Kodin rempat(DIY)

[kajakkivajakki]

No se mdf-panelin alapontti on niin ohkaista pahvia, että dyckertti-naula tulee siitä hyvin helposti läpi:

 

[tietokonerikki]

Kiitoksia kommenteista ja ajatuksista. Tässä vielä muutamia ajatuksia mitä keskustelujen pohjalta tuli mieleeni.

En tosiaan itse näe tarvetta, miksi paneelit pitäisi koolata irti kipsilevypinnasta. Rakenneilmaisimella löydän katosta kipsilevyjen alla olevat koolauslinjat, johon saan paneelin kiinnitettyä. Ritsilangalla saan merkittyä löytämäni koolauslinjat kattoon ja tiedän tasan tarkkaan, mihin voin paneelit kiinnittää. Koolauksen ymmärrän, jos on tarve siirtää kattorasioiden paikkoja, jolloin sähköjohdotus on helppo toteuttaa ristiinkoolatuksen joukossa.

Ruiskutasoituksen, kuten joku oikean termin käytöstä mainitsi, hiominen oli siksi ensimmäisenä mielessäni, että minulla on käytössä seinä- ja kattohiomakone, "kirahvi", jonka kanssa saisin silpaistua tasoitteen huiput pois uskoakseni melko helposti, nopeasti ja toivottavasti pölyttömästi. Vinkki lastan kanssa raaputtamisesta on myös oikein pätevä. Se ei varmasti pölise ihan mahdottomia, mutta tasoitemurua varisee senkin edestä. Pitää kokeilla molempia tapoja pienelle alueelle ja sen jälkeen katsoa, kumpi keinoista olisi parempi.

@ZZRX, onko sinulla kokemusta kattopaneelien kiinnittämisestä? Puhuit hakasnaulaimesta, mutta käykö tavanomainen dyckert-naulain, vai ampuuko dyckert-naulain naulat ohuen mdf-paneelin pontin läpi?

Kipsilevypinnasta alakatossa:
Kuten @tietokonerikki mainitsitkin, kipsilevykatto toimii ääntä eristävänä massana yläpohjassa ja tietysti osaltaan parantaa palosuojausta. Mikään paloluokiteltu rakenne kipsilevykatto ei talossamme kuitenkaan ole, sillä yläpohjan ontelotilan (kattoristikot ja puhallusvillatila) ja huonetilan välille ei ole osoitettu palo-osastoa. Mutta tietysti palomattomat rakenteet (joskin kattorasioiden ja IV-kanavien kohdalta rei'itetyt), hidastavat mahdollisen tulipalon leviämistä.

Monissa puurunkoisissa pientaloissa, kuten meidän talossamme, yläpohjan tasojäykistys tuulikuormia vastaan toteutetaan kipsilevyttämällä kattoristikoiden alapaarretaso kokonaisuudessaan yhtenäiseksi levykentäksi. Tällä levykentällä rakennukseen kohdistuvat tuulikuormat siirretään rakennuksen jäykistäville seinille, joita useimmiten ovat ulkoseinät. Toki tasojäykistykseen löytyy muitakin tapoja, mm. kattoristikon alapaarteen vinolaudoitus, jolloin mahdollinen kipsilevy toimii pelkästään alaslaskuna yhtenäisen kattopinnan luomiseksi.

Sulla näyttäs olevan asia kohtuu hyvin hallussa. Minäkään en näe mitään järketä koolata paneelin alle, koska siellä levyn alla on se koolaus johon levy on kiinnitetty.
Kun laitetaan paneelaus kiinni toisiinsa ja naultataan koolaukseen, siitä muodostuu "levymäinen rakenne" ja se on vähintään yhtä luja kuin kipsilevy vääntöä vastaan.
Sen voi maalikkokin tarkikistaa laittamalla vaikka 4-paneelia kiinni toisiinsa ja koolaukseen "autotallinsa" lattialla.

OK- talon kattoja ei erikseen paloluokitella (ovat samaa paloaluetta), mutta kipsilevy on paloalevittämätön rakenne ja siten parantaa sitäkin, lähinnä teoreettista, ongelmaa. Kaupungeissa sen kyky parantaa ääneneristystä on jo merkittävämpi asia monelle.

Tosta naulaksesta Dyckert kyllä käy kunhan se on riittävän pitkä eli menee reilusti sen kipsilevyn alla olevan koolingin sisään. Testaat ettei paneeli halkea, ja naulaus pitää,
hakanen ollee siinä suhteessa parempi.
(jos se on pahvia eikä täyttä mdf-materiaalia, sitten se ei olle yhtä lujaa kuin kipsilevy, tässähän sekään ei ole ongelma jos et pura kipsilevyä)
Edit: jos pontti on pahvia, en käyttäisi Dyckert naulaa mennee helposti läpi, huomaa tossa yllä @kajakkivajakki että hakanen pitää olla 13mm pitempi, jos jätät kipsilevyn.

-Kun tässä teoritisoidaan niin, otetaan nyt vielä esiin, että laittamalla kattoon paneelauksen (purkamatta kipsilevyä) lisäät kattotuolien alapaarteelle kuormaa. Jota sinne ei ole suunniteltu, niissä ollee kuintenkin sen verran varmuuskertoimia, että itse uskaltaisin sen jättää purkamatta. Kastellilta voinet asian varmistaa ja mietittinet ettet tarpeettomasti (ylipaksua/-painavaa levyä) laita.

 

[Ashrakki]

Mikä olisi sopiva tuote tehdä kaadot autotallin lattiaan johon lisätään kaivo? Paksuudet siis luokkaa max 30mm ja kaivon lähelle vähemmän/0. Plussaa pitkä työstöaika että alottelija kerkeää härvätä ja sen verran kestävä ettei murene auton alla.
Lisäksi onko kokemuksia bilteman 2k lattiamaalista+lakasta autotallikäytössä. Kestääkö? Lattiamaali FLOOR 2K, vaaleanharmaa

PS. suosittelen 1m x 0,7m öljynerotuskaivon kaivuuta käsipelissä lattian alle helteiden aikaan. Nautinto.

 

[ZarekX]

Ei kukan tietäisi millä nimellä se menee se äänieristys levy joka laitetaan vaan seinään päälle?

 

[kajakkivajakki]

Ei kukan tietäisi millä nimellä se menee se äänieristys levy joka laitetaan vaan seinään päälle?

Akustiikkalevy

 

[ZZRX]

@ZZRX, onko sinulla kokemusta kattopaneelien kiinnittämisestä? Puhuit hakasnaulaimesta, mutta käykö tavanomainen dyckert-naulain, vai ampuuko dyckert-naulain naulat ohuen mdf-paneelin pontin läpi?

MDF-paneelien ohjeustuksessa suositellaan hakasien käyttämistä. Leveyden olisi hyvä olla noin 10mm. Pituudeksi luulen että noin 35mm pitäisi olla riittävän pitkä. Hakasia ei myöskään kannata säästellä vaan joka koolaukseen 3 hakasta vierekkäin. Dyckert luultavasti menee paneelin läpi koska kanta on niin pieni ja pontti melkosen hepposta tavaraa.

 

[Vertigo]

En väitä, että sinulla sama vika, mutta tutulta kuulostaa. Minullakin kanitti salpa runkoon, mutta se johtui siitä, että nivelet ei olleet riittävän notkeat. Eipä nuo paljoa maksa, mutta olikohan mulla vaikeuksia löytää oikeaa kokoa vai olinko sitten laiska tilaamaan/hakemaan kaupasta. En muista.
Eipä tuossa putsauksessa ja rasvauksessa mennyt kuin 5 minsaa.

Nojoo, nyt kerkesi perehtymään, ja totta tosiaan, suihkautus PTFE öljyä salpoihin pääosin ratkaisi ongelman. Tuossa yhdessä tosin ylin salpa on vääntänyt rungon pelliä ulospäin ja se vissiin vähän välillä ahdistaa vieläkin. Mutta ei ollut sittenkään sitä miltä päälleppäin näytti...


Sitten boonuskysymyksenä, millä kannattaa liimata kylppärin (tammi) kynnyksen ao. kuvan kohdassa paikoilleen?
Pysyykö tavan silikonilla vai olisko parempi laittaa jollakin tymäkämmällä liimamassalla tjsp?

Alkuperäinen kynnys oli liimattu ja ajattelin samalla tavalla, mutta mitä liimaa käyttää on kysymysmerkki, alle vaan toki sopivat "speiserit" että tulee oikeaan taasoon lattian kanssa...

On tiedossa että ei ehkä mene kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta ei tuosta ainakaan huonompaa saa kuin mitä se oli(kynnys lattian tasossa, karmin ja seinän välejä ei tiivistety millään jne..)

 

[hyperstaattinen]

Sulla näyttäs olevan asia kohtuu hyvin hallussa. Minäkään en näe mitään järketä koolata paneelin alle, koska siellä levyn alla on se koolaus johon levy on kiinnitetty.
Kun laitetaan paneelaus kiinni toisiinsa ja naultataan koolaukseen, siitä muodostuu "levymäinen rakenne" ja se on vähintään yhtä luja kuin kipsilevy vääntöä vastaan.
Sen voi maalikkokin tarkikistaa laittamalla vaikka 4-paneelia kiinni toisiinsa ja koolaukseen "autotallinsa" lattialla.

OK- talon kattoja ei erikseen paloluokitella (ovat samaa paloaluetta), mutta kipsilevy on paloalevittämätön rakenne ja siten parantaa sitäkin, lähinnä teoreettista, ongelmaa. Kaupungeissa sen kyky parantaa ääneneristystä on jo merkittävämpi asia monelle.

Tosta naulaksesta Dyckert kyllä käy kunhan se on riittävän pitkä eli menee reilusti sen kipsilevyn alla olevan koolingin sisään. Testaat ettei paneeli halkea, ja naulaus pitää,
hakanen ollee siinä suhteessa parempi.
(jos se on pahvia eikä täyttä mdf-materiaalia, sitten se ei olle yhtä lujaa kuin kipsilevy, tässähän sekään ei ole ongelma jos et pura kipsilevyä)
Edit: jos pontti on pahvia, en käyttäisi Dyckert naulaa mennee helposti läpi, huomaa tossa yllä @kajakkivajakki että hakanen pitää olla 13mm pitempi, jos jätät kipsilevyn.

-Kun tässä teoritisoidaan niin, otetaan nyt vielä esiin, että laittamalla kattoon paneelauksen (purkamatta kipsilevyä) lisäät kattotuolien alapaarteelle kuormaa. Jota sinne ei ole suunniteltu, niissä ollee kuintenkin sen verran varmuuskertoimia, että itse uskaltaisin sen jättää purkamatta. Kastellilta voinet asian varmistaa ja mietittinet ettet tarpeettomasti (ylipaksua/-painavaa levyä) laita.

Kiitos kehuista!

Tämä on jo hieman sivujuonnetta kattopaneelipohdintoihini, mutta eipä sen niin väliä. Olet oikeassa, että paneelien yhteenliittämisellä saadaan levymäinen rakenne. Käytännössä ainoa tapa, jolla paneeleista saadaan yhtenäinen levyrakenne, on niiden yhteen liimaaminen. Tavanomaisestihan paneelit naulataan naaraspontin pohjasta ja urospontti pääsee elämään vapaasti naaraspontissa. Näitä ei siis kytketä keskenään mitenkään. Sen, mitä olen asiaan tutustunut, niin kipsilevyille on jäykistysmitoitusohjeet seiniin ja kattoihin ainakin tunnetuimmilla levyvalmistajilla: Gyprocilla ja Knaufilla. Rakenteen jäykistysmitoitusta ei varmastikaan voi tehdä hakasliittimillä ja <10 mm:n paksuisella tasoksi liimatulla (tai muutoin yhteen kytketyillä) mdf-paneeleilla. Tietysti kaikilla tällasilla rakenteilla on jonkinlainen rakennuksen jäykkyyttä lisäävä vaikutus, mutta käytännössä nämä jäykkyyslisäykset jäävät huomiotta. Ja kuten sanottu, nyt ajatuksissa oleva paneelikatto ei ole edes toisiinsa kytketty, joten sillä ei ole minkäänlaista jäykkyyttä kokonaiuuden kannalta.

Huomiosi kipsilevyn ääneneristyksestä on kyllä oiva. Kipsilevy voi olla puurakenteisen talon yläpohjan rakenteista kaikkein massiivisin (kg/m²), joten sillä todellakin on merkitystä ääneneristyksessä. Lisäksi yhtenäisenä rakenteena se eristää ulkoa tulevaa ääntä verrattain hyvin. Myös tiilikate massiivisena rakenteena suodattaa ymmärtääkseni erityisesti matalia taajuuksia, mutta sekään ei ole täydellinen rakenne, mikäli ääni pääsee "vuotamaan" vaikkapa puurakenteisen talon päätykolmiosta.

Olen itsekin tullut tulokseen, että oikea kiinnitystapa on hakasten käyttäminen. Lankanaula menee tosiaan aivan varmasti ohuen pontin läpi.

Tiedostin kuormanlisäyksen. Viestisi innoittamana avasin talomme rakennesuunnitelmia ja sieltä löytyi tieto, että kattoristoiden alapaarteet on mitoitettu pysyvälle kuormalle 30 kg/m². Katsoin esimerkinomaisesti, että 10 mm:n paneeli lisää alapaarteen kuormitusta ~7,6 kg/m². Entuudestaan alappaarretta kuormittaa:

• 350 mm puhallusvilla = arvio: 7 kg/m² (lasivilla ~20 kg/m³)
• 50x50 mm koolaus k400 = ~2,2 kg/m² (havupuu, 350 kg/m³)
• 13 kipsilevy (oletan sen olevan normaali laatu) = 8,4 kg/²
• ruiskutasoitus = ??? kg/m²
• Yhteensä jo valmiiksi olevat rakenteet kuormittavat alapaarretta karkeasti pyöristäen ~20 kg/m², joten paneelauksen kuormitus ei ole ongelma ristikon alapaarteen mitoitukselle. Lisäksi, kuten sanoit, rakenteissa on varmuuskertoimia.

MDF-paneelien ohjeustuksessa suositellaan hakasien käyttämistä. Leveyden olisi hyvä olla noin 10mm. Pituudeksi luulen että noin 35mm pitäisi olla riittävän pitkä. Hakasia ei myöskään kannata säästellä vaan joka koolaukseen 3 hakasta vierekkäin. Dyckert luultavasti menee paneelin läpi koska kanta on niin pieni ja pontti melkosen hepposta tavaraa.

Tutustuin itsekin sisustuspaneelien asennusohjeisiin. Joku niitä tännekin jo aiemmin laittoi. Kuten yllä jo totesin, niin ymmärrän hakasen olevan ainoa oikea kiinnitysvaihtoehto lankanaulaan verrattuna. Hakasnaula saa tosiaan olla tavanomaista pidempi juurikin kipsilevyn läpäisyn verran, eli vähintään n. 13 mm:ä.

Kiitoksia vielä molemmille hyvistä kommenteista ja auttamisesta asian kanssa!

 

[Kaali]

Mä luulen, että noissa koolaus (oletan sen olevan kiinni kattotuoleissa) toimii jäykistävänä rakenteena sekä toi paneelikin jäykistää (kiertymistä vastaan) rakennetta kunhan sen kiinnittää kunnolla.
Mutta silti jättäisin ton kipsilevyn purkamattta

Kipsilevy voi olla jäykistävä, mutta ei kantava rakenne. Kaksi eri asiaa. Kantavaa rakennetta ei kannata lähteä purkamaan ilman lisätuentaa. Harkiten voi purkaa/vaihtaa kipsilevyjä, jos siltä tuntuu. Sama myös seinissä, niin kipsilevy on jäykistävä, ei kantava rakenne.

 

[Kaali]

Nojoo, nyt kerkesi perehtymään, ja totta tosiaan, suihkautus PTFE öljyä salpoihin pääosin ratkaisi ongelman. Tuossa yhdessä tosin ylin salpa on vääntänyt rungon pelliä ulospäin ja se vissiin vähän välillä ahdistaa vieläkin. Mutta ei ollut sittenkään sitä miltä päälleppäin näytti...


Sitten boonuskysymyksenä, millä kannattaa liimata kylppärin (tammi) kynnyksen ao. kuvan kohdassa paikoilleen?
Pysyykö tavan silikonilla vai olisko parempi laittaa jollakin tymäkämmällä liimamassalla tjsp?

Alkuperäinen kynnys oli liimattu ja ajattelin samalla tavalla, mutta mitä liimaa käyttää on kysymysmerkki, alle vaan toki sopivat "speiserit" että tulee oikeaan taasoon lattian kanssa...

On tiedossa että ei ehkä mene kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, mutta ei tuosta ainakaan huonompaa saa kuin mitä se oli(kynnys lattian tasossa, karmin ja seinän välejä ei tiivistety millään jne..)

Mikäli kylpyhuone kyseessä, jossa suihku samassa tilassa, niin älä laita pelkästään perus tammikynnystä tavallisella liimalla. Pitää olla vedeneristekynnys sopivalla liimamassalla (esim. https://www.k-rauta.fi/tuote/liima-ja-tiivistemassa-kiilto-xpu-290ml/6411512441290 ) koko kynnyksen leveydeltä ja sivuille voi myös laittaa. Kynnyksen eteen vielä rst lista liimalla kiinni ja silikonia ympärille. Alla hyvä havainnollistava kuva tapaukseesi.

E: Jos karmin väliin haluat jotain laittaa, niin laittaa esim. kosteuden kestävää tiivistysmassaa.

 

[Eräilves]

Tuollaista vanhaa lastulevyä löytyy yläkerrasta, jossa varmaan on tuota formaldehydiä. Siihen muistaakseni oli jotain omaa maalia olemassa, joka estää sen pääsyn?
jostain syystä en nyt löytänyt sitä, kun koitin katsella.. Ois voinut nyt lomalla maalailla.

 

[puik]

Sitten boonuskysymyksenä, millä kannattaa liimata kylppärin (tammi) kynnyksen ao. kuvan kohdassa paikoilleen?
Pysyykö tavan silikonilla vai olisko parempi laittaa jollakin tymäkämmällä liimamassalla tjsp?

Alkuperäinen kynnys oli liimattu ja ajattelin samalla tavalla, mutta mitä liimaa käyttää on kysymysmerkki, alle vaan toki sopivat "speiserit" että tulee oikeaan taasoon lattian kanssa...

Mikäli kylpyhuone kyseessä, jossa suihku samassa tilassa, niin älä laita pelkästään perus tammikynnystä tavallisella liimalla. Pitää olla vedeneristekynnys sopivalla liimamassalla (esim. https://www.k-rauta.fi/tuote/liima-ja-tiivistemassa-kiilto-xpu-290ml/6411512441290 ) koko kynnyksen leveydeltä ja sivuille voi myös laittaa. Kynnyksen eteen vielä rst lista liimalla kiinni ja silikonia ympärille.

Eikös rakennusliimat yleisesti sovi tähän, kuten Casco fixit, superfix, Wurthin, Kiillon vastaavat. Juuri irrotin ja hioin ja lakkasin kylppärin kynnyksen. Ei varmaan ollut kylppärimalli, 15 vuoden jälkeen oli alkanut menemään huonoksi. Alkuperäisen lakkaus oli puolihimmeä, mutta kaikki kestävät oli kiiltäviä joten selainen tuli nyt. Eipä tullut mieleenkään etsiä speciaali kostentilan kynnyksiä. Saapa nädä miten kestää nyt.

 

[Kaali]

Eikös rakennusliimat yleisesti sovi tähän, kuten Casco fixit, superfix, Wurthin, Kiillon vastaavat. Juuri irrotin ja hioin ja lakkasin kylppärin kynnyksen. Ei varmaan ollut kylppärimalli, 15 vuoden jälkeen oli alkanut menemään huonoksi. Alkuperäisen lakkaus oli puolihimmeä, mutta kaikki kestävät oli kiiltäviä joten selainen tuli nyt. Eipä tullut mieleenkään etsiä speciaali kostentilan kynnyksiä. Saapa nädä miten kestää nyt.

Periaatteessa voisi sanoa, että melkein kaikki kyllä käy, mutta on siltikin hyvä varmistaa vielä käyttökohde ja pintamateriaali, johon liimaa ollaan käyttämässä. Noissa liimoissakin on meinaan hieman eroja, että mihin käyttökohteisiin mikäkin liima on pääasiallisesti tarkoitettu.

Itse käyttäisin seuraavaa liimamassaa kynnyksen liimaamiseen. Noita käytetty meillä työmailla.

Kiilto Pro XPU - Liima- ja tiivistemassat - Kiilto Fi tai Kiilto Masa - Liima- ja tiivistemassa

Kosteissa tiloissa kannattaa aina päästääntöisesti käyttää vedeneristyskynnystä. Ellei sitten kylpyhuone ole niin iso, että vesi ei pääse kosketuksiin kynnyksen kanssa. Siltikin tosin asentaisin vedeneristekynnyksen.

 

[Vertigo]

Kosteissa tiloissa kannattaa aina päästääntöisesti käyttää vedeneristyskynnystä. Ellei sitten kylpyhuone ole niin iso, että vesi ei pääse kosketuksiin kynnyksen kanssa. Siltikin tosin asentaisin vedeneristekynnyksen.

Kyseessä on kylpyhuone, joka on kuitenkin tuollainen "pitkulaisen" mallinen ja suihku & viemäri on senverran kaukana ja vähän kulman takana, että sieltä ei kynnykselle vesi yllä ellei nyt sitten ihan tarkoituksella yritä sitä sinne ruiskuttaa(tai jos lattiakaivo tukkeutuu totaalisesti kun vettä lasketaan), tai jos vaikka pyykkikone sattuisi totaalisesti hajoamaan tai syöttöletku ratkeemaan. Eli normaalitilanteessa tuohon ei kohdistu oikein minkäänlaista jatkuvaa vesirasitusta...

Kynnys myös oli jotenkin hankalan mallinen(kaakelien pinta on noin 2cm ylempänä kuin vinyylilattian pinta) ja siihen en löytänyt isommistakaan rakennustavaramarketeista valmista kynnystä joka olisi sopinut suoraan, tai oikeastaan edes kahdesta palasta liimaamalla. Alkuperäinen kynnys oli siis 20mm korkea ja se oli juuri ja juuri kaakelien pinnan tasossa. Sahasin ja liimasin siihen päälle palan 20 x 40mm rimaa ja lakkasin useampaan kertaan. Nyt kynnys nousee 20mm kaakelin pintaa ylemmäs. Tai en tiedä kun en alalla työskentele, että tehdäänkö tuollaiset yleensäkkin "mittatilaustyönä" riippuen kohteesta.

Mikä tekee muuten kynnyksestä vedeneristyskynnyksen?
Onko se tuo RST lista, sen alla oleva materaali tai pinnoitus, vai koko komeuden rakenne/muoto tjsp..?

Edit: Uusin kynnyksen siis lähinnä siksi kun alkuperäinen piti jokatapauksessa irrottaa ja siinä rupesi paikoin lakat olemaan puhki, tekninen isännöitsijä myös mainitsi että siihen kannattaisi tehdä pieni korotus varmuuden vuoksi, vaikka suihku kaukana onkin...

 

[mikkot]

Muistelisin, että vakuutusyhtiöt vaativat parin sentin vedeneristyskynnyksen. Ei sitä varmaan vanhaan tarvitse tehdä, mutta rempan yhteydessä ainakin. Meilläkin rst-kynnys on 2cm kaakeleita ylempänä ja 4cm vinyylilankkua korkeammalla. Nopeasti siitä tottui astumaan yli. Tuossa on siis vain kapea eritasokynnys rst-profiilista kantattuna ja sisällä puinen tuki, johon liimattu kiinni.

 

[ZZRX]

Tämmöisiä kynnyksiä itse käytän lähes poikkeuksetta kylpyhuoneiden vedeneristyskynnyksenä. Pöytäsirkkelillä oon kaventanut oikeaan korkeuteen kylpyhuoneen lattian korkeudesta riippuen. Halpa, kestävä ja sopivan mallinen. Tällä jää myös kätevästi korvausilmarako oven alle.

https://www.k-rauta.fi/tuote/wc-kynnys-tammi-m9-28x55-83cm/6419179500220

 

[Sledge]

Kyseessä on kylpyhuone, joka on kuitenkin tuollainen "pitkulaisen" mallinen ja suihku & viemäri on senverran kaukana ja vähän kulman takana, että sieltä ei kynnykselle vesi yllä ellei nyt sitten ihan tarkoituksella yritä sitä sinne ruiskuttaa(tai jos lattiakaivo tukkeutuu totaalisesti kun vettä lasketaan), tai jos vaikka pyykkikone sattuisi totaalisesti hajoamaan tai syöttöletku ratkeemaan. Eli normaalitilanteessa tuohon ei kohdistu oikein minkäänlaista jatkuvaa vesirasitusta...

Kynnys myös oli jotenkin hankalan mallinen(kaakelien pinta on noin 2cm ylempänä kuin vinyylilattian pinta) ja siihen en löytänyt isommistakaan rakennustavaramarketeista valmista kynnystä joka olisi sopinut suoraan, tai oikeastaan edes kahdesta palasta liimaamalla. Alkuperäinen kynnys oli siis 20mm korkea ja se oli juuri ja juuri kaakelien pinnan tasossa. Sahasin ja liimasin siihen päälle palan 20 x 40mm rimaa ja lakkasin useampaan kertaan. Nyt kynnys nousee 20mm kaakelin pintaa ylemmäs. Tai en tiedä kun en alalla työskentele, että tehdäänkö tuollaiset yleensäkkin "mittatilaustyönä" riippuen kohteesta.

Mikä tekee muuten kynnyksestä vedeneristyskynnyksen?
Onko se tuo RST lista, sen alla oleva materaali tai pinnoitus, vai koko komeuden rakenne/muoto tjsp..?

Edit: Uusin kynnyksen siis lähinnä siksi kun alkuperäinen piti jokatapauksessa irrottaa ja siinä rupesi paikoin lakat olemaan puhki, tekninen isännöitsijä myös mainitsi että siihen kannattaisi tehdä pieni korotus varmuuden vuoksi, vaikka suihku kaukana onkin...

Vedeneristyskynnyksen tekee se, että vedeneriste on sivelty siihen kynnykseen jolloin vedeneriste jatkuu katkeamattomana lattikaivoon. Tuon kynnyksen minimikorkeus on 15mm.
Tuosta kynnyksestä voidaan poiketa jos esim kaato on riittäävä/ suihku riittävän kaukana yms. Nämä tapauskohtaisia ja suunnittelijan ”vastuulla”.

Koska tuossa ei vedeneristekynnystä ollut alunperinkään niin ei sitä siihen helpolla saa nytkään. Ehkä suunnittelija on sen noin suunnitellut.

Tuo tekemäsi kynnys on jo varmasti parannus edelliseen

Kynnyksen liimaukseen käy tosiaan vaikka nuo Kiillon massat tai Wurth Polymeerimassa, Sikaflex yms.
Kun liimaat tuon kynnyksen niin älä purista ja hiero sitä kynnystä mahdottoman kovin alustaan kun nuo kaikki massat vaativat että sitä liimaa on sella 2mm kerros.

Liimauksen jälkeen saumaat sen sitten sopivan värisellä saniteettisilikoonilla.

 

[Dzeeta]

Mikähän helvetti tässäkin taas on. 2003 rakennettu talo, jossa tiilerin takka. Lämmityskaudella ahkerassa käytössä. Talo on jkv "liikaa" alipaineinen, jonka vuoksi savuhormi toimii osittain korvausilmaventtiilinä. Venttiilit säädettiin ja ongelmaa saatiin helpotettua. Nykyisessä IV -koneessa ei kuitenkaan erillisiä säätömahollisuuksia tulo-ja poistopuolelle. On perseestä, kun tätä nokipaskaa kertyy vähän sinne sun tänne. Nyt on takan yläosassa tuollainen "viuhka". Voiko takka vuotaa jotenkin noin vai mitähän vittua nyt taas. Nuohooja kyllä tulossa tässä kuukauden sisällä.

 

[stabbulamus]

Mikähän helvetti tässäkin taas on. 2003 rakennettu talo, jossa tiilerin takka. Lämmityskaudella ahkerassa käytössä. Talo on jkv "liikaa" alipaineinen, jonka vuoksi savuhormi toimii osittain korvausilmaventtiilinä. Venttiilit säädettiin ja ongelmaa saatiin helpotettua. Nykyisessä IV -koneessa ei kuitenkaan erillisiä säätömahollisuuksia tulo-ja poistopuolelle. On perseestä, kun tätä nokipaskaa kertyy vähän sinne sun tänne. Nyt on takan yläosassa tuollainen "viuhka". Voiko takka vuotaa jotenkin noin vai mitähän vittua nyt taas. Nuohooja kyllä tulossa tässä kuukauden sisällä.

Varmaan siellä on jokin rako mistä pääsee sopivasti vuotamaan. Pyydä nuohoojaa kuvaamaan?

 

[SheikYerbouti]

Keittiön parikymmentä vuotta vanha hana rupesi tihkuttamaan vettä yhdestä liitoskohdastaan, ympyröitynä kuvassa. Saako tällaiselle tehtyä mitään kotikonstikorjausta vai meneekö vaan vaihtoon?

Omakotitalo, joten omalla vastuulla : )

 

[Gaso]

Onko jollain kokemusta lattian kapseloinnista? Kirjoittelin tähän ketjuun aiemmin jo kun vanhojen muovimattojen poiston jälkeen asensin vinyylilankun, ja edelleen on hieman pistävää hajua ja kurkun ärsytystä. Hioin vanhat liimat ja tasoitteet pois, ja tasoitin muutaman mm paksuudelta.
Mietin nyt hionko uudestaan reilusti betonilaatasta pintaa pois ja tuuletan/lämmitän, vai kapseloinko aiemman tasoitteen päälle.
Kapselointiin näytetään käyttävän eniten epoksia, mutta se maksaa luokkaa 30 €/m2. Toinen vaihtoehto voisi olla tukevampi höyrynsulkumuovi: Höyrynsulku Euratex AL | Yleinen | Tectis ja reunoille butyyliteippi. Kalvo maksaa jotain 3 €/m2.
Meneekö pieleen jos nyt kerään vinyylilankut pois, tuuletan muutaman viikon, laitan tuon Euratex AL kalvon ja siihen vinyylilankun takaisin päälle? Ei huvittaisi taas myöhemmin joutua tekemään uudestaan
Tässä nyt ei ole edes täyttä varmuutta tuleeko pistävä haju lattiasta vai seinistä, vai mistä. Ajattelin samaan projektiin hioa seinät ja pistää sulkumaalin. Lueskelin kaseiinitasoitteiden ongelmista, mutta ei ainakaan näkynyt mitään kosteusvauriota seinissä. Vanhojen tapettien poistossa käytettin höyryä, mutta tuskin sillä mitään ongelmaa on saanut aikaan?

 

[Reivn]

Keittiön parikymmentä vuotta vanha hana rupesi tihkuttamaan vettä yhdestä liitoskohdastaan, ympyröitynä kuvassa. Saako tällaiselle tehtyä mitään kotikonstikorjausta vai meneekö vaan vaihtoon?

Omakotitalo, joten omalla vastuulla : )

Jos Oraksen hana (näyttää ainakin), niin noihin saa aika kattavasti tiivisteitä tai tiivistesarjoja joko suoraan valmistajalta tilaamalla, putkiliikkeestä tai hyvällä tuurilla jopa rautakaupasta. Hana purkautuu muistaakseni päältä päin, eli pystyy purkamaan irrottamatta koko laitetta tisikipöydästä, muistaa vaan sulkea kaapista sulut, ja laskea sen jälkeen hanasta loput vedet pois mitä sulun jälkeen sattuu vielä olemaan...

 

[Serbetli]

Keittiön parikymmentä vuotta vanha hana rupesi tihkuttamaan vettä yhdestä liitoskohdastaan, ympyröitynä kuvassa. Saako tällaiselle tehtyä mitään kotikonstikorjausta vai meneekö vaan vaihtoon?

Omakotitalo, joten omalla vastuulla : )

Täällä päin saa vaikka paikallisesta Prismasta tuollaiseen uudet tiivisteet. Mukana tulee ainakin hiomakangas tiivisteuran puhdistamiseen ja olisikohan tullut myös vaseliini voiteluun. Hana näyttää olevan kahden altaan välissä, eli suihkuputken kääntymistä ei ole hyötyä rajoittaa. Jos rajoitin on vielä paikallaan, on se samalla kätevää ottaa pois.

 

[Vertigo]

Onko jollain kokemusta lattian kapseloinnista? Kirjoittelin tähän ketjuun aiemmin jo kun vanhojen muovimattojen poiston jälkeen asensin vinyylilankun, ja edelleen on hieman pistävää hajua ja kurkun ärsytystä. Hioin vanhat liimat ja tasoitteet pois, ja tasoitin muutaman mm paksuudelta.
Mietin nyt hionko uudestaan reilusti betonilaatasta pintaa pois ja tuuletan/lämmitän, vai kapseloinko aiemman tasoitteen päälle.
Kapselointiin näytetään käyttävän eniten epoksia, mutta se maksaa luokkaa 30 €/m2. Toinen vaihtoehto voisi olla tukevampi höyrynsulkumuovi: Höyrynsulku Euratex AL | Yleinen | Tectis ja reunoille butyyliteippi. Kalvo maksaa jotain 3 €/m2.
Meneekö pieleen jos nyt kerään vinyylilankut pois, tuuletan muutaman viikon, laitan tuon Euratex AL kalvon ja siihen vinyylilankun takaisin päälle? Ei huvittaisi taas myöhemmin joutua tekemään uudestaan
Tässä nyt ei ole edes täyttä varmuutta tuleeko pistävä haju lattiasta vai seinistä, vai mistä. Ajattelin samaan projektiin hioa seinät ja pistää sulkumaalin. Lueskelin kaseiinitasoitteiden ongelmista, mutta ei ainakaan näkynyt mitään kosteusvauriota seinissä. Vanhojen tapettien poistossa käytettin höyryä, mutta tuskin sillä mitään ongelmaa on saanut aikaan?

Minkälainen talo/lattia kyseessä ja mitä sielä on alla?

Tässä rivarikämpässä mitä on tullut itse remppailtua oli ongelmana se että ulkoseinien ja lattian(ontelolaatta) saumat olivat "korkanneet" ja sieltä pääsi tulemaan "maan hajua", kun oletettavasti huippuimurin imiessä sieltäkin kautta pääsi vähän ilmaa ja alapohjan hajuja kulkeutumaan kämppään. Ratkaisuksi lattiat hiottiin ja ulkoseinien / lattian saumaan vedettiin tiivistysmassa+butyyliteippi, eikä ole dunkannut sen jälkeen. Tuollainen varmaan kannattaa tsekata...

 

[topiv]

Keittiön parikymmentä vuotta vanha hana rupesi tihkuttamaan vettä yhdestä liitoskohdastaan, ympyröitynä kuvassa. Saako tällaiselle tehtyä mitään kotikonstikorjausta vai meneekö vaan vaihtoon?

Keittiöhanan huoltosarja löytyy esim. Bauhausista, jolla olen itse saanut Oraksen keittiöhanan vuodon loppumaan. Aikaisemmin oli nimellä "Oras liukutiiviste", mutta on näemmä vaihtanut nimen X-tiivisteeksi

X-tiivistepakkaus Oras 158735

X-tiivistepakkaus Oras 158735

www.bauhaus.fi

 

[Gaso]

Minkälainen talo/lattia kyseessä ja mitä sielä on alla?

Tässä rivarikämpässä mitä on tullut itse remppailtua oli ongelmana se että ulkoseinien ja lattian(ontelolaatta) saumat olivat "korkanneet" ja sieltä pääsi tulemaan "maan hajua", kun oletettavasti huippuimurin imiessä sieltäkin kautta pääsi vähän ilmaa ja alapohjan hajuja kulkeutumaan kämppään. Ratkaisuksi lattiat hiottiin ja ulkoseinien / lattian saumaan vedettiin tiivistysmassa+butyyliteippi, eikä ole dunkannut sen jälkeen. Tuollainen varmaan kannattaa tsekata...

Vanhemman kerrostalon ensimmäinen asuinkerros. Alapuolella on varastoa ja autotallit. Alhaalla en ole mitään hajua huomannut. Seinän ja lattian väli tulee joka tapauksessa tiivistettyä jos kapseloi.

 

[SheikYerbouti]

.

.

.

Paljon kiitoksia neuvoista, vaikuttaa hommalta josta jopa minä saatan selvitä : ) Ei muuta kuin hanaa purkamaan!

 

[SheikYerbouti]

Paljon kiitoksia neuvoista, vaikuttaa hommalta josta jopa minä saatan selvitä : ) Ei muuta kuin hanaa purkamaan!

Nyt on hana korjattu, voi että miten ylpeä sitä voi olla jostain näin vähäpätöisestä saavutuksesta : )

 

[BongisKhan]

Nyt on hana korjattu, voi että miten ylpeä sitä voi olla jostain näin vähäpätöisestä saavutuksesta : )

Itse tein saman tempun tuossa taannoin, joten pystyn samaistumaan erittäin hyvin voitokkaisiin tunteisiin. :-D

Ylipäätään tällaista vähän peruspihiä kotinikkaroijaa tyydyttää suuresti aina kun saa omin pikku kätösin remppailtua jotain mistä olisi pitänyt pulittaa kymmeniä tai pahimmillaan satoja euroja sille pesrvakomiehelle... Ei siis siinä, etteikö oikeasti ammattimiehen käyttäminen olisi toisinaan paikallaan.

Seuraava projekti olisi sitten räjäyttää takaterassi ja kaivaa lapiovoimin sen alapuoleinen maa sokkeliin asti auki, tutkia patolevyjen kunto, asentaa patolevyn puuttuva suojalista ja korvata sokkelinviereinen maa-aines kunnon sepelillä (operaation syy: kellariin juuri tuolta puolelta kertyvä ajoittainen kosteus). Siinä samalla täytynee korjata aivan päin vittua perustetun terassin perustukset, jos ei mene sitten koko terassin uusimiseksi. Eipä tule kotinikkaroijalla tylsää!

 

[Zigh]

Seuraava projekti olisi sitten räjäyttää takaterassi ja kaivaa lapiovoimin sen alapuoleinen maa sokkeliin asti auki, tutkia patolevyjen kunto, asentaa patolevyn puuttuva suojalista ja korvata sokkelinviereinen maa-aines kunnon sepelillä (operaation syy: kellariin juuri tuolta puolelta kertyvä ajoittainen kosteus). Siinä samalla täytynee korjata aivan päin vittua perustetun terassin perustukset, jos ei mene sitten koko terassin uusimiseksi. Eipä tule kotinikkaroijalla tylsää!

Siis jos siellä on maanvastainen seinä kellarissa, niin eikö siinä silloin pitäisi olla ihan kosteuseriste (bitumi?) eikä pelkkä patolevy?

 

[BongisKhan]

Siis jos siellä on maanvastainen seinä kellarissa, niin eikö siinä silloin pitäisi olla ihan kosteuseriste (bitumi?) eikä pelkkä patolevy?

Joo, rakenne on (sisältä ulos) on: sokkeli > bitumi/huopakaista > patolevy > styroksi

Tai ainakin pitäisi olla piirustusten mukaan, mutta tässä kämpässä on vähän yhtä sun toista tehty vähän oikoen ja ei-niin-piirrustusten-mukaan, joten pakko luultavasti ihan lapiolla tarkistaa, kun jostain tuonne kellarin terassinvastaiselle seinälle kertyy kosteutta. Salaojat on kunnossa ja kellarissa on lattiaviemäri josta olisi kyllä tullut vedet luultavasti sisään jos ongelma olisi niissä. Joten vaihtoehdoiksi jää kapillaarinen kosteus tai ehkä todennäköisemmin se, että tuon patolevyn peitelistan puuttumisen takia sinne patolevyn ja sokkelin väliin pääsee vettä ja muuta suntaa, varsinkin kun tosiaan tuo päin vittua perustettu terassi on painunut ja samalla puskee vielä tuota styroksia ja patolevyä irti sokkelista tällä tavalla:

Terassi on tosiaan perustettu suoraan maata vasten (ilmeisesti) vanhojen puhelinpylvästolppien päälle ja on vajonnut toisesta päästä lähemmäs 10 cm ja makaa nyt noiden eristelevyjen päällä ja siellä patolevyn välissä näkyy ihan jotain maa-ainesta ja muuta paskaa. Viime talvena huomattiin, että kellarin terassinvastaisen roiskerappaus kupruili yhdestä kohtaa ja oli selvästi kostea ja nyt tuossa pari viikkoa sitten kovempien sateiden jälkeen seinän alaosa tuon talvisen kupruilukohdan vieressä oli hieman kostea myös, mikä on vähemmän kuin optimaalista. Joten eipä oikein auta kuin tarttua lapionvarteen ja ruveta ihmettelemään.

 

[Reivn]

Joo, rakenne on (sisältä ulos) on: sokkeli > bitumi/huopakaista > patolevy > styroksi

Tai ainakin pitäisi olla piirustusten mukaan, mutta tässä kämpässä on vähän yhtä sun toista tehty vähän oikoen ja ei-niin-piirrustusten-mukaan, joten pakko luultavasti ihan lapiolla tarkistaa, kun jostain tuonne kellarin terassinvastaiselle seinälle kertyy kosteutta. Salaojat on kunnossa ja kellarissa on lattiaviemäri josta olisi kyllä tullut vedet luultavasti sisään jos ongelma olisi niissä. Joten vaihtoehdoiksi jää kapillaarinen kosteus tai ehkä todennäköisemmin se, että tuon patolevyn peitelistan puuttumisen takia sinne patolevyn ja sokkelin väliin pääsee vettä ja muuta suntaa, varsinkin kun tosiaan tuo päin vittua perustettu terassi on painunut ja samalla puskee vielä tuota styroksia ja patolevyä irti sokkelista tällä tavalla:

Terassi on tosiaan perustettu suoraan maata vasten (ilmeisesti) vanhojen puhelinpylvästolppien päälle ja on vajonnut toisesta päästä lähemmäs 10 cm ja makaa nyt noiden eristelevyjen päällä ja siellä patolevyn välissä näkyy ihan jotain maa-ainesta ja muuta paskaa. Viime talvena huomattiin, että kellarin terassinvastaisen roiskerappaus kupruili yhdestä kohtaa ja oli selvästi kostea ja nyt tuossa pari viikkoa sitten kovempien sateiden jälkeen seinän alaosa tuon talvisen kupruilukohdan vieressä oli hieman kostea myös, mikä on vähemmän kuin optimaalista. Joten eipä oikein auta kuin tarttua lapionvarteen ja ruveta ihmettelemään.

Terassin saa varmaan nostettua pullotunkeilla ylemmäs ja tekee kunnon pilariharkkotuet alle? Tuo seinärakenne on sitten hankalampi. Kuvasta ei voi oikein sanoa mitään patolevystä, kun jätetty vissiin selvästi styroxin yläreunaa alemmas(?), mutta jos se on semmonen vanhanaikainen pystyurilla varustettu (eli ei nykyaikainen kennokuvioitu), niin ne urat pitäs jollain ilveellä puhdistaa siitä maa-aineksesta ennen kun pistää suojalistan yläreunaan. Jos ollu vuosikausia suojaamatta, niin ne urat on herkästi ihan pohjille saakka täynnä maatuvaa töhnää ja hienojakosta hiekkaa joka estää hengittämisen ja pitää sen kosteuden siellä hienosti. Vielä jos on täytetty sekalaisella maa-aineksella viereen, niin yksi terävä kivi riittää puhkasemaan sen patolevyn ja ongelma on valmis...

 

[BongisKhan]

Terassin saa varmaan nostettua pullotunkeilla ylemmäs ja tekee kunnon pilariharkkotuet alle? Tuo seinärakenne on sitten hankalampi. Kuvasta ei voi oikein sanoa mitään patolevystä, kun jätetty vissiin selvästi styroxin yläreunaa alemmas(?), mutta jos se on semmonen vanhanaikainen pystyurilla varustettu (eli ei nykyaikainen kennokuvioitu), niin ne urat pitäs jollain ilveellä puhdistaa siitä maa-aineksesta ennen kun pistää suojalistan yläreunaan. Jos ollu vuosikausia suojaamatta, niin ne urat on herkästi ihan pohjille saakka täynnä maatuvaa töhnää ja hienojakosta hiekkaa joka estää hengittämisen ja pitää sen kosteuden siellä hienosti. Vielä jos on täytetty sekalaisella maa-aineksella viereen, niin yksi terävä kivi riittää puhkasemaan sen patolevyn ja ongelma on valmis...

Jep... Kevyin ratkaisu olisi tosiaan jos saisi vaan suojalistan laitettua ja tunkattua terassia ylöspäin, mutta näkisin, että kannattaa nyt vaan samantien tehdä homma kunnolla ja kaivaa koko paska auki. Tuo patolevy on mielestäni ihan tuollaista modernia "nappula" - mallia ja muualta kyllä about samalla tasolla styroxin kanssa, tuosta kohtaa vaan terassi tosiaan painanut sitä vähän lysyyn. Joka tapauklsessa vähän tekee mieli tuon mahdollisen sonnan kertymisen vuoksi repiä koko paska auki, putsata ja laittaa uusiksi. Samalla kun näkee sitten muutenkin onko siellä perusmuurissa halkeamia tms. Mutta lapiohommiksi menee joka tapauksessa. Muutaman tonnin maata siirrettyään sitä on luultavasti jo paljon viisaampi!

Mitä enemmän asiaa pohtii, niin sitä todennäköisemmältä tuo vettä kerryttävä ja hengittämisen estävä paska siellä välissä käy järkeen, koska nuo kellarin sisäpuolen kosteusongelmat on rajoittunut sellaiselle n. metrin alueelle, joka on... suoraan terassin ulko-oven alapuolella, eli mihin todennäköisesti kaikkea paskaa ripottelee kaikista eniten.

 

[Zigh]

@BongisKhan Ei vastauksistasi vieläkään selvinnyt, että onko se kellari siis kokonaan/osittain maan alla? Jos on, niin silloin siellä pitäisi olla myös vedeneristys ja tähän ei pelkkä patolevy riitä (patolevy ei ole vesieriste).

FISE | Maanvastaisen seinän puuttuva vedeneristys

Rakennuksen kellarikerroksen maanvastaista seinää ei ollut vedeneristetty, jolloin rakenteeseen pääsi kulkeutumaan kosteutta... Lue lisää »

fise.fi

 

[BongisKhan]

@BongisKhan Ei vastauksistasi vieläkään selvinnyt, että onko se kellari siis kokonaan/osittain maan alla? Jos on, niin silloin siellä pitäisi olla myös vedeneristys ja tähän ei pelkkä patolevy riitä (patolevy ei ole vesieriste).

FISE | Maanvastaisen seinän puuttuva vedeneristys

Rakennuksen kellarikerroksen maanvastaista seinää ei ollut vedeneristetty, jolloin rakenteeseen pääsi kulkeutumaan kosteutta... Lue lisää »

fise.fi

Osittain maan alla, bitumi/huopakaista pitäisi olla piirrustusten mukaan.

 

[JuhaH]

Jos sitä kaivettavaa on enempi, niin mä kyselisin jostain lähellä olevasta konevuokraamosta hintaa minikaivurille. Käytön oppii kohtuullisen nopeasti ja on aikalailla lapiota helpompi ja nopeampi työväline.

 

[BongisKhan]

Jos sitä kaivettavaa on enempi, niin mä kyselisin jostain lähellä olevasta konevuokraamosta hintaa minikaivurille. Käytön oppii kohtuullisen nopeasti ja on aikalailla lapiota helpompi ja nopeampi työväline.

Mielessä on kyllä käynyt, mutta pihaan ei oikein moisella pääse. Aloitan siis lapiolla tuosta ongelmakohdasta, mutta jos siellä on jotain isompaa häikkää niin sitten pitää varmaan ottaa harkintaan rakentaa jonkin sortin ramppi tai kaataa vähän puita, että pääsee kaivurilla pihaan. Jos koko terassin matkalta haluaisi kaivaa tuon sokkelin alas asti auki, niin puhutaan suunnilleen 10 x 1.5 x 0.5 m montusta... Noh, eipä se ole kuin 7.5 kuutiota ja aina valitan, että tulee nykyään liian vähän liikuntaa.

 

[Reivn]

Mielessä on kyllä käynyt, mutta pihaan ei oikein moisella pääse. Aloitan siis lapiolla tuosta ongelmakohdasta, mutta jos siellä on jotain isompaa häikkää niin sitten pitää varmaan ottaa harkintaan rakentaa jonkin sortin ramppi tai kaataa vähän puita, että pääsee kaivurilla pihaan. Jos koko terassin matkalta haluaisi kaivaa tuon sokkelin alas asti auki, niin puhutaan suunnilleen 10 x 1.5 x 0.5 m montusta... Noh, eipä se ole kuin 7.5 kuutiota ja aina valitan, että tulee nykyään liian vähän liikuntaa.

Oletan, että tässä 10m on seinän pituus, 1.5m syvyys karkeasti kellarin lattian tason alle anturan alareunaan, ja 0.5m olisi kaivannon leveys? Itse seinän vierustan auki kaivaneena voin sanoa, että ainakin hiekkaharjulla tuo 0.5m leveys kaivannolle ei riitä kun seinämät lähtee kuivana ollessaan väkisin valumaan sinne pohjalle. Alotin tommosella 0.5m levyisellä kaivannolla, mutta metrin syvyydessä alas mennessä se oli jo lähemmäs metrin leveä kun kyllästyin mättämään syvemmälle menevän kaivantopohjan sijaan sortuvaa seinämää ylös sieltä ja homma ei edennyt mihinkään

 

[JuhaH]

Mielessä on kyllä käynyt, mutta pihaan ei oikein moisella pääse. Aloitan siis lapiolla tuosta ongelmakohdasta, mutta jos siellä on jotain isompaa häikkää niin sitten pitää varmaan ottaa harkintaan rakentaa jonkin sortin ramppi tai kaataa vähän puita, että pääsee kaivurilla pihaan. Jos koko terassin matkalta haluaisi kaivaa tuon sokkelin alas asti auki, niin puhutaan suunnilleen 10 x 1.5 x 0.5 m montusta... Noh, eipä se ole kuin 7.5 kuutiota ja aina valitan, että tulee nykyään liian vähän liikuntaa.

Niissä tonnin ja kahdentonnin vehkeissä on usein sisäänvedettävät telat. Tonninen kone tulee melkein 80cm aukosta sisään ja paritonninenkin suunnilleen metrisestä aukosta. Tekijämies ajais sen tonnisen koneen vaikka talon läpi pihalle

 

[Dzeeta]

Varmaan siellä on jokin rako mistä pääsee sopivasti vuotamaan. Pyydä nuohoojaa kuvaamaan?

Näin pitää tehdä. Tattista.

 

[BongisKhan]

Jahas, vähän semmonen good news/bad news - tilanne. Hyvä uutinen on, että tuolla on kuin onkin suojalistaa (osan matkaa), huono uutinen että se repsottaa juuri tuosta kohdasta jonka toisella puolen kellarissa on tätä pientä kosteusongelmaa ollut. Näyttäisi olevan myös aika täynnä sontaa. Toki hyvä uutinen on, että todennäköisesti tuo on ongelmien takana ja tuolle voi luultavasti jotain tehdä.




Tuo sokkelin vierus muutenkin kyllä täynnä jotain orgaanista paskaa, että lapionvarteen joutuu kyllä joka tapauksessa.

 

[Eräilves]

Tuli katottua kuinka syvälle tuo perustus mennee. Tuota keltaista putkea joskus aikasemmin jo ihmettelin, mikähän mahtaa olla.
Ei ole salaojaputki, nyt nurkasta kun kaivoi niin tuli näkösälle tuollainen oikein paksu kaapeli? Tunnistimella väitti että metallia sisällä. Menee tuonne keltasen suojaputke sisää..

Sähköä siellä ei kulje mittarin mukaan. Ja sähköpääkaapeli kulkee ihan eri reittiä, eikä tästä mitään tietoa ole missään.
Mikähänlie tuo on?

 

[_Tee]

Kovin näyttää maakaapelilta. Millä mittarilla totesit ettei sähköä kulje^?

 

[napsa]

Sähköä siellä ei kulje mittarin mukaan. Ja sähköpääkaapeli kulkee ihan eri reittiä, eikä tästä mitään tietoa ole missään.
Mikähänlie tuo on?

Maakaapeli ja sen suojaputki.

 

[Eräilves]

Kovin näyttää maakaapelilta. Millä mittarilla totesit ettei sähköä kulje^?

Ihan tuollasella rakennetunnistimella, millä kattoo meneekö missä kohin sähkö seinän sisällä. (parempas työkalua ei siihen nyt ole)
Sähköä ei ollekaa tuossa näyttänyt, mutta metallia koko ajan piippasi. Kuminen on tuo päällis osa, eli kaapelia eikä putkea.

Tälläset maadotuskaapelit joka omakotitalossa on vai? Minneköhän lie mahtaa mennä.. Kun talon reunustaa mäkeä alaspäin menee järven suuntaan.

 

[napsa]

Ihan tuollasella rakennetunnistimella, millä kattoo meneekö missä kohin sähkö seinän sisällä.
Sähköä ei ollekaa tuossa näyttänyt, mutta metallia koko ajan piippasi. Kuminen on tuo päällis osa, eli kaapelia eikä putkea.

Tälläset maadotuskaapelit joka omakotitalossa on vai? Jos siitä nyt on kyse.

Noihin ei kannata liikaa luottaa (ainakaan jännitteettömyyden suhteen). Metallia siellä kaapelissa totta kai on.

Maadotukset on puhdasta kuparia, ei mitään päällä, jotta se maadoittaa maahan. Tuo keltainen on tosiaan suojaputki. Maadoitukset kulkee maassa. Ei ole maadoitukseen liittyvää.

Onko sähkökuvia (vanhoja) mistä näkisi mikä kaapeli on? Onko ulkorakennusta /ryhmäkeskusta mihin voisi mennä? Tai joku vanha syöttökaapeli?

Mutta ei ainakaan kannata alkaa katkomaan tai muutakaan ennen kuin varmistuu mikä on ja kulkeeko oikeasti sähköä siellä.

 

[Eräilves]

Noihin ei kannata liikaa luottaa (ainakaan jännitteettömyyden suhteen). Metallia siellä kaapelissa totta kai on.

Maadotukset on puhdasta kuparia, ei mitään päällä, jotta se maadoittaa maahan. Tuo keltainen on tosiaan suojaputki. Maadoitukset kulkee maassa. Ei ole maadoitukseen liittyvää.

Onko sähkökuvia (vanhoja) mistä näkisi mikä kaapeli on? Onko ulkorakennusta /ryhmäkeskusta mihin voisi mennä? Tai joku vanha syöttökaapeli?

Mutta ei ainakaan kannata alkaa katkomaan tai muutakaan ennen kuin varmistuu mikä on ja kulkeeko oikeasti sähköä siellä.

Ei ole sähkökuvia valitettavasti ollenkaan vanhasta talosta..
Ulkorakennuksille menee täysin eri suuntaan pienemmät kaapelit, tuolla suunnalla ei mitään sähköön liittyvää ole.

Syöttökaapelin paikka tutkittiin jokunen kuukausi sitten sähköfirman puolesta, se kulkee alkuperäsellä paikalla mistä aikoinaan kuviteltukin että menee.
Tuolla päin ei mahdollisuutta ole sähkökaapelien tuonnille, pitäisi kaivaa järven pohjasta jo kohta melkhe. Pitäisi koko sivusta auki ottoo, niin näkisi mistä tulee, ja minne oikein menee..
Mysteeriksi jäänee vielä.

 

[Kvarkki]

Mikä tuon halkaisija on? Voisko se olla syöttövesiputki? Näyttää kyllä vähän pieneltä, kuvasta en oikein saa selvää onko pinta täysin sileä.

 

[N1kkel]

Kaapelilta tuo näyttää ja sen verran jäykältä että voisi olla jonkin rakennuksen syöttökaapeli.

 

[Eräilves]

Mikä tuon halkaisija on? Voisko se olla syöttövesiputki? Näyttää kyllä vähän pieneltä, kuvasta en oikein saa selvää onko pinta täysin sileä.

Vesiputket yms menevät kaikki toisella puolen taloa, joten en ihan siihenkään usko. Ja kumipintainen sileä kaapeli on.

Kaapelilta tuo näyttää ja sen verran jäykältä että voisi olla jonkin rakennuksen syöttökaapeli.

Mitä kaiveli siitä ympäriltä lisää, niin ei liikkunut yhtään mihinkään kun koitti varovasti liikutella ja ihmetteli sitä. Mutta mikä helkutin kaapeli oikein..

Tuossa pikainen piirros missä se on. Vihreä on pylväältä tuleva maakaapeli sähköpääkeskukselle. Tuo punainen viiru on se mysteerikaapeli + suojaputki, minkä matkaa tietää ainakin että menee siellä. Pitäisi kaivaa enemmän niin tietäisi, että mistä tulee, ja minne menee..