USA:n ratkaisussakin on riskinsä. Ennen kaikkea juuri se, että lainsäätäjät pyrkivät lopulta sysäämään pohjimmiltaan poliittisia päätöksiä puolin ja toisin sinne korkeimmalle oikeudelle sen sijaan, että pyrkisivät edistämään niitä itse. Miten tuo sitten vältettäisiin lienee tärkeä kysymys jos hypoteettisesti ajateltaisiin että meidän perustuslakivaliokunta korvattaisiin jollain vastaavalla.
Aika vaikeaa on rakentaa mitään muutakaan järjestelmää joka toimisi demokraattisesti. Eduskunnalla on kuitenkin rooli ylimpänä lainsäätäjänä, joten niiden kontrollissa on myös se, että mikä on perustuslaillista ja mikä ei. Ja nyt eduskunta on valinnut tuohon prosessiksi perustuslakivaliokunnan.
Suomessa tilanne on tällähetkellä hyvä. Lait, joista en pidä, on menneet lainsäätäjän toimesta läpi, ei korkeimman oikeuden, jolloin myös nuo lait voidaan kumota, jos vain ajatus saa riittävästi tukea. Mutta tuo PeV on riskitekiä ja siksi tuota olisi syytä muuttaa. Eikös riskitekiöiden vähentäminen ole tiivistetysti se millä tapaturmia vähennetään? Emmekai me halua että suomen demokratialle kävisi tapaturma?
Sitten oleellinen kysymys onkin, mitä pitäisi tehdä. Nykytilanteessa tärkein ja helpoin muutos on muuttaa PeVin päätöksentekovaatimusta vähintään ⅔, ehkä jopa ⅚ enemmistöön, hyväksyessään lain x perustuslain mukaiseksi. Muuten se on perustuslain vastainen. Näkisin että suomessa jenkkilän mittakaavan polarisaatio ollaan vältetty sillä kun ei ole yhden hengen vaalipiirejä ilman ranking vote järjestelmää.
Silti tietyssä mielessä kaipaisin perustuslakituomioistuinta että eriytettäisiin tuomio ja lainsäädäntövaltaa enemmän. Nyt tullaankin tuohon kysymykseen jonka
@amblik esittit, millä estetään oikeuden politisoituminen. Tähän auttaa nykyiset vaalipiirit ja vaalitapa, sillä lainsäädännön kautta pystytään edistämään tavoitteita eikä ehdokkaan valinta ole ruton ja koleran väliltä. Toki siinä tulee se että entä jos tästä huolimatta asia x viedään sinne oikeuteen, ja koska ovat siellä riippumattomana, niin on mahdollisuus että alkavat politikoimaan. Joten se on vähän suo siellä vetelä täällä, eikä kuivaa näymissään, kun alkaa vainoharhaiseksi ja jos taas ei ole vainoharhainen rakenteiden suhteen, voi joku wannabee diktaattori yllättää.
Jenkkien järjestelmän ongelma on se kaiken muun politisointi sen korkean oikeuden lisäksi. Vaaleilla valitut tuomarit, syyttäjät jne. Joka taaskin johtaa siihen, että nuo kampanjoivat samalla tapaa niiden äänien edestä kuin ne lainsäätäjät. Joka taaskin totaalisesti paskoo sen oikeuslaitoksen epäpoliittisuuden, kun syyttäjiä ja tuomareita ei motivoi se, että ylläpidetään lakia mahdollisimman hyvin, vaan että ylläpidetään lakia siten, että se maksimoi saatujen äänien määrän.
Korkeimman oikeuden tuomarit nyt sentään ovat tuon ulkopuolella, kerta niitä ei valita suorilla vaaleilla ja myöskin ne nimitetään pestiinsä vain kerran. Tosin jos niiden osalta pitäisi parantaa hommaa jotenkin, niin ottaisin pois sen elinikäisen pestin ja korvaisin sen yhdellä 12 vuoden kaudella
Tässä olen samoilla linjoilla. Jatkuva äänestys syyttäjistä, tuomareista seriffeistä, yms yhdistettynä yhden henkilön vaalipiireihin ja erillisiin puolueen esivaaleihin on ollut iso tekiä, ehkpä jopa koko polarisaation alkujuuri monella tapaa nopeasti muuttuneessa yhteiskunnassa.
Mutta ehdottamasi virkakausi on turhan lyhyt. Yksi varteen otettava idea korkeimman oikeuden uudistuksessa on 18 vuoden virkakakausi. Pressa nimittää 2v välein uuden tuomarin senaatin hyväksyessä tai hylätessä nimitys. Tosin tämä varmaan on perustuslain vastainen, sillä kukapa haluaisi luopua omasta elinikäisestä virasta yhtenä superlainsäätäjänä. Tuo saattaa mennä oikeudessa läpi, jos koskee uusia tuomareita.
