Kotimaan politiikka

[Köntsä-Ana]

Niin mitä nyt koko koronakriisi, Ukrainan tukeminen täysin ennennäkemättömällä tavalla muun muassa aseavulla, tiukka linja Venäjää vastaan pakotteiden osalta ja NATO-jäsenyyden hakeminen.
Mutta joo, helppo jokapäiväisiä päätöksiöhän nuo.

Oliko nämä sellaisia päätöksiä joita kansa kovasti vastusti? Koronarajoitukset ehkä osittain joo.

 

[JCSH]

Oliko nämä sellaisia päätöksiä joita kansa kovasti vastusti? Koronarajoitukset ehkä osittain joo.

Siis haluat, että hallitus tekee toimia joita kansa vastustaa? Eiköstä nyt kuitenkin eletä demokratiassa, missä sen hallituksen toimien pitäisi pääsääntöisesti noudattaa kansan tahtoa.

*edit*
Kuten tuolla aiemmin jo mainittiin, nykyinen hallitus nousi valtaan kampanjalla jossa vastustettiin juurikin edellisen hallituksen leikkauslinjoja. Joten ei sen nyt pitäisi olla kenellekään ylläri, että nykyinen hallitus toimii tuon mukaisesti.
Ei sinänsä että itsekään olisin mikään tämän hallituksen talouspolitiikan suuri fani. Tosin kun otetaan huomioon, että nykyinen hallitus joutui välittömästi kahteen peräjälkeiseen kansainväliseen kriisiin, jotka molemmat ovat aiheuttaneet massiivista taloudellista haittaa, niin en ole läheskään yhtä kriittinen noista talouspäätöksistä kuin olisin normaalina aikoina.

 

[Köntsä-Ana]

Siis haluat, että hallitus tekee toimia joita kansa vastustaa? Eiköstä nyt kuitenkin eletä demokratiassa, missä sen hallituksen toimien pitäisi pääsääntöisesti noudattaa kansan tahtoa.

Niin no, en ehkä koe Nato-jäsenyyttä erityisen ”kovaksi” päätökseksi jos tällä on kansan ja asiantuntijoiden vankka tuki. Historiallinen päätös toki. Samoin toki aseapu Ukrainaan tai Venäjän pakotteet, olisiko joku toinen pääministeri toiminut toisin?

 

[Jan11]

Niin no, en ehkä koe Nato-jäsenyyttä erityisen ”kovaksi” päätökseksi jos tällä on kansan ja asiantuntijoiden vankka tuki. Historiallinen päätös toki. Samoin toki aseapu Ukrainaan tai Venäjän pakotteet, olisiko joku toinen pääministeri toiminut toisin?

Tähän ei voi vastata kuin humoristisesti, historian valossa: Aho? Lipponen? Sorsa? Koivisto? Kekkonen?

 

[Gespard]

Siis haluat, että hallitus tekee toimia joita kansa vastustaa? Eiköstä nyt kuitenkin eletä demokratiassa, missä sen hallituksen toimien pitäisi pääsääntöisesti noudattaa kansan tahtoa.

*edit*
Kuten tuolla aiemmin jo mainittiin, nykyinen hallitus nousi valtaan kampanjalla jossa vastustettiin juurikin edellisen hallituksen leikkauslinjoja. Joten ei sen nyt pitäisi olla kenellekään ylläri, että nykyinen hallitus toimii tuon mukaisesti.
Ei sinänsä että itsekään olisin mikään tämän hallituksen talouspolitiikan suuri fani. Tosin kun otetaan huomioon, että nykyinen hallitus joutui välittömästi kahteen peräjälkeiseen kansainväliseen kriisiin, jotka molemmat ovat aiheuttaneet massiivista taloudellista haittaa, niin en ole läheskään yhtä kriittinen noista talouspäätöksistä kuin olisin normaalina aikoina.

Itse ajattelen asian edelleen niin päin että tilaisuus teki varkaan ja hallitus otti kahdella kädellä velkaa koronaa tekosyynä käyttäen. Siis edelleen siinäkin vaiheessa kun "kriisi" meni ohi. Se on ihan ok että otetaan velkaa, mutta se ei minusta ole ok että otetaan velkaa tekosyillä ym. piilomotiiveilla.

 

[aukusti]

Tähän ei voi vastata kuin humoristisesti, historian valossa: Aho? Lipponen? Sorsa? Koivisto? Kekkonen?

Oliko yhdenkään noiden aikana tilanne se, että ylivoimainen kansan enemmistö kannatti Natoon liittymistä?

 

[JCSH]

Niin no, en ehkä koe Nato-jäsenyyttä erityisen ”kovaksi” päätökseksi jos tällä on kansan ja asiantuntijoiden vankka tuki. Historiallinen päätös toki. Samoin toki aseapu Ukrainaan tai Venäjän pakotteet, olisiko joku toinen pääministeri toiminut toisin?

On täysin mahdollista, että joku toinen hallitus tai pääministeri olisi toiminut toisin. Esimerkiksi paljon varovaisemmin ja hitaammin. Tämä hallitus otti heti lähdöstä Venäjän hyökättyä Ukrainaan erittäin NATO-myönteisen linjan. Hitto, muistaakseni tuosta oli juttua, että Ruotsin hallitus kirosi sitä, kun Suomi käytännössä pakotti myös Ruotsin hakemaan jäsenyyttä.

Ja mikä ihme on sitten sun määritelmä "kovalle" päätökselle?

 

[Jan11]

Oliko yhdenkään noiden aikana tilanne se, että ylivoimainen kansan enemmistö kannatti Natoon liittymistä?

En suinkaan viitannut ainoastaan Natoon, vaan muihinkin mainittuihin asioihin, ja ns. idänsuhteisiin sekä aikakaudelle tyypilliseen ns. Finnlandsierung -ilmiöön.

 

[JCSH]

Oliko yhdenkään noiden aikana tilanne se, että ylivoimainen kansan enemmistö kannatti Natoon liittymistä?

Tässä NATO-kysymyksessä asiaan vaikutti vahvasti myös se, että hallitus (ja presidenttikin) alkoivat määrätietoisesti puskemaan sitä NATO-jäsenyyttä heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Toki se hyökkäys antoi sen alkutönäyksen, mutta valtionjohto myös vahvasti puski siihen suuntaan, joka sitten taas siirsi sen ylivoimaisen enemmistön sen jäsenyyden tueksi.

 

[aukusti]

Tässä NATO-kysymyksessä asiaan vaikutti vahvasti myös se, että hallitus (ja presidenttikin) alkoivat määrätietoisesti puskemaan sitä NATO-jäsenyyttä heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Toki se hyökkäys antoi sen alkutönäyksen, mutta valtionjohto myös vahvasti puski siihen suuntaan, joka sitten taas siirsi sen ylivoimaisen enemmistön sen jäsenyyden tueksi.

Ennen Ylen gallupia jossa yli 50 prosenttia kannatti, olivat ministerit ja presidentti aivan hipihiljaa aiheesta.

 

[Jan11]

Ennen Ylen gallupia jossa yli 50 prosenttia kannatti, olivat ministerit ja presidentti aivan hipihiljaa aiheesta.

Olennaista oli tapa, jolla prosessi hoidettiin. Marinille sulka hattuun siitä, että veti oman puolueensa rekeä ja siitä, että valintana puhemies Matti Vanhanen oli juuri oikea eduskunnan prosessille (puhemiehistön kanssa kun ei sovi väitellä toisin kuin hallitusjäsenten), ja tunnetusti tarkka siitä (mistä pääministeriaikoinaan kritisoitiin), että keskeneräisistä asioista ei saa valua julkisuuteen sisältöä. Samalla Vanhanen veti suurimman epävarmuustekijän eli oman puolueensa Kepun kannan myönteiseksi sielläkin, missä venäjämyönteisyys on ollut perinne ja Suomi-Venäjä seura puolueen paalupaikkana.

Muutoinhan asia eteni hmmm. mitä ilmeisimmin Bidenin vihjeestä ja perisuomalaiseen tapaan (Kts. kuva). Ja hyvä niin.

 

[JCSH]

Ennen Ylen gallupia jossa yli 50 prosenttia kannatti, olivat ministerit ja presidentti aivan hipihiljaa aiheesta.

Ensimmäisissä gallupeissa heti hyökkäyksen jälkeen, NATO-kannatus oli siellä juuri ja juuri 50%:ssa. 53% jos tarkkoja ollaan. Tai tuo gallup tehtiin 23-25 helmikuuta, eli osui juuri siihen hyökkäyksen alkamiskohtaan. Tuon gallupin tulokset julkistettiin 28 helmikuuta. 53% on niukka enemmistö, ei mikään "ylivoimainen kansan enemmistö".

Maaliskuun neljäntenä päivänä Niinistö oli jo Washingtonissa tapaamassa Bidenia. Tuossa vaiheessa Suomen valtionjohto oli jo puskemassa sitä NATO-jäsenyyttä. Eli tuo pusku kyllä aloitettiin heti sen hyökkäyksen jälkeen, jossei jopa kulissien takana jo ennen sitä. Eikä minään reaktiona noihin galluppeihin.
Ja sittemmin se kannatus on noussut tuolta reilusta 50%:sta sinne johonkin yli 70%:aan, jossa voidaan jo puhua ylivoimaisesta enemmistöstä.

 

[aukusti]

Ensimmäisissä gallupeissa heti hyökkäyksen jälkeen, NATO-kannatus oli siellä juuri ja juuri 50%:ssa. 53% jos tarkkoja ollaan. Tai tuo gallup tehtiin 23-25 helmikuuta, eli osui juuri siihen hyökkäyksen alkamiskohtaan. Tuon gallupin tulokset julkistettiin 28 helmikuuta. 53% on niukka enemmistö, ei mikään "ylivoimainen kansan enemmistö".

Maaliskuun neljäntenä päivänä Niinistö oli jo Washingtonissa tapaamassa Bidenia. Tuossa vaiheessa Suomen valtionjohto oli jo puskemassa sitä NATO-jäsenyyttä. Eli tuo pusku kyllä aloitettiin heti sen hyökkäyksen jälkeen, jossei jopa kulissien takana jo ennen sitä. Eikä minään reaktiona noihin galluppeihin.
Ja sittemmin se kannatus on noussut tuolta reilusta 50%:sta sinne johonkin yli 70%:aan, jossa voidaan jo puhua ylivoimaisesta enemmistöstä.

Jos 53% kannattaa ja 28% vastustaa, voi puhua aika merkittävästä kannatuksesta, jos kannattajia on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vastustajia?

 

[JCSH]

Olennaista oli tapa, jolla prosessi hoidettiin. Marinille sulka hattuun siitä, että veti oman puolueensa rekeä ja siitä, että valintana puhemies Matti Vanhanen oli juuri oikea eduskunnan prosessille (puhemiehistön kanssa kun ei sovi väitellä toisin kuin hallitusjäsenten), ja tunnetusti tarkka siitä (mistä pääministeriaikoinaan kritisoitiin), että keskeneräisistä asioista ei saa valua julkisuuteen sisältöä. Samalla Vanhanen veti suurimman epävarmuustekijän eli oman puolueensa Kepun kannan myönteiseksi sielläkin, missä venäjämyönteisyys on ollut perinne ja Suomi-Venäjä seura puolueen paalupaikkana.

Muutoinhan asia eteni hmmm. mitä ilmeisimmin Bidenin vihjeestä ja perisuomalaiseen tapaan (Kts. kuva). Ja hyvä niin.

Ehkä kuvaavin asia siitä, miten Suomi lähti ajamaan tuota NATO-jäsenyyttä oli se, kun (ainakin median mukaan) Biden ja Niinistö päättivät soittaa ex-temporena Magdalena Anderssonille.
Muistan, että itselleni tuo aiheutti mielikuvan, että "Nyt Suomi on menossa Natoon, ja Niinistö ja Biden soitti Anderssonille asiasta kysyäkseen, että haluaako Ruotsi hypätä samaan laivaan vai jäädä rannalle."
Ja ymmärtääkseni Ruotsissa media ja politiikot näkivät homman samaan tapaan, Suomi lopetti Ruotsin ulkopoliittisen peesaamisen ja sen sijaan Ruotsi alkoi peesaamaan Suomea.

 

[JCSH]

Jos 53% kannattaa ja 28% vastustaa, voi puhua aika merkittävästä kannatuksesta, jos kannattajia on lähes kaksi kertaa enemmän kuin vastustajia?

Onhan se merkittävä kannatus. Mutta se on silti erittäin veitsenterällä oleva kannatus, ja kun otetaan huomioon se, että kuinka paljon noissa gallupeissa myös kansan mielestä merkkaa valtiojohdon mielipide, niin suunta olisi voinut olla radikaalisti erilainenkin. Jos valtionjohto ja hallitus olisivat alkaneet jarruttelemaan, niin se Naton kannatus olisi hyvinkin voinut tasaantua. Mutta sen sijaan valtionjohto lähti puskemaan sitä jäsenyyttä, sinetöiden tuon kansan tuen sille.

 

[aukusti]

Onhan se merkittävä kannatus. Mutta se on silti erittäin veitsenterällä oleva kannatus, ja kun otetaan huomioon se, että kuinka paljon noissa gallupeissa myös kansan mielestä merkkaa valtiojohdon mielipide, niin suunta olisi voinut olla radikaalisti erilainenkin. Jos valtionjohto ja hallitus olisivat alkaneet jarruttelemaan, niin se Naton kannatus olisi hyvinkin voinut tasaantua. Mutta sen sijaan valtionjohto lähti puskemaan sitä jäsenyyttä, sinetöiden tuon kansan tuen sille.

On ollut pitkään tiedossa galluppien perusteella, että suomalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä, jos valtiojohto sitä kannattaa. Olisi ollut Suomen edun kannalta paljon parempia liittyä Natoon jo vuosia sitten. Silti vielä viime joulukuussa pääministeri kertoi, että Suomi ei liity hänen vahtivuorollaan Natoon. Eli poliitikot, Marin mukaanlukien, on peesannut kansan mielipidettä asiassa. Jos Marin olisi vaikka vuonna 2020 kertonut kannattavansa Naton jäsenyyttä, sitä olisin pitänyt rohkeana ja suoraselkäisenä tekona. Nyt Natoon haettiin Venäjän toimien pelästyttämänä ja kansan sitä vaatiessa. Ei minusta erityisen rohkeaa toimintaa, vaikka toki oli hyvä, että vihdoin viimeisellä hetkellä Natoon kyettiin hakemaan.

 

[Paapaa]

Silti vielä viime joulukuussa pääministeri kertoi, että Suomi ei liity hänen vahtivuorollaan Natoon

Eikä sanonut. Ei jaksa vääristellä. Hän sanoi ennen sotaa, että liittyminen on erittäin epätodennäköistä, mikä oli tietenkin ihan totta ja jokaikinen kansanedustaja olisi todennut saman. Ainakin jos viittaat Reutersin haastatteluun.

 

[aukusti]

Eikä sanonut. Ei jaksa vääristellä. Hän sanoi ennen sotaa, että liittyminen on erittäin epätodennäköistä, mikä oli tietenkin ihan totta ja jokaikinen kansanedustaja olisi todennut saman. Ainakin jos viittaat Reutersin haastatteluun.

Aivan, muistin väärin. Marin piti siis erittäin epätodennäköisenä, että hänen kaudellaan Suomi hakisi Natoon siinäkään tapauksessa, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Ja haastattelu oli siis tämän vuoden tammikuussa.

edit: Ja vetosi siihen, että Suomella on tuore turvallisuuspoliittinen selonteko, jossa jäsenyyttä ei pidetä ajankohtaisena. Tämä siis noin kuukausi ennen Venäjän hyökkäystä. Eli kuten sanoin, Marin peesaili vain kansalaismielipidettä. Vastusti, kun kansa vastusti. Kannatti, kun kansa alkoi kannattamaan. Ei tämä mitään rohkeutta edusta.

 

[Viinasta]

Eikä sanonut. Ei jaksa vääristellä. Hän sanoi ennen sotaa, että liittyminen on erittäin epätodennäköistä, mikä oli tietenkin ihan totta ja jokaikinen kansanedustaja olisi todennut saman. Ainakin jos viittaat Reutersin haastatteluun.

Höpöhöpö. Ehkä hallituspuolueiden kansanedustajat jos jokaikinen heistäkään.

 

[Paapaa]

Höpöhöpö. Ehkä hallituspuolueiden kansanedustajat jos jokaikinen heistäkään.

Kuka kansanedustaja piti Suomen Nato-hakemusta todennäköisenä viime vuoden puolella? Oliko niitä oikeasti monta? Siis onko joku todennut jotain tuollaista?

 

[JCSH]

On ollut pitkään tiedossa galluppien perusteella, että suomalaiset kannattavat Nato-jäsenyyttä, jos valtiojohto sitä kannattaa. Olisi ollut Suomen edun kannalta paljon parempia liittyä Natoon jo vuosia sitten. Silti vielä viime joulukuussa pääministeri kertoi, että Suomi ei liity hänen vahtivuorollaan Natoon. Eli poliitikot, Marin mukaanlukien, on peesannut kansan mielipidettä asiassa. Jos Marin olisi vaikka vuonna 2020 kertonut kannattavansa Naton jäsenyyttä, sitä olisin pitänyt rohkeana ja suoraselkäisenä tekona. Nyt Natoon haettiin Venäjän toimien pelästyttämänä ja kansan sitä vaatiessa. Ei minusta erityisen rohkeaa toimintaa, vaikka toki oli hyvä, että vihdoin viimeisellä hetkellä Natoon kyettiin hakemaan.

Kuten tuossa jo aiemmin totesin, tässä ei ollut kyse siitä, että hallitus olisi nähnyt tuon gallupin ja sitten alkanut puskemaan sitä jäsenyyttä. Vaan se jäsenyyden pusku aloitettiin heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Josta konkreettisena esimerkkinä on se, että kuinka nopeasti Niinistö oli vierailemassa siellä Bidenin luona. Galluppi tuli julki sitten kätevästi osoittamaan sitä, että tuolla puskulla on myös riittävästi kansan tukea.

Ja joo, toki jokainen presidentti ja pääministeri vähintäänkin Esko Ahosta lähtien olisi voinut olla fiksumpi ja aloittaa tuo NATO-pusku. Mutta valitettavasti eivät olleet.

 

[aukusti]

Kuten tuossa jo aiemmin totesin, tässä ei ollut kyse siitä, että hallitus olisi nähnyt tuon gallupin ja sitten alkanut puskemaan sitä jäsenyyttä. Vaan se jäsenyyden pusku aloitettiin heti Venäjän hyökkäyksen jälkeen. Josta konkreettisena esimerkkinä on se, että kuinka nopeasti Niinistö oli vierailemassa siellä Bidenin luona. Galluppi tuli julki sitten kätevästi osoittamaan sitä, että tuolla puskulla on myös riittävästi kansan tukea.

Ja joo, toki jokainen presidentti ja pääministeri vähintäänkin Esko Ahosta lähtien olisi voinut olla fiksumpi ja aloittaa tuo NATO-pusku. Mutta valitettavasti eivät olleet.

Nyt oli käsittääkseni puhe SDP:n johtaman hallituksen kovista päätöksistä. Tuskin Niinistö Marinilta kysyi lupaa reissulleen Yhdysvaltoihin.

 

[amblik]

Aivan, muistin väärin. Marin piti siis erittäin epätodennäköisenä, että hänen kaudellaan Suomi hakisi Natoon siinäkään tapauksessa, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Ja haastattelu oli siis tämän vuoden tammikuussa.

edit: Ja vetosi siihen, että Suomella on tuore turvallisuuspoliittinen selonteko, jossa jäsenyyttä ei pidetä ajankohtaisena. Tämä siis noin kuukausi ennen Venäjän hyökkäystä. Eli kuten sanoin, Marin peesaili vain kansalaismielipidettä. Vastusti, kun kansa vastusti. Kannatti, kun kansa alkoi kannattamaan. Ei tämä mitään rohkeutta edusta.

Täh, ei tuossa lausunnossa kai mitään "siinäkään tapauksessa, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan" ollut? Pääministeri ja monet muut taisivat vaan siinä vaiheessa pitää erittäin epätodennäköisenä myös sitä, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Tai mahdollisesti halusivat ainakin Venäjälle viestittää että jos nyt vielä perääntyy tuosta aikeesta niin tilanne tulee pysymään samana kuin tähänkin asti.

 

[JCSH]

Nyt oli käsittääkseni puhe SDP:n johtaman hallituksen kovista päätöksistä. Tuskin Niinistö Marinilta kysyi lupaa reissulleen Yhdysvaltoihin.

En tiedä että "kysyikö lupaa," mutta eiköhän siitä päätetty yhteistyössä hallituksen kanssa. Kuten Suomen perustuslakikin sanoo.

Lisäksi, ilmeisesti se NATO-juna lähti liikkeelle heti silloin 24. helmikuuta pidetystä TP-UTVA:sta. Kun päästiin siihen maanantaina julkaistuun galluppiin, niin NATO-juna oli jo lähtenyt liikkeelle ihan hallituksenkin toimesta. Galluppi sitten ehkä vielä vauhditti sitä.

*edit*
Niin ja ilmeisesti Niinistö oli jopa vähän hitaammin lähdössä tuohon NATO-kelkkaan kuin Marin.

Esim. täältä Iltasanomien artikkelista löytyy juttua:

Näin valtiojohto vei Suomen Natoon – sisäpiiriläiset kertovat: ”Siinä tuli raju virhe Venäjälle”

Suomen Nato-prosessi vietiin läpi kevään aikana ”hiljaisen tietämisen kautta”, IS:lle kuvaillaan.

www.is.fi

 

[aukusti]

Täh, ei tuossa lausunnossa kai mitään "siinäkään tapauksessa, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan" ollut? Pääministeri ja monet muut taisivat vaan siinä vaiheessa pitää erittäin epätodennäköisenä myös sitä, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan. Tai mahdollisesti halusivat ainakin Venäjälle viestittää että jos nyt vielä perääntyy tuosta aikeesta niin tilanne tulee pysymään samana kuin tähänkin asti.

Finland's PM says NATO membership is "very unlikely" in her current term

Finland does not plan to join NATO in the near future but is ready to stand with its European allies and United States by imposing tough sanctions on Russia if it attacks Ukraine, Finland's Prime Minister Sanna Marin said on Wednesday.

www.reuters.com

Finland does not plan to join NATO in the near future but is ready to stand with its European allies and United States by imposing tough sanctions on Russia if it attacks Ukraine, Finland's Prime Minister Sanna Marin said on Wednesday.

"It would have a very substantial impact and the sanctions would be extremely tough," Marin told Reuters in an interview on Wednesday.

Suomi on siis valmis koviin sanktioihin Venäjää vastaan kumppaniensa kanssa, mutta Natoon ei olla hyvin suurella todennäköisyydellä liittymässä.

 

[aukusti]

Hän sanoi ennen sotaa, että liittyminen on erittäin epätodennäköistä, mikä oli tietenkin ihan totta ja jokaikinen kansanedustaja olisi todennut saman

Ainakin Vihreiden ja Rkp:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat kannattivat Nato-jäsenyyttä jo joulukuussa, reilusti yli kuukausi ennen Marinin "not on my watch"-haastattelua.

 

[amblik]

Finland's PM says NATO membership is "very unlikely" in her current term

Finland does not plan to join NATO in the near future but is ready to stand with its European allies and United States by imposing tough sanctions on Russia if it attacks Ukraine, Finland's Prime Minister Sanna Marin said on Wednesday.

www.reuters.com

Suomi on siis valmis koviin sanktioihin Venäjää vastaan kumppaniensa kanssa, mutta Natoon ei olla hyvin suurella todennäköisyydellä liittymässä.

Joo no olet oikeassa että tuon voi lukea noinkin. Valitettavasti kyse ei ole suorasta sitaatista niin Marin ei kuitenkaan ole sanantarkkaan sanonut noin. Tuo että virke antaa mahdollisesti ymmärtää noiden olevan molempien sen kuvailua mitä tapahtuisi voi olla ihan vaan Reutersin toimittajankin moka. Antoikos Marin useammallekin medialle tuon kommentin että erittäin epätodennäköistä vai oliko tää Reutersin ainoa, jos oli muitakin lähteitä niin siitä voi päätellä jotain että onko kaikissa aina molemmat asiat kytketty...


edit:
Onkohan tämä ainoa videoklippi joka kyseisestä haastattelusta on julkaistu: Finland's PM says NATO membership 'unlikely' | Reuters Video

Tossa Marin sanoo tuon "very unlikely". Valitettavasti kysymystä ei ole tuossa mukana, mutta antaa kyllä sen vaikutelman että Natoon liittymisestä on kysytty ihan erillisenä kysymyksenä joka ei välttämättä ole mitenkään suoraan sisältänyt sitä että jos Venäjä hyökkää.

 

[Tommy Goldfish]

Ainakin Vihreiden ja Rkp:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat kannattivat Nato-jäsenyyttä jo joulukuussa, reilusti yli kuukausi ennen Marinin "not on my watch"-haastattelua.

Kai ymmärrät eron sillä kun puhuu että mitä kannattaa ja sillä kun puhuu jonkun asian todennäköisyydestä?

Jotenkin vaikuttaa että koitat verrata ihan erillisiä juttuja toisiinsa.

 

[aukusti]

Kai ymmärrät eron sillä kun puhuu että mitä kannattaa ja sillä kun puhuu jonkun asian todennäköisyydestä?

Jotenkin vaikuttaa että koitat verrata ihan erillisiä juttuja toisiinsa.

No, minusta tuo on vähän hiusten halkomista. Kun poliitikko sanoo, että jokin, mikä on hänen vallassaan, on hyvin epätodennäköistä lähitulevaisuudessa, se tarkoittaa sitä, että hän ei jostain syystä asiaa mitenkään aio edistää. Jos vieläpä uskotaan, että Marin salaisesti kannatti tuossa vaiheessa Nato-jäsenyyttä, kuten hän on myöhemmin kertonut, niin eikö se juurikin todista, että keväisessä Nato-hakemuksessa ei ollut mitään rohkeaa, vaan myötäiltiin (oletettua?) kansalaismielipidettä. Eli ei siis erityisen rohkea päätös hallitukselta/pääministeriltä. Tarpeellinen ja oikea päätös kuitenkin, mutta ei mitenkään rohkea.

 

[ATE]

Marin väitti että kannatti Natoa jo ennen sotaa vaikka ainakin eduskuntavaalien aikaan vielä sitä ei kannattanut, mutta Marin nyt ei kuitenkaan tainnut olla ihan rehellinen väitteessään.

Ainoa mistä itse antaisin SDP:lle "kehuja" että siellä ei oltu täysiä idiootteja jatkettu NATO:n vastustusta isommin kesällä. Toki se ei poista puolueen menneiden vuosien typeryyttä ja gategorista NATO:n vastustusta. Minkäänlaisia meriittejä SDP:lle tästä ei kyllä ole jaossa.

 

[Paapaa]

Ainakin Vihreiden ja Rkp:n eduskuntaryhmien puheenjohtajat kannattivat Nato-jäsenyyttä jo joulukuussa, reilusti yli kuukausi ennen Marinin "not on my watch"-haastattelua.

Juu, ja Kokoomus on kannattanut vuosikausia. Mutta mitään aktiivista Natoon liittymisen ajamista ei kukaan ole harrastanut -> kukaan ei ennen olisi pitänyt Natoa millään tavalla ajankohtaisena asiana.

 

[Paapaa]

Olisi ollut täysin absurdia, jos Marin (tai kuka tahansa päättäjä) olisi vastannut tuohon mitään muuta - ohi koko muun päätöksentekononeiston. Tuo vastaus oli täysin linjassa Suomen sen hetkisen turvallisuuspoliittisen linjan kanssa. Musta on hämmentävää miksi (demarien vastustajat) takertuvat tuohon.

 

[Tommy Goldfish]

No, minusta tuo on vähän hiusten halkomista. Kun poliitikko sanoo, että jokin, mikä on hänen vallassaan, on hyvin epätodennäköistä lähitulevaisuudessa, se tarkoittaa sitä, että hän ei jostain syystä asiaa mitenkään aio edistää. Jos vieläpä uskotaan, että Marin salaisesti kannatti tuossa vaiheessa Nato-jäsenyyttä, kuten hän on myöhemmin kertonut, niin eikö se juurikin todista, että keväisessä Nato-hakemuksessa ei ollut mitään rohkeaa, vaan myötäiltiin (oletettua?) kansalaismielipidettä. Eli ei siis erityisen rohkea päätös hallitukselta/pääministeriltä. Tarpeellinen ja oikea päätös kuitenkin, mutta ei mitenkään rohkea.

Tarkoitatko että jos tekee asioita eri tavalla kuin mitä kansa tahtoo niin se olisi positiivista, ns. "rohkeaa"?

Demokratian kanssa tuo ei oikein toimi, mutta tuo periaate ilmeisesti antaa arvostusta esim. putinille tuolla rajan toisella puolen. Myös monissa muissa maissa toki löytyy hallinto, joka päättää kansan puolesta asiat.

Ehkä Marinin pitäisi ratsastaa karhulla ilman paitaa

 

[Moilaps]

Tarkoitatko että jos tekee asioita eri tavalla kuin mitä kansa tahtoo niin se olisi positiivista, ns. "rohkeaa"?

Demokratian kanssa tuo ei oikein toimi, mutta tuo periaate ilmeisesti antaa arvostusta esim. putinille tuolla rajan toisella puolen. Myös monissa muissa maissa toki löytyy hallinto, joka päättää kansan puolesta asiat.

Ehkä Marinin pitäisi ratsastaa karhulla ilman paitaa

Eiköhän kansan enemmistön tahto ole että rikkailta otetaan ja jaetaan muille palveluina yms.

Ja varsinkin eläkeläiset varmaan haluaisi että otetettaisiin vaan lisää velkaa ja kustannetaan julkinen sektori ilman mitään leikkauksia.

Kummassakaan tuskin on mitään järkeä mutta on ainakin kansan mandaatti.

 

[Köntsä-Ana]

Tarkoitatko että jos tekee asioita eri tavalla kuin mitä kansa tahtoo niin se olisi positiivista, ns. "rohkeaa"?

Demokratian kanssa tuo ei oikein toimi, mutta tuo periaate ilmeisesti antaa arvostusta esim. putinille tuolla rahan toisella puolen.

Ehkä Marinin pitäisi ratsastaa karhulla ilman paitaa

Oletko sitä mieltä, että kansan enemmistön mielipide on aina valtiolle se paras ratkaisu? Sehän tässä politiikassa on välillä ongelma, ettei uskalleta tehdä päätöksiä koska se tietää kannatuksen laskua.

 

[Paapaa]

Oletko sitä mieltä, että kansan enemmistön mielipide on aina valtiolle se paras ratkaisu?

Noinhan demokratia toimii. Enemmistön valitsemat puolueet päättävät asioista. Eli enemmistön mielipide on se mitä kansa haluaa ja mitä hallituksen pitäisi toteuttaa. Toki tilanteet muuttuvat 4v aikana mutta periaatteessa näin. Gallupit osoittavat että ehkä jotain muuta halutaan nyt enenevissä määrin. Mutta kyllä nykyhallitus haluaa ennen kaikkea tehdä politiikkaa jolle ne saivat mandaatin. Eli hallitusohjelman mukaista.

 

[JCSH]

Itse ajattelen asian edelleen niin päin että tilaisuus teki varkaan ja hallitus otti kahdella kädellä velkaa koronaa tekosyynä käyttäen. Siis edelleen siinäkin vaiheessa kun "kriisi" meni ohi. Se on ihan ok että otetaan velkaa, mutta se ei minusta ole ok että otetaan velkaa tekosyillä ym. piilomotiiveilla.

No mitä ei-koronaan liittyviä menoja se hallitus sitten lisäsi siitä alkuperäisestä hallitusohjelmasta poiketen?

 

[Köntsä-Ana]

Noinhan demokratia toimii. Enemmistön valitsemat puolueet päättävät asioista. Eli enemmistön mielipide on se mitä kansa haluaa ja mitä hallituksen pitäisi toteuttaa. Toki tilanteet muuttuvat 4v aikana mutta periaatteessa näin. Gallupit osoittavat että ehkä jotain muuta halutaan nyt enenevissä määrin. Mutta kyllä nykyhallitus haluaa ennen kaikkea tehdä politiikkaa jolle ne saivat mandaatin. Eli hallitusohjelman mukaista.

Eli sinun mielestäsi esim. Brexit oli oikea ratkaisu Britannialle valtiona, koska sitä kannatti oliko nyt 51 %?

 

[aukusti]

Tarkoitatko että jos tekee asioita eri tavalla kuin mitä kansa tahtoo niin se olisi positiivista, ns. "rohkeaa"?

Demokratian kanssa tuo ei oikein toimi, mutta tuo periaate ilmeisesti antaa arvostusta esim. putinille tuolla rajan toisella puolen. Myös monissa muissa maissa toki löytyy hallinto, joka päättää kansan puolesta asiat.

Ehkä Marinin pitäisi ratsastaa karhulla ilman paitaa

Aiemmin ketjussa esitettiin, (viestissä #40830), että hallitus on tehnyt paljon kovia ja vaikeita päätöksiä. Yhtenä mainittiin Nato-päätös. Minun kritiikkini osuu tähän väitteeseen, jota olen pyrkinyt perustelemaan. Mielestäni kyseessä ei ollut mitenkään erityisen vaikea tai kova päätös paitsi siten, että omia kantoja piti poliitikkojen säätää vastaamaan kansan näkemyksiä. Kovana päätöksenä politiikassa yleensä pidetään sellaista, joka nähdään valtakunnan kannalta oikeaksi, vaikka se omaa äänestäjäjoukkoa saattaisi harmittaa. Nyt ei ollut kyse sellaisesta päätöksestä, koska kansan tuki Nato-hakemukselle oli ja on vankka.

 

[ATE]

Olihan se varmaan vaikea päätös puna-Erkille ja muulle SDP:n Venäjämyönteiselle porukalle.

 

[JCSH]

Eli sinun mielestäsi esim. Brexit oli oikea ratkaisu Britannialle valtiona, koska sitä kannatti oliko nyt 51 %?

Vaikkakin kysymys oli kohdistettu Paapaalle niin heitän nyt oman näkemykseni silti:
Kun konservatiivit tekivät vaalilupauksen Brexit kansanäänestyksestä ja lupasivat kunnioittaa sen tulosta, niin sen jälkeen sanoisin, että oikea ratkaisu kyseiselle hallitukselle oli kunnioittaa sitä ja toteuttaa Brexit. Tai että eivät ainakaan lähtisi perumaan sitä Brexittiä ilman toista kansanäänestystä tai vaaleja. Jos ne olisivat neuvottelujen jälkeen järkänneet uuden äänestyksen periaatteella ”Tässä on diili, erotaanko vai jäädäänkö?”, niin se olisi ollut vielä ihan järkevää demokraattista toimintaa. Tai jos Labour olisi kampanjoinut brexitin kumoamisella, ja sitten perunut sen, niin se olisi myös ollut oikea ratkaisu.

Mutta se, että konservatiivit olisivat ensinnä luvanneet kansanäänestyksen ja kunnioittaa sitä, ja sitten ilman mitään uutta äänestystä olisivat päättäneet ollakin eroamatta, niin tuo olisi ollut väärä ratkaisu.

Tämä ei varsinaisesti vastaa siihen, että oliko se ”oikea ratkaisu Britannialle” vaan siihen että ”Oliko se oikea ratkaisu UK:n hallitukselle”. Joka on relevantimpi tämän varsinaisen keskustelun kannalta.

 

[Tommy Goldfish]

Oletko sitä mieltä, että kansan enemmistön mielipide on aina valtiolle se paras ratkaisu? Sehän tässä politiikassa on välillä ongelma, ettei uskalleta tehdä päätöksiä koska se tietää kannatuksen laskua.

En ole. Monissa kohdissa kansalla ei ole pääsyä tietoon ja asiantuntemusta sen tulkintaan, mitä tarvittaisiin päätöksen tekoon.

MIkään tähän asti kokeiltu hallintotapa ei toimi täydellisesti.

Se että tehdään päätökset sen kannalta miten se vaikuttaa omaan kannatukseen on perseestä, mutta se että tehdään päätöksiä sen mukaan mitä kansa tahtoo on demokratiaa. Ja koska täällä on edustuksellinen demokratia niin kansalta kysellään suoraan harvemmin. Nato kokonaisuuden hoitaminen nykyhallituksen osalta on mennyt ihan perkeleen nappiin, kuten koronankin.

 

[Centteri]

Olen sanaton.

ed_lisätty tekstiä

Toki kuka tahansa voi ilmoittua ehdokkaaksi ja tulla jopa valituksi mutta itsellä on vaikea kuvitella tilannetta jossa Riku Nieminen kommentoi eduskunnan käytävällä naama vakavana jotain politiikkaan liittyvää tilannetta.

Riku Nieminen pyrkii eduskuntaan

Rooleistaan Munamiehenä ja Juicena tunnettu näyttelijä Riku Nieminen panostaisi koulutukseen ja kulttuuriin. Aiemmin Nieminen oli mukana Zeitgeist-liikkeessä, mutta kertoo siirtyneensä ”utopiasta reaalimaailmaan”.

www.iltalehti.fi

 

[10YG]

No mitä ei-koronaan liittyviä menoja se hallitus sitten lisäsi siitä alkuperäisestä hallitusohjelmasta poiketen?

Vastuuullinen hallitus olisi tietysti perääntynyt niistä Rinteen junailemista vappusatasista ja muusta hömpästä ("Suomi kokoaan suurempi maailmalla"), koska maamme joutui ahdinkoon. Marin ei ole edes yrittänyt. Päin vastoin on tehnyt menolisäyksiä, jotka sitovat tulevia hallituksia. Masentavan huono pääministeri, mutta kansa tykkää. Titanicin kansituoleilla istutaan ja viuluorkesteri soittaa.
"Ehkä oltiin kännissä, mutta kukaan ei soittanut päivystyspuhelimeen" (Yle)

Tuolta lisää luettavaa Marinin tuhlailusta:
" Harkinnanvaraisten toimien osuus kokonaisuudesta on reilu kolmannes (34,3 %), eli kaikkea ei todellakaan voi panna koronan ja sodan piikkiin. "

Analyysi: Korona ja sota eiv

Korona ja sota ovat nielleet valtavia summia valtion rahaa, mutta ne eivät selitä kaikkea, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

 

[vienna]

Vastuuullinen hallitus olisi tietysti perääntynyt niistä Rinteen junailemista vappusatasista ja muusta hömpästä, koska maamme joutui ahdinkoon. Marin ei ole edes yrittänyt. Päin vastoin on tehnyt menolisäyksiä, jotka sitovat tulevia hallituksia. Masentavan huono pääministeri, mutta kansa tykkää. Titanicin kansituoleilla istutaan ja viuluorkesteri soittaa.

Tuolta lisää luettavaa Marinin tuhlailusta:
" Harkinnanvaraisten toimien osuus kokonaisuudesta on reilu kolmannes (34,3 %), eli kaikkea ei todellakaan voi panna koronan ja sodan piikkiin. "

Analyysi: Korona ja sota eiv

Korona ja sota ovat nielleet valtavia summia valtion rahaa, mutta ne eivät selitä kaikkea, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

www.iltalehti.fi

Eikö sinuun siis iske Marinin kehuskelut eduskunnassa siitä, kuinka tämä hallitus on tehnyt myös menosopeutuksia, noin 370 miljoonan euron edestä? Voisitko luottaa siihen, että oikeistolaisempi Lindtmanin SDP löytäisi enemmän säästettävää kuin yhtä vasemmalla kuin vasemmistoliittoa edustava Marinin SDP?

Yksi mielenkiintoisimmista menolisäyksistä oli maksuttomien opiskelumateriaalien jako toiselle asteelle. Muistaakseni tähän uppoaa varsin monta miljoonaa, vaikka valtaosalla vanhemmista olisi ollut varaa maksaa oman lapsensa lukiokirjat. Toisin sanoen, ne köyhimmät, kuten meilläkin, saivat lukiokirjoihin tukea toimeentulotuesta. Nyt tätä vastaavaa tukea jaetaan koko ikäluokille, vain eri muodon kautta (koulujen budjettien kautta).

Eli tuon menolisäyksen olisin jättänyt tekemättä, koska toimeentulotuki olisi huoltanut tuttuun tapaan kansamme köyhimpien koulutien.

Mitäs mieltä muut foorumilaiset olivat tästä Marinin menolisäyksestä? Entäpä kulttuurialojen RAY-tukien säästöjen perumisesta Marinin toimesta?

Marinilta olisikin saunaillassa hauska kysyä, kuinka 8 mrd alijäämä kiritään umpeen. Pelkkä talouskasvu ei kelpaisi vastaukseksi, koska niin rivakkaa kasvua ei ole näköpiirissä.

 

[VuohiKauhu]

Yksi mielenkiintoisimmista menolisäyksistä oli maksuttomien opiskelumateriaalien jako toiselle asteelle. Muistaakseni tähän uppoaa varsin monta miljoonaa, vaikka valtaosalla vanhemmista olisi ollut varaa maksaa oman lapsensa lukiokirjat. Toisin sanoen, ne köyhimmät, kuten meilläkin, saivat lukiokirjoihin tukea toimeentulotuesta. Nyt tätä vastaavaa tukea jaetaan koko ikäluokille, vain eri muodon kautta (koulujen budjettien kautta).

Sinänsä ihan reilua että oppivelvollisuuden täyttämiseksi valtio tarjoaa kaikki tarpeelliset varusteet. Olisihan sekin hassua jos asepalveluksen alkaessa pitäisi tuoda mukanaan oma ase ja patruunat.

Toimeentulotuki ei taida korvata opiskelutarvikkeita. Toki niihin voidaan harkinnalla tukea myöntää, ja monessa kunnassa on varmasti näin toimittukin

 

[Zezekärppänen]

Täh? Vihervassarit ylpeänä esittää että heidän ansiosta Suomi viety NATO:on. Mitä seuraavaksi? Keksitään että velka pitäisi maksaa joskus takaisin.

 

[Rullis]

Väitän, että tässä maassa rahaa laitetaan rahaa mielenkiintosempiin paikkoihin, kuin oppikirjoihin. Tietysti nuokin miljoonat olisi voinut laittaa jonkun valtion laitoksen johtajien bonuksiin tai yritystystukiin.

 

[Zezekärppänen]

Väitän, että tässä maassa rahaa laitetaan rahaa mielenkiintosempiin paikkoihin, kuin oppikirjoihin. Tietysti nuokin miljoonat olisi voinut laittaa jonkun valtion laitoksen johtajien bonuksiin tai yritystystukiin.

Yhtään sentin latia en palkastani valtiolle antaisi, jos valtion väkivaltakoneisto ei sitä vastoin omaa tahtoani ottaisi. Sen takia toivoisin että ne verorahat käytettäisiin hyvin. Se ei ole mielestäni hyvä perustelu että annetaan rahaa menokohtaan x, kun toiseen menokohtaan menee rahaa 2x.

Opetushommissa on mielestäni tarvetta kehittää systeemiä, mutta nyt taidettiin heittää rahat hukkaan tai Sanoma Medialle.

 

[vienna]

Yhtään sentin latia en palkastani valtiolle antaisi, jos valtion väkivaltakoneisto ei sitä vastoin omaa tahtoani ottaisi. Sen takia toivoisin että ne verorahat käytettäisiin hyvin. Se ei ole mielestäni hyvä perustelu että annetaan rahaa menokohtaan x, kun toiseen menokohtaan menee rahaa 2x.

Opetushommissa on mielestäni tarvetta kehittää systeemiä, mutta nyt taidettiin heittää rahat hukkaan tai Sanoma Medialle.

Jep, ehkä voisi kysyä siten, että miten tämä uudistus muutti tilanne entiseen nähden? Kait siten, että palkansaajien ja varakkaiden lapsien osalta poistui tämä kirjameno toisella asteella, eli pienehkö "ostovoiman" lisäys näihin ryhmiin.

Tarkoitan sitä, että uudistuksella on tuotu esiin mielikuvia siitä, kuinka ennen tätä on opintie voinut pysähtyä oppimateriaaleihin toisin kuin nyt. Jos aidosti on ollut köyhä tai niin pienituloinen, niin este on toki ennen voinut olla, jos ei ole osannut anoa harkinnanvaraista toimeentulotukea.

Eli tämän nostin esimerkiksi siitä, että mitä tälläkin menolisäyksellä sitten aidosti saadaan vrt. edeltävä tilanne?

Toki valtion hevosopistot ja muut erinäiset kyläkauppatuen kaltaiset lisämenot ovat tätä turhempia ja valtiosihteereilläkin on varsin mukavat palkat (10 000€ luokkaa taisi olla yhdellä ay-demarilla, tuosta puolet pois).