Jos asbestitestin tulos on positiivinen, täytyy firma ottaa tekemään maton ja liiman poisto. Tämän takia moni iskee vanhan muovimaton päälle uutta laminaattia tai vinyyliä, jos tarkoitus päästä halvalla eteenpäin. Tosin, moni taloyhtiö vaatii että muovimatto on poistettava ennen uuden laminaatin / vinyylilankun asennusta, toiset yhtiöt ei taas aseta vaatimuksia.
Kodin rempat(DIY)
- Keskustelun aloittaja juhat1000
- Aloitettu
- Liittynyt
- 01.12.2020
- Viestejä
- 42
Jos kiinteistössä on alkuperäisenä lattian materiaalina mattoa X ja tätä samaa on käytetty useammassa huoneistoissa. Aiemmin jostain asunnosta on jo otettu näytteet näistä samoista materiaaleista, voiko näitä hyödyntää ettei tarvitse tehdä omasta huoneistosta analyysiä? Tietäisi sen perusteella jo ennen työhön ryhtymistä, mitä on tiedossa.
Galaxy
Team H2O
- Liittynyt
- 09.11.2016
- Viestejä
- 1 141
Kiitos vastauksista. Vinyylilankkua siis vaan tilailemaan kohta. Täytyy vähän tutustua malleihin ja selvittää miten tuo lattian hionta vanhan maton alta käytännössä tehdään.
Oletan ettei toisen asunnon mittaukset kelpaa, mutta ajattelin itse soittaa isännöitsijälle ja vähän tiedustella että onko taloissa ollut asbestista aiemmin.
Vastaus on luultavasti:
- Ei ole löytynyt, mutta testi täytyy tehdä aina....
Tai
- On löytynyt
Se satasen testi ei ole ongelma, mutta asbestipurku on.
Oletan ettei toisen asunnon mittaukset kelpaa, mutta ajattelin itse soittaa isännöitsijälle ja vähän tiedustella että onko taloissa ollut asbestista aiemmin.
Vastaus on luultavasti:
- Ei ole löytynyt, mutta testi täytyy tehdä aina....
Tai
- On löytynyt
Se satasen testi ei ole ongelma, mutta asbestipurku on.
Minkä vuoden talosta on kyse?
Galaxy
Team H2O
- Liittynyt
- 09.11.2016
- Viestejä
- 1 141
79 vuoden rivari
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 475
Tarttis saada viriteltyä jonkinlainen eristetty "lämpölaatikko", joka pysyisi kylmällä käyttöullakolla läpi talven +0c (mieluiten noin +3-4c) lämpötilassa. Sinne olisi tarkoitus saada vaimon puutarhan juurakoita talvehtimaan. Ullakolle tulee sähköt.
Olisiko tähän mitään valmista hyvää ratkaisua?
Olisiko tähän mitään valmista hyvää ratkaisua?
Ei muuten voi, pitää aina tehdä asbestikartoitus ensin lain mukaan. Ja asbestikartoitus on eri asia kuin yksi itse otettu näyte vaikka se yleensä taloyhtiöille riittääkin. Ammattilainen osaa tarkastaa rakenteen monesta eri paikasta ja varmistaa ettei se muutu eri kohdissa. Lattiassa voi olla useita kerroksia materiaaleja joissa voi olla asbestia, myös usein liimoissa ja tasoitteissa joista perus remppaaja ei välttämättä osaa/ymmärrä näytettä ottaa.Vastaan. En tiedä miten menee, mutta pika googlella 40€ maksaa yksi näyte.
Voisin veikata, että kaikki mahdollinen aina vaaditaan tai toki varmaan voi tilata sen homman suoraan asbestityönä, niin säästää tuon 40€
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 2 147
Sopivan ikäisessä kämpässä voi olla asbestia laattojen kiinnityslaastissa,seinä,lattia ja kattotasotteissa,vinyylilaattojen kiinnitysliimassa,mattojen pohjissa ja putkieristeissä.Lisäksi vanhemmissa voi bitumieristeissä ja sivelyissä olla kreosiittia joka on myös ongelma.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 485
Tuossa muovimaton asbestitestauksessa näytteeseen pitää otta pala mattoa, liimaa sekä tasotetta. Tuurilla saa yhdessä palassa mutta voi olla kaikki irtonaisenakin sekaisin minigrip-pussissa.
Kun käyttää Finas akretoitua laboratoriota niin saa varmasti oikean analyysin.
Oman isännöitsiän kanssa kun juttelin niin olisi käynyt toisenkin osakkaan tekemä analyysi, mutta meillä ei löytynyt tuloksia missä olisi mainittu lattia erikseen niin päädyin tekemään analyysin.
Muistaakseni joskus oli että näyteanalyysin pitää olla alle 6kk remontoinnista.
Omassa tapauksessa oli kysseesä -80 valmistunut KT. Matossa, liimassa tai tasoitteessä (plaanossa) ei ollut asbestia.
Muovimaton repiminen oli välillä ihan paskaa ja välillä helpompaa kun oli jo itsekseen lähtenyt osittain irti. Sormet kyllä oli aika hellänä 35m² jälkeen.
Vuokraamosta suositeltiin jotain jyrsinmallia Columbuksen+kuparilaikan sijaan. Lähti kyllä juuttikarvat aika helvetin hyvin, mutta koneen ergonomia oli aivan hanurista ja alaselkä olikin päivän jälkeen aika hellänä (jyrsimen syöntisyvyyttä säädettiin aisasta ja sopiva syvyys omassa tapauksessa oli aisa mahdollisimman alhaalla. Hyvänä puolena se että lähes kaikki jyrsintäpöly meni suoraan imuriin.
Mistä tullaan siihen että lähes yhtä tärkeä työkalu on tarpeeksi tehokas imuri ja hitosti pölypusseja. Jouduin käyttämään Kiekenssiä (kun vuokraamossa oli kaikki syklooni-imurit vuokralla) ja tuon pölypussin vaihtaminen on aika pölisevää hommaa.
Pussit eivät tule täyteen vaan ne menevät tukkoon pölystä.
Kun käyttää Finas akretoitua laboratoriota niin saa varmasti oikean analyysin.
Oman isännöitsiän kanssa kun juttelin niin olisi käynyt toisenkin osakkaan tekemä analyysi, mutta meillä ei löytynyt tuloksia missä olisi mainittu lattia erikseen niin päädyin tekemään analyysin.
Muistaakseni joskus oli että näyteanalyysin pitää olla alle 6kk remontoinnista.
Omassa tapauksessa oli kysseesä -80 valmistunut KT. Matossa, liimassa tai tasoitteessä (plaanossa) ei ollut asbestia.
Muovimaton repiminen oli välillä ihan paskaa ja välillä helpompaa kun oli jo itsekseen lähtenyt osittain irti. Sormet kyllä oli aika hellänä 35m² jälkeen.
Vuokraamosta suositeltiin jotain jyrsinmallia Columbuksen+kuparilaikan sijaan. Lähti kyllä juuttikarvat aika helvetin hyvin, mutta koneen ergonomia oli aivan hanurista ja alaselkä olikin päivän jälkeen aika hellänä (jyrsimen syöntisyvyyttä säädettiin aisasta ja sopiva syvyys omassa tapauksessa oli aisa mahdollisimman alhaalla. Hyvänä puolena se että lähes kaikki jyrsintäpöly meni suoraan imuriin.
Mistä tullaan siihen että lähes yhtä tärkeä työkalu on tarpeeksi tehokas imuri ja hitosti pölypusseja. Jouduin käyttämään Kiekenssiä (kun vuokraamossa oli kaikki syklooni-imurit vuokralla) ja tuon pölypussin vaihtaminen on aika pölisevää hommaa.
Pussit eivät tule täyteen vaan ne menevät tukkoon pölystä.
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 337
Tällä speksillä tekisin juurakoille puusta ja finnfoamista monivuotisen laatikon. Tai juurakoiden määrästä riippuen kaksi. Sopiva ilmankierto täytyy huomioida.
3mm havuvanerillahan sen voisi esimerkiksi pinnoittaa. Lämmitykseen esim 2 metrin kieppi sulanapitokaapelia laatikon pohjalle (10W/metri). Ilman tulo alhaalta ja poisto ylhäältä. Näissä oli muistaakseni oleellista, ettei saa valo päästä lastikkoon, joten ilmanvaihdon aukot sopivan mutkaisiksi.
Lisäksi kylmä käyttöullakko antaa olettaa, että laatikon pitää olla hieman irti lattiasta ja ilma-aukkojen suojaus jyrsijäverkolla. Jyrsijät löytää perille, jos verkotukset rakennuksen ulkovuoresta puuttuvat. Joskus löytävät niistä huolimatta.
Joku lämpömittari seurailemaan lämpöjä ekan talven, jos toimiva resepti, sitten samalla rutiinilla jatkossa.
Kaupan lähes valmiiden ratkaisujen kanssa pitänee tehdä vähän itsekin askarteluja/modauksia. Mutta joku tämmöinen voisi olla hyvä lähtökohta.
Kylmäkontti Styrox kannella 60L 600 x 400 x 500mm
Styropak kuljetuskontit ovat edullinen ja varma ratkaisu termisiin kuljetuksiin. Ne soveltuvat mm. jäätelön, pakasteiden, einesten ja lihajalosteiden kuljetuksiin. Sisältää kantokahvat.- Sisämitat: 500 x 300 x 400 mm- Ulkomitat: 600 x 400 x 500 mm- Seinien paksuus: 50 mm - Paino: 1.6 kg
www.etra.fi
- Liittynyt
- 16.10.2016
- Viestejä
- 2 475
Ihan mahtavan yksityiskohtaiset ja pätevät neuvot, kiitos paljon! Tässäpä ensi viikolle projektia!
- Liittynyt
- 07.02.2017
- Viestejä
- 2 204
Itsellä joku vastaava boxi rakenteilla. Tosin vasta suunnitteluasteella ja putkien venttiileille.
Entisasikaanhan kellarit pidettiin "lämpöisenä" pelkän hehkulampun voimalla. Tiiviys lienee avainsana boxissakin.
Mikäs olisi oikea/järkevä tapa kiinnittää voimistelurenkaille pidikkeet rivarin kattoon(ontelolaattaa)?
Ihan tavan muovipropulla(useampi ruuvi per pidike?) vai jollakin jämerämmällä kiila-ankkurilla tms. vai c) jokumuumikä?
Tuossa jonkinlaisella todennäköisyydellä osuu joku poraus ontelon kohtaan ja mulla ei ole oikein tarkkaa käryä paljonko tuossa mahtaa olla ainetta sen ontelon kohdalla ohuimmillaan, onko nuo jotakin suunnilleen standardeja ratkaisuja vai onko paljonkin variaatiota riippuen kenen laatoista se on tehty tjsp?
Ihan tavan muovipropulla(useampi ruuvi per pidike?) vai jollakin jämerämmällä kiila-ankkurilla tms. vai c) jokumuumikä?
Tuossa jonkinlaisella todennäköisyydellä osuu joku poraus ontelon kohtaan ja mulla ei ole oikein tarkkaa käryä paljonko tuossa mahtaa olla ainetta sen ontelon kohdalla ohuimmillaan, onko nuo jotakin suunnilleen standardeja ratkaisuja vai onko paljonkin variaatiota riippuen kenen laatoista se on tehty tjsp?
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 348
Ainoa oikea tapa kiinnittää oikeasti minkäänlaisia kuormia ontelolaatan alapintaan on betoniruuvi. Ja sillä nimenomaisesti ontelon kohdalle. Onteloiden väliseen kannakseen ei saa missään nimessä mennä poraamaan, sillä siellä kulkevat ontelolaatan jännepunokset ja niitä ei tule katkaista tai vaurioittaa. Erilaiset kiila-ankkurit, takakartioankkurit tai vastaavat eivät ota kiinni ontelolaatan ohueen kannakseen, vaan ne on tarkoitettu umpiaineiseen betoniin.
TLDR: Betoniruuvi Sormat S-CSA 6, kestää ontelolaatan alapinnassa varmuuskertoimet huomioituna vähintään 113 kg, kun ontelon alalaipan paksuus on vähintään 25 mm. Jos käytetään useampaa kiinnikettä, tulee kiinnike-etäisyys olla minimissään 10 cm. Usealla ruuvilla kiinnittämiseen on omat valmistajakohtaiset määräykset, jotka tulee varmistaa ruuvin suunnitteluohjeesta. Ruuvipituus määräytyy kiinnitettävän osan paksuuden mukaan, mutta veikkaan, että käytännössä S-CSA HEX 6X60/5/20 on oikea ruuvikoko tarpeisiisi.
Laattaprofiilit ovat ymmärtääkseni valmistajakohtaisia, mutta lähinnä niissä on haettu hieman valmistajohtaista optimointia ontelon muodon suhteen, ei välttämättä niinkään ala- ja ylälaipan paksuuksissa. Ohessa on kuvakaappaus Parman, erään Suomen suurimman ontelolaattatoimittajan, suunnitteluohjeesta. Laatan jännevälistä riippuen näkisin todennäköisimmiksi rivitalon välipohjan ontelolaattakooksi joko P20 tai P27. Huomionarvoista on, että ontelomäärä muuttuu laattakoon mukaan. Jos sinulla on rakenneilmaisin, voit koittaa haarukoida ontelomäärää (ja laatan paksuutta) sen avulla. En osaa sanoa, kuinka hyvin tavanomainen kotikäyttölaite löytää jännepunokset betonista, mutta ainakin sitä voi koittaa, jos laattakoko ei selviä talon rakennekuvista. Kun laattakoko on selvillä, voit arvioida sen kanssa ontelon alalaipan paksuutta.
Alla olevassa kuvassa on esitetty (Parman) ontelolaattojen sallitut rei'itysalueet, joilla varmistetaan, että reikä, tai tässä tapauksessa kiinnike, ei osu kannakseen ja riko jännepunoksia. Käyttäisin näitä sijaintimittoja kiinnitysalueen valintaan. Huomioithan myös kiinnikevalmistajan ohjeet.
Betoniruuvina käyttäisin joko Sormat S-CSA 6 tai Hiltin HUS4-H -betoniruuveja. Hiltillä on laajempi valikoima erilaisia hyväksyttyjä ruuvikokoja, mutta Hiltin tuotteita ei taideta kuluttajapuolella myydä. Myös kotimaisella Sormatilla on hyvät ruuvit ja niillä saa varmasti tähän käyttötarkoitukseen riittävät kapasiteetit. Sormat on osa EJOT-konsernia (teknisen tuen yhteystiedot viestin lopussa).
Sormatin kiinnitysohjeesta sivulta 7 löytyvät kiinnityskapasiteetit ontelolaatastolle.
Käytetään suunnitteluarvoja, joilla valmistaja takaa kiinnityksen kestävyyden, kun käytetään valmistajan työohjeita (ks. sivu 8 (tärkeimpänä reiän puhdistaminen porauspölystä, ylikiristämisen välttäminen ja reunaetäisyydet)).
Punaisella on korostettu alalaipan paksuus, sinisellä kiinnikkeen kuormitettavuuden suunnitteluarvo kilonewtoneissa ja vihreällä kahden kiinnikkeen välinen etäisyys käytettäessä useaa kiinnikettä. Kilonewtonit muutetaan kilogrammoiksi kertomalla luku 100:lla.
Voit siis hetkellisesti kuormittaa kiinnikettä, joka on kiinni min. 25 mm alalaipassa 170 kg kuormalla ilman, että kiinnike pettää. Rakennesuunnittelussa ominaiskuorma (tavoiteltu pitkäaikainen kuorma) pitää kuitenkin kertoa osavarmuuskertoimella 1,5, jolloin päästään mitoituskuormaan. Mitoituskuormaa ja suunnittelukapasiteettia verrataan toisiinsa. Toisin kääntäen, kiinnikkeen suunnittelukapasiteetti pitää vielä jakaa kuorman osavarmuuskertoimella 1,5, jotta saadaan ominaiskuorma, jolla kiinnikettä voidaan pysyväiskäytössä rasittaa.
170 kg / 1,5 = 113,3 kg.
Pääset siis yhdellä, halkaisijaltaan 6 mm;n betoniruuvilla, joka on vähintään 25 mm paksussa alalaipassa kiinni 113 kg jatkuvaan kuormitukseen. Jos renkaissa keinutaan tai tehdään muuta liikettä, niin liikkeen aiheuttama kuormitus voi olla hetkellisesti puolitoistakertainen (170 kg = 1,7 kN) ilman, että kiinnike pettää ontelolaatan alapinnasta. Betonilaipan ollessa paksumpi, pääset parempiin kiinnityskapasiteettiarvoihin. Kuitenkaan ankkurikoon kasvattaminen ei auta asiaan, sillä Sormat ei ole testauttanut ja hyväksyttänyt suurempia kiinnikepaksuuksia ontelolaattakiinnityksiin.
Ruuvipituus määräytyy kiinnitettävän ainepaksuuden mukaan. Käytännössä 60 mm kiinnike kattaa varmastikin sen kiinnitysainepaksuusvälin, mitä tarvitset.
Mikäli tarvitset vielä lisäohjeita betoniruuvin ontelolaattakiinnitykseen, kannattaa kysyä suoraan valmistajan teknisestä tuesta. Siellä on asiantuntijat neuvomassa ja ohjeistamassa, millaisiin kuormiin heidän kiinnikkeillään päästään missäkin olosuhteissa. Heiltä saatat saada myös lisätietoja, mikäli ontelolaatan alalaipan paksuus ei riitä taulukossa esitettyyn minimipaksuuteen.
P.S. En ole minkään viestissä mainitun firman edustaja eikä minulla ole mitään henkilökohtaisia kytköksiä yhteenkään mainittuun yritykseen.
Alla olevassa kuvassa on esitetty (Parman) ontelolaattojen sallitut rei'itysalueet, joilla varmistetaan, että reikä, tai tässä tapauksessa kiinnike, ei osu kannakseen ja riko jännepunoksia. Käyttäisin näitä sijaintimittoja kiinnitysalueen valintaan. Huomioithan myös kiinnikevalmistajan ohjeet.
Betoniruuvina käyttäisin joko Sormat S-CSA 6 tai Hiltin HUS4-H -betoniruuveja. Hiltillä on laajempi valikoima erilaisia hyväksyttyjä ruuvikokoja, mutta Hiltin tuotteita ei taideta kuluttajapuolella myydä. Myös kotimaisella Sormatilla on hyvät ruuvit ja niillä saa varmasti tähän käyttötarkoitukseen riittävät kapasiteetit. Sormat on osa EJOT-konsernia (teknisen tuen yhteystiedot viestin lopussa).
Sormatin kiinnitysohjeesta sivulta 7 löytyvät kiinnityskapasiteetit ontelolaatastolle.
Käytetään suunnitteluarvoja, joilla valmistaja takaa kiinnityksen kestävyyden, kun käytetään valmistajan työohjeita (ks. sivu 8 (tärkeimpänä reiän puhdistaminen porauspölystä, ylikiristämisen välttäminen ja reunaetäisyydet)).
Punaisella on korostettu alalaipan paksuus, sinisellä kiinnikkeen kuormitettavuuden suunnitteluarvo kilonewtoneissa ja vihreällä kahden kiinnikkeen välinen etäisyys käytettäessä useaa kiinnikettä. Kilonewtonit muutetaan kilogrammoiksi kertomalla luku 100:lla.
Voit siis hetkellisesti kuormittaa kiinnikettä, joka on kiinni min. 25 mm alalaipassa 170 kg kuormalla ilman, että kiinnike pettää. Rakennesuunnittelussa ominaiskuorma (tavoiteltu pitkäaikainen kuorma) pitää kuitenkin kertoa osavarmuuskertoimella 1,5, jolloin päästään mitoituskuormaan. Mitoituskuormaa ja suunnittelukapasiteettia verrataan toisiinsa. Toisin kääntäen, kiinnikkeen suunnittelukapasiteetti pitää vielä jakaa kuorman osavarmuuskertoimella 1,5, jotta saadaan ominaiskuorma, jolla kiinnikettä voidaan pysyväiskäytössä rasittaa.
170 kg / 1,5 = 113,3 kg.
Pääset siis yhdellä, halkaisijaltaan 6 mm;n betoniruuvilla, joka on vähintään 25 mm paksussa alalaipassa kiinni 113 kg jatkuvaan kuormitukseen. Jos renkaissa keinutaan tai tehdään muuta liikettä, niin liikkeen aiheuttama kuormitus voi olla hetkellisesti puolitoistakertainen (170 kg = 1,7 kN) ilman, että kiinnike pettää ontelolaatan alapinnasta. Betonilaipan ollessa paksumpi, pääset parempiin kiinnityskapasiteettiarvoihin. Kuitenkaan ankkurikoon kasvattaminen ei auta asiaan, sillä Sormat ei ole testauttanut ja hyväksyttänyt suurempia kiinnikepaksuuksia ontelolaattakiinnityksiin.
Ruuvipituus määräytyy kiinnitettävän ainepaksuuden mukaan. Käytännössä 60 mm kiinnike kattaa varmastikin sen kiinnitysainepaksuusvälin, mitä tarvitset.
Mikäli tarvitset vielä lisäohjeita betoniruuvin ontelolaattakiinnitykseen, kannattaa kysyä suoraan valmistajan teknisestä tuesta. Siellä on asiantuntijat neuvomassa ja ohjeistamassa, millaisiin kuormiin heidän kiinnikkeillään päästään missäkin olosuhteissa. Heiltä saatat saada myös lisätietoja, mikäli ontelolaatan alalaipan paksuus ei riitä taulukossa esitettyyn minimipaksuuteen.
P.S. En ole minkään viestissä mainitun firman edustaja eikä minulla ole mitään henkilökohtaisia kytköksiä yhteenkään mainittuun yritykseen.
Edit. Korjattu kirjoitusvirheitä
Viimeksi muokattu:
Ainoa oikea tapa kiinnittää oikeasti minkäänlaisia kuormia ontelolaatan alapintaan on betoniruuvi. Ja sillä nimenomaisesti ontelon kohdalle. Onteloiden väliseen kannakseen ei saa missään nimessä mennä poraamaan, sillä siellä kulkevat ontelolaatan jännepunokset ja niitä ei tule katkaista tai vaurioittaa. Erilaiset kiila-ankkurit, takakartioankkurit tai vastaavat eivät ota kiinni ontelolaatan ohueen kannakseen, vaan ne on tarkoitettu umpiaineiseen betoniin.
TLDR: Betoniruuvi Sormat S-CSA 6, kestää ontelolaatan alapinnassa varmuuskertoimet huomioituna vähintään 113 kg, kun ontelon alalaipan paksuus on vähintään 25 mm. Jos käytetään useampaa kiinnikettä, tulee kiinnike-etäisyys olla minimissään 10 cm. Usealla ruuvilla kiinnittämiseen on omat valmistajakohtaiset määräykset, jotka tulee varmistaa ruuvin suunnitteluohjeesta. Ruuvipituus määräytyy kiinnitettävän osan paksuuden mukaan, mutta veikkaan, että käytännössä S-CSA HEX 6X60/5/20 on oikea ruuvikoko tarpeisiisi.
Laattaprofiilit ovat ymmärtääkseni valmistajakohtaisia, mutta lähinnä niissä on haettu hieman valmistajohtaista optimointia ontelon muodon suhteen, ei välttämättä niinkään ala- ja ylälaipan paksuuksissa. Ohessa on kuvakaappaus Parman, erään Suomen suurimman ontelolaattatoimittajan, suunnitteluohjeesta. Laatan jännevälistä riippuen näkisin todennäköisimmiksi rivitalon välipohjan ontelolaattakooksi joko P20 tai P27. Huomionarvoista on, että ontelomäärä muuttuu laattakoon mukaan. Jos sinulla on rakenneilmaisin, voit koittaa haarukoida ontelomäärää (ja laatan paksuutta) sen avulla. En osaa sanoa, kuinka hyvin tavanomainen kotikäyttölaite löytää jännepunokset betonista, mutta ainakin sitä voi koittaa, jos laattakoko ei selviä talon rakennekuvista. Kun laattakoko on selvillä, voit arvioida sen kanssa ontelon alalaipan paksuutta.
Alla olevassa kuvassa on esitetty (Parman) ontelolaattojen sallitut rei'itysalueet, joilla varmistetaan, että reikä, tai tässä tapauksessa kiinnike, ei osu kannakseen ja riko jännepunoksia. Käyttäisin näitä sijaintimittoja kiinnitysalueen valintaan. Huomioithan myös kiinnikevalmistajan ohjeet.
Betoniruuvina käyttäisin joko Sormat S-CSA 6 tai Hiltin HUS4-H -betoniruuveja. Hiltillä on laajempi valikoima erilaisia hyväksyttyjä ruuvikokoja, mutta Hiltin tuotteita ei taideta kuluttajapuolella myydä. Myös kotimaisella Sormatilla on hyvät ruuvit ja niillä saa varmasti tähän käyttötarkoitukseen riittävät kapasiteetit. Sormat on osa EJOT-konsernia (teknisen tuen yhteystiedot viestin lopussa).
Sormatin kiinnitysohjeesta sivulta 7 löytyvät kiinnityskapasiteetit ontelolaatastolle.
Käytetään suunnitteluarvoja, joilla valmistaja takaa kiinnityksen kestävyyden, kun käytetään valmistajan työohjeita (ks. sivu 8 (tärkeimpänä reiän puhdistaminen porauspölystä, ylikiristämisen välttäminen ja reunaetäisyydet)).
Punaisella on korostettu alalaipan paksuus, sinisellä kiinnikkeen kuormitettavuuden suunnitteluarvo kilonewtoneissa ja vihreällä kahden kiinnikkeen välinen etäisyys käytettäessä useaa kiinnikettä. Kilonewtonit muutetaan kilogrammoiksi kertomalla luku 100:lla.
Voit siis hetkellisesti kuormittaa kiinnikettä, joka on kiinni min. 25 mm alalaipassa 170 kg kuormalla ilman, että kiinnike pettää. Rakennesuunnittelussa ominaiskuorma (tavoiteltu pitkäaikainen kuorma) pitää kuitenkin kertoa osavarmuuskertoimella 1,5, jolloin päästään mitoituskuormaan. Mitoituskuormaa ja suunnittelukapasiteettia verrataan toisiinsa. Toisin kääntäen, kiinnikkeen suunnittelukapasiteetti pitää vielä jakaa kuorman osavarmuuskertoimella 1,5, jotta saadaan ominaiskuorma, jolla kiinnikettä voidaan pysyväiskäytössä rasittaa.
170 kg / 1,5 = 113,3 kg.
Pääset siis yhdellä, halkaisijaltaan 6 mm;n betoniruuvilla, joka on vähintään 25 mm paksussa alalaipassa kiinni 113 kg jatkuvaan kuormitukseen. Jos renkaissa keinutaan tai tehdään muuta liikettä, niin liikkeen aiheuttama kuormitus voi olla hetkellisesti puolitoistakertainen (170 kg = 1,7 kN) ilman, että kiinnike pettää ontelolaatan alapinnasta. Betonilaipan ollessa paksumpi, pääset parempiin kiinnityskapasiteettiarvoihin. Kuitenkaan ankkurikoon kasvattaminen ei auta asiaan, sillä Sormat ei ole testauttanut ja hyväksyttänyt suurempia kiinnikepaksuuksia ontelolaattakiinnityksiin.
Ruuvipituus määräytyy kiinnitettävän ainepaksuuden mukaan. Käytännössä 60 mm kiinnike kattaa varmastikin sen kiinnitysainepaksuusvälin, mitä tarvitset.
Mikäli tarvitset vielä lisäohjeita betoniruuvin ontelolaattakiinnitykseen, kannattaa kysyä suoraan valmistajan teknisestä tuesta. Siellä on asiantuntijat neuvomassa ja ohjeistamassa, millaisiin kuormiin heidän kiinnikkeillään päästään missäkin olosuhteissa. Heiltä saatat saada myös lisätietoja, mikäli ontelolaatan alalaipan paksuus ei riitä taulukossa esitettyyn minimipaksuuteen.
P.S. En ole minkään viestissä mainitun firman edustaja eikä minulla ole mitään henkilökohtaisia kytköksiä yhteenkään mainittuun yritykseen.
Edit. Korjattu kirjoitusvirheitä
Kiitoksia erinomaisen kattavasta vastauksesta!
Ei ollutkaan ihan niin "helppo" projekti sitten, vaikuttaa siis siltä että tarvii ensimmäisenä selvittää minkälaisia ontelolaattoja tuossa mahtaa olla käytetty, tai siis että missä kohtaa tuolla ontelot menee ja mihin kohtaan renkaiden kiinnikkeet voisi asemoida noitten suhteen. Mahtaakos tuota ontelolaatan tyyppiä/mallia saada tavan maallikko jostakin helposti selville, vai pitääkö se selvitellä (teknisen)isännöinnin kautta?
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 348
Hyvä, että vastauksestani oli apua.
Ontelolaattatyyppi on varminta selvittää juurikin rakennesuunnitelmista. Mikäli sinulla ei niitä ole, niin suunnitelmien tulisi löytyä kyllä taloyhtiön dokumenttiarkistosta. Niitä voi kysellä varmastikin tekniseltä isännöistijältä. Myös kunnan tai kaupungin rakennusvalvonta säilyttää rakennusten leimattuja (=rakentamisessa hyväksyttyjä) suunnitelmia. Voit olla siis myös kunnan rakennustarkastajaan yhteydessä ja pyytää päästä katsomaan suunnitelmia valvonnan arkistoon. Yleensä rakennusvalvonnassa olevia suunnitelmia ei saa ottaa mukaan, mutta voit ymmärtääkseni dokumentoida tarvitsemasi asiat esimerkiksi kuvaamalla. Jotkin kunnat tarjoavat myös maksullista skannauspalvelua arkistossa oleville suunnitelmille.
Jos sinulla on rakenneilmaisin, voisit koittaa, löytyykö sen kanssa jännepunosten ja sen myötä kannasten paikat. Melkeinpä jo sillä, jos löydät rakenneilmaisimella edes kahden vierekkäisen kannaksen paikat, niin pystyt mittaamaan siitä onteloleveyden, ainakin summittaisen leveyden. Tällä tiedolla pääset haarukoimaan aikaisemman viestini ontelokuvan kanssa, kuinka korkea laatta voisi olla. Mitä enemmän löydät samalla poikkeileikkauslinjalla olevia kannaksia, sen varmempi tulos toki on.
Yksi kokeellinen onteloiden selvittämisvaihtoehto voisi olla myös akustinen menetelmä, eli hankit pienen ja kohtuullisen kevyen kumivasaran, jonka kanssa koitat naputellen koputella, missä kohdassa voisi olla laatan kannas ja missä kohdassa ontelo. Tämän käyttö melkeinpä edellyttää, että laatan alapintaa ei ole ruiskutasoitettu, muuten voi tulla tasoitteet paikallisesti alas naputtelualueelta. Menetelmä on mielestäni sen verran kokeellinen, että en antaisi sille ihan hirvittävästi painoarvoa. Mutta mikäli muita keinoja ei ole saatavilla, niin kyllähän tuollakin nyt jotain tuloksia saanee aikaiseksi. Olen itse löytänyt koputtelemalla puukoolauksia kipsilevyseinästä samalla tapaa. Menetelmä on karkea, mutta joissain tilanteissa riittävä.
Kehtaisko lainata tätä topikkia kun on selkeästi tietäjä paikalla, pitäisi sama juttu tehdä puupaneelikattoon. Mites kiinnittäis kattokoukut niin ettei tule katto alas?
Ja varmistuksena edelliseen, vedin juurikin noilla ankkureilla ontelolaattaan kiinni riippukeinun edelliseen kämppään ja pysyi kuin tauti. Aika tiukkaa kamaa ontelolaatta eli kunnon pora / terä kandee varata.
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 348
Voihan sitä jotain valistuneita arvauksia ja vinkkejä koittaa antaa, mutta sellainen ero tässä on, että ontelolaatta on itsenäisenä rakenteena ja tuotteena valtavan selkeä, kun taas puupaneelikatto voi olla käytännössä ihan mitä vain. Eli lähtötietona pitää olla jotain muutakin, kuin että ylä- tai välipohjan alapinnassa näkyy puupaneeli (pintaverhous). Löytyykö rakennekuvia, mistä selviää, mitä paneelin takana on? Jos ei löydy, niin sitten pitää avata rakenteita, että rakennekerrokset saadaan selville.
Rakennepiirustukset löytyy mutta ymmärrystä ei, olisikohan tää about kuva katon rakenteesta?
Joo tuo näyttäisi oikealta kuvalta. kiinnitykset noihin 44x44 rimoihin paneelin läpi niin suhteellisen suuria kuormia pitäisi kyllä kestää.Rakennepiirustukset löytyy mutta ymmärrystä ei, olisikohan tää about kuva katon rakenteesta?
Iso kiitos - Mitenkäs nuo rimat löytää paneelien alta että osuu kohdalleen?
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 4 774
K300 eli keskeltä keskelle jako 30cm on merkitty papereihin eli jos tosiaan on niin piilosta ammuttu ettei naulanreikää ole missään näkösällä niin timpuri jommasta kummasta reunasta lähtenyt noita melkein kakkoskakkosia jaolla tekemään. Teoriassa, käytännössä on voitu soveltaa jakoa vaikka pikkasen pienemmäksi jos on ollut tiedossa että tulee paneeli tms materiaali koolauksiin kiinni joka ei niin nuuka ole jaosta.
Nauloillahan ne paneelit on melko varmasti ammuttu kiinni. Jos ei ole kitattu piiloon, niin näet koolausten kohdilla rivit pieniä naulankantoja seinästä seinään, yksi tai kaksi naulaa jokaisessa paneelissa.
Jos ei nauloja näy, niin halvallakin rakenneilmaisimella paikantaa koolaukset paneelien takaa helposti.
Paneelit just maalattiin valkoiseksi niin toivottavasti naulankannat näkyy vielä, ne on mukavasti tuolla 7m korkeudessa mutta pitää kiivetä tiirailemaan mistä löytyy jälkiä
- Liittynyt
- 14.04.2022
- Viestejä
- 348
Piti ihan tarkistaa, kuinka syvällä jännepunokset ovat. Parman laatoista en moista tietoa löytänyt, mutta Ansion sementtivalimon laattojen suunnitteluohjeessa näytettiin punosten olevan 35...55 mm syvyydessä laatan paloluokasta riippuen. On tuo mielestäni melko pinnassa matalimmillaan.
Punokset ovat lujalaatusta terästä, joissa on suuri jännevoima. Itselläni ei ole kokemusta tai käsitystä, kuinka helposti tai vaikeasti tällaista jännepunosta on vaurioittaa vaikkapa poravasaralla. Katkaiseminen ei varmasti onnistu vahingossa. Jo pelkästään tavalliseen harjateräkseen osuminen poravasaralla esimerkiksi seinää poratessa käytännössä estää poraamisen jatkamisen.
Kuinka vaarallista jännepunoksen vaurioittaminen ja pahimmassa tapauksessa jänneteräksen katkaiseminen on, riippuu täysin ainakin laatan jännevälistä, siinä valmiina olevista rei'ityksistä ja aukotuksista, punostusmääristä, paloluokasta sekä yläpuolisesta kuormituksesta. Toisin sanoen jännepunoksen katkaisemisen kriittisyys riippuu siitä, kuinka tiukalla laatan punostus on jo alkujaan. Sen tietää vain laatan punossuunnittelija. Kuten toki aiemmin sanottu, niin punosta ei varmasti saa helposti poikki, mutta kaikenlainen vaurioittaminen kuitenkin heikentää punoksen lujuutta, vaurioittaa alueellisesti jännevoiman siirtymistä betoniin ja näin heikentää laatan kestävyyttä. Lähtökohdan tulee tästä syystä olla, että laatan punosalueelle ei tule kajota.
Luulen myös että peruskuluttaja ei saa porattua punosta poikki, tai paljoakaan vahinkoa.
Harjateräs kyllä antaa periksi peruslaatuiselle kovapalaterälle. Tämä tuli joskus kouriintuntuvasti testattua kun M16 kiila-ankkureita piti pilarin kylkeen tasan oikeaan paikkaan porata. Asentaja valitti ettei hommasta tule mitään kun aina on rautaa vastassa. Pienen väittelyn jälkeen tuli se klassinen annas kun mä näytän. 20min sitä reikää kairasin mutta harjateräs tuli lävistettyä, 12mm keppi onneksi vain.
Olemme muuttamassa kuun vaihteessa taloon missä on vesikiertoinen lattialämmitys ja laattalattiat kaikissa isoissa tiloissa. Laatat ovat alkuperäiset -90 luvulta ja vähän turhan levottomat, että niitä jaksaisi kovin montaa vuotta katsella. Haluttaisiin vinyylilankkua tilalle, mutta mietyttää noiden laattojen purkaminen. Millä todennäköisyydellä tuhotaan lattialämmitysputket samalla jos ryhdytään itse hommiin?
Vessoihin meinasin mikrosementtiä kaakelien päälle, kunnes on ajankohtaista kunnolla saneerata, mutta ei sekään ole olohuoneessa ym kovin mukava materiaali.
Vessoihin meinasin mikrosementtiä kaakelien päälle, kunnes on ajankohtaista kunnolla saneerata, mutta ei sekään ole olohuoneessa ym kovin mukava materiaali.
Kyllä niitä on katkaisu-uhan alla aina useita, mutta ilman punossuunnittelijan lupaa niitä ei saa katkoa. Muutenkin suunnittelussa pyritään ottamaan tarvittavat läpiviennit huomioon ja sijoittamaan onteloiden kohdille.
- Liittynyt
- 01.12.2020
- Viestejä
- 42
Vinyylin pystyt asentamaan myös laattojen päälle halutessasi.
Osaatko sanoa miten hyvin toi lattialämmitys toimii kahden materiaalin läpi? Se olisi tietysti kaikista paras ettei noita laattoja tarvitsisi purkaa ollenkaan
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 586
En kyllä laattoja poistaisi pelkästään ulkonäkösyistä, mattoja lattialle vaan niin kyllä niihin näkyviin osiin tottuu.
Vinyylilankuille on monesti aika tiukat tasaisuusvaatimukset, riippuen laatasta ja tekijästä alkup. laatoituksen päälle asennettuna voi jäädä hieman epämääräinen tuntuma kun kantaa ties mistä...
Zigh
Tittelitön
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 5 119
Kyllä ne putket sen verran syvällä pitäisi olla ettei niitä laattoja irroittaessa puhki saa. Kova homma siinä on kun pitää timatilla vielä hioa ja mahdollisesi tasoitella, mutta ehdottomasti parempi kuin jättää todennäköisesti epätasaiset laatat vinyylin alle.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 596
Sivusta huutelen sen verran että tällaiset "mattoja vaan päälle, kyllä siihen tottuu" on nyt vaan vähän typerä neuvo kun siellä yleensä perheessä on muitakin joille tällainen tekkipalsta -ratkaisu ei vaan sovi.
Jos on todettu että ulkonäkö ei miellytä niin silloin vaihtoehto ei ole matot ellei muut vaihtoehdot ole täysin mahdottomia.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 586
Kyllähän joku tekee keittiörempankin parin vuoden välein, mutta itse en siihen ryhtyisi. Useammin on niin että ihminen muuttaa tyhjään taloon "hyi mikä tapetti" ja "onpa kamala lattia" niin vuoden päästä tavarat sisällä ja tottuneena kummankaan uusiminen ei ole enää prioriteetti.
Toki jos talon on ostanut sillä ajatuksella että talon lattiat piikataan auki, hiotaan&tasoitetaan heti kärkeen ja on siihen varautunut niin mikäs siinä; tukku käteistä remppafirmalle ja lykkää muuttoa kuukaudella. Itsellenikin on pariin huoneeseen vastaava tehty/olen tehnyt ja ei kyllä houkuttele yhtään vaikka nuo olivat erilliset makuu-/takkahuoneet saati sitten että "yleiset tilat" vetäisi uusiksi. Käytännössä jos vaikka olohuone, eteinen ja keittiö vedetään uusiksi niin ei siellä talossa samalla asu.
- Liittynyt
- 19.11.2016
- Viestejä
- 4 596
En tiedä perhetilannettasi eikä se minulle kuullu mutta voin sanoa että meillä tämä ei todellakaan menisi näin ja uskallan väittää että aika monella muullakin kommentti "onpa kamala lattia" johtaa aika varmasti lattiaremppaan tavalla tai toisella.
No siis jotain noille lattioille on tehtävä ainakin tärkeimpien oleskelu/kulkutilojen osilta ja se tuskin on vaihtoehto, että silmä tottuu. Kaikkia ei tarvitse räjäyttää kerralla saman tien, mutta nyt kun on kuukauden verran mahdollisuus vielä asua vanhassa talossa ja samalla remppailla tuolla, niin mielellään sitä hoitaisi edes olo- ja ruokahuoneen pois alta. Mietin vain, että mikä nyt olisi helpoin/edullisin/kestävin vaihtoehto, että vinyylilankut saataisiin paikalleen.
Talon entiset omistajat omistivat laattaliikkeen ja ovat kotonaan sitten demonneet koristereunuksia keskellä huonetta ym ratkaisuja, eli alusta asti on kyllä ollut tiedossa että jotain korjausliikkeitä on tehtävä. Budjettiakin tähän toki on, mutta silti kiinnostaa että miten paljon pystyy tekemään itse.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 586
Vähän lähtee aiheesta, mutta perhetilanteesta riippumatta tunnen aika vähän talouksia joissa taloissa ei ole mitään laitettavaa tai parannettavaa ja kaikki on täydellisesti juuri niin kuin halutaan (tai asian korjaava remppa alkamassa seuraavalla viikolla). Aika, raha ja prioriteetit ovat harvalla sellaiset että vapaasti toteutetaan kaikki ja heti. Lastenhuoneen tapetti odottaa laittamista "kunhan muuttaa opiskelemaan" ja sen jälkeen odottaa "sopivaa hetkeä" jne.
Ottamatta siis kantaa ap:n lattiaan, voihan se olla vaikka miten hirveä, mutta aika paljon huone muuttuu kun siellä on huonekalut, matot, taulut jne. ja moneen asiaan tottuu vaikka alkuun epäilytti, jopa mahdollisesti rupeaa pitämään. Laattalattian poisto isosta osasta kämppää ja pinnan valmistelu uutta lattiamateriaalia varten on minun kirjoissani aika työläs remppa ja en lähtisi ihan kevyesti tekemään, mutta toki ennen muuttoa se on paras tehdä jos tuntuu että se on tehtävä.
Edit. @rokokoo vastailikin jo (ei tullut perinteistä "Uusia viestejä, päivitetäänkö ketju" -popuppia) itse lattiasta ja vaihdon tarpeesta.
Jos itse olisin tuollaista projektia tekemässä niin ottaisin laatanpoiston ja tasoituksen/hionnan jostain firmasta ja laittaisin itse vinyylilankut ja listoittaisin.
Ei sillä että se laatanpoisto olisi vaikeaa, mutta kyllä siinä on hommaa kantamisineen ja kaatopaikalle viemisineen. Ja hiomiseen/jyrsintään tarvitaan joka tapauksessa kunnon vehkeet ja maksaa vuokraaminenkin. Aika vauhdilla ammattimies tekee tuon kuitenkin. Jos tarvitsee myös tasoitella niin varsinkin isossa tilassa on helppo kusta tasoitteen kanssa ja se ei kuitenkaan ole paljoa työtunteja vaativaa (niin ammattimies saa hoitaa)...
Ja jos mieli on varma niin kaikki kerralla, sitä pölyä jne. vaan tulee vaikka suojaakin ja on alipaineistus kun pitää kulkea ja kantaa kamaa...
Viimeksi muokattu:
Jos lattian meinaa uusia (olohuone/keittiö/eteinen) ja talous siihen antaa periksi (ammattimies tai itse osittain tekien) niin todellakin ennen muuttoa. Pölyä tulee ihan riittäviin viimmeistään kun laattojen alla oleva pinta hiotaan ennen tasoitteen levitystä. Laattojen purku on kohtuu helppoa, varsinkin jos on itsellä aikaa muutamana päivä tehdä sekä on talttapäinen kärki poravarasaan. Toki helpoin olisi se et maksullinenhenkilö ahertamaan, mut veikkaan et aikataulu on aika tiukka saada tälle vuodelle hyvää tekijää.
Toi hiontapöly on kyllä melkoista ja sitä tulee helvetin paljon, sitä ehkä ei kannata koittaa itse värkätä jos ei satu olemaan vehkeitä omasta takaa. Kaakeleita jos meinaa itse irroitella, niin käsipelillä piikkaamalla se on tietenkin jonkinlainen homma, mutta en tiedä miten onnistuis esim tällaisella "helvetinkoneella":
Melkein voi sanoa, että jos löytyy paku ja kaveri niin silloin voi harkita vuokrakoneita ja diy. Jos yksin ja vielä se pakukin pitäisi vuokrata niin alkaa mennä aika epätoivoiseksi. Joutuisat lattiahiontakoneet on näet lähemmäs satakiloisia ja tuo kuvan isompi matonpoistokone näyttää olevan jopa 230.
Mutta kyllähän niitä koneita löytyy. Tavanomaisessa kaupungissa on luultavasti 3+ eri vuokrtafirmaa.
Pölyä tulee tosiaan paljon, joten kaikki joutuu imuroimaan ja pesemään ja ahtaista paikoista kuten patterien takaa sitä löytyy vielä pitkään.
Lattianhionta ja maton irrotuskoneet ei sinänsä ole kalliita per päivä. Laattaprojekti vienee useampia päiviä siinä missä hionnan saa tehtyä päivässä.
Mutta kyllähän niitä koneita löytyy. Tavanomaisessa kaupungissa on luultavasti 3+ eri vuokrtafirmaa.
Pölyä tulee tosiaan paljon, joten kaikki joutuu imuroimaan ja pesemään ja ahtaista paikoista kuten patterien takaa sitä löytyy vielä pitkään.
Lattianhionta ja maton irrotuskoneet ei sinänsä ole kalliita per päivä. Laattaprojekti vienee useampia päiviä siinä missä hionnan saa tehtyä päivässä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 24.10.2016
- Viestejä
- 226
Älä ainakaan tollasta matonpoistokonetta käy ensmäsenä vuokraamassa - nimikin vihjaa mihin se on oikeasti tarkotettu. Voi tulla itku kun ne ei sitten irtookkaan lattiasta, ja yhtälailla voi tulla itku palauttaessa ku terä on pikkusen toisennäkönen ku vuokrattaessa. Kyllä se laattojen poisto on poravasara talttaterällä -puuhaa, sillä mennee sujuvasti ja nopeasti.
Kiitos! Luulen että pyydetään tarjouksia laattojen irroitus + hionta + tasoitus kombosta tässä vaiheessa ja keskitetään oma energia muihin projekteihin. Muissa huoneissa vähän joustavammalla aikataululla voi sitten miettiä jos irroitettaisiin laatat itse, mutta vähintään olohuoneessa soisi koko projektin menevän maaliin asti ennen kun pitää kantaa tavarat sisään.
- Liittynyt
- 21.01.2019
- Viestejä
- 504
Nopea vaihtoehto, jos laatat kiinni ja ns. sileitä laattoja niin saumat tasoittaa tasoihin laatan pinnan kanssa ja sen päälle sitten vinyyli.
Kopot laatat voi varovasti irroittaa ja liimaa takas.
Jos laatat irroittaa niin vastaan voi tulla mitä vain. Huolimaton lattiavalu niin pääsee tasoittamaan koko lattian. Laattojen irroituskin voi olla pieni puolen päivän homma tai sitten on hyvin tehty ja menee useampia päiviä ja suurella todennäköisyydellä pääsee tasottelee koloja lattioista.
Molemmilla tavoilla olen tehnyt asiakkaille.
Uuteen asuntoon olisi tarkoitus tehdä kylpyhuoneeseen kevyt ehostus. Laatat tai eristeet eivät vielä ole käyttöikänsä päässä, joten koko tilaa ei huvita räjäyttää auki, lähinnä kosmeettista muutosta haussa.
Kattoon panelointi ja seinät + lattia kaakelimaalilla uuteen sävyyn. Kulutus tulee olemaan kevyttä, joten uskon tuon maalausratkaisun kestävän (paikkamaalaillen) ainakin muutaman vuoden.
Talo on 70-luvun elementtiunelma ja kylpyhuoneen katto on itselleni ennalta tuntematon alumiini(?)levystä tehty ratkaisu. Mitähän tuollaisen metallilevy katon yläpuolelta paljastuu kun sitä lähtee aukomaan? Kokopitkät, noin 600 leveät "peltilevyt" siis katossa, ilmeisesti melko suosittu ratkaisu ollut tuohon maailmanaikaan. Lähinnä tulevan paneloinnin kiinnityspisteet mietityttää.
Sattuuko kanssaihmisillä olemaan kokemuksia ko. hommasta?
Kattoon panelointi ja seinät + lattia kaakelimaalilla uuteen sävyyn. Kulutus tulee olemaan kevyttä, joten uskon tuon maalausratkaisun kestävän (paikkamaalaillen) ainakin muutaman vuoden.
Talo on 70-luvun elementtiunelma ja kylpyhuoneen katto on itselleni ennalta tuntematon alumiini(?)levystä tehty ratkaisu. Mitähän tuollaisen metallilevy katon yläpuolelta paljastuu kun sitä lähtee aukomaan? Kokopitkät, noin 600 leveät "peltilevyt" siis katossa, ilmeisesti melko suosittu ratkaisu ollut tuohon maailmanaikaan. Lähinnä tulevan paneloinnin kiinnityspisteet mietityttää.
Sattuuko kanssaihmisillä olemaan kokemuksia ko. hommasta?
Uutiset
-
Lenovon erikoiset CES-uutuuskannettavat vuotivat julki ennakkoon
20.12.2024 15:23
-
Joulun 2024 piparkakkutalokilpailu on käynnistynyt TechBBS-foorumilla!
20.12.2024 14:42
-
Lenovo valmistelee SteamOS:llä varustettuja käsikonsoliluokan Legion Go -tietokoneita
20.12.2024 14:05
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (51/2024)
20.12.2024 13:50
-
Asus julkisti uuden NUC 14 Pro AI -minitietokoneensa
20.12.2024 11:56
Uutisia lyhyesti
-
Sony on saavuttanut 20 miljardin toimitetun kamerasensorin rajapyykin- Kaotik
- Vastauksia: 0
-
-
-
