Joku hybridi voisi olla hyvä ratkaisu jossa uusii pääasiallisesti vanhaa tyyliä mukaillen jotta hieno vanha tyyli säilyy, mutta tekee rakenteeseen pieniä parannuksia esim. Lisää juurikin tuon vesipellin alareunaan. Vanhoissa ikkunoissa taitaa olla joku viistetty puu siinä alareunana niin ei varman kovin vaikeaa olisi taivuttaa puuosuuden päälle sopivan mallinen pelti jotta uusi ikkuna ei mätäne kuten vanha.
Kodin rempat(DIY)
- Keskustelun aloittaja juhat1000
- Aloitettu
Joku hybridi voisi olla hyvä ratkaisu jossa uusii pääasiallisesti vanhaa tyyliä mukaillen jotta hieno vanha tyyli säilyy, mutta tekee rakenteeseen pieniä parannuksia esim. Lisää juurikin tuon vesipellin alareunaan. Vanhoissa ikkunoissa taitaa olla joku viistetty puu siinä alareunana niin ei varman kovin vaikeaa olisi taivuttaa puuosuuden päälle sopivan mallinen pelti jotta uusi ikkuna ei mätäne kuten vanha.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 683
Tehdä uusiksi on näkemättä "varmasti" helpompaa, jos sulla on kunnon vehkeet (sirkkelipöytä yms.) puun työstöön. Veikkaan että noi lasit hajoaa irrotettaessa jos ovat kitattu perinteisellä kovettuvalla kitillä. Katsot vaan, että sulla on tiheäsyistä puuta ja jos oikain hyvän halutat puut liimattu syyt ristiin toisiinsa (ei kieroudu niin helposti).
Ainahan voit kokeilla millainen homma on puhdistaa ja maalata se pinnastaa harmaantunut puu, mutta kyllä se helposti uusimiseksi mennee.
Jostain kun löytää tiheäsyistä puuta, niin tekee niinkuin ennekin, pysyy ulkonäkö fiksuna, eikä uudet ikkunat paista vanhasta rakennuksesta. Jos ne sen seuraavat 80v taas toimii,niin liene sun ongelma enää.
Itse korjaillut vanhoja vanhojen isompien ikkunoiden osilla. toki sain muutaman joskus 60-luvulla tehdyn käyttämättömän pokan. Noi kynsiliitokset oli isoin hankaluus, mutta helppo nekin on nyky työkaluilla tehdä.
Edelliseen kämppään teki uudet ikkunat puusepänliike hannes tuuloksesta, siltä voisi kysellä tiheäsyistä puuta. Se niitä materiaaleja mulle esitteli ennen kuin tein tilauksen, en muista kuinka monta syytä piti olla per cm, että suostui tekemään ikkunan pokia, mutta reilusti oli.
Tarkoitus olisi rakentaa pieni työhuone vintille. Talo rak. v.56 ja eristeenä 10cm purua. Joten tähän ei ole tarkoituskaan tehdä nykymääräysten mukaista eristystä.
Tila kun on noin pieni, niin mahdollisimman ohuella eristeellä pitäisi tehdä katto (A,B). Näissä koolauspuu n.12,5-13 leveää, joten 8-10cm FF-PIR tähän varmaan järkevin, jotta jää tuuletusrako? Koolaus leveys on 80cm, niin taitaa olla pakko tehdä rimalla tiheämpi koolaus. Tämän takia ei ole tarkoitus laittaa toista PIR levykerrosta päälle, koska tilan puute.
Seinä C pystyy tekemään D puolelle, joten onko tyhmää laittaa 10cm PIR ja villaa (sopivatko yhteen) vai riittääkö 10cm levy yksin, koska talossa muutenkin vain purueristys...
E,F seinien ja G lattian takana on lämmintila.
Lyhyesti, riittäisikö 10cm PIR jos vertaa talon 10cm purueristykseen? Ja muita ideoita kuuntelen mielelläni, mutta säännöksistä en niinkään halua kuulla
Tila kun on noin pieni, niin mahdollisimman ohuella eristeellä pitäisi tehdä katto (A,B). Näissä koolauspuu n.12,5-13 leveää, joten 8-10cm FF-PIR tähän varmaan järkevin, jotta jää tuuletusrako? Koolaus leveys on 80cm, niin taitaa olla pakko tehdä rimalla tiheämpi koolaus. Tämän takia ei ole tarkoitus laittaa toista PIR levykerrosta päälle, koska tilan puute.
Seinä C pystyy tekemään D puolelle, joten onko tyhmää laittaa 10cm PIR ja villaa (sopivatko yhteen) vai riittääkö 10cm levy yksin, koska talossa muutenkin vain purueristys...
E,F seinien ja G lattian takana on lämmintila.
Lyhyesti, riittäisikö 10cm PIR jos vertaa talon 10cm purueristykseen? Ja muita ideoita kuuntelen mielelläni, mutta säännöksistä en niinkään halua kuulla
Tarkoitus olisi rakentaa pieni työhuone vintille. Talo rak. v.56 ja eristeenä 10cm purua. Joten tähän ei ole tarkoituskaan tehdä nykymääräysten mukaista eristystä.
Tila kun on noin pieni, niin mahdollisimman ohuella eristeellä pitäisi tehdä katto (A,B). Näissä koolauspuu n.12,5-13 leveää, joten 8-10cm FF-PIR tähän varmaan järkevin, jotta jää tuuletusrako? Koolaus leveys on 80cm, niin taitaa olla pakko tehdä rimalla tiheämpi koolaus. Tämän takia ei ole tarkoitus laittaa toista PIR levykerrosta päälle, koska tilan puute.
Seinä C pystyy tekemään D puolelle, joten onko tyhmää laittaa 10cm PIR ja villaa (sopivatko yhteen) vai riittääkö 10cm levy yksin, koska talossa muutenkin vain purueristys...
E,F seinien ja G lattian takana on lämmintila.
Lyhyesti, riittäisikö 10cm PIR jos vertaa talon 10cm purueristykseen? Ja muita ideoita kuuntelen mielelläni, mutta säännöksistä en niinkään halua kuulla
Tämä levy voisi olla sulle sopiva tuote. Ei tarvitse alkaa välille rakentelemaan mitään lisäkoolauksia.
Tuohon C-Seinälle voi laittaa kaks levyy päällekkäin jos haluu parempaa eristävyyttä. Ei kannata alkaa villaa sotkemaan mukaan kun noin pieni sokkeloinen tila. Sinne joutuis tuulensuojan virittelemään mikä on isotöinen homma. Tuohon kattoon (B-seinä) olisi hyvä laittaa lisäksi 30mm levy tuohon vasojen alle, mutta jos huonekorkeus ei tähän taivu niin sit jättää pois.
Tuuletusraot joo pitää muistaa jättää.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 689
Katon tuuletus voi olla vähän heikkoa, jos/kun se näyttää tuolla yläosassa olevan ummessa (?). 50 mm katon ja eristeen väliin on hyvä jättää, suositus taitaa olla enemmän. Kingspanilta löytyi ainakin ennen hyvä ohjevideo miten noi kannattaa eristää. Pistäisin kattoon ja seinään ehkä toisen kerroksen 30-40 mm tavaralla, jossa on integroituna kipsipinta valmiina.
Täytyy sanoa, että noi seinät näyttää omiin silmiin saatanan oudolta, kun ei ole täynnä betonijämiä. Katto sentään tehty oikeaoppisesti vanhoista valulaudoista
Täytyy sanoa, että noi seinät näyttää omiin silmiin saatanan oudolta, kun ei ole täynnä betonijämiä. Katto sentään tehty oikeaoppisesti vanhoista valulaudoista
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 683
Joo ei saa jättää umpeen (jos on nyt). Teoriassa vähempikin kuin 50mm riittää kattoon (toi on aika jyrkkä ja siihen tulee hormi-ilmiö), mutta sen raon pitää sitten olla oikeasti
toimivasti olemassa.
Mä saattaisin tossa jopa harkita ton F-seinän kylmäullakon puoleisen laudoituksen ja sahanpurun poistoa (tietysti miten toimii sen nyt lämpimän huoneen kanssa äänihaitta-asiat), lämmityksen kannalta ne ollevat samaa tilaa, ellei ole tarkoitus pitää tota uutta tilaa kylmenpänä. Saman lämpöisinä kosteusasiat ovat kunnossa ton osin " puretun "f- seinän kohdalla.
Eristystä sitten lisää katton ja ulkoseinään. PIR 100mm vastaa karkeasti n. 200mm sahanpurua. Mä laittaisin kattoon ainakin 150mm kun kerran laittamaan alkaa.
=> sais 120mmkorkeaa tilaa tohon lisää, vaikkakin runko tohon kannattanee (käyttöhaitta?) jättää purkamatta tai sitten pitää rakenteita tukea yms. selvittelyä lisää.
Vähintääkin pitäis löytyä pakkauslaatikoiden mainostekstejä.Täytyy sanoa, että noi seinät näyttää omiin silmiin saatanan oudolta, kun ei ole täynnä betonijämiä. Katto sentään tehty oikeaoppisesti vanhoista valulaudoista
On siellä katossa tuuletus rako , mutta ei montaa senttiä (kuvassa näyttää että ei olisi). Lisäksi siellä alkaa väljä yläpohja , jossa tuuletus toimii. Tuohon seinään on sattunut puhtaat puut, kyllä sitä betonilautaa muualta vinttiä löytyy,kuin myös jauhosäkkien yms. pahvia seinän välissäKaton tuuletus voi olla vähän heikkoa, jos/kun se näyttää tuolla yläosassa olevan ummessa (?). 50 mm katon ja eristeen väliin on hyvä jättää, suositus taitaa olla enemmän. Kingspanilta löytyi ainakin ennen hyvä ohjevideo miten noi kannattaa eristää. Pistäisin kattoon ja seinään ehkä toisen kerroksen 30-40 mm tavaralla, jossa on integroituna kipsipinta valmiina.
Täytyy sanoa, että noi seinät näyttää omiin silmiin saatanan oudolta, kun ei ole täynnä betonijämiä. Katto sentään tehty oikeaoppisesti vanhoista valulaudoista
Pitääpä tutkia tummosta kipsipintaista tai sitten olla laittamatta, kun noin pieni tila."
Joo ei saa jättää umpeen (jos on nyt). Teoriassa vähempikin kuin 50mm riittää kattoon (toi on aika jyrkkä ja siihen tulee hormi-ilmiö), mutta sen raon pitää sitten olla oikeasti
toimivasti olemassa.
************************************************
Mä saattaisin tossa jopa harkita ton F-seinän kylmäullakon puoleisen laudoituksen ja sahanpurun poistoa (tietysti miten toimii sen nyt lämpimän huoneen kanssa äänihaitta-asiat), lämmityksen kannalta ne ollevat samaa tilaa, ellei ole tarkoitus pitää tota uutta tilaa kylmenpänä. Saman lämpöisinä kosteusasiat ovat kunnossa ton osin " puretun "f- seinän kohdalla.
Eristystä sitten lisää katton ja ulkoseinään. PIR 100mm vastaa karkeasti n. 200mm sahanpurua. Mä laittaisin kattoon ainakin 150mm kun kerran laittamaan alkaa.
=> sais 120mmkorkeaa tilaa tohon lisää, vaikkakin runko tohon kannattanee (käyttöhaitta?) jättää purkamatta tai sitten pitää rakenteita tukea yms. selvittelyä lisää."
**************************************************
Niin toki kattoon pitääkin laittaa 150mm jos vaan saan mahtumaan.
Taipuukohan paneeli 80cm koolauksella jos iskee tuohon, niin ei tarvitsisi rimalla laskea kattoa alaspäin enää enempää? Vai saako tuohon levyyn sen verran naulattua/ruuvattua? kiinni jotta ei ala notkumaan? C seinään/viistokattoon varmaan joutuu rimoituksen tekemään. Ideana panelointi tai kipsi-levy seinään.
Kiitos vinkeistä!
Edit* ajattelin siis lisäeristystä tuohon "D" välitilaan. Laittaisi villaa pir levyn päälle. Villa ei olisi kosketuksissa ulkoseinään ,vaan väliin jäisi tyhjää tilaa. Voisiko silloin villan vain jättää "paljaaksi"?
Viimeksi muokattu:
Tässä tuo kipsilevyllä oleva kinspan levy Therma TW56 Eristetty Kipsilevy Näyttää olevan 40mm paksu. Saman veran koolaus+normaali kipsilevy (tai paneeli) vie myöskin tilaa. Villa tarvitsee aina tuulensuojalevyn jotta siitä olisi mitään hyötyä lämmöneristeenä.
- Liittynyt
- 03.04.2017
- Viestejä
- 6 683
En ymmärtänyt tota D-seinän rakennetta (Onko siinä sahanpurua ja mihin tulee ilmarako), mutta meillä on ainakin lasivillaa, jonka päällä on valmiiksi tuulensuoja "-paperi" ja se on tuulensuojana ainakin ennen ollut hyvin toimiva. Jos on ilma rako , jossa ilma kiertää, siihen tarvitaan tollanen. Sun käyttöön ollee hyvä, koska vievähemmän tilaa.
Mutta se ei kestä kovaa koskettelua kuten kipsilevy.
Voi olla, että kattosi vuotaa tai sitten niin, että se on joskus vuotanut tai alunperinkin olleet tollasia.Onkohan tämä kalkkikertymää eli vesivauriota vuotavasta ulkovaraston katosta?
Käyt sateella katsomassa, niin saanet siltä osin lisätietoa.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 8 689
Samalta tuo näytti minulla piipunjuuressa, kun oli jossain kohtaa vanha katto falskannut. Tuollaisessa paikassa ei taida aiheuttaa toimenpiteitä ellei vuotoa edelleen tapahdu.Onkohan tämä kalkkikertymää eli vesivauriota vuotavasta ulkovaraston katosta?
- Liittynyt
- 18.10.2016
- Viestejä
- 14 053
Liekö verkkokauppa bugannut ja olettaa sijainniksesi Antigua ja Barbuda.Löysin Byggmaxilta halvat työtasot. No ei ne enää niin halvat olleetkaan, kun pääsi kassalle.
Ainoaksi toimitusvaihtoehdoksi antaa tuon, ei voi muuttaa edes myymälänoutoon (vaikka tosin lähimpään myymäläänkin olisi matkaa melkein 200km).
Joku taisi joskus kysyäkin samaa, mutta millä eristää läpivientiputki missä kaapeleita? Löytyisikö jotain silikonia tms. minkä saisi ehkä tulevaisuudessa poistettuakin siitä. Ja toisaalta kestäisi siellä kutistumatta, irtoamatta tms.
Voi kai sen työntää täyteen lasivillaakin ja teipata umpeen?
Voi kai sen työntää täyteen lasivillaakin ja teipata umpeen?
Aiheesta tosiaan käytiin jo pitkät keskustelut niin ei jaksa syvällisesti vastailla, melkein helpommalla pääset kun etsit aikaisemman keskustelun. Lyhyesti putki täytetään elastisella uretaanilla ja höyrynsulku tiivistetään sopivalla läpivientikappaleella. Mahdollinen tuulensuoja kannattaa myös paikata tiiviiksi.
No joo sitten seuraavaan asiaan. En vaan keksi millä hakea tuollaista reijitettyä tulppaa 110mm putken päähän. Olen noita nähnyt useammankin ojan puolella (mahdollisesti eri paksuisen putken päässä), joten on niitä oltava olemassa.
Tämä on sitten jo vähän liian harvan/heikon näköinen omaan makuun.
Tämä on sitten jo vähän liian harvan/heikon näköinen omaan makuun.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 733
Antakaapas hyviä vinkkejä vinyylilankun (+irtonainen vaimennusmatto alle) kiinnitykseen. Toki näin yleisesti kelluva rakenne, mutta tilassa on lattialuukut jotka hieman pohdituttaa.
Eli lattiassa on avaukset jotka peittää sama kertokate luukkuna josta lattiakin on tehty. Aukot ovat nurkissa, mutta ei seinässä kiinni, eli seinänviertä kiertää 5-10cm kaistale "kiinteää" lattiaa jolloin luukku ei jää lattialistojen alle jne. vaan luukun päällä ja ympärillä on samaa vinyylilankkua äänieristeineen.
Tästä tulee kaksi asiaa:
1) Pysyykö tuo ohut kaistale (vinyylilankku ja äänieriste kiinteällä kaistaleella) paikaillaan? Kulkuahan tuossa noin nurkassa ei hirveästi ole, mutta eiköhän lapsi juokse joka paikassa mihin pääsee. Kun sinne listat reunoihin tulee niin sinänsä voisihan sitä naulaimella ampua myös vinyylin kiinni, mutta ehkä tuohon riittäisi ponttien liimaus...
2) Millä kiinnittää materiaalit luukkuun? Sinänsä ei noista jatkuvaa kulkua ole, mutta parin avauksen jälkeen pontti on kuitenkin väännetty paskaksi jostain kun "unohtui pitää kiinni"
Jos vinyylilankuissa olisi integroitu äänieriste niin voisi harkita jotain sopivaa joustavaa liimaa, mutta epäilen että erillistä äänieristemattoa kannattaisi liimata ensin kertokatteeseen ja sitten itse vinyylilankkua mattoon kiinni.
Toki jos ruuvaa metallisen listan luukun reunoihin niin luukun päällynen pysyy paikallaan ja samalla saa saumaan umpeen, mutta ajatuksena oli ainakin yrittää saada tuo luukku huomaamattomaksi...
Eli lattiassa on avaukset jotka peittää sama kertokate luukkuna josta lattiakin on tehty. Aukot ovat nurkissa, mutta ei seinässä kiinni, eli seinänviertä kiertää 5-10cm kaistale "kiinteää" lattiaa jolloin luukku ei jää lattialistojen alle jne. vaan luukun päällä ja ympärillä on samaa vinyylilankkua äänieristeineen.
Tästä tulee kaksi asiaa:
1) Pysyykö tuo ohut kaistale (vinyylilankku ja äänieriste kiinteällä kaistaleella) paikaillaan? Kulkuahan tuossa noin nurkassa ei hirveästi ole, mutta eiköhän lapsi juokse joka paikassa mihin pääsee. Kun sinne listat reunoihin tulee niin sinänsä voisihan sitä naulaimella ampua myös vinyylin kiinni, mutta ehkä tuohon riittäisi ponttien liimaus...
2) Millä kiinnittää materiaalit luukkuun? Sinänsä ei noista jatkuvaa kulkua ole, mutta parin avauksen jälkeen pontti on kuitenkin väännetty paskaksi jostain kun "unohtui pitää kiinni"
Jos vinyylilankuissa olisi integroitu äänieriste niin voisi harkita jotain sopivaa joustavaa liimaa, mutta epäilen että erillistä äänieristemattoa kannattaisi liimata ensin kertokatteeseen ja sitten itse vinyylilankkua mattoon kiinni.
Toki jos ruuvaa metallisen listan luukun reunoihin niin luukun päällynen pysyy paikallaan ja samalla saa saumaan umpeen, mutta ajatuksena oli ainakin yrittää saada tuo luukku huomaamattomaksi...
Heitä siitä luukunkohdalta se askeläänieriste mäkeen ja korvaa jollakin levyllä tms jotta saat samaan tasoon muun lattian kanssa. Sit vaan se aluslevy liimalla ja vaikka listanauloilla kiinni ja tuo vinyyli sit siihen sillä elastisella liimalla.
Ehkä tuohon suikaleeseen voisi olla hyvä liimata ne pontit varuilta ettei lähe kappaleet karkuun. Jonkinmoisen raon joudut luukun ympärille joka tapauksessa jättämään että materiaalit pääsee elämään ja jotta luukun saa auki ylipäätään. Joku L-lista kieltämättä olis aika kova sana luukun reunoille jotta pysyy kasassa. Ehkä siihen vois tehä sellasen huomaamattoman jossa olis vaan joku 2-3mm huuli. Sen sit maalais lattian sävyyn.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 733
Joo jonkinlainen rako pitää joka tapauksessa jättää, mutta tuossa lankkumallissa erottuu lankkujen rajat niin ei nuo luukun saumatkaan varmaan häiritse siinä lisänä. Joku 50mm listalla tehty neliö taas näkyy kyllä kauas
Se askeläänieriste on tyyliin pari milliä niin korvikelevyn laitto voi olla hankalaa. Toki kun tuo on noin ohut niin muutama reilu reikä eristeeseen ja jokin joustava asennusliima niihin kohtiin. Tai vaikka sopivan paksuinen kaksipuolinen teippi.
No, kuitenkin on olemassa vinyylilankkuja, joissa askeläänieriste on valmiina.
Tässä aiemmin tänä vuonna näitä tutkiskelleena, niin noita vinyylilankkuja saa kyllä myös ilman "sisäänrakennettua" askeläänieristettä, jolloin sellainen pitäisi laittaa erikseen. Mutta suurimmassa osassa noissa oli kyllä askeläänieriste valmiina, jolloin erillistä ei siis tarvitse. Mutta asennusohjeen lukeminen on tosiaan ihan hyvä lähtökohta...
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 733
Kyllä, tähän tilaan on ostettu vinyylilankut joissa ei ole integroitua askeläänieristettä. Minulla on lattiavalmistajan omaa alusmateriaalia, ei huolta 
Itse kyllä suosin integroitua äänieristettä, mutta kun K-Raudassa oli loppuerä tätä mieleisellä kuosilla 15€/m2 niin vaikea oli kieltäytyä kun tarvetta kuitenkin ~35 neliölle.
Kun valittiin edellisen kämpän keittiöön vinyylilankkua 7-8 vuotta sitten, niin jotenkin muistelen että silloin iso osa vaati alusmateriaalin, nyt suurin osa tuntuu olevan integroidulla...
Itse kyllä suosin integroitua äänieristettä, mutta kun K-Raudassa oli loppuerä tätä mieleisellä kuosilla 15€/m2 niin vaikea oli kieltäytyä kun tarvetta kuitenkin ~35 neliölle.
Kun valittiin edellisen kämpän keittiöön vinyylilankkua 7-8 vuotta sitten, niin jotenkin muistelen että silloin iso osa vaati alusmateriaalin, nyt suurin osa tuntuu olevan integroidulla...
Ainakin Tarketille sitä suositellaan (kun ei ole integroitua).
Mutta todellakin, lukekaa ne ohjeet oli valmistaja mikä tahansa.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 1 223
200cm x 60cm x 3cm puulevyyn pitäisi leikata keskelle 30-40cm leveä ja noin 2 cm syvä ura. Miten tuo olisi kätevintä tehdä? Käsisirkkelillä vierekkäin monta uraa ja naputtelee soirot irti? Yläjyrsimellä ajelee? Ainut kriteeri on se, että uran reunat ovat siistit, eli ne ajelen yläjyrsimellä. Uran pohjalla ei ole väliä.
Haastavinta varmaan tuossa, että sen saa täysin suoraan. Itse tekisin alku-uraa käsisirkkelillä ja sitten jos löytyy joku käsijyrsin.
Käsisirkkelillä säätää terän 2senttiin ja sit vaan uria vierekkäin. Reunimmaisiin uriin voi laittaa laudan ohjuriks että tulee suoraan tai sit käyttää ohjainkiskoo jos sellainen löytyy Muistaa tukea levyn riittävän hyvin ettei pääse taittuu rikki. Saattaataittua helposti keskeltä rikki kun noin levee ja syvä upotus pitää tehdä. Nostaessa myös vaaditaan hyvä tuenta.
Mitä tehdä, kun maali lähtee tasoitteesta irti?
Eli huoneessa on sekä kipsilevy että harkkoseiniä, joissa molemmissa on ollut pohjamaali ja tapetti. Tapettia irrottaessa (vedellä kostuttaen) on pohjamaali paikoitellen lähtenyt tapetin mukana. Pohjamaalin selkäpuoli on jäänyt ”hiekkaisen” tuntuiseksi. Seinän kuivumisen jälkeen poistimme suurimman osan jäljelle jääneistä pohjamaaleista, kun lähtivät aika helposti ihan vaan lastalla työntämällä. Tasoitepinta tuntui oudon pehmeältä, vaikka se oli jo varmasti täysin kuiva. Esim. kynnellä kevyesti vetämällä siihen sai loven ja leveä lastakin irrotti reippaasti pölyä. Sen jälkeen hioimme vielä tasoitepintaa, jotta mahdollinen pehmeämpi kerros lähtisi pois. Pölyjen imuroimisen jälkeen pinnasta jää kädellä hieroessa vielä kevyesti pölyä ihoon. Kokeiltiin puhdistaa pintaa nihkeällä rätillä, mutta silloin rättiin jää nopeasti pintaan tasoitetta.
Millä tavalla pohjatyöt pitäisi tehdä ennen uutta maalausta? Pelkona on, että uudestaan tasoittaessa uusi tasoite ei tartu riittävästi kiinni ja jossain vaiheessa irtoaa. Sama riski on varmaan normaalin pohjamaalinkin kanssa, että tarttuminen jää liian huonoksi. Se haluttaisiin kuitenkin välttää, että kaikki vanha tasoite pitäisi poistaa. Onko tässä muuta keinoa pelastaa tilanne?
Eli huoneessa on sekä kipsilevy että harkkoseiniä, joissa molemmissa on ollut pohjamaali ja tapetti. Tapettia irrottaessa (vedellä kostuttaen) on pohjamaali paikoitellen lähtenyt tapetin mukana. Pohjamaalin selkäpuoli on jäänyt ”hiekkaisen” tuntuiseksi. Seinän kuivumisen jälkeen poistimme suurimman osan jäljelle jääneistä pohjamaaleista, kun lähtivät aika helposti ihan vaan lastalla työntämällä. Tasoitepinta tuntui oudon pehmeältä, vaikka se oli jo varmasti täysin kuiva. Esim. kynnellä kevyesti vetämällä siihen sai loven ja leveä lastakin irrotti reippaasti pölyä. Sen jälkeen hioimme vielä tasoitepintaa, jotta mahdollinen pehmeämpi kerros lähtisi pois. Pölyjen imuroimisen jälkeen pinnasta jää kädellä hieroessa vielä kevyesti pölyä ihoon. Kokeiltiin puhdistaa pintaa nihkeällä rätillä, mutta silloin rättiin jää nopeasti pintaan tasoitetta.
Millä tavalla pohjatyöt pitäisi tehdä ennen uutta maalausta? Pelkona on, että uudestaan tasoittaessa uusi tasoite ei tartu riittävästi kiinni ja jossain vaiheessa irtoaa. Sama riski on varmaan normaalin pohjamaalinkin kanssa, että tarttuminen jää liian huonoksi. Se haluttaisiin kuitenkin välttää, että kaikki vanha tasoite pitäisi poistaa. Onko tässä muuta keinoa pelastaa tilanne?
Ilmeisesti tuossa on jotain melko huokosta kalkkitasoitettu tms pohjalla. Just tässä remppasin pari tuollaista seinää.
Itse tein näin:
1. poistin tapetit.
2. pesin seinän vedellä ja annoin kuivua kunnolla.
3. Kuivana vielä imuroin kerran ja sit ylitasoitin koko seinän LF-tasoitteella.
4. pohjamaalaus jonka jälkeen etsin mahdollisia virheitä tai tasoitteen kuplimista.
5. paikkatasoitin viat jonka jälkeen hioin kohdat ja paikkamaalasin. Tämän jälkeen seinä olikin pintamaalia vailla.
Toisen vastaavan seinän tein samoin muuten, mutta siinä oli jo selkeesti irtoavaa tasoitetta niin koputelin irtoavan tasoitteen pois, paikkatasoitin kohdat Kiilto TM DF tasoitteella ja sit ylitasoitus LR-tasoitteella. Jos sulla tuntuu olevan tosi huono tartunta seinässä niin voi siihen laittaa jonkun primerin ennen ylitasoitusta jolla sitoo pölyn pois.
Onko täällä porukka tehny autotalliin tai autokatokseen pientä lämmintä varasto / harraste huonetta? Mulla ois siis autotalli ja sen kyljessä kahden auton katos. Valmis betonilattia niin mietin et jos nurkaan rakentelis kyllästetystä rungon , lattiaan finfoamia ja seiniin villaa> ei tarvis koko 25 neliön tallia pitää lämpimänä kun muuan hassu neliö riittäs tarpeeseen nokko.
Nouseeko autotalliin kosteus vai miksi kestopuuta? Sitä ei saa sisätiloissa käyttää.
Siis lähinnä mietin että jos tekis kopin tuoho autokatokseen (talli jäis sit muuhun kokonaan)
En tiedä missasitko pointin, mutta mainitsemasi mukaan "kyllästetystä rungon" ei ole sallittua sisätiloissa. Miksi ylipäätään edes ajatus tehdä kyllästetystä jos kerran sisätiloihin tulossa?
Jos tuommoisen kopin tekisi joka puolelta tuulettuvana, niin silloinhan tuossa ei maalaisjärjellä luulisi olevan paljoa ihmeellistä. Jos taas ajatus integroida johonkin olemassaoleviin seinä/lattia/kattorakenteisiin, niin sitten ihan eri juttu.
Juu, lähinnä mietin et kestäs välillä paree käydä
Kylmänä. Mut menee se tosiaan normi puutavara rungos kyl.
Ei rungossa käytetä ikinä kestopuuta eikä siihen ole mitään syytä. Kyllä ne on villat jotka ensimmäisenä on menossa piloille eikä suinkaan se runko. Ainoastaan jossain tapauksissa alajuoksussa saatetaan tehdä kestopuusta, mutta ei sekään ole mitenkään yleistä.
Tuli tänä vuonna tehtyä salaojaremppa kellarilliseen rintamamiestaloon. Viime syksynä kellariin nousi vettä runsaitten sateiden vuoksi, vanha salaojajärjestemä ei enää toiminut. Sama toistui keväällä sulamisvesien kohdalla. Ensiavuksi tein kaivon laatan alle josta pumpattiinkin melkoinen määrä vettä laatan alta pois. Rempan jälkeen ei ole ollut ongelmia, itse remppa oli melkoinen ponnistus työn ohella mutta kannatti ja oikeastaan pakollinenkin, ennen kuin rakenteille tapahtuu enempää vahinkoa. Tein samalla joitakin korjauksia perusmuuriin kaivantojen ollessa auki, pääosin rakenteet olivat hyvässä kunnossa. Koska luonnollisia korkeuseroja ei tontilla ole, niin salaojat purkautuvat nyt pumppaamoon josta vesi pumpataan tontilta pois. Kellarin betonisten rakenteiden kuivaminen on ollut hyvässä vauhdissa, mutta luulen, että kestää ensi vuoteen ennen kuin rakenteet kuivavat syvemmältä. Täysin kuivaksihan niitä ei koskaan saa, koska laatan alla ei ole kapillaarikatkoa. Mutta koska kellarissa ei oleskella, niin tuntuisi melko turhalta ja kalliilta työltä alkaa kapillaarikatkoja asentamaan. Täytyy ensi vuonna sitten tuumata, ehostaisiko kellarin lattiaa ja seiniä. Aikoinaan kellarin lattiaan on osittain laitettu epoksipinnoite, mikä on ollut aikoinaan kyllä hieman tyhmä ratkaisu sillä se hidastaa kosteuden pääsyä laatasta huoneilmaan ja näin ollen kuivumista. Käytännössä tuo epoksikerros pitäisi piikata tai jyrsiä koneella pois jonka päälle uusi valu. Maksaako vaivaa, on vähän siinä ja siinä.
- Liittynyt
- 03.05.2018
- Viestejä
- 3 582
Itsellä on rapian kaks vuotta ollu kuivumassa rakenteet. Ja nyt kun kolmas vuosi lähti käyntiin, on kuivvuudessa selvä ero. Runsaiden sateiden jälkeen kosteus nousee kellarissa, mutta se myös laskee nopeasti. Samoin lattiat tuntuvat kuivemmilta.
Jokseenkin 1:1 identtinen tilanne täällä rempan kanssa, kellarissa oli vettä ja märkäimurilla sitä sieltä poistettiin. Se vaan että tämä on kallion päällä osittain tämä tölli, joten arvannet että sitä punaista, mustaa, harmaata ja valkoista kalliota tuli poistettua melko paljon, että sai kaadon uittamaan vedet pumpulle asti. 50cm pumppukaivo täällä.
Siitä epoksista, EP10 epoksi hengittää kosteuden läpi. Tietenkään kaikki epoksit eivät ole samanarvoisia, jotkin eivät hengitä lainkaan. Mutta mutta, senhän voi hioa pois siitä lattiasta, jos se on hengittämätöntä epoksia? Eli jos ei ole kiire sen maamassan vaihdon kanssa, niin sen betonirakenteen kuivatuksen saa alkuun ilmankuivaimen 24/7 ajamisella ja avoimilla lattioilla.
Hiomiseen ajattelin sellaista betoninhiontakonetta. Perkle se painaa paljon, mutta sillä betonipinnan liimanpoistoon tarkoitetulla laikalla epoksin sais varmasti pinnasta irti. Yhden tallinlattian käsittelin näin, ennen kuin SolMasterin EP10 vedin pintaan. Rakennuskonevuokraamosta hain ja 30-25m2 lattian kanssa taisin kaks päivää arkitöiden ohella painia sitä liimaa irti. Eka päivä meni opetteluun.
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 217
Mistä tietää mikä on riittävä yläpohjan tuuletus? Rakennspiirrustuksissa lukee, että päätyihin pitäisi tehdä tuuletusaukot, mutta sellaisia ei ole. Katto on varmaan pulpetin ja harjakaton välimalli, eli toinen sivu pitkä ja loiva, toinen jyrkkä ja lyhyt. Katolla on porrastus puolessavälissä ja lähellä toista päätyä. Alun perin porrastuksissa ei aluskatetta ollut nostettu ja ainakin lehtiä oli lentänyt yläpohjaan (lumen sulamisvesistä ei jälkiä). Taloa ostaessa tarkastaja huomautti niistä, tuuletukseen hänen kantansa oli että koska ei ongelmia havaittavissa niin on riittävä. Tein nuo aluskatteen nostot ja samalla pistin lähelle harjaa verkon estämään roskien ja lumen pääsyn, ja mahdollistamaan tuuletuksen. Talo kohta 20v vanha ja parannukset tein pari vuotta sitten. En ainakaan itse havaitse muutosta yläpohjan kunnossa. Kannattaisiko porailla 2 esim. 160mm ritilää toiseen päätyyn tai antaa olla? Voinko tuulettaa yläpohjaa liikaa?
- Liittynyt
- 12.12.2016
- Viestejä
- 2 217
Kun puuttuvat ja piirrustuksissa tuuletusaukot kehotetaan laittamaan, ja varmuuden vuoksi.
Omalla kohdalla vanha katontekijä kehotti tekemään päätyihin juuri tuollaiset aukot ja niin porailinkin, yritin vielä saada mahdollisimman paljon "vastakkaisiin kulmiin" ne, jotta ilma joutuisi kiertämään vähän laajemman alueen. Ei niistä mitään haittaa ainakaan ole ollut. Itse katossakin on 5 kpl tuuletustiiliä.
- Liittynyt
- 01.11.2022
- Viestejä
- 221
Tikkurila kuulemma lopettanut tärpättiohenteisia maaleja kuten Teho Ikkunamaalin ja Öljypohjan. Mitähän näiden tilalle korvaavia? (ei vesiohenteisia)
Onneksi sentään Empire kalustemaalia vielä saa. Sillä olen enimmäkseen sutinut pokat ja karmit (paitsi säälle alttiit pinnat eli ulkopokien ulkopinnat ja karmien ulkopinnat).
Hieman kyllä tympii kun noita tottunut vuosikymmeniä käyttämään. Ymmärrän että kaiken pitäisi kohta olla vesiohenteista ja ekoa, mutta öljy-alkydimaaleille tuskin löytyy vesiohenteisista lähellekään yhtä pitkällä avonaisella ajalla ja siliävyydellä olevaa, eli helppoa ja kiireetöntä sivellä, ei jää työsaumoja tai valumia.
Muok: uusi Tikkurilan suosittelema yhdistelmä ikkunoiden ulkopintojen maalaukseen olisi vesiohenteinen alkydi Teho Primer, ja siihen päälle akryyli Unica Akva. Täytynee kokeilla kun seuraavaa ikkuna-aukkoa aloittelee.
Onneksi sentään Empire kalustemaalia vielä saa. Sillä olen enimmäkseen sutinut pokat ja karmit (paitsi säälle alttiit pinnat eli ulkopokien ulkopinnat ja karmien ulkopinnat).
Hieman kyllä tympii kun noita tottunut vuosikymmeniä käyttämään. Ymmärrän että kaiken pitäisi kohta olla vesiohenteista ja ekoa, mutta öljy-alkydimaaleille tuskin löytyy vesiohenteisista lähellekään yhtä pitkällä avonaisella ajalla ja siliävyydellä olevaa, eli helppoa ja kiireetöntä sivellä, ei jää työsaumoja tai valumia.
Muok: uusi Tikkurilan suosittelema yhdistelmä ikkunoiden ulkopintojen maalaukseen olisi vesiohenteinen alkydi Teho Primer, ja siihen päälle akryyli Unica Akva. Täytynee kokeilla kun seuraavaa ikkuna-aukkoa aloittelee.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 733
Pysyykö tuollainen lista teipillä hyvin kiinni (maalattu betoni):
Joskus vedin (vanhaan kämppää) kevytharkkoseinään pikakiinnikkeillä poravasara+tulppa -tyylillä, mutta ei nyt kyllä millään jaksaisi. Viimeistelynaulain on, mutta ei kai tuollainen halpa akkukone betoniin naulaa vaikka ostaisi karkaistut naulat...
Joskus vedin (vanhaan kämppää) kevytharkkoseinään pikakiinnikkeillä poravasara+tulppa -tyylillä, mutta ei nyt kyllä millään jaksaisi. Viimeistelynaulain on, mutta ei kai tuollainen halpa akkukone betoniin naulaa vaikka ostaisi karkaistut naulat...
- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 2 275
Pysyykö tuollainen lista teipillä hyvin kiinni (maalattu betoni):
Joskus vedin (vanhaan kämppää) kevytharkkoseinään pikakiinnikkeillä poravasara+tulppa -tyylillä, mutta ei nyt kyllä millään jaksaisi. Viimeistelynaulain on, mutta ei kai tuollainen halpa akkukone betoniin naulaa vaikka ostaisi karkaistut naulat...
Raksaliimalla laittaisin itse. Oon laitellut noilla kiinnikkeillä kans jonkin verran eikä niissä sinällään mitään vikaa ole.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 3 137
Noihin kuuluu sellaiset omat kiinnikkeet, joilla ne kiinnitetään. Ideana on se, että saa vaan painastia niihin kiinnikkeisiin ja tarvittaessa nostettua pois. Tuo listan malli on tuollainen, että sitten sinne taakse saa johtoja piiloon. Teippaamalla, naulaamalla tai ruuvaamalla tuon menettää. Mut jos ei väliä, niin joku raksaliima. Sikaflex on myös ihan hyvin toiminut. Sillä saa myös täytettyä ja siistittyä raot, jos ei jiirit oo ihan priimaa.Pysyykö tuollainen lista teipillä hyvin kiinni (maalattu betoni):
Joskus vedin (vanhaan kämppää) kevytharkkoseinään pikakiinnikkeillä poravasara+tulppa -tyylillä, mutta ei nyt kyllä millään jaksaisi. Viimeistelynaulain on, mutta ei kai tuollainen halpa akkukone betoniin naulaa vaikka ostaisi karkaistut naulat...
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 733
Taitaa melkein kaikissa MDF-jalkalistoissa olla kiinnikepaikat ja tosiaan sellaisia olen käyttänytkin. Kys. paikassa on vaan aika paljon betoniseinää ja jonkin verran pieniä "ulokkeita" niin on paljon porattavaa ja pitäisi kuitenkin liimata/teipata osa...
Enemmän minä mietin pitääkö teippi tuollaisen listan hyvin kiinni kun melkein puolet on tyhjää. Vastaavat pienet listat puisina ovat taas monesti koveria takaa niin kuvittelisi vielä vähemmän ottavan teippiin, toki liimauksessa nuo voi olla ihan hyviä kun ylim. liima leviää uraa pitkin...
Uutiset
-
NVIDIA julkaisi uudet GeForce 581.08 -ajurit
20.8.2025 12:15
-
Asus julkaisi ROG Matrix GeForce RTX 5090 -näytönohjaimen – hinta kysymysmerkki
20.8.2025 12:02
-
EHA lukijapalkintojen 2025 voittajat julki
20.8.2025 11:20
-
Intelin dokumentti paljastaa tietoja Core Series 2 -sarjan Bartlett Lake -prosessoreista
18.8.2025 23:32
-
Corsair julkaisi uuden Nautilus RS LCD -sarjan AIO-coolerit
15.8.2025 13:30
Uusimmat viestit
-
-
PC, PlayStation, XBOX & Nintendo - yhteinen väittelyketju
- Viimeisin: PÌÎUW®[ªøËrhl¾ÇÌ°1¿¼
-
-
-