siihen subventoitua halpaduunaria.

Puheet perustulosta, negatiivisesta tuloverosta yms. ovat puolestaan törmänneet sekä ideologiseen että institutionaaliseen vastustukseen. Toki yhden luukun sosiaaliturvan, negatiivisen tuloverotuksen ja muiden unelmavisioiden toteuttaminen on myös käytännössä vaikeaa ja monimutkaista, mutta nämä eivät ole mitään perusteita olla aloittamatta määrätietoista työtä ratkaisujen löytämiseksi. Mitään määrätietoisuutta ei vain ole missään näköpiirissä, ja tästä ovat vastuussa kaikki suuret puolueet.

Voi hyvin olla että olisi järkevämpikin tapa järjestää tukihimmelit kuin nykyinen, mutta se taitaa olla eri keskustelu kuin maahanmuuton avaaminen EU-alueen ulkopuolisille halpaduunareille.
 
Suomea houkuttelevammatkin maat ovat kusessa työvoimapulan kanssa. Vaikea kuvitella, miten tänne kylmään ja pimeään saisi massoittain halpaa työvoimaa.
 
Suomea houkuttelevammatkin maat ovat kusessa työvoimapulan kanssa. Vaikea kuvitella, miten tänne kylmään ja pimeään saisi massoittain halpaa työvoimaa.

Yhtään osaamista vaativiin hommiin, kuten esim. rekkakuskiksi, putkimieheksi tai vaikka hoitajaksi voi ollakin vaikeaa. Mutta täysin nollakoulutusta vaativiin paikkoihin varmasti olisi tulijoita pilvin pimein - siirtolaisiahan on tullut Välimeren yli Italiaan jo pitkään ties millaisissa pikkupurtiloissa. Eiköhän he tulisi suoraan lentokoneella tänne, jos vaan tulvaportit avattaisiin.
 
Suomea houkuttelevammatkin maat ovat kusessa työvoimapulan kanssa. Vaikea kuvitella, miten tänne kylmään ja pimeään saisi massoittain halpaa työvoimaa.
Maailman onnellisin maa ja hyvä sosiaaliturva ovat isoja valtteja. Pitkä talvi ja vaikea kieli taas haittoja. Suomi on hyvä maa perheelliselle jos vaan saa suomalaisten edut.
 
Suomea osaamattomista asiakaspalvelijoista on ollut puhetta jo toistakymmentä vuotta sitten. Aarno "Loka" Laitinen haukkui aikoinaan kielitaidottomat junttisuomalaiset, jotka kehtaavat vaatia palvelua suomeksi:

Aarno Laitinen: Rasismin arkea (Iltalehti 26.11.2012) sanoi:
Kämpin terassilla mies komentee tarjoilijaa, joka ei ymmärrä suomea. Ruoveteleläinen keskikoulu ja kauppakoulu eivät ole antaneet asiakkaalle edes välttävää kielitaitoa, ja hän mylvii tarjoilijaraukalle: ”Jumalauta! Me ollaan Suomessa. Opettele suomea.”

Niin paljon kuin täällä Suomessa inhotaan mustalaisia, hurreja, ryssiä ja uudempia maahanmuuttajia, tuntuu ettemme ehkä olekaan se suvaitsevainen sivistyskansa, jollaisena itseämme pidämme.
Onhan se aivan pöyristyttävän suvaitsematonta sivistymättömyyttä, että suomalainen maksava asiakas haluaa kotimaassaan palvelua suomeksi.
 
Onhan se aivan pöyristyttävän suvaitsematonta sivistymättömyyttä, että suomalainen maksava asiakas haluaa kotimaassaan palvelua suomeksi.
Ruotsin kielen taito lienee isompi puute. Kuinkahan isossa osassa Suomen ravintoloita saa palvelua toisella kotimaisella?
 
Vain teollisuus kilpailee kansainvälisesti kilpailluilla markkinoilla, eikä sitä ymmärtääkseni ole paljoa PK-seudulla, eikä se muutenkaan varsinaisesti ole matalapalkka-alaa. Sen sijaan bussikuskit, Wolt-kuskit, hoitajat, kaupan kassat ja siivoajat EIVÄT ole töitä joita voidaan siirtää ulkomaille. Tällöin markkinatalouden pitäisi hoitaa homma ennen pitkää - jos työ on sellaista että se tarvii saada tehdyksi, niin luulisi palkkojen nousevan. Jos taas ei, kuten esim. Wolt-kuskin homma voi olla, niin sitten ei ole yhteiskunnan homma järjestää siihen subventoitua halpaduunaria.

Tämä on aivan totta. Julkisella puolella palkanmuodostusta rajoittaa kuitenkin ensisijaisesti poliittisesti määräytyvä budjetti eikä markkinat. Palkkojen nostaminen tarkoittaisi käytännössä verotuksen kiristämistä. Sitten ollaankin taas poliittisesti vaikealla alueella.

"Yhteiskunnan homma" on ideologinen termi, eikä se ole välttämättä ole yhteneväinen sen kanssa, mikä on esimerkiksi valtion talouden tai veronmaksajan näkökulmasta kannattavaa. Mutta ei siitä mihinkään pääse, että ideologiset näkemykset ohjaavat tätä keskustelua aika vahvasti.

Voi hyvin olla että olisi järkevämpikin tapa järjestää tukihimmelit kuin nykyinen, mutta se taitaa olla eri keskustelu kuin maahanmuuton avaaminen EU-alueen ulkopuolisille halpaduunareille.

Sikäli kun puhe on siitä, että suomalainen työvoimapotentiaali pitäisi hyödyntää tuontityövoiman sijaan, tukihimmelit ovat mielestäni tässä avainasemassa.
 
Tämä on aivan totta. Julkisella puolella palkanmuodostusta rajoittaa kuitenkin ensisijaisesti poliittisesti määräytyvä budjetti eikä markkinat. Palkkojen nostaminen tarkoittaisi käytännössä verotuksen kiristämistä. Sitten ollaankin taas poliittisesti vaikealla alueella.

Toisaalta esim. hoitajien tapauksessa Kelan maksamat asumistuet voisi siirtää palkkoihin ilman että kulut nousisivat.

"Yhteiskunnan homma" on ideologinen termi, eikä se ole välttämättä ole yhteneväinen sen kanssa, mikä on esimerkiksi valtion talouden tai veronmaksajan näkökulmasta kannattavaa. Mutta ei siitä mihinkään pääse, että ideologiset näkemykset ohjaavat tätä keskustelua aika vahvasti.

Voisi kuitenkin kuvitella, että valtion taloudenkaan kannalta ei ole hyvä tilanne jos tänne raahataan esim. Afrikasta halpaduunari siivoamaan tai Wolttikyytejä kuskaamaan että palkat voidaan pitää alhaalla? Varsinkaan jos Pertti Peruskoulukoulutettu sitten jää kotiin vetämään tukia.
 
Voisi kuitenkin kuvitella, että valtion taloudenkaan kannalta ei ole hyvä tilanne jos tänne raahataan esim. Afrikasta halpaduunari siivoamaan tai Wolttikyytejä kuskaamaan että palkat voidaan pitää alhaalla? Varsinkaan jos Pertti Peruskoulukoulutettu sitten jää kotiin vetämään tukia.

Ei missään nimessä ole hyödyllistä tuoda sellaista työvoimaa, joka käytännössä korvaa kotimaista ja polkee palkkoja. Kotimaisen työttömyyden todellisuus ei kuitenkaan ole sitä, että millään yritys- tai julkistalouden kannalta realistisella palkankorotuksella (tai vastaavasti sosiaaliturvan alentamisella) siirryttäisiin ammattimaisesta tukien nostamisesta palkkatyöhön. Ongelmat ovat paljon syvemmällä kohtaannossa ja kannustinloukuissa. Näitä ongelmia tuontityövoiman kohdalla ei ole.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on just se ongelma kun puhutaan työvoiman saatavuudesta ja vastauksena nähdään hyvä sosiaaliturva :D
Sehän siinä on halutaanko tuota käyttää. Koulutettujen osalta se olisi hyvä, esimerkiksi sairaanhoitajien. Heidät tulisi saada juurtumaan Suomeen.
 
Ei tietenkään ole. Niistä taistellaan sitten orjatyövoima-oikeudenkäynneissä. Närpiö. Todella moni nepalilainen firma ja kiinalaiset + woltin lainaamiskulttuuri sen osoittaa

Hyväksikäyttö ja ihmiskauppa ovat oma ongelmansa, johon puuttumiseksi meillä on nähdäkseni Suomessa hyvät valmiudet. Työlainsäädännössä ei ole mitään porsaanreikiä, vaan kyse on ihan vaan viranomaisvalvonnan oikeasta kohdistamisesta. Onko muuten niin, että nämä ongelmat ovat sattumoisin keskittyneet pienehköihin yrityksiin?
 
Aika kapeakatseista tuijottaa pelkästään yksittäisen työntekijän palkan verotusta ja verrata sitä hänen saamiin tukiin. Jos työ on tuottavaa työnantajalle, niin tuleehan siitä muutakin tuottoa julkiseen laariin, alaportaan töillä tuotetaan rahat niihin osinkoihin, johtoportaan palkkoihin, yritysverotukseen, ALVn yms. Pitää pystyä katsomaan, mitä se maksaa, jos ne duunit jää tekemättä, miten se vaikuttaa kasvuun, jos firmat ei saa työvoimaa noihin halvempiin duuneihin, ei ne kuitenkaan huvikseen jengiä palkkaa, vaan sillä nähdään olevan mahdollisuus tienata enemmän fyrkkaa omistajille, tai ainakin johtoportaalle.
 
Aika kapeakatseista tuijottaa pelkästään yksittäisen työntekijän palkan verotusta ja verrata sitä hänen saamiin tukiin. Jos työ on tuottavaa työnantajalle, niin tuleehan siitä muutakin tuottoa julkiseen laariin, alaportaan töillä tuotetaan rahat niihin osinkoihin, johtoportaan palkkoihin, yritysverotukseen, ALVn yms. Pitää pystyä katsomaan, mitä se maksaa, jos ne duunit jää tekemättä, miten se vaikuttaa kasvuun, jos firmat ei saa työvoimaa noihin halvempiin duuneihin, ei ne kuitenkaan huvikseen jengiä palkkaa, vaan sillä nähdään olevan mahdollisuus tienata enemmän fyrkkaa omistajille, tai ainakin johtoportaalle.

Voidaan katsoa vertailuna vaikka Ruotsiin, jossa on ollut hyvin vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka. Kyllä, siellä konetuliaseet laulavat jengien välisissä taisteluissa lähiöissä ja ongelmia on. Mutta toisaalta medelsvenssonin elämään nämä ongelmat eivät ratkaisevasti ainakaan vielä vaikuta. Samalla bruttokansantuotteessa Ruotsi pyyhkii Suomella lattiaa ja kertaalleen kiinni kuromamme elintasoero naapuriin kasvaa taas. Terveydenhuollon henkilöstö saa siellä parempaa palkkaa ja julkiselle puolelle myös pääsee hoitoon. Palvelut pelaavat ja henkilökuntaa on. Ikäpyramidi on kunnossa ja eläkkeet pystytään jatkossakin hoitamaan.

Ruotsissa on valittu toinen tie kuin meillä ja mihin se johtaa lopulta on vielä näkemättä. Mutta ruotsalaiset yleensä tuppaavat onnistumaan ja onnikin hymyilee heille usein. Mitenköhän mahtaa olla BKT per lärvi ja elintaso vs. Suomi vaikkapa 20 vuoden päästä. Näemme jos saamme elää.
 
Voidaan katsoa vertailuna vaikka Ruotsiin, jossa on ollut hyvin vapaamielinen maahanmuuttopolitiikka. Kyllä, siellä konetuliaseet laulavat jengien välisissä taisteluissa lähiöissä ja ongelmia on. Mutta toisaalta medelsvenssonin elämään nämä ongelmat eivät ratkaisevasti ainakaan vielä vaikuta. Samalla bruttokansantuotteessa Ruotsi pyyhkii Suomella lattiaa ja kertaalleen kiinni kuromamme elintasoero naapuriin kasvaa taas. Terveydenhuollon henkilöstö saa siellä parempaa palkkaa ja julkiselle puolelle myös pääsee hoitoon. Palvelut pelaavat ja henkilökuntaa on. Ikäpyramidi on kunnossa ja eläkkeet pystytään jatkossakin hoitamaan.

Onko tämä tilanne maahanmuuton, erityisesti humanitäärisen maahanmuuton ansiota, vai ollaanko siihen päästy siitä huolimatta? Ruotsissa on aina ollut paremmin pääomaa kuin Suomessa, ja he myös palautuivat eurokriisistä paljon paremmin koska eivät olleet mukana yhteisvaluutassa.
 
Ruotsi on aina ollut ihan eri sarjan valtakunta. Ei siihen viimeiset pari vuosikymmentä vaikuta. Sama kuin vertaisi Saksaa ja Puolaa. Toinen on entinen suurvalta ja toinen suurvaltojen heittopussi ja sotatanner.

”Haittamaahanmuuttoa” tai muutakaan maahanmuuttoa lisäämällä Suomi ei nouse Ruotsin tasolle. Ei nouse millään muullakaan keinolla.
 
Onko tämä tilanne maahanmuuton, erityisesti humanitäärisen maahanmuuton ansiota, vai ollaanko siihen päästy siitä huolimatta? Ruotsissa on aina ollut paremmin pääomaa kuin Suomessa, ja he myös palautuivat eurokriisistä paljon paremmin koska eivät olleet mukana yhteisvaluutassa.

Kyllä, Ruotsin menestyksessä on myös muita tekijöitä, myös historiallisia. Siellä on myös tehty työmarkkinoiden rakenteellisia uudistuksia meitä hanakammin. Ainakaan runsas maahanmuutto ei näytä heidän menoaan haittaavan, vaikka sosiaaliturvaakin taitavat maksaa meitä enemmän. Väestön ikärakenne, aktiivisessa työiässä olevien, kuluttavien nuorten aikuisten määrä ja huoltosuhde eivät kuitenkaan ole merkityksettömiä. En usko että kutistuvalla ikääntyvällä väestöllä pärjää paremmin. Suuresta osasta humanitäärisiä maahanmuuttajiakin kasvaa kuitenkin ihan ok kansalaisia, jos asiat hoidetaan hyvin. Ainakin seuraavasta sukupolvesta. Ruotsi on noudattanut linjaansa jo pitkään. Mutta kuten sanottua, lopputulokset näemme sitten ehkä joskus.
 
Ruotsi on aina ollut ihan eri sarjan valtakunta. Ei siihen viimeiset pari vuosikymmentä vaikuta. Sama kuin vertaisi Saksaa ja Puolaa. Toinen on entinen suurvalta ja toinen suurvaltojen heittopussi ja sotatanner.

”Haittamaahanmuuttoa” tai muutakaan maahanmuuttoa lisäämällä Suomi ei nouse Ruotsin tasolle. Ei nouse millään muullakaan keinolla.

Samaa mieltä siitä että Ruotsin tasolle ei päästä, hehän ovat nykyään jo väestöltäänkin 2 kertaa Suomen kokoinen maa. Voidaan kuitenkin miettiä halutaanko että ero kasvaa, pysyy samassa vai kaventuu. Sitä on onnistuttu kuitenkin kaventamaan joskus. Minä uskon että väestön ikärakenteella tulee olemaan tässä merkittävä osa (vaikkei olekaan ainoa tekijä) ja maahanmuutto on ainoa tietämäni keino millä sitä edes voitaisiin yrittää korjata.

Mm. tässä on vertailtu väestöpyramidit
 
Tuskin edes persut vastustavat sitä, että joku kansainvälinen huippututkija tai nasan pääinsinööri haluaa tulla Suomeen töihin. Meillä vain on niin vähän sellaisia vetovoimatekijöitä, että heitä saataisiin tänne. Sama koskee kaikkia ahkeria ammattilaisia, joista se todellinen pula on. Toinen pula on palvelualojen halpatyövoimasta. Avokätinen sosiaaliturva, hellämielinen oikeuslaitos ym taas houkuttelevat tänne toisenlaisia maahantulijoita.

Ei väestönrakenteen oikaisusta ole hyötyä, jos ikäluokka ei ole työtätekevä, tuottava ja kaikin tavoin Suomelle hyödyllinen. Jos he ovat yhteiskunnan varoin elätettäviä, on ihan sama mikä se ikä on.
 
Tuskin edes persut vastustavat sitä, että joku kansainvälinen huippututkija tai nasan pääinsinööri haluaa tulla Suomeen töihin. Meillä vain on niin vähän sellaisia vetovoimatekijöitä, että heitä saataisiin tänne. Sama koskee kaikkia ahkeria ammattilaisia. Avokätinen sosiaaliturva, hellämielinen oikeuslaitos ym taas houkuttelevat tänne toisenlaisia maahantulijoita.

Ei väestönrakenteen oikaisusta ole hyötyä, jos ikäluokka ei ole työtätekevä, tuottava ja kaikin tavoin Suomelle hyödyllinen. Jos he ovat elätettäviä, on ihan sama mikä se ikä on.

Samaa on tehnyt yksi rasistisimmistä länsimaista, eli Japani. Kaikki maahanmuutto poikki, ja teknologiaihmeestä huolimatta valtion velka on viittävaille konkurssi.
 
Samaa on tehnyt yksi rasistisimmistä länsimaista, eli Japani. Kaikki maahanmuutto poikki, ja teknologiaihmeestä huolimatta valtion velka on viittävaille konkurssi.

Japseilla väestökäyrät taitaa osoittaa vielä paljon lujemmin alaspäin, ja lisäksi heillä tosiaan on melkein kaikki maahanmuutto poikki, eikä he siltikään ole konkurssissa toisin kuin väität. Suomeen on ollut paljon enemmän maahanmuuttoa kuin japseihin,
 
Avokätinen sosiaaliturva, hellämielinen oikeuslaitos ym taas houkuttelevat tänne toisenlaisia maahantulijoita.

Ei väestönrakenteen oikaisusta ole hyötyä, jos ikäluokka ei ole työtätekevä, tuottava ja kaikin tavoin Suomelle hyödyllinen. Jos he ovat yhteiskunnan varoin elätettäviä, on ihan sama mikä se ikä on.

Sanoisin että Ruotsissa on avokätinen sosiaaliturva ja hellämielinen oikeuslaitos, ehkä jopa enemmän kuin meillä. Se tai joku muu on houkuttanut sinne paljon maahanmuuttajia, joista suurta osaa persutkaan eivät varmasti lähtökohtaisesti kuvaisi NASAn pääinsinööreiksi tai erityisen ahkeriksi ammattilaisiksi. Ruotsin työllisyysaste on kuitenkin Suomea parempi (76.7 % vs 74.4 % vuonna 2022), joten maahanmuuttajista on siellä tullut niitä työtätekeviä.
 
Sanoisin että Ruotsissa on avokätinen sosiaaliturva ja hellämielinen oikeuslaitos, ehkä jopa enemmän kuin meillä. Se tai joku muu on houkuttanut sinne paljon maahanmuuttajia, joista suurta osaa persutkaan eivät varmasti lähtökohtaisesti kuvaisi NASAn pääinsinööreiksi tai erityisen ahkeriksi ammattilaisiksi. Ruotsin työllisyysaste on kuitenkin Suomea parempi (76.7 % vs 74.4 % vuonna 2022), joten maahanmuuttajista on siellä tullut niitä työtätekeviä.

Sattuisko sulla olemaan tilastoja Ruotsin työllisyysasteesta jossa se on jaoteltu maahanmuuttajien ja kantaväestön suhteen? Olen saanut kuvan että Suomessa myös kantaväestöön kuuluvilla on enemmän syrjäytymistä kuin Ruotsissa.
 
Japseilla väestökäyrät taitaa osoittaa vielä paljon lujemmin alaspäin, ja lisäksi heillä tosiaan on melkein kaikki maahanmuutto poikki, eikä he siltikään ole konkurssissa toisin kuin väität. Suomeen on ollut paljon enemmän maahanmuuttoa kuin japseihin,

Japanin valtionvelka 240%. Et Marinin pikku velanotto on aika pientä.
 
Sattuisko sulla olemaan tilastoja Ruotsin työllisyysasteesta jossa se on jaoteltu maahanmuuttajien ja kantaväestön suhteen? Olen saanut kuvan että Suomessa myös kantaväestöön kuuluvilla on enemmän syrjäytymistä kuin Ruotsissa.

Eipä ole moista käsillä, karkeassa kansantalouden kuvassa kokonaistyöllisyysaste lienee aika hyvä mittari sille, onko porukkaa osattu työllistää ja onko yleisesti työhaluja. Mutta helppo uskoa että Suomessa kantaväestölläkin menee jonkin verran huonommin kuin Ruotsissa.
 
Toisaalta kuten artikkelissa sanottiin, he lainaavat rahaa omassa valuutassaan, isolta osalta oman keskuspankin rahoittamana...

Toisaalta joo. EU:ssa lainataan myös keskuspankin kautta omilla €uroilla. Mut todellisuus on se että Japani on erittäin veloissa ja erittäin ikääntynyt.
 
Sitä se huono väestöpolitiikka saa aikaan. Ihan kuin syntyvyyden lasku olisi jokin luonnon vakio, johon ei perhepolitiikalla pystyisi vaikuttamaan.

Vuosikymmeniä suomessakin toisteltu samaa virttä, että syntyvyydellä ei ehdi korjaamaan mitään ongelmia vaan tarvitaan maahanmuuttajia. Jos onnistunutta väestöpolitiikkaa olisi vuosikymmeniä sitten...
 
Viimeksi muokattu:
Vuosikymmeniä suomessakin toisteltu samaa virttä, että syntyvyydelä ei ehdi korjaamaan mitään vaan tarvitaan maahanmuuttajia. Jos onnistunutta väestöpolitiikkaa olisi vuosikymmeniä sitten...

No mikähän se politiikka olisi jolla fiksuin kansanosa saataisiin lisääntymään keskenään? Eikä vaan että sossuasiakkaat pukkaa ketjussa lapsia joilla geenilotto on muutenkin aikalailla miinuksen puolella.
 
No mikähän se politiikka olisi jolla fiksuin kansanosa saataisiin lisääntymään keskenään? Eikä vaan että sossuasiakkaat pukkaa ketjussa lapsia joilla geenilotto on muutenkin aikalailla miinuksen puolella.
Vastaan omaa pohdintaani. Ensiksi tulee mieleen taloudellinen porkkana. Verotuksen lapsivähennys oli voimassa joskus viime vuosikymmenellä, mutta poistettiin jostain syystä.

Jos lapsista saa tuloveroon tehdä vähennyksiä, tämä juuri kannustaisi tuottavaa luokkaa lisääntymään ja sossuasiakkaat eivät hyödy mitään, koska eivät tuloveroa maksa. Lisäksi voitaisiin ottaa käyttöön takaisin vanhanpiianvero, jotta ihmiset pariutuisivat ja lasten tekeminen olisi todennäköisempää.

Lisäksi yleinen ilmapiirin muutos olisi tarpeen, jotta lapsia ei nähtäisi jonain ilmastotaakkana jne. ja yleistä lapsettomuuden ihannointia vähennettäisiin mediassa.

Varmasti näissä on hitosti ongelmia ja epäkohtia, mutta nämä nyt tulivat ekaksi mieleen oluttuopin äärellä.
 
Eipä ole moista käsillä, karkeassa kansantalouden kuvassa kokonaistyöllisyysaste lienee aika hyvä mittari sille, onko porukkaa osattu työllistää ja onko yleisesti työhaluja. Mutta helppo uskoa että Suomessa kantaväestölläkin menee jonkin verran huonommin kuin Ruotsissa.

Löysin tänne aiemmin linkatun hesarin artikkelin, jossa oli kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteet. Maahanmuuttajien työllisyysaste on parantunut melkoisesti parissa vuodessa, samoin kantaväestön työllisyysaste on hurjasti parempi kuin esim. 10 vuotta sitten. Voi tosiaan olla, että alkaa olla aidosti työvoimapulaa, eikä pelkästään pulaa työntekijöistä jotka juoksee kovaa ja tyytyy vähään.

Mutta kaaviosta näkee myös sen, että työllisyysaste oli umpisurkea sekä kantaväestöllä että maahanmuuttajilla pitkälle 2010-luvulle. Kuulostaa aika kyseenalaiselta väitteeltä että liian vähäinen maahanmuutto eli toisin sanottuna työvoiman puute hidasti kasvua mitenkään merkittävästi ennen kuin korkeintaan vasta ihan viime vuosina.

1683575765856.png


Lisäksi artikkelissa mainitaan myös humanitäärisen maahanmuuton pienentynyt osuus osasyynä maahanmuuttajien parantuneeseen työllisyysasteeseen - ylläri pylläri.

Hän arvioi selittäviksi tekijöiksi muun muassa talouden hyvän vireen, useiden alojen työvoimapulan ja työperäisen maahanmuuton kasvun.


Aiempaa suurempi osa maahanmuuttajista on tullut Suomeen nimenomaan työn perässä.

”Työperusteisten muuttojen määrä on kasvanut vuodesta 2021 lähtien samalla, kun kansainvälistä suojelua saaneiden määrä, pois lukien ukrainalaiset, on pysytellyt samalla tasolla koronakriisistä lähtien”, Peltonen kertoo.


Maahanmuuttajien työllisyys koheni huimasti – ministeriökin hämmästyi - Politiikka | HS.fi
 
Infra-investoinnit tyypillisesti vaativat myös paljon omaa panostusta (esim. 50%), mutta kun huomioi suomalaisen nykytilan ja korjausvelkaa määrän, olisi joka tapauksessa järkevää ajoittaa investoinnit silloin, kun EU-rahaakin on saatavilla.

”EU-lähteiden mukaan Venäjän hyökkäyssodan vuoksi muuttuneen Euroopan geopoliittisen tilanteen ja Suomen Nato-jäsenyyden takia Suomella olisi nyt historiallisen otollinen hetki hakea – ja saada – Euroopan unionista huomattavasti aikaisempaa enemmän rahaa uusiin infrahankkeisiin, jos se vain osaa hakea niitä”

”Petri Sarvamaan mukaan käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että Suomen tulisi mahdollisimman nopeasti investoida myös Pohjois-Suomen rautatie- ja maantieyhteyksiin sekä jatkoyhteyksiin Ruotsiin ja Norjaan. Niiden kautta Suomella on pääsy Pohjanmeren ja Jäämeren satamiin sekä yhteys kiinteisiin rautatie- ja maantiereitteihin muualle Eurooppaan.
– Geopoliittisesti oikeaa hetkeä täytyy osata hyödyntää, ja Suomi pitää nyt kytkeä täysimääräisesti Eurooppaan, Sarvamaa sanoo.
– Ei pelkästään etelästä, vaan myös lännestä ja pohjoisen kauimmaisesta kolkasta.”

 
Löysin tänne aiemmin linkatun hesarin artikkelin, jossa oli kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteet. Maahanmuuttajien työllisyysaste on parantunut melkoisesti parissa vuodessa, samoin kantaväestön työllisyysaste on hurjasti parempi kuin esim. 10 vuotta sitten. Voi tosiaan olla, että alkaa olla aidosti työvoimapulaa, eikä pelkästään pulaa työntekijöistä jotka juoksee kovaa ja tyytyy vähään.

Mutta kaaviosta näkee myös sen, että työllisyysaste oli umpisurkea sekä kantaväestöllä että maahanmuuttajilla pitkälle 2010-luvulle. Kuulostaa aika kyseenalaiselta väitteeltä että liian vähäinen maahanmuutto eli toisin sanottuna työvoiman puute hidasti kasvua mitenkään merkittävästi ennen kuin korkeintaan vasta ihan viime vuosina.

1683575765856.png


Lisäksi artikkelissa mainitaan myös humanitäärisen maahanmuuton pienentynyt osuus osasyynä maahanmuuttajien parantuneeseen työllisyysasteeseen - ylläri pylläri.




Maahanmuuttajien työllisyys koheni huimasti – ministeriökin hämmästyi - Politiikka | HS.fi
Kohta menee ohi ja sit pitääkin alkaa potkimaan kantäväestöä ulos maasta. /s, luonnollisesti
 
Mitäs sekoilua tämä nyt on taas?
Jos peruste estää mamuja tulemasta tänne on se että ne ”jää vaan sossun varaan notkumaan”, niin jos ne työllistyykin paremmin kuin kantasuomalaiset niin eikö pidä alkaa estämään sit loogisesti kantasuomalaisten tulemista tänne?

Ja siis vitsillä toki heitin kyseisen kommentin. /s perässä ja kaikkea
 
Jos peruste estää mamuja tulemasta tänne on se että ne ”jää vaan sossun varaan notkumaan”, niin jos ne työllistyykin paremmin kuin kantasuomalaiset niin eikö pidä alkaa estämään sit loogisesti kantasuomalaisten tulemista tänne?

Ja siis vitsillä toki heitin kyseisen kommentin. /s perässä ja kaikkea

Nokun koko homman pointtihan on se, että maahanmuutosta kuuluisi olla hyötyä nykyisille Suomen kansalaisille? Se on se tavoite eikä mikään sääntöjen tasavertainen loogisuus.
 
Löysin tänne aiemmin linkatun hesarin artikkelin, jossa oli kantaväestön ja ulkomaalaistaustaisten työllisyysasteet. Maahanmuuttajien työllisyysaste on parantunut melkoisesti parissa vuodessa, samoin kantaväestön työllisyysaste on hurjasti parempi kuin esim. 10 vuotta sitten. Voi tosiaan olla, että alkaa olla aidosti työvoimapulaa, eikä pelkästään pulaa työntekijöistä jotka juoksee kovaa ja tyytyy vähään.

Mutta kaaviosta näkee myös sen, että työllisyysaste oli umpisurkea sekä kantaväestöllä että maahanmuuttajilla pitkälle 2010-luvulle. Kuulostaa aika kyseenalaiselta väitteeltä että liian vähäinen maahanmuutto eli toisin sanottuna työvoiman puute hidasti kasvua mitenkään merkittävästi ennen kuin korkeintaan vasta ihan viime vuosina.

1683575765856.png


Lisäksi artikkelissa mainitaan myös humanitäärisen maahanmuuton pienentynyt osuus osasyynä maahanmuuttajien parantuneeseen työllisyysasteeseen - ylläri pylläri.




Maahanmuuttajien työllisyys koheni huimasti – ministeriökin hämmästyi - Politiikka | HS.fi
Työllisyysaste on vähintään tunnin verran ansiotyötä viikoittain tekevien osuus 15-64 -vuotiaasta väestöstä. Eli vaikka uutinen työllisyysasteen paranemisesta on sinänsä hyvä, voi työsarkaa olla vielä hyvinkin paljon kyntämättä, kun halutaan ihmisten tulevan toimeen omillaan. Osa-aikainen työnteko on yleistä, ja maahanmuuttajat tekevät tyypillisesti sitä. Wolt-kuskit, taksit, siivoustyö, avustaminen kahviloissa ja ravintoloissa jne.
 
Nokun koko homman pointtihan on se, että maahanmuutosta kuuluisi olla hyötyä nykyisille Suomen kansalaisille? Se on se tavoite eikä mikään sääntöjen tasavertainen loogisuus.
Okei. Onko suomalaisista suomalaisille hyötyä, jos ne tekevät vähemmän töitä kuin mamut?

Tai jos suomalaisten työllisyys laskisi kolme prosenttiyksikköä, edellisen porvarihallituksen tasolle, niin olisiko maamme tulevaisuus menetetty ja suomalaisetkin hyödyttömiä?
 

Statistiikka

Viestiketjuista
301 335
Viestejä
5 130 582
Jäsenet
81 972
Uusin jäsen
JM24

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom