Kodin rempat(DIY)

Silmämitalla kiinteistön syöttö tms. kuten jo mainittu. Kohtelet sitä kuin jännitteistä kaapelia.
Rakennusaikaisesti voi olla niitä tilapäisiä mittarointeja, joista mittari sitten siirretään sinne lopulliseen paikkaan. Siis ajalta ennen näitä pihakeskuksia, mitä okt yhteydessä nykyisin näkeen. Niistä voi olla jäänyt kaapelointeja maahan, mutta edelleen varovaisuutta sen kaapelin kanssa.
 
Vesiputket yms menevät kaikki toisella puolen taloa, joten en ihan siihenkään usko. Ja kumipintainen sileä kaapeli on.


Mitä kaiveli siitä ympäriltä lisää, niin ei liikkunut yhtään mihinkään kun koitti varovasti liikutella ja ihmetteli sitä. Mutta mikä helkutin kaapeli oikein..

1724048007488.png

Tuossa pikainen piirros missä se on. Vihreä on pylväältä tuleva maakaapeli sähköpääkeskukselle. Tuo punainen viiru on se mysteerikaapeli + suojaputki, minkä matkaa tietää ainakin että menee siellä. Pitäisi kaivaa enemmän niin tietäisi, että mistä tulee, ja minne menee..
Onkohan nyt ihan varmaa että se ei voi olla talosi liittymiskaapeli? Mikä firma teki kaapelinnäytön, sähköverkkoyhtiö vai joku tutun kummin kaiman serkku? Onko lähellä naapurikiinteistöjä, jonka kaapeli se voisi olla (epätodennäköistä, mutta kaikenlaista on nähty...)?

Sanoisin, että sähköalan ammattihenkilö paikalle mittaamaan ja toteamaan onko kaapeli käytössä oleva. Ei sitä millään rakenneilmaisimella mitata.
 
Onkohan nyt ihan varmaa että se ei voi olla talosi liittymiskaapeli? Mikä firma teki kaapelinnäytön, sähköverkkoyhtiö vai joku tutun kummin kaiman serkku? Onko lähellä naapurikiinteistöjä, jonka kaapeli se voisi olla (epätodennäköistä, mutta kaikenlaista on nähty...)?

Sanoisin, että sähköalan ammattihenkilö paikalle mittaamaan ja toteamaan onko kaapeli käytössä oleva. Ei sitä millään rakenneilmaisimella mitata.
Kävi ihan paikallinen energiayhtiö (inergia / tunturiverkko) mittaamassa, kun pyysin kaivuutöitä tehdessä näyttämään sähkökaapelin paikan tolpalta asti.
On varmaa, ettei se ole liittymiskaapeli. Se on tuolla vihreällä merkitty, merkitsivät sen maalaamalla vielä maahan, ja tein tuollaisen "pika"piirroksen että koneellakin näkee sen kartalla.

Naapurin mökki on tuolla viereisellä tontilla, ja tolpan laatikossa jossa on pääsulakkeet, niin on taloni että heidän mökin pääsulakkeet. (3 x 25A)
Toki eipä tullut kysäistyä että oisivat samalla kattoneet tuon.. kun ei ole tietoa, missä se naapurin mökin kaapeli menee. Mutta oudolta tuntuisi, että se koukkaa täältä tuollaisen ihme mutkan.
Pitää kysyä kun sähkömies joskus tulee käymään, että kattoisi tuon.
 
Viimeksi muokattu:
Vesiputket yms menevät kaikki toisella puolen taloa, joten en ihan siihenkään usko. Ja kumipintainen sileä kaapeli on.
Tuo vain näyttää todella paljon 60-70 luvun syöttövesijohdolta, mikä minulla oli kellarissa. Kaipa tuo "kumipintaisestakin" voisi mennä. Onko sulla ollut vesipistettä muissa rakennuksissa? Syöttövesiputken halkaisija on about 3,5 cm.

e: Vesiputkista puheenollen minullakin veden syöttö on tasan toisella puolen taloa mistä liityntä tulee kunnalta. Aiempi oman kaivon reitti saneli sen, mistä uusi putki vedettin sisään.
e2: Tuo vanha vesiputki näyttää tältä:
1724077943155.png
 
Viimeksi muokattu:
Menossa pihasauna projekti jossa myös samassa pukuhuone/oleskelutila
Ei lämmitystä paitsi se mitä saunasta joskus pukkaa pukuhuoneeseen.

Miten toteuttaisitte eristyksen pukuhuoneen seinien/katon osalta? Laittaisitteko seiniin/kattoon sisäpuolelle mitään ilmansulkupaperia tms?

rakenne tällä hetkellä suunnitteilla ulkoapäin:

ulkoverhous
tuuletusrima
tervapaperi
runko välissä 125mm villaa
 
Tuo vain näyttää todella paljon 60-70 luvun syöttövesijohdolta, mikä minulla oli kellarissa. Kaipa tuo "kumipintaisestakin" voisi mennä. Onko sulla ollut vesipistettä muissa rakennuksissa? Syöttövesiputken halkaisija on about 3,5 cm.

e: Vesiputkista puheenollen minullakin veden syöttö on tasan toisella puolen taloa mistä liityntä tulee kunnalta. Aiempi oman kaivon reitti saneli sen, mistä uusi putki vedettin sisään.
e2: Tuo vanha vesiputki näyttää tältä:
1724077943155.png

Porakaivo (62m) on toisella puolen taloa, ja kaikki vesiliitännätkin / mistä vettä tulee. Muissa rakennuksissa ei vettä ole.
Tuolla kaapelin puolen rakennusta on ainoastaan sakokaivo.
Eikä tuon luulisi olevan mikään viemäriputkikaan, kun ei tuolla nurkalla ole mitään mistä vettä tulee (tai sitten on helvetin pitkä ja epämääräne mutka tehty pitkän matkaa jostain mistälie lähtien?)
 
Menossa pihasauna projekti jossa myös samassa pukuhuone/oleskelutila
Ei lämmitystä paitsi se mitä saunasta joskus pukkaa pukuhuoneeseen.

Miten toteuttaisitte eristyksen pukuhuoneen seinien/katon osalta? Laittaisitteko seiniin/kattoon sisäpuolelle mitään ilmansulkupaperia tms?

rakenne tällä hetkellä suunnitteilla ulkoapäin:

ulkoverhous
tuuletusrima
tervapaperi
runko välissä 125mm villaa

Seinät voi tehdä esimerkiksi näin:

1.
ulkoverhous
tuuletusrimat 50mm (2x25mm lauta)
tuulensuojalevy 12mm
ekovilla 125mm
ilmansulkupaperi
koolausrima
sisäverhous

2.
ulkoverhous
tuuletusrimat 50mm (2x25mm lauta)
finnfoam tai spu 125mm
koolausrima
sisäverhous

Molemmat vaihtoehdot aika lähellä hinnaltaan toisiaan.
Ykkösvaihtoehto saattaisi ehkä olla edullisempi. (en osaa varmaksi sanoa ilman että tekisi tarkempia materiaalilaskentoja.) Tuulensuojan voisi periaatteessa korvata myös tuolla tervapaperilla, jos haluaa mutta en näe siitä mitään muuta hyötyä kuin että saattaa säästää muutaman euron materiaalikuluissa.
Kakkosvaihtoehto on rakenteeltaan melko yksinkertainen ja kestää kaikista parhaiten lämpötilojen pakkaselle menon.

Katon voi tehdä esimerkiksi näin:

1.
ekovillaa puhallettuna 300-400mm (jos mahtuu)
ekovillaa palavillana 50mm (parantaa puhallusvillan tartuntaa)
ilmansulkupaperi
koolausrima
sisäverhous

2.
ekovillaa puhallettuna 300-400mm (jos mahtuu)
ekovillaa palavillana 50mm (parantaa puhallusvillan tartuntaa)
kattoristikoiden alapintaan 30mm finnfoam tai spu
koolausrima
sisäverhous

Ykkösvaihtoehto halvempi vaihtoehto.
Kakkosvaihtoehdossa parempi ilmantiiveys ja lämmöneristys, mutta huonekorkeus laskee hieman enemmän. Hyvä vaihtoehto jos eristys halutaan toteuttaa kokonaan finnfoamilla tai spu:lla.
 
Seinät voi tehdä esimerkiksi näin:

1.
ulkoverhous
tuuletusrimat 50mm (2x25mm lauta)
tuulensuojalevy 12mm
ekovilla 125mm
ilmansulkupaperi
koolausrima
sisäverhous

2.
ulkoverhous
tuuletusrimat 50mm (2x25mm lauta)
finnfoam tai spu 125mm
koolausrima
sisäverhous

Molemmat vaihtoehdot aika lähellä hinnaltaan toisiaan.
Ykkösvaihtoehto saattaisi ehkä olla edullisempi. (en osaa varmaksi sanoa ilman että tekisi tarkempia materiaalilaskentoja.) Tuulensuojan voisi periaatteessa korvata myös tuolla tervapaperilla, jos haluaa mutta en näe siitä mitään muuta hyötyä kuin että saattaa säästää muutaman euron materiaalikuluissa.
Kakkosvaihtoehto on rakenteeltaan melko yksinkertainen ja kestää kaikista parhaiten lämpötilojen pakkaselle menon.

Katon voi tehdä esimerkiksi näin:

1.
ekovillaa puhallettuna 300-400mm (jos mahtuu)
ekovillaa palavillana 50mm (parantaa puhallusvillan tartuntaa)
ilmansulkupaperi
koolausrima
sisäverhous

2.
ekovillaa puhallettuna 300-400mm (jos mahtuu)
ekovillaa palavillana 50mm (parantaa puhallusvillan tartuntaa)
kattoristikoiden alapintaan 30mm finnfoam tai spu
koolausrima
sisäverhous

Ykkösvaihtoehto halvempi vaihtoehto.
Kakkosvaihtoehdossa parempi ilmantiiveys ja lämmöneristys, mutta huonekorkeus laskee hieman enemmän. Hyvä vaihtoehto jos eristys halutaan toteuttaa kokonaan finnfoamilla tai spu:lla.
Katon osalta voisi myös laittaa 100mm finnfoamin kattotuolien väliin, uretaanitiivistys, päälle villaa, tjsp. joka peittää tuolien vaakarakenteen ja siten estää kylmäsillan? Ilmansulkuteippi alapintaan kattotuolien kohdalle ja koolaus siihen.

Jos siis huonetilan korkeus on ongelmana. Jos sen kanssa ei ole huolta, niin tuo 20-30mm levy kattotuolien alapintaan on paras vaihtoehto.
 
Autotallista murtunut oven edestä laatta kun on valesokkelitalo ja lattialaatta oli valettu valesokkelin lankun päälle joka on maatunut pois. Lattialaatta tuli siis oven alle ja "ulos saakka" sokkelin päälle (välissä se lankku). Sokkelin alapinta on "maan alla" tuossa kohtaa ja pitäisi varmaan nostaa sieltä pinnalle. Ajatus piikata tuo murtunut osa pois ja valaa sokkelin alapinnasta korotus sekävalaa laatta taas ehjäksi.

Miten nykyrakentamisessa tuo autotallin nosto-oven "kynnys" rakennetaan. Eli sokkeli / lattialaatta/nosto-ovi alue? Onko sokkelin reuna "pinnalle asti" eli kynnys ja laatta alkaa vasta sisäpuolelta. Onko kynnykseen ja laitettu joku rauta ja mikä olisi hyvä toteutustapa että nosto-ovi tiivistyy hyvin? MIten kylmäkatko tuossa hoidetaan? (lämmin talli).
 
Viimeksi muokattu:
Autotallista murtunut oven edestä laatta kun on valesokkelitalo ja lattialaatta oli valettu valesokkelin lankun päälle joka on maatunut pois. Lattialaatta tuli siis oven alle ja "ulos saakka". Sokkelin alapinta on "maan alla" tuossa kohtaa ja pitäisi varmaan nostaa sieltä pinnalle. Ajatus piikata tuo murtunut osa pois ja valaa sokkelin alapinnasta korotus sekävalaa laatta taas ehjäksi.

Miten nykyrakentamisessa tuo autotallin nosto-oven "kynnys" rakennetaan. Eli sokkeli / lattialaatta/nosto-ovi alue? Onko sokkelin reuna "pinnalle asti" eli kynnys ja laatta alkaa vasta sisäpuolelta. Onko kynnykseen ja laitettu joku rauta ja mikä olisi hyvä toteutustapa että nosto-ovi tiivistyy hyvin?
Näyttökuva 2024-08-22 152824.png

Spostista kaivettu jonkun suunnittelijan toteutustapa. Tuossa kannattaa kiinnittää huomiota tuohon L-teräkseen koska tuolla asennustavalla mahdollisimman vähäistä kylmäsiltaa tavoiteltu.

Noita hakasia ja sisäpuolen laatan vahvistuksia tuskin tarvitsee normaalissa kotikäytössä toteuttaa vaikkei niistä tietysti haittaakaan ole.
 
Näyttökuva 2024-08-22 152824.png

Spostista kaivettu jonkun suunnittelijan toteutustapa. Tuossa kannattaa kiinnittää huomiota tuohon L-teräkseen koska tuolla asennustavalla mahdollisimman vähäistä kylmäsiltaa tavoiteltu.

Noita hakasia ja sisäpuolen laatan vahvistuksia tuskin tarvitsee normaalissa kotikäytössä toteuttaa vaikkei niistä tietysti haittaakaan ole.
Iso kiitos tästä. Hyvin avaa. Ihmetyttää vaan tuo murske tuossa kynnyksen alla, ilmeisesti sokkelin ja kynnysvalun välissä? Jos oikein tulkitsen? Onko tosiaan näin... EI varmaan haittaa jos valaa tuon kynnyksen kiinni sokkeliin väliin voinee jättää finfoamin toki kuten kuvassa.
 
Iso kiitos tästä. Hyvin avaa. Ihmetyttää vaan tuo murske tuossa kynnyksen alla, ilmeisesti sokkelin ja kynnysvalun välissä? Jos oikein tulkitsen? Onko tosiaan näin... EI varmaan haittaa jos valaa tuon kynnyksen kiinni sokkeliin väliin voinee jättää finfoamin toki kuten kuvassa.
Ilman muuta valat olemassaolevan kivijalan päältä suoraan ylös asti. Tuo kuvajainen on isosta teollisuushallista, soveltaen omalla kohdallasi. Periaatepiirrokseksi siis tarkoitin kuten kysyitkin ;)
 
Iso kiitos tästä. Hyvin avaa. Ihmetyttää vaan tuo murske tuossa kynnyksen alla, ilmeisesti sokkelin ja kynnysvalun välissä? Jos oikein tulkitsen? Onko tosiaan näin... EI varmaan haittaa jos valaa tuon kynnyksen kiinni sokkeliin väliin voinee jättää finfoamin toki kuten kuvassa.
Korvaa murske ajatuksella sokkelista, mieti vain sitä yläpintaa ja kynnysrautaa. Tuo on jotenkin poikkeuksellisen matalan rakenteen detali.
 
Varaston ovi roikkuu yläreunasta (kahvapuolelta) sen verran paljon, että melkein päivä paistaa jo läpi. Onko saranoita säätämällä mahdollista korjata tilannetta vai kannattaako harkita ovitiivisteiden uusimista/lisäämistä?
 
Varaston ovi roikkuu yläreunasta (kahvapuolelta) sen verran paljon, että melkein päivä paistaa jo läpi. Onko saranoita säätämällä mahdollista korjata tilannetta vai kannattaako harkita ovitiivisteiden uusimista/lisäämistä?
Kiristä saranoita, saattaa korjaantua jo sillä. Jos säädettävät saranat niin säädä niitä.
 
Olisiko kenelläkään tiedossa epoksipinnoitetta joka olisi sertifioitu? Eli siis kävisi lattiapinnaksi ja toimisi myös vesieristeenä? Nanten PU Flex Bio taitaa olla, mutta liekö sitä saa mistään?
Muutaman neliön tekniseen tilaan kaipaisin jotain helppoa ja nopeaa pinnoitetta.
 
Olisiko kenelläkään tiedossa epoksipinnoitetta joka olisi sertifioitu? Eli siis kävisi lattiapinnaksi ja toimisi myös vesieristeenä? Nanten PU Flex Bio taitaa olla, mutta liekö sitä saa mistään?
Muutaman neliön tekniseen tilaan kaipaisin jotain helppoa ja nopeaa pinnoitetta.

Itse pistin tekniseen tilaan (vanhaa remppasin) ihan vaan muovimattoa, aattelin että ohjaa pahimmat vesimassat lattiakaivoon...
 
Olisiko kenelläkään tiedossa epoksipinnoitetta joka olisi sertifioitu? Eli siis kävisi lattiapinnaksi ja toimisi myös vesieristeenä? Nanten PU Flex Bio taitaa olla, mutta liekö sitä saa mistään?
Muutaman neliön tekniseen tilaan kaipaisin jotain helppoa ja nopeaa pinnoitetta.
Tremco nm100 menetelmä. On kyllä sellaista myrkkyä että suosittelen vain ammattilaiselle. Työstöaikakin on niin lyhyt (n.45min)että pinnan pilaa helposti. Tosin valmiin kestävän lattian saa parissa päivässä ja voi asentaa vaikkei pohja olisi täysin kuiva. Hintaa tulee materiaaleille n. 400-500€.
 
Itse pistin tekniseen tilaan (vanhaa remppasin) ihan vaan muovimattoa, aattelin että ohjaa pahimmat vesimassat lattiakaivoon...
Tämä on se viimeinen vaihtoehto jos en löydä muuta.

Tremco nm100 menetelmä. On kyllä sellaista myrkkyä että suosittelen vain ammattilaiselle. Työstöaikakin on niin lyhyt (n.45min)että pinnan pilaa helposti. Tosin valmiin kestävän lattian saa parissa päivässä ja voi asentaa vaikkei pohja olisi täysin kuiva. Hintaa tulee materiaaleille n. 400-500€.
Tilan koko jotain 3m2 luokkaa joten kolmessa vartissa ehtii kyllä turata. Kiitos vinkistä, pitää pistää Google tulille.
 
Epoksimaaliahan noissa monesti näytetään käytettävän, mikäs vika siinä sit on?
 
Epoksimaaliahan noissa monesti näytetään käytettävän, mikäs vika siinä sit on?
Tietääkseni "tavallinen" epoksimaali ei ole riittävä vedeneristys. Se onko teknisessä tilassa väliä on toinen juttu, mutta jos tilan pitää olla vesieristetty niin epoksimaali ei riitä. Kun epokseja (muihin tarkoituksiin) jokin päivä tutkailin niin Weberin ratkaisu ei ainakaan vaikuttanut helpolta :whistling:
 
Epoksimaaliahan noissa monesti näytetään käytettävän, mikäs vika siinä sit on?
Tuo on vähän tuommoinen 50/50, se ei kai välttämättä kai vesieristystä tarvitse, mutta monet vakuutukset sen sitten taas vaatii.
Lattia kun piikataan kuitenkin pois ja tehdään uusiksi niin samalla sen sitten vesieristää niin ei sitten jää arvailun varaan.
Tässähän siis ei ole muuta ongelmaa kuin aika, viikossa pitäisi saada vanha lattia pois ja uusi tilalle. Kuivumisaikojen takia mietin tuota epoksia.
 
Tuo on vähän tuommoinen 50/50, se ei kai välttämättä kai vesieristystä tarvitse, mutta monet vakuutukset sen sitten taas vaatii.
Lattia kun piikataan kuitenkin pois ja tehdään uusiksi niin samalla sen sitten vesieristää niin ei sitten jää arvailun varaan.
Tässähän siis ei ole muuta ongelmaa kuin aika, viikossa pitäisi saada vanha lattia pois ja uusi tilalle. Kuivumisaikojen takia mietin tuota epoksia.
Päivässä purkaa vanhan pois ja valmistelee uutta lattiaa varten. Jos pieni tila niin myös tekee uuden lattiankin. Kuivumisaikoja ei tarvita juurikaan jos tekee pikamassoilla.
Esim Kiilto 60 tai Weber 6000. On seuraavana päivänä vedeneristettävissä. Erkat ottaa yhden päivän. Nauhoitus ja telaus lattiaan. Tekijä onnistuu kerralla riittävän kalvo vahvuuden, mutta hieman lämmöllä nopeuttaen aamulla eka erkka ja illalla toka. Sitten voikin seuraavana päivänä laatottaa ja tapauskohtaisesti seuraavana päivänä saumaus. Mutta tosiaan tilan koosta hieman riippuvainen miten aika riittää.
 
Mä olen vähän skeptinen että vedeneristys toimisi kovin pitkään ilman kunnollista kulutuskerrosta. Itsellä on epoksimaali varastossa ja jo vuoden jälkeen tuossa on useampia reikiä ja maalipinnan rikkoneita naarmuja. Vaikka tuo on merkittävästi perusmaalia kovempaa, niin kyllä se helposti antautuu esim tippuville metalliesineille. Joko muovimatto, tai vedeneristys ja laatat..
 
On myös elastisia PU-pinnotteita mitä käytetään teknisissä tiloissa, mutta ei mitään hajua mistä noita saa ja mitä kustantaa.
 
Mä olen vähän skeptinen että vedeneristys toimisi kovin pitkään ilman kunnollista kulutuskerrosta. Itsellä on epoksimaali varastossa ja jo vuoden jälkeen tuossa on useampia reikiä ja maalipinnan rikkoneita naarmuja. Vaikka tuo on merkittävästi perusmaalia kovempaa, niin kyllä se helposti antautuu esim tippuville metalliesineille. Joko muovimatto, tai vedeneristys ja laatat..
Noi ”oikeat” siis eivät ole maaleja, vaan pinnoitteita. Ei tosiaan mitään käryä noista sen koommin.
Juttelen raksaukon kanssa ensiviikolla, saa päättää miten tehdään.
 
Millä maalaisitten takkahuoneen betoniseinän? Tai oikeastaan penkkimäisen ulokkeen eli sivu ja päällys. Vanha irtoava laatoitus poistettu ja hiottu riittävän tasaiseksi omaan makuun.

Ihan maanpäällistä sisätilaa ja kosteus ei ole ongelma. Ihan normaali pohja- ja pintamaali vai jokin "kellarimaali" tms.? Kulutuksen kesto kiinnostaa, tulee kuitenkin tuo "kulma" niin maali saisi pysyä hyvin kiinni. Epoksiakin harkitsen, mutta olisihan vesiohenteinen mukavampi käyttää...
 
Millä maalaisitten takkahuoneen betoniseinän? Tai oikeastaan penkkimäisen ulokkeen eli sivu ja päällys. Vanha irtoava laatoitus poistettu ja hiottu riittävän tasaiseksi omaan makuun.

Ihan maanpäällistä sisätilaa ja kosteus ei ole ongelma. Ihan normaali pohja- ja pintamaali vai jokin "kellarimaali" tms.? Kulutuksen kesto kiinnostaa, tulee kuitenkin tuo "kulma" niin maali saisi pysyä hyvin kiinni. Epoksiakin harkitsen, mutta olisihan vesiohenteinen mukavampi käyttää...

Ihan normaalit sisämaalit toimii kunhan betoni on putsattu pölystä ja siisti. Jos haluut kovaa kulutuksenkestoo niin voit käyttää lujamaalia.
 
Ihan normaalit sisämaalit toimii kunhan betoni on putsattu pölystä ja siisti. Jos haluut kovaa kulutuksenkestoo niin voit käyttää lujamaalia.
Tuo luja on hyvä vinkki :thumbsup:
Heti kun on vaakapintaa niin sitä pyyhitään enemmän, lasketaan tavaraa jne. niin pikkaisen kestävämpi voisi olla hyvä vaikkei käveltävää lattiapintaa olekaan...
 
Olisiko teillä hetki aikaa jutella ikkunatiivisteistä?

Seuraava prokkis kun tässä illat rupee viilenemään, olisi ikkunatiivisteiden uusiminen. Vanhat ikkunatiivisteet oli osittain riekaleina ja toiselta osin piti irroittaa kun karmit piti saada putsattua maaleista, hiottua & lakattua. Rupesin tuossa jokin aika sitten etsimään uusia tiivisteitä ja sehän ei ollutkaan ihan niin triviaali toimenpide(ehkä?) kuin mitä ajattelin, että haempa tuosta Prismasta uudet tiivisteet ja vetäisen kiinni.

Vanhat tiivisteet oli tuollaista "toispuoleista uratiivistettä", mitä ei ole tullut tavan tarvikekaupoissa vastaan, muutakuin inasen verran liian suurena(10mm). Olen löytänyt ainoastaan tuollaista "symmetristä" uratiivistettä(TPE) joka on suunnilleen sopivan kokoista(8mm?), joka mahdollisesti soveltuu tähänkin, mutta tuntuu olevan aika kallista(~16€ / 6m), paitsi jos ostaa ison rullan(100m). Sitten toisaalta, tuohon varmaan saattaisi toimia tollanen tavan P-tiiviste(EPDM) liimalla, mitä tuntuis löytyvän melkein joka kaupasta, mutta en tiedä soveltuuko tuo tiiviste tähän tarkoitukseen, miten hyvin sellainen eristää ja miten hyvin noissa liimat pitää aikojen saatossa...

Eli onko tällaisessa lopputuloksen(ilmatiiviys & eristys) kannalta merkitystä laitanko tuollaista uratiivistettä(silikoni tai TPE) vai liimattavaa P-tiivistettä(EPDM)?
Sikäli jos uratiiviste on parempi, niin mistä moista kannattaisi metsästää josko sitä tarvisi hihavakiolla tuollaisen ~30-40m?
Tarvisi olla ruskeaa tai mustaa...

Tällaista löytyy jostain, mutta koepalan perusteella tämä on hiukan liian paksua.
1725345845355.png


Tällainen saattaisi olla just ja just sopivaa, vaikka onkin hiukan eri profiililla kuin orkkis
1725345975303.png


Tällaisia tuntuisi löytvän miltei joka kaupasta, mutta en tiedä miten liimat pysyy pitemmässä juoksussa...
1725346163789.png
 
Olisiko teillä hetki aikaa jutella ikkunatiivisteistä?

Seuraava prokkis kun tässä illat rupee viilenemään, olisi ikkunatiivisteiden uusiminen. Vanhat ikkunatiivisteet oli osittain riekaleina ja toiselta osin piti irroittaa kun karmit piti saada putsattua maaleista, hiottua & lakattua. Rupesin tuossa jokin aika sitten etsimään uusia tiivisteitä ja sehän ei ollutkaan ihan niin triviaali toimenpide(ehkä?) kuin mitä ajattelin, että haempa tuosta Prismasta uudet tiivisteet ja vetäisen kiinni.

Vanhat tiivisteet oli tuollaista "toispuoleista uratiivistettä", mitä ei ole tullut tavan tarvikekaupoissa vastaan, muutakuin inasen verran liian suurena(10mm). Olen löytänyt ainoastaan tuollaista "symmetristä" uratiivistettä(TPE) joka on suunnilleen sopivan kokoista(8mm?), joka mahdollisesti soveltuu tähänkin, mutta tuntuu olevan aika kallista(~16€ / 6m), paitsi jos ostaa ison rullan(100m). Sitten toisaalta, tuohon varmaan saattaisi toimia tollanen tavan P-tiiviste(EPDM) liimalla, mitä tuntuis löytyvän melkein joka kaupasta, mutta en tiedä soveltuuko tuo tiiviste tähän tarkoitukseen, miten hyvin sellainen eristää ja miten hyvin noissa liimat pitää aikojen saatossa...

Eli onko tällaisessa lopputuloksen(ilmatiiviys & eristys) kannalta merkitystä laitanko tuollaista uratiivistettä(silikoni tai TPE) vai liimattavaa P-tiivistettä(EPDM)?
Sikäli jos uratiiviste on parempi, niin mistä moista kannattaisi metsästää josko sitä tarvisi hihavakiolla tuollaisen ~30-40m?
Tarvisi olla ruskeaa tai mustaa...

Muistaakseni niin, että jos on ura mihin laittaa niin suositeltavaa on laittaa uratiiviste. Toispuoleista uratiivistettä löytyy nimellä Uratiiviste Ovi ja symmetrinen Uratiiviste Ikkuna. Jos ei oo uraa niin joko P tai D -profiililla oleva liimattava tiiviste riippuen tiivistettävän raon paksuudesta. Raon saa helpoiten mitottua kun laittaa sinitarraa väliin ja laittaa ikkunan/oven kiinni ja tämän jälkeen mittaa sinitarran, tämä on hyvä tehdä useammasta kohtaa ja sitten paksuimman mukaan valita tiiviste.

Itse ostin juuri Tokmannin klubi illasta uratiivisteen yhteen oveen ja 100m rullan liimattavaa tiivistettä ikkunoihin. Klubi-iltana noista saa sen -20% alennusta.
 
Niin, noita RKn samoja 6m tiivistepaketteja löytyy about joka kaupasta, varsinaista valikoimaa ei oikein ole, tai siis en ole ainakaan onnistunut sellaisia löytämään. Jossakin taisi olla myös 100m rulla tarjolla, mutta siinä on 3x määrä mitä tarvitsen. Onko tosiaan niin että täällä härmässä ei (tavan kuluttajalle) ole tarjolla muutakuin noita RKn uratiivisteitä..?

Mahtaako joku (ikkunavalmistaja tai teollisuustalo tms.) myydä tuollaista metritavarana, tai onko mahdollisesti jollakin muulla merkillä vastaavaa 8mm uratiivistettä metritavarana tai vähän isompina paketteina saatavilla?
 
Täältä olen joskus ostanut tiivisteitä. En tiedä saano kuluttaja suoraan tai jonkin firman kautta.


edit: vakiomallit https://ot-kumi.com/wp-content/uploads/OT-Kumi_Tuotekatalogi-2024_FI.pdf
 
Niin, noita RKn samoja 6m tiivistepaketteja löytyy about joka kaupasta, varsinaista valikoimaa ei oikein ole, tai siis en ole ainakaan onnistunut sellaisia löytämään. Jossakin taisi olla myös 100m rulla tarjolla, mutta siinä on 3x määrä mitä tarvitsen. Onko tosiaan niin että täällä härmässä ei (tavan kuluttajalle) ole tarjolla muutakuin noita RKn uratiivisteitä..?

Mahtaako joku (ikkunavalmistaja tai teollisuustalo tms.) myydä tuollaista metritavarana, tai onko mahdollisesti jollakin muulla merkillä vastaavaa 8mm uratiivistettä metritavarana tai vähän isompina paketteina saatavilla?

Ainahan sen ylimääräisen voi myydä jollekin sitä tarvitsevalle. Mm. Etrasta saa vaikka sentin pätkissä sen verta mitä tarvii.
 
Tuli poistettua keskuspölyimuri ja pitäisi tälle poistoilmaputkelle tehdä jotakin. Voisiko koko putken poistaa ja tunkea jotain uretaania tilalle? Ehdotuksia viisaammilta otetaan vastaan, pientä pintaremonttia tullut vain tehtyä tähän mennessä.

tempImageSoQZ8c.jpgtempImageDGp3pe.jpg
 
Riippuu nyt hieman siitä haluatko tuosta paikkauksesta tehdä paremman kuin vallitseva olotila.
Tuota ei ole tiivistetty mitenkään höyrynsulkuun joten putki pois ja reikä täyteen uretaania niin lopputulema ei ole nykyistä huonompi.
Sitten jos haluat nykytilannetta parantaa niin poistat varovasti isomman palan kyprokkia rikkomatta höyrynsulkua lisää, lisäät eristeen putken tilalle ja teippaat siihen korjauspaikan höyrynsulkumuovista.
 
Vanhaan navettaan +-80vuotias rakennus, nykyinen varasto yms verstaan tapainen, pitäisi uusia kiinteiden ikkunoiden pokat (se ulkopuite) sekä karmit. Tila on kylmä, ei mitään eristeitä, ideana käyttää samat lasit uudestaan ja tehdä kaikki itse kun kohde ei ole niin vaativa. Oletteko törmänneet mihinkään hyvään oppaaseen tuohon hommaan? Laseja olisi yhteensä 16kpl (pokat ovat 525x1170, 4 ikkunaa vierekkäin joiden välissä ~2cm lauta). Pokat ovat aivan pehmeät, todnäk osa laseista kyllä hajoaa kun ne irroittaa seinästä, ikkunat irtoavat ulospäin. Mutta myös se karmin alalauta on aivan pehmeä vedestä.

Järkevämpi vain uusia kaikki samanlaisiksi apinoida vanhaa tyyliä vai tehdä nykyaikaisemmat karmit vesipelteineen?
 
Vanhaan navettaan +-80vuotias rakennus, nykyinen varasto yms verstaan tapainen, pitäisi uusia kiinteiden ikkunoiden pokat (se ulkopuite) sekä karmit. Tila on kylmä, ei mitään eristeitä, ideana käyttää samat lasit uudestaan ja tehdä kaikki itse kun kohde ei ole niin vaativa. Oletteko törmänneet mihinkään hyvään oppaaseen tuohon hommaan? Laseja olisi yhteensä 16kpl (pokat ovat 525x1170, 4 ikkunaa vierekkäin joiden välissä ~2cm lauta). Pokat ovat aivan pehmeät, todnäk osa laseista kyllä hajoaa kun ne irroittaa seinästä, ikkunat irtoavat ulospäin. Mutta myös se karmin alalauta on aivan pehmeä vedestä.

Järkevämpi vain uusia kaikki samanlaisiksi apinoida vanhaa tyyliä vai tehdä nykyaikaisemmat karmit vesipelteineen?

Joku hybridi voisi olla hyvä ratkaisu jossa uusii pääasiallisesti vanhaa tyyliä mukaillen jotta hieno vanha tyyli säilyy, mutta tekee rakenteeseen pieniä parannuksia esim. Lisää juurikin tuon vesipellin alareunaan. Vanhoissa ikkunoissa taitaa olla joku viistetty puu siinä alareunana niin ei varman kovin vaikeaa olisi taivuttaa puuosuuden päälle sopivan mallinen pelti jotta uusi ikkuna ei mätäne kuten vanha.
 
Vanhaan navettaan +-80vuotias rakennus, nykyinen varasto yms verstaan tapainen, pitäisi uusia kiinteiden ikkunoiden pokat (se ulkopuite) sekä karmit. Tila on kylmä, ei mitään eristeitä, ideana käyttää samat lasit uudestaan ja tehdä kaikki itse kun kohde ei ole niin vaativa. Oletteko törmänneet mihinkään hyvään oppaaseen tuohon hommaan? Laseja olisi yhteensä 16kpl (pokat ovat 525x1170, 4 ikkunaa vierekkäin joiden välissä ~2cm lauta). Pokat ovat aivan pehmeät, todnäk osa laseista kyllä hajoaa kun ne irroittaa seinästä, ikkunat irtoavat ulospäin. Mutta myös se karmin alalauta on aivan pehmeä vedestä.

Järkevämpi vain uusia kaikki samanlaisiksi apinoida vanhaa tyyliä vai tehdä nykyaikaisemmat karmit vesipelteineen?
Tehdä uusiksi on näkemättä "varmasti" helpompaa, jos sulla on kunnon vehkeet (sirkkelipöytä yms.) puun työstöön. Veikkaan että noi lasit hajoaa irrotettaessa jos ovat kitattu perinteisellä kovettuvalla kitillä. Katsot vaan, että sulla on tiheäsyistä puuta ja jos oikain hyvän halutat puut liimattu syyt ristiin toisiinsa (ei kieroudu niin helposti).

Ainahan voit kokeilla millainen homma on puhdistaa ja maalata se pinnastaa harmaantunut puu, mutta kyllä se helposti uusimiseksi mennee.
 
Vanhaan navettaan +-80vuotias rakennus, nykyinen varasto yms verstaan tapainen, pitäisi uusia kiinteiden ikkunoiden pokat (se ulkopuite) sekä karmit. Tila on kylmä, ei mitään eristeitä, ideana käyttää samat lasit uudestaan ja tehdä kaikki itse kun kohde ei ole niin vaativa. Oletteko törmänneet mihinkään hyvään oppaaseen tuohon hommaan? Laseja olisi yhteensä 16kpl (pokat ovat 525x1170, 4 ikkunaa vierekkäin joiden välissä ~2cm lauta). Pokat ovat aivan pehmeät, todnäk osa laseista kyllä hajoaa kun ne irroittaa seinästä, ikkunat irtoavat ulospäin. Mutta myös se karmin alalauta on aivan pehmeä vedestä.

Järkevämpi vain uusia kaikki samanlaisiksi apinoida vanhaa tyyliä vai tehdä nykyaikaisemmat karmit vesipelteineen?
Jostain kun löytää tiheäsyistä puuta, niin tekee niinkuin ennekin, pysyy ulkonäkö fiksuna, eikä uudet ikkunat paista vanhasta rakennuksesta. Jos ne sen seuraavat 80v taas toimii,niin liene sun ongelma enää.

Itse korjaillut vanhoja vanhojen isompien ikkunoiden osilla. toki sain muutaman joskus 60-luvulla tehdyn käyttämättömän pokan. Noi kynsiliitokset oli isoin hankaluus, mutta helppo nekin on nyky työkaluilla tehdä.

Edelliseen kämppään teki uudet ikkunat puusepänliike hannes tuuloksesta, siltä voisi kysellä tiheäsyistä puuta. Se niitä materiaaleja mulle esitteli ennen kuin tein tilauksen, en muista kuinka monta syytä piti olla per cm, että suostui tekemään ikkunan pokia, mutta reilusti oli.
 
Tarkoitus olisi rakentaa pieni työhuone vintille. Talo rak. v.56 ja eristeenä 10cm purua. Joten tähän ei ole tarkoituskaan tehdä nykymääräysten mukaista eristystä.


Tila kun on noin pieni, niin mahdollisimman ohuella eristeellä pitäisi tehdä katto (A,B). Näissä koolauspuu n.12,5-13 leveää, joten 8-10cm FF-PIR tähän varmaan järkevin, jotta jää tuuletusrako? Koolaus leveys on 80cm, niin taitaa olla pakko tehdä rimalla tiheämpi koolaus. Tämän takia ei ole tarkoitus laittaa toista PIR levykerrosta päälle, koska tilan puute.


Seinä C pystyy tekemään D puolelle, joten onko tyhmää laittaa 10cm PIR ja villaa (sopivatko yhteen) vai riittääkö 10cm levy yksin, koska talossa muutenkin vain purueristys...


E,F seinien ja G lattian takana on lämmintila.


Lyhyesti, riittäisikö 10cm PIR jos vertaa talon 10cm purueristykseen? Ja muita ideoita kuuntelen mielelläni, mutta säännöksistä en niinkään halua kuulla :)

IMG_20240910_162845610~3.jpg
 
Tarkoitus olisi rakentaa pieni työhuone vintille. Talo rak. v.56 ja eristeenä 10cm purua. Joten tähän ei ole tarkoituskaan tehdä nykymääräysten mukaista eristystä.


Tila kun on noin pieni, niin mahdollisimman ohuella eristeellä pitäisi tehdä katto (A,B). Näissä koolauspuu n.12,5-13 leveää, joten 8-10cm FF-PIR tähän varmaan järkevin, jotta jää tuuletusrako? Koolaus leveys on 80cm, niin taitaa olla pakko tehdä rimalla tiheämpi koolaus. Tämän takia ei ole tarkoitus laittaa toista PIR levykerrosta päälle, koska tilan puute.


Seinä C pystyy tekemään D puolelle, joten onko tyhmää laittaa 10cm PIR ja villaa (sopivatko yhteen) vai riittääkö 10cm levy yksin, koska talossa muutenkin vain purueristys...


E,F seinien ja G lattian takana on lämmintila.


Lyhyesti, riittäisikö 10cm PIR jos vertaa talon 10cm purueristykseen? Ja muita ideoita kuuntelen mielelläni, mutta säännöksistä en niinkään halua kuulla :)

IMG_20240910_162845610~3.jpg

Tämä levy voisi olla sulle sopiva tuote. Ei tarvitse alkaa välille rakentelemaan mitään lisäkoolauksia.

Tuohon C-Seinälle voi laittaa kaks levyy päällekkäin jos haluu parempaa eristävyyttä. Ei kannata alkaa villaa sotkemaan mukaan kun noin pieni sokkeloinen tila. Sinne joutuis tuulensuojan virittelemään mikä on isotöinen homma. Tuohon kattoon (B-seinä) olisi hyvä laittaa lisäksi 30mm levy tuohon vasojen alle, mutta jos huonekorkeus ei tähän taivu niin sit jättää pois.
Tuuletusraot joo pitää muistaa jättää.
 
Katon tuuletus voi olla vähän heikkoa, jos/kun se näyttää tuolla yläosassa olevan ummessa (?). 50 mm katon ja eristeen väliin on hyvä jättää, suositus taitaa olla enemmän. Kingspanilta löytyi ainakin ennen hyvä ohjevideo miten noi kannattaa eristää. Pistäisin kattoon ja seinään ehkä toisen kerroksen 30-40 mm tavaralla, jossa on integroituna kipsipinta valmiina.

Täytyy sanoa, että noi seinät näyttää omiin silmiin saatanan oudolta, kun ei ole täynnä betonijämiä. Katto sentään tehty oikeaoppisesti vanhoista valulaudoista :D
 
Katon tuuletus voi olla vähän heikkoa, jos/kun se näyttää tuolla yläosassa olevan ummessa (?). 50 mm katon ja eristeen väliin on hyvä jättää, suositus taitaa olla enemmän. Kingspanilta löytyi ainakin ennen hyvä ohjevideo miten noi kannattaa eristää. Pistäisin kattoon ja seinään ehkä toisen kerroksen 30-40 mm tavaralla, jossa on integroituna kipsipinta valmiina.
Joo ei saa jättää umpeen (jos on nyt). Teoriassa vähempikin kuin 50mm riittää kattoon (toi on aika jyrkkä ja siihen tulee hormi-ilmiö), mutta sen raon pitää sitten olla oikeasti
toimivasti olemassa.

Mä saattaisin tossa jopa harkita ton F-seinän kylmäullakon puoleisen laudoituksen ja sahanpurun poistoa (tietysti miten toimii sen nyt lämpimän huoneen kanssa äänihaitta-asiat), lämmityksen kannalta ne ollevat samaa tilaa, ellei ole tarkoitus pitää tota uutta tilaa kylmenpänä. Saman lämpöisinä kosteusasiat ovat kunnossa ton osin " puretun "f- seinän kohdalla.
Eristystä sitten lisää katton ja ulkoseinään. PIR 100mm vastaa karkeasti n. 200mm sahanpurua. Mä laittaisin kattoon ainakin 150mm kun kerran laittamaan alkaa.
=> sais 120mmkorkeaa tilaa tohon lisää, vaikkakin runko tohon kannattanee (käyttöhaitta?) jättää purkamatta tai sitten pitää rakenteita tukea yms. selvittelyä lisää.


Täytyy sanoa, että noi seinät näyttää omiin silmiin saatanan oudolta, kun ei ole täynnä betonijämiä. Katto sentään tehty oikeaoppisesti vanhoista valulaudoista :D
Vähintääkin pitäis löytyä pakkauslaatikoiden mainostekstejä.
 
Katon tuuletus voi olla vähän heikkoa, jos/kun se näyttää tuolla yläosassa olevan ummessa (?). 50 mm katon ja eristeen väliin on hyvä jättää, suositus taitaa olla enemmän. Kingspanilta löytyi ainakin ennen hyvä ohjevideo miten noi kannattaa eristää. Pistäisin kattoon ja seinään ehkä toisen kerroksen 30-40 mm tavaralla, jossa on integroituna kipsipinta valmiina.

Täytyy sanoa, että noi seinät näyttää omiin silmiin saatanan oudolta, kun ei ole täynnä betonijämiä. Katto sentään tehty oikeaoppisesti vanhoista valulaudoista :D
On siellä katossa tuuletus rako , mutta ei montaa senttiä (kuvassa näyttää että ei olisi). Lisäksi siellä alkaa väljä yläpohja , jossa tuuletus toimii. Tuohon seinään on sattunut puhtaat puut, kyllä sitä betonilautaa muualta vinttiä löytyy,kuin myös jauhosäkkien yms. pahvia seinän välissä :) Pitääpä tutkia tummosta kipsipintaista tai sitten olla laittamatta, kun noin pieni tila.
 
Tämä levy voisi olla sulle sopiva tuote. Ei tarvitse alkaa välille rakentelemaan mitään lisäkoolauksia.

Tuohon C-Seinälle voi laittaa kaks levyy päällekkäin jos haluu parempaa eristävyyttä. Ei kannata alkaa villaa sotkemaan mukaan kun noin pieni sokkeloinen tila. Sinne joutuis tuulensuojan virittelemään mikä on isotöinen homma. Tuohon kattoon (B-seinä) olisi hyvä laittaa lisäksi 30mm levy tuohon vasojen alle, mutta jos huonekorkeus ei tähän taivu niin sit jättää pois.
Tuuletusraot joo pitää muistaa jättää.

"
Joo ei saa jättää umpeen (jos on nyt). Teoriassa vähempikin kuin 50mm riittää kattoon (toi on aika jyrkkä ja siihen tulee hormi-ilmiö), mutta sen raon pitää sitten olla oikeasti
toimivasti olemassa.

************************************************
Mä saattaisin tossa jopa harkita ton F-seinän kylmäullakon puoleisen laudoituksen ja sahanpurun poistoa (tietysti miten toimii sen nyt lämpimän huoneen kanssa äänihaitta-asiat), lämmityksen kannalta ne ollevat samaa tilaa, ellei ole tarkoitus pitää tota uutta tilaa kylmenpänä. Saman lämpöisinä kosteusasiat ovat kunnossa ton osin " puretun "f- seinän kohdalla.
Eristystä sitten lisää katton ja ulkoseinään. PIR 100mm vastaa karkeasti n. 200mm sahanpurua. Mä laittaisin kattoon ainakin 150mm kun kerran laittamaan alkaa.
=> sais 120mmkorkeaa tilaa tohon lisää, vaikkakin runko tohon kannattanee (käyttöhaitta?) jättää purkamatta tai sitten pitää rakenteita tukea yms. selvittelyä lisää."
**************************************************
Niin toki kattoon pitääkin laittaa 150mm jos vaan saan mahtumaan.
Taipuukohan paneeli 80cm koolauksella jos iskee tuohon, niin ei tarvitsisi rimalla laskea kattoa alaspäin enää enempää? Vai saako tuohon levyyn sen verran naulattua/ruuvattua? kiinni jotta ei ala notkumaan? C seinään/viistokattoon varmaan joutuu rimoituksen tekemään. Ideana panelointi tai kipsi-levy seinään.

Kiitos vinkeistä!

Edit* ajattelin siis lisäeristystä tuohon "D" välitilaan. Laittaisi villaa pir levyn päälle. Villa ei olisi kosketuksissa ulkoseinään ,vaan väliin jäisi tyhjää tilaa. Voisiko silloin villan vain jättää "paljaaksi"?
 
Viimeksi muokattu:
"
Joo ei saa jättää umpeen (jos on nyt). Teoriassa vähempikin kuin 50mm riittää kattoon (toi on aika jyrkkä ja siihen tulee hormi-ilmiö), mutta sen raon pitää sitten olla oikeasti
toimivasti olemassa.

************************************************
Mä saattaisin tossa jopa harkita ton F-seinän kylmäullakon puoleisen laudoituksen ja sahanpurun poistoa (tietysti miten toimii sen nyt lämpimän huoneen kanssa äänihaitta-asiat), lämmityksen kannalta ne ollevat samaa tilaa, ellei ole tarkoitus pitää tota uutta tilaa kylmenpänä. Saman lämpöisinä kosteusasiat ovat kunnossa ton osin " puretun "f- seinän kohdalla.
Eristystä sitten lisää katton ja ulkoseinään. PIR 100mm vastaa karkeasti n. 200mm sahanpurua. Mä laittaisin kattoon ainakin 150mm kun kerran laittamaan alkaa.
=> sais 120mmkorkeaa tilaa tohon lisää, vaikkakin runko tohon kannattanee (käyttöhaitta?) jättää purkamatta tai sitten pitää rakenteita tukea yms. selvittelyä lisää."
**************************************************
Niin toki kattoon pitääkin laittaa 150mm jos vaan saan mahtumaan.
Taipuukohan paneeli 80cm koolauksella jos iskee tuohon, niin ei tarvitsisi rimalla laskea kattoa alaspäin enää enempää? Vai saako tuohon levyyn sen verran naulattua/ruuvattua? kiinni jotta ei ala notkumaan? C seinään/viistokattoon varmaan joutuu rimoituksen tekemään. Ideana panelointi tai kipsi-levy seinään.

Kiitos vinkeistä!

Edit* ajattelin siis lisäeristystä tuohon "D" välitilaan. Laittaisi villaa pir levyn päälle. Villa ei olisi kosketuksissa ulkoseinään ,vaan väliin jäisi tyhjää tilaa. Voisiko silloin villan vain jättää "paljaaksi"?

Tässä tuo kipsilevyllä oleva kinspan levy Therma TW56 Eristetty Kipsilevy Näyttää olevan 40mm paksu. Saman veran koolaus+normaali kipsilevy (tai paneeli) vie myöskin tilaa. Villa tarvitsee aina tuulensuojalevyn jotta siitä olisi mitään hyötyä lämmöneristeenä.
 
"
Joo ei saa jättää umpeen (jos on nyt). Teoriassa vähempikin kuin 50mm riittää kattoon (toi on aika jyrkkä ja siihen tulee hormi-ilmiö), mutta sen raon pitää sitten olla oikeasti
toimivasti olemassa.

************************************************
Mä saattaisin tossa jopa harkita ton F-seinän kylmäullakon puoleisen laudoituksen ja sahanpurun poistoa (tietysti miten toimii sen nyt lämpimän huoneen kanssa äänihaitta-asiat), lämmityksen kannalta ne ollevat samaa tilaa, ellei ole tarkoitus pitää tota uutta tilaa kylmenpänä. Saman lämpöisinä kosteusasiat ovat kunnossa ton osin " puretun "f- seinän kohdalla.
Eristystä sitten lisää katton ja ulkoseinään. PIR 100mm vastaa karkeasti n. 200mm sahanpurua. Mä laittaisin kattoon ainakin 150mm kun kerran laittamaan alkaa.
=> sais 120mmkorkeaa tilaa tohon lisää, vaikkakin runko tohon kannattanee (käyttöhaitta?) jättää purkamatta tai sitten pitää rakenteita tukea yms. selvittelyä lisää."
**************************************************
Niin toki kattoon pitääkin laittaa 150mm jos vaan saan mahtumaan.
Taipuukohan paneeli 80cm koolauksella jos iskee tuohon, niin ei tarvitsisi rimalla laskea kattoa alaspäin enää enempää? Vai saako tuohon levyyn sen verran naulattua/ruuvattua? kiinni jotta ei ala notkumaan? C seinään/viistokattoon varmaan joutuu rimoituksen tekemään. Ideana panelointi tai kipsi-levy seinään.

Kiitos vinkeistä!

Edit* ajattelin siis lisäeristystä tuohon "D" välitilaan. Laittaisi villaa pir levyn päälle. Villa ei olisi kosketuksissa ulkoseinään ,vaan väliin jäisi tyhjää tilaa. Voisiko silloin villan vain jättää "paljaaksi"?
En ymmärtänyt tota D-seinän rakennetta (Onko siinä sahanpurua ja mihin tulee ilmarako), mutta meillä on ainakin lasivillaa, jonka päällä on valmiiksi tuulensuoja "-paperi" ja se on tuulensuojana ainakin ennen ollut hyvin toimiva. Jos on ilma rako , jossa ilma kiertää, siihen tarvitaan tollanen. Sun käyttöön ollee hyvä, koska vievähemmän tilaa.
Mutta se ei kestä kovaa koskettelua kuten kipsilevy.

Onkohan tämä kalkkikertymää eli vesivauriota vuotavasta ulkovaraston katosta?
palkki2.jpgpalkki1.jpgpalkki3.jpg
Voi olla, että kattosi vuotaa tai sitten niin, että se on joskus vuotanut tai alunperinkin olleet tollasia.
Käyt sateella katsomassa, niin saanet siltä osin lisätietoa.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
261 151
Viestejä
4 533 408
Jäsenet
74 747
Uusin jäsen
Pablokisu

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom