Kapasiteetti == työntekijät. Ja näistä on ollut pulaa alalla jo kauan ennen koronaa. Halua on varmasti, mutta rahaa ei, eikä tarpeeksi tekijöitä. Ja 2v sitten ei kellään ollut mitään aavistusta, että tämä pandemia jyllää voimakkaana vielä 2022. Jälkiviisaus on toki sitä parasta viisautta, mutta ne päätökset tehdään sen hetkisillä tiedoilla. Enkä tiedä, millä päätöksellä tuota työntekijäpulaa olisi voinut tässä ajassa merkittävästi parantaa. Niistä tekijöistä kun on pulaa muuallakin.
Eli kyllä se argumentti kantaa pitkälle. Sairaalakuorma on yhä edelleen se kaikkein isoin asia, jota tässä joudutaan ylläpitämään rajoituksilla ja päätöksillä.
Kyllä rahaa on, mutta se on kohdennettu tässä maassa vähän huonolla tavalla pandemian hoitoa ja kestävyyttä ajatellen. Pari vuotta on aika pitkä aika tehdä muutoksia budjetteihin ja rekrytoida lisää resursseja sinne missä sitä vajetta on. Vaikka sitten toisesta maasta jos ei paikallisia kiinnosta. Ongelmana on myös hidas päätöksentekoprosessi, joka ei sovellu tällaiseen dynaamiseen tilanteeseen.
Työnantajapuoli laski: Jos hoitajien kuukausipalkka olisi 300 euroa suurempi, se haukkaisi veroeuroja lähes miljardin vuodessa
Yle pyysi työnantajapuolta laskemaan, kuinka paljon kuntien ja kuntayhtymien hoitohenkilöstön palkankorotukset maksaisivat veronmaksajille. Alan tes-neuvottelut alkoivat tänään. Hoitajapulasta keskusteltiin Ylen aluevaalien chatissa tiistai-iltana.

Keksin aika helposti miljardin verran rahaa valtion budjetista, joka voitaisi kohdentaa vaikka hoitajien rekrytointiin tai palkankorotuksiin. Niistä kohdennuksista saa kyllä aika helpolla väittelyn aikaan, joten jätän laskut postaamatta. Jokainen voi itsekseen tarkastella valtion budjettia ja miettiä mihin helvettiin sitä rahaa hukataan maassa, jossa on väestön maksamat verot ovat korkeimpia Euroopassa.