Kodin rempat(DIY)

Ei ollut, vaan tuolla edellä suositeltu Sika 221: Sikaflex®-221

Näinkö se nyt pitää raapia jollain tuolta raosta pois ja vaihtaa tuotetta. Ei pitäisi suoraan uskoa, kun jotain internetissä suositellaan.

Noh niin tai näin, eihän noin pienet määrät kuivuttuaan mitään mahda tehdä... Kaikesta irtoaa myrkkyä, mieluummin vähemmän kun uutta tehdään mutta jos joltain saumalta enemmän niin kokonaisuudessa painaakohan mitään...
 
Noh niin tai näin, eihän noin pienet määrät kuivuttuaan mitään mahda tehdä... Kaikesta irtoaa myrkkyä, mieluummin vähemmän kun uutta tehdään mutta jos joltain saumalta enemmän niin kokonaisuudessa painaakohan mitään...

Niin, tuota on nyt siis neliskanttisessa huoneessa yhdellä seinällä (parin metrin matka) ja päälle tulee jalkalista. Voihan se toki olla, että tässäkin talossa löytyy rakennusaikaisia tököttejä, jotka ovat paljon pahempia. Kai se sitten pitää katsoa, että jos ei mitään ärsytysoireita kenellekään tule, niin olkoon toistaiseksi. Vittumaista tavaraahan tuo on irrottaa. Ainakin nyt muutaman tunnin levittämisen jälkeen haju on erittäin mieto. Toisaalta harmittaa kyllä, kun kyseessä vielä teinin huone. Jos olisi oma, niin ei niin väliä.
 
Joka ainoasta pinnasta haihtuu myrkkyjä kokoajan niin tosiaan joku lyhyt sauma niin siitä voit rätnätä pinta-aloja, että montako promillen tuhannesosaa se sauma on seiniin jne. nähden, että vaikka siitä lähtisi 100x myrkkyä verrattuna muuhun, niin siltikään ei kokonaisuudessa paina mitään. Kuivaa antaisin kyllä rauhassa, ksyleeniä näkyy sisältävän, ikävää kamaa haihtuessaan.

Jos et saa mielenrauhaa siltikään, niin osta tämmönen: Airthings View Plus ilmanlaatumittari AIRTHINGS2960 - Gigantti verkkokauppa

Tuo mittaa mm. just voc pitoisuuksia. Todennnäköusesti kyllä sitten menee yöunet kun näet radonpitoisuudet ja hiilidioksiditasot :) Jos kaupungissa asut, niin mahtaa myös pienhiukkatasot olla ikävää katsottavaa ja vocitkin saumasta riipoumatta. Itsellä tuollainen ja tunnistaa esim. pierut (!).
 
Joka ainoasta pinnasta haihtuu myrkkyjä kokoajan niin tosiaan joku lyhyt sauma niin siitä voit rätnätä pinta-aloja, että montako promillen tuhannesosaa se sauma on seiniin jne. nähden, että vaikka siitä lähtisi 100x myrkkyä verrattuna muuhun, niin siltikään ei kokonaisuudessa paina mitään. Kuivaa antaisin kyllä rauhassa, ksyleeniä näkyy sisältävän, ikävää kamaa haihtuessaan.

Jos et saa mielenrauhaa siltikään, niin osta tämmönen: Airthings View Plus ilmanlaatumittari AIRTHINGS2960 - Gigantti verkkokauppa

Tuo mittaa mm. just voc pitoisuuksia. Todennnäköusesti kyllä sitten menee yöunet kun näet radonpitoisuudet ja hiilidioksiditasot :) Jos kaupungissa asut, niin mahtaa myös pienhiukkatasot olla ikävää katsottavaa ja vocitkin saumasta riipoumatta. Itsellä tuollainen ja tunnistaa esim. pierut (!).

Juu, kuten todettua, niin huoneen asukas ei ole edes kotona seuraavaan kahteen viikkoon, että tuoreena tuota ei tarvitse hengitellä. Taidan antaa olla pari päivää ennen kuin laitan edes listoja päälle. On kumma, jos ei kesäkuussa pariin päivään kuiva. Kaupungissa asutaan, joskaan ei keskustassa. IV-koneen tuloilmasäleiköstä on noin 4 metriä autotielle, että voihan se vaikka naapuruston pakokaasut olla suurempi terveysriski tässä. Ja ei, en missään nimessä osta tuollaista laitetta, multa lähtisi järki. :D
 
Tiilikatolla on kaksi Vilpen IV-läpivientiä. Molemmat irvistää aika reilusti toisesta nurkastaan, eikä oikein painamallakaan asetu katteen muotoon. Mitä tällaiselle pitäisi tehdä, kun edes aluskate ei ole läpivientien kohdalta tiivistetty? Kattotiivistemassaa rako täyteen?

20220618_164725.jpg
On toi kyllä yllättävän paljon auki vai hämääkö kuva? Sentin verran? Minä vaihdoin muutama vuosi sitten omat läpiviennit Vilpen malleihin ja jotenkin on semmoinen muistikuva, että ne tuli tuosta etulaidasta ruuvilla kiinni (alapuolisen tiilen naulausreiästä ruuvi läpi). Se vois tuossakin vähän vedättää tuota läpivientiä tiukemmaksi.
 
On toi kyllä yllättävän paljon auki vai hämääkö kuva? Sentin verran? Minä vaihdoin muutama vuosi sitten omat läpiviennit Vilpen malleihin ja jotenkin on semmoinen muistikuva, että ne tuli tuosta etulaidasta ruuvilla kiinni (alapuolisen tiilen naulausreiästä ruuvi läpi). Se vois tuossakin vähän vedättää tuota läpivientiä tiukemmaksi.

Itseasiassa rako on parin sentin luokkaa. Löysin Vilpen sivuilta teknisen tuen yhteystiedot, niin laitoin viestiä sinne. Käsin painamalla huomaa, että ei tuo oikein mitenkään halua asettua tiiviiksi.
 
Mitä mössöä tuolla osan etulaidan alla on? Kuuluuko siellä olla noin paljon vai onko tuo vain jonkun "kikka"? En tunne tuon rakennetta, mutta tietysti jos siellä sisällä menee toinen putki, niin panttaako asennus? Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, että vain yksi kulma irvistää.
 
Mitä mössöä tuolla osan etulaidan alla on? Kuuluuko siellä olla noin paljon vai onko tuo vain jonkun "kikka"? En tunne tuon rakennetta, mutta tietysti jos siellä sisällä menee toinen putki, niin panttaako asennus? Jotenkin tuntuu ihmeelliseltä, että vain yksi kulma irvistää.
Siinä muistaakseni menee saman profiilin vaahtokumi tms., joka siis tiivistää muovirungon tiileen. Olisi mielenkiintoista tietää nouseeko tiiviste ylös jos sitä nostaa vai onko siellä välissä jotain?
Toki onhan mahdollista että itse putki tulee hieman vinossa/väärästä kohtaa ja sen takia läpivienti kääntyy vinoon. Toinen laitahan on tiilen alla. Eikös tuossa ole kulman säätö, mitä jos sen vapauttaa niin saako sitten reunan painettua siistiksi?
 
Tuosta kun irrottaa ruuvit niin pitäisi saada nostettua putkiosa pois, tiiliosaa ei sit enää pitäis mikään kammeta väärään asentoon ellei se sit itsessään oo jo menny kieroksi
 
Soittivat Vilpeltä heti aamupäivällä. Vilpen mies tosiaan kertoi, että tuosta puuttuu yksi ruuvi. Läpiviennin ylä- ja alareunassa on neopreenitiivisteprofiili, joka kuulemma ajan saatossa kovettuu ja luultavasti sen takia se ei oikein käsin painamalla enää asetu. Suositteli, että koittaa vedättää ruuvilla kiinni. Katsellaan miten asettuu ja tiivistellään tököteillä sen jälkeen.
 
Nyt napsahti maallikolle pikku pulma. Betoniseinästä pitäisi saada muutama ruuvi irti, mutta kun ei vaan irtoa. Proppuina on käytetty Toggler Alligator 6mm, ruuveina proppujen mukana tulleita ristipääruuveja. Ruuvit ei hievahdakkaan vaikka yrittää meisselilla tai koneella ruuvata irti. Millä konstilla noi saisi irti ennen kuin kokeilee poraamalla?
 
Nyt napsahti maallikolle pikku pulma. Betoniseinästä pitäisi saada muutama ruuvi irti, mutta kun ei vaan irtoa. Proppuina on käytetty Toggler Alligator 6mm, ruuveina proppujen mukana tulleita ristipääruuveja. Ruuvit ei hievahdakkaan vaikka yrittää meisselilla tai koneella ruuvata irti. Millä konstilla noi saisi irti ennen kuin kokeilee poraamalla?

Eipä se auta kuin koittaa käsiruuvarilla varovasti pyöräyttää irti. Jos ei lähde niin sit ei auta kuin piikata irti. Voi koittaa repii isolla sorkkaraudallakin mut voi olla tiukassa. Poraamalla ei välttämättä lähde kun ainakin noi uudet ruuvit on karkastu niin koviks ettei niihin ees pysty normi metalliterät.
 
Nyt napsahti maallikolle pikku pulma. Betoniseinästä pitäisi saada muutama ruuvi irti, mutta kun ei vaan irtoa. Proppuina on käytetty Toggler Alligator 6mm, ruuveina proppujen mukana tulleita ristipääruuveja. Ruuvit ei hievahdakkaan vaikka yrittää meisselilla tai koneella ruuvata irti. Millä konstilla noi saisi irti ennen kuin kokeilee poraamalla?

Noi ei nyt millään muotoa pitäisi tiukassa olla. Ota vaikka pihdit kaveriks ja vetoa samalla kun pyörität.
 
Noi ei nyt millään muotoa pitäisi tiukassa olla. Ota vaikka pihdit kaveriks ja vetoa samalla kun pyörität.

kyllä vaan voi olla aivan vitun tiukassa. sen verran niitä on töissä tullut irroitettua että tiedän kokemuksesta. kunnollisilla papukaijapihdeillä jos saa kiinni niin voi pikkuhiljaa pyöritellä irti jos pito riittää.
 
Soittivat Vilpeltä heti aamupäivällä. Vilpen mies tosiaan kertoi, että tuosta puuttuu yksi ruuvi. Läpiviennin ylä- ja alareunassa on neopreenitiivisteprofiili, joka kuulemma ajan saatossa kovettuu ja luultavasti sen takia se ei oikein käsin painamalla enää asetu. Suositteli, että koittaa vedättää ruuvilla kiinni. Katsellaan miten asettuu ja tiivistellään tököteillä sen jälkeen.

Hyvin asettui parilla ruuvilla, eikä tököttejä tarvittu. Kiviterällä piti porata tiilen läpi, että sai ruoteeseen kiinni.
20220621_160529.jpg
 
Valan 5cm paksun 56cm x 56cm kaivon kannen. Pohjaan tulee lisäksi alapuolelle nurkkiin nystyrät, jotka pitävät paikallaan. Jos laitan rautaa, jää liian pintaan. Vanha kansi on rapautunut juurikin ruostuvien rautojen takia. Meneekö kokonaan ilman rautaa? Ei kai 500*500 pihalaatoissakaan mitään rautaa ole?
 
Mukava kun joillakin on välillä noinkin vähäpätöisiä ongelmia :)

Ajoi varmaan tuossa sitä takaa että raudoituksen (määräysten mukaiset) suojaetäisyydet ei riitä kun laatta on noin ohut.

Luultavasti siinä vanhassa kannessa ei edes ollut raudoitus keskellä, jolloin saavutettaisiin 25mm suojaetäisyys.

Jos se huolettaa niin valaa ilman verkkoa tai parempi vaihtoehto, kun kumminkin joutuu ostamaan kaksi vitosen pussia kuivabetonia -> valaa kannen koko siitä saatavalla massalla eli vahvuus 8 cm ja keskelle muutama puikko rautaa -> kansi on lähes ikuinen.

:edit: Joskus vuosikymmeniä sit amiksessa pienistettiin lekalla noita noin 4 cm paksuisia pihalaattoja -> Jos ei ollut raudoitusta niin yksi napakka isku lekalla ja oli kolmessa palassa. Raudoitettuja sai lekalla murjoa urakalla että meni pieniksi.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa ylhäällä olevassa kuvassa raudoitus on ainakin niin reunassa että kosteus pääsee kapillaarisesti siirtymääm rautoihin reunasta -> raudat ruostuvat.
Rautaa asennettaessa kiinnittää vaan huomiota että raudoitus on laattaa pienempi ja jää joka reunasta vähintään sen 3cm irti ja voi käyttää vaikka jotai korokepaloja alla jos meinaa painua valun pohjalle. Keskikohta varmaan paras paikka tuollaisessa ohuessa laatassa. Eikä sen raudan tarvitse olla mitään 8mm jöötiä vaan voi hyvin käyttää 4 tai 6mm tuollaisessa tapauksessa. Ilman rautoja ei kyllä tule kovin kestävää vaan saattaa murtua pienestä kolauksesta halki.
 
Tässä kun huoltomaalasin autotallin ulkoverhousta, niin tulin miettineeksi tehokkainta maalaustekniikkaa. Kyseessä on lomalaudoitus. 100 millin pensselillä homma sujuu hienosti uloimpien lautojen tapauksessa, mutta sisempien lautojen eli raon maalaus samalla kertaa ja samalla pensselillä on aavistuksen hankalaa, koska pensseli on rakoa leveämpi.

Onko tyypillistä, että lomalaudoitus maalataan siten, että uloimmat laudat ja sisemmät laudat maalataan eri kerroilla ja eri kokoisella pensselillä? Omassa tapauksessa uloimmille sopii 100 mm ja sisemmille ehkä 75 mm leveä pensseli.
 
Tässä kun huoltomaalasin autotallin ulkoverhousta, niin tulin miettineeksi tehokkainta maalaustekniikkaa. Kyseessä on lomalaudoitus. 100 millin pensselillä homma sujuu hienosti uloimpien lautojen tapauksessa, mutta sisempien lautojen eli raon maalaus samalla kertaa ja samalla pensselillä on aavistuksen hankalaa, koska pensseli on rakoa leveämpi.

Onko tyypillistä, että lomalaudoitus maalataan siten, että uloimmat laudat ja sisemmät laudat maalataan eri kerroilla ja eri kokoisella pensselillä? Omassa tapauksessa uloimmille sopii 100 mm ja sisemmille ehkä 75 mm leveä pensseli.

Yleensä kannattaa maalata kerralla, pääsee helpommalla jos pitää esim kiipeillä. Pensselin mallista riippuen osa toimii hyvin myös vähän vinossa/pituussuuntaan.

En ole maalari, nämä vain oman kokemuksen perusteella
 
Pitäisi ostaa kodin pieniä töitä varten uusi porakone tai akkuporakone. Olisi myös tarve porata pari pyöreää reikää kalustelevyyn semmoisella reikäsahalla. Millaista vääntömomenttia nuo n. 5-10 cm halkaisijaltaan olevat reikäsahat yleensä porakoneelta vaativat, ja onnistuuko 40-45 Newtonin akkukoneella vai pitääkö olla sähkökone?
 
Pitäisi ostaa kodin pieniä töitä varten uusi porakone tai akkuporakone. Olisi myös tarve porata pari pyöreää reikää kalustelevyyn semmoisella reikäsahalla. Millaista vääntömomenttia nuo n. 5-10 cm halkaisijaltaan olevat reikäsahat yleensä porakoneelta vaativat, ja onnistuuko 40-45 Newtonin akkukoneella vai pitääkö olla sähkökone?

Onnistuu akkukoneella noiden reikien tekeminen ihan hyvin eikä jää tehoista kiinni.
 
Onko täällä moni vaihtanut parkettia itse vinyyliin? Meillä olisi ehkä halua vaihtaa noin 45m² parkettia ja 10m² laminaattia vinyyliin ja mietin mikä homma on aluksia repiä vanha lattia + listat pois, jonka jälkeen asentaa vinyyli ja uudet listat. Onkohan itse tehtävissä kuinka helposti? Nopeasti kun katsoin hintoja niin vanhan purku ja uuden asennus pyörisi siellä 2500-3000€ hinnoissa joten tuon voisi sitten säästä (1500-1800€ kotitalousvähennysen kanssa)

Vinyylihan voidaan monesti asentaa myös vanhan lattian päälle, mutta onko täällä kokemuksia siitä vai suosiolla vaan vanha pois?
 
Onko täällä moni vaihtanut parkettia itse vinyyliin? Meillä olisi ehkä halua vaihtaa noin 45m² parkettia ja 10m² laminaattia vinyyliin ja mietin mikä homma on aluksia repiä vanha lattia + listat pois, jonka jälkeen asentaa vinyyli ja uudet listat. Onkohan itse tehtävissä kuinka helposti? Nopeasti kun katsoin hintoja niin vanhan purku ja uuden asennus pyörisi siellä 2500-3000€ hinnoissa joten tuon voisi sitten säästä (1500-1800€ kotitalousvähennysen kanssa)

Vinyylihan voidaan monesti asentaa myös vanhan lattian päälle, mutta onko täällä kokemuksia siitä vai suosiolla vaan vanha pois?
Jos parketti on liimattu alustaan kiinni, silloin sen pois repiminen saattaa olla melkoinen homma. Jos ei ole liimattu, silloin se lähtee helposti pois. Vinyylin asentaminen on helppo homma. Listat, jos uusi lattiamateriaali on paljonkin ohuempi kuin vanha (yleensä viinyli on parkettia paljonkin ohuempi), joutuu laittamaan leveämmät lattialistat tai maalata seinät. Jos tilassa on ovia, kannattaa miettiä minkälainen rako niiden alle jää uuden lattiapinnan jälkeen. Eli, kun lattiapinnan vaihtaa, tulee eteen myös muuta mietittävää.
 
Lattianvaihto-operaatiossa pitää huomioida myös tasaisuusvaatimukset. Saattaa joutua tasoittelemaan poiston jälkeen, jotta vinyylilankun saa asennettua.
 
Ja siellä alla voi olla jotain muovimattoo joka pitäis mielellään myös poistaa. Asbestiakin saattaa löytyä huonolla tuurilla... Taloyhtiö jos on kyseessä niin pitää joka tapauksessa tehdä remontti-ilmoitus isännöitsijälle.
 
Jos parketti on liimattu alustaan kiinni, silloin sen pois repiminen saattaa olla melkoinen homma. Jos ei ole liimattu, silloin se lähtee helposti pois. Vinyylin asentaminen on helppo homma. Listat, jos uusi lattiamateriaali on paljonkin ohuempi kuin vanha (yleensä viinyli on parkettia paljonkin ohuempi), joutuu laittamaan leveämmät lattialistat tai maalata seinät. Jos tilassa on ovia, kannattaa miettiä minkälainen rako niiden alle jää uuden lattiapinnan jälkeen. Eli, kun lattiapinnan vaihtaa, tulee eteen myös muuta mietittävää.

Onneksi tilassa on vain yksi ovi, joka 99% ajasta auki joten tuo ei aiheuta päänvaivaa, mutta listata saattaa joutua jo väärän värin takia sitten uusimaan.

Ja siellä alla voi olla jotain muovimattoo joka pitäis mielellään myös poistaa. Asbestiakin saattaa löytyä huonolla tuurilla... Taloyhtiö jos on kyseessä niin pitää joka tapauksessa tehdä remontti-ilmoitus isännöitsijälle.

Talo rakennettu 1999 joten asbetista tuskin on, mutta voisi kysyä naapureilta että onko joku tehnyt lattiaremppaa niin tietää mitä siellä voisi odottaa. Taloyhtiö kyseessä mutta täällä kaikki ilmoitukset / asennukset menevät onneksi läpi.
 
Kun ei oo tullut tehtyä...

Eli betoniseinä ja listoitus. Vedetäänkö jollain jytyllä naulaimella (minkä pituisia nauloja) vai liimataan listat paikalleen?
Nyt vetelin muutaman vasaralla ja lyhyellä naulalla, kun sattui osa jotenkin tarttumaan ja osa taas katkeili.
 
Kun ei oo tullut tehtyä...

Eli betoniseinä ja listoitus. Vedetäänkö jollain jytyllä naulaimella (minkä pituisia nauloja) vai liimataan listat paikalleen?
Nyt vetelin muutaman vasaralla ja lyhyellä naulalla, kun sattui osa jotenkin tarttumaan ja osa taas katkeili.
Porukoiden kämpässä vetelivät aikanaan ruuveilla betoniin kiinni. Sikäli hyvä ratkaisu, että listojen vaihtaminen onnistuu helpommin sitten joskus jos menee uusiksi.
 
Vanhan lattiamateriaalin päälle saa asentaa uuden ilman ilmoitusta koska askeläänieristys jne ei muutu. Ainankin näin ennen ja muistelen että ei olisi muuttunut. Kerrostaloissa enemmänkin merkitystä kuin esim. rivarissa.
Itse en ainankaan lähtisi parkettia vaihtamaan jos sattuu olemaan sen verran kunnossa että pystyy huoltamaan (hiomaan ja lakkaamaan).
Vinyylin asentaminen, riippuen merkistä, on suht helppoa koska katkomiseen tarvitsee vain mattopuukon. Itse laitoin osaan eteistä Karitman Luostoa minkä saumat piti nuijia kiinni. Ei ihan kaikkein naapuriystävällisin mallia asennella :D.
Listoitukseen suosittelen hommaaman vaikka lainaksi katkaisu- ja jiirisirkkelin, ihan paskaa hommaa tehdä käsin sahaamalla.

Listatulppa on oikea nimike listojen kiinnitykseen betoniin/tiileen.
 
Kun ei oo tullut tehtyä...

Eli betoniseinä ja listoitus. Vedetäänkö jollain jytyllä naulaimella (minkä pituisia nauloja) vai liimataan listat paikalleen?
Nyt vetelin muutaman vasaralla ja lyhyellä naulalla, kun sattui osa jotenkin tarttumaan ja osa taas katkeili.
Jos on mdf-listaa niin yleensä siellä on ura piilokiinnikkeelle. Noin ei jää jälkiä listan pintaan ja jos jokin menee kiinnityksessä pieleen niin mokatkaan ei tule näkyviin :whistling:
 
Kun ei oo tullut tehtyä...

Eli betoniseinä ja listoitus. Vedetäänkö jollain jytyllä naulaimella (minkä pituisia nauloja) vai liimataan listat paikalleen?
Nyt vetelin muutaman vasaralla ja lyhyellä naulalla, kun sattui osa jotenkin tarttumaan ja osa taas katkeili.
Ei onnistu naulaimella. Joko naulatulpilla, joissa on ruuvikanta, mutta ne lyödään paikoilleen ja ruuvikannan ansioista saa ruuvattua irti. Kanta jää näkyviin, mutta niitä saa myös valkoisina. Tai sitten piilokiinnikkeillä, niin ei jää mitään kantoja näkyviin. Molemmat tavat vaatii reikien porausta. Liimaus nopein, mutta irti ei saa sitten ehjänä.
 
Vanhan lattiamateriaalin päälle saa asentaa uuden ilman ilmoitusta koska askeläänieristys jne ei muutu. Ainankin näin ennen ja muistelen että ei olisi muuttunut. Kerrostaloissa enemmänkin merkitystä kuin esim. rivarissa.
Kyllä lattiamateriaalin vaihto/uusiminen vaatii aina sen toimenpideilmoituksen taloyhtiölle. Sillä ilmoituksella juuri selvitetään mikä se suunniteltu asennustapa on. Ei taloyhtiö muuten tiedä, että aiotaan vanhan materiaalin päälle asentaa ja voivat vaatia myös valvontakäynnin, jolla se asennustapa todennetaan, että siellä tosiaankin on askeläänieristys tavalla tai toisella kunnossa. Lisäksi ne yleensä suosittelee vanhan materiaalin poistamista, kun ei ole suositeltavaa, että siellä on useiden eri vuosikymmenien lattiamateriaaleja päällekkäin.
 
Kun ei oo tullut tehtyä...

Eli betoniseinä ja listoitus. Vedetäänkö jollain jytyllä naulaimella (minkä pituisia nauloja) vai liimataan listat paikalleen?
Nyt vetelin muutaman vasaralla ja lyhyellä naulalla, kun sattui osa jotenkin tarttumaan ja osa taas katkeili.
Lyöntitulppa on yksi vaihtoehto ja toinen on laittaa listakannattimet ensin seinään kiinni ja lista siihen kiini.
 
Onneksi tilassa on vain yksi ovi, joka 99% ajasta auki joten tuo ei aiheuta päänvaivaa, mutta listata saattaa joutua jo väärän värin takia sitten uusimaan.



Talo rakennettu 1999 joten asbetista tuskin on, mutta voisi kysyä naapureilta että onko joku tehnyt lattiaremppaa niin tietää mitä siellä voisi odottaa. Taloyhtiö kyseessä mutta täällä kaikki ilmoitukset / asennukset menevät onneksi läpi.
Asbestia ei tuon ikäisessä talossa tosiaan ole. Sen käyttökielto astunut voimaan ennen tuota.
 
Kyllä lattiamateriaalin vaihto/uusiminen vaatii aina sen toimenpideilmoituksen taloyhtiölle. Sillä ilmoituksella juuri selvitetään mikä se suunniteltu asennustapa on. Ei taloyhtiö muuten tiedä, että aiotaan vanhan materiaalin päälle asentaa ja voivat vaatia myös valvontakäynnin, jolla se asennustapa todennetaan, että siellä tosiaankin on askeläänieristys tavalla tai toisella kunnossa. Lisäksi ne yleensä suosittelee vanhan materiaalin poistamista, kun ei ole suositeltavaa, että siellä on useiden eri vuosikymmenien lattiamateriaaleja päällekkäin.
Ehkä kannattaa päivittää tietämystä.
Lukaiseppa tuosta Opas kunnossapito- ja muutostöiden ilmoittamisesta taloyhtiössä - Oikeusministeriö
Laissa säädetty ilmoitusvelvollisuus koskee aina esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:
-parketin asentaminen muovimaton tilalle (voi vaikuttaa askeläänien kuuluvuuteen, voi edellyttää asbestinpoistoa)"

Lisäksi laissa säädetty ilmoitusvelvollisuus voi koskea esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä (epävarmassa tilanteessa tarkistettava isännöitsijältä tai hallitukselta):
- huoneen lattia-, seinä- tai kattomateriaalin vaihtaminen (esimerkiksi seinien levytys), jos järjestely voi huonontaa ääni- tai lämpöeristystä tai vaikuttaa kosteuden siirtymiseen rakenteen kautta"

Laissa säädetty ilmoitusvelvollisuus ei koske:
- lattiapinnoitteen vaihtamista vastaavan kaltaiseen pinnoitteeseen (esim. vanhan parketin uusiminen, kun käytetään uudelle parketille suositeltua äänieristettä)"

Sanamuotona vaihtaminen.
Toki taloyhtiöt voi halutessaan haluta ilmoituksia vaikka yhden naulan naulaamisesta seinään (näistä mahdolliset aiheutuvat valvonta jne kulut kuulivat taloyhtiölle).
 
Ehkä kannattaa päivittää tietämystä.
Lukaiseppa tuosta Opas kunnossapito- ja muutostöiden ilmoittamisesta taloyhtiössä - Oikeusministeriö






Sanamuotona vaihtaminen.
Toki taloyhtiöt voi halutessaan haluta ilmoituksia vaikka yhden naulan naulaamisesta seinään (näistä mahdolliset aiheutuvat valvonta jne kulut kuulivat taloyhtiölle).
Jep. Vastaavan kaltaiseen. Eli muovimatto muovimattoon, laminatti laminaattiin jne. Jos muovimaton päälle laitetaan laminaatti, se ei ole vastaavan kaltainen, vaan juurikin tuota muutostyöilmoitusta edellyttävää, kuten lainauksissasikin lukee. 2 vuotta sitten viimeksi tein ja ilmoitus ja valvontakäynti vaadittiin. Jännä, jos tässä on siinä ajassa tultu taaksepäin, kun yleensä kaikki vain tiukkenee eikä helpotu.
 
Tammiparketin hionta. Päällä joku 90-luvulla laitettu myrkkylakka.

Onko kokeneiden suosituksia kannattaako ottaa pyörivän hiomakoneen lisäksi alkuhiontaan nauhakone?
Sattumalta sain jo pyöreitä karkeita papereita, niin tekisinkö vaan koko homman pyörivällä? Meneekö se paljon helpommin tukkoon mitä nauhakone?
 
Sanamuotona vaihtaminen.
Toki taloyhtiöt voi halutessaan haluta ilmoituksia vaikka yhden naulan naulaamisesta seinään (näistä mahdolliset aiheutuvat valvonta jne kulut kuulivat taloyhtiölle).

Kyllä noi kaikki valvonta jne kulut tulee osakkaan maksettavaksi. Ei taloyhtiö maksa mitään osakkaan itse tekemiä remontteja.
 
Kyllä noi kaikki valvonta jne kulut tulee osakkaan maksettavaksi. Ei taloyhtiö maksa mitään osakkaan itse tekemiä remontteja.
Näin on. Kyllä osakas maksaa nekin kulut mitkä syntyy taloyhtiön vaatimuksista mm. juurikin valvonta tai jos osakas haluaa tehdä rakennuslupaa vaativaa remonttia, niin taloyhtiö luvan hakee ja osakas maksaa luvan hakemisen kulut. Ei se nyt taloyhtiön (=kaikkien osakkaiden) piikkiin mene, jos yksi osakas haluaa tehdä remonttia, josta syntyy taloyhtiölle kuluja.
 
Nyt kun sähkön hinta näyttää lähtevän laukalle niin kai tässä on pakko tilkitä muutama kohta talosta.

Kyseessä on siis rinteeseen rakennettu 2-kerroksinen puurakenteinen paritalo.

Ensimmäinen kohde olisi puolilämpimän varaston leca-harkoista tehdyn seinän eristäminen. Varasto on rinteen puolella maan alla. Seinän/sokkelin ylimmät harkot ovat eristeharkkoja ja alimmat tavallisia harkkoja. Varaston ulko-oven viereiset alimmat harkot ovat valitettavasti myös tavallisia harkkoja ja tarkoitus olisi nyt eristää oven ympäristö ulkopuolelta. Seinässä on lautaverhoilu. Tarkoitus olisi repiä laudat pois ja laittaa juoksujen väliin eristettä.

Mitä eristettä tuohon kannattaa laittaa? Ajattelin itse jotain polyuretaanilevyä ja tiivistää se vaahdolla. Rakenne ei enää hengittäisi ja mietin tuleeko tästä ongelmia. Villaa voisi myös laittaa, mutta täytyykö silloin myös lisätä tuulensuojalevy ja tuuletusraot? Seinä on hyvässä suojassa sateelta.

Lisäksi parin makuuhuoneen ulkokulmat pitäisi tilkitä. Helpointa on varmaan leikata sisäpuolelta kipsilevyyn tarpeeksi suuret reiät, joiden kautta voi sitten ihmetellä mistä kylmä ilma pääsee sisään? Todennäköisesti höyrynsulku on kulmissa tyritty jollain tavalla.
 
Tammiparketin hionta. Päällä joku 90-luvulla laitettu myrkkylakka.

Onko kokeneiden suosituksia kannattaako ottaa pyörivän hiomakoneen lisäksi alkuhiontaan nauhakone?
Sattumalta sain jo pyöreitä karkeita papereita, niin tekisinkö vaan koko homman pyörivällä? Meneekö se paljon helpommin tukkoon mitä nauhakone?
Paljonko on neliöitä?
 
Paljonko on neliöitä?
Noin 60m2. Tuli jo tutkiessa mieleen jatkokysymys. Onko viimeistelyyn esim. "trio" hiomakone must vai pärjääkö aloittelija isolla 14" laikalla? Mikään kiire hommassa ei ole.
Tällä hetkellä mielessä oli vetää rumpukoneella esim. 60-80 / 80-100-120 laikalla.
 
Viimeksi muokattu:
Olisiko ideoita, mitä tehdä tiilikaton kanssa? Eli talossa on tiilikattoa kahdessa tasossa. Suuremmalla vesikatolla on parvekkeen molemmin puolin jiirit, joista tulee vähänkin kovemmalla sateella melkoisesti vettä alemmalla tasolla olevalle tiilikatolle, joka on terassin ja viherhuoneen päällä. Terassin kohdalla ei tiilen alla ole aluskatetta, mutta viherhuoneen kohdalla sellainen tietenkin on. Vähänkin enemmän kun sataa, niin terassilla tulee yhdestä kohdasta vettä läpi ja myös viherhuoneen kohdalla huomaa, että vettä tulee aluskatetta pitkin (tippuu räystäslautojen välistä pois). Nämä kohdat siis linjassa niiden jiirien kanssa. Ilmeisesti käy siis niin, että kun vettä tulee tarpeeksi tiilen päälle, niin se lähtee jotenkin kiipeämään ylöspäin. Tiilet itsessään ovat kyllä ehjiä.

Sinälläänhän tämä ei ole toistaiseksi vaarallista, kunhan tietää olla laittamatta terasille tuohon kohtaan alle mitään vedenarkaa ja kunhan viherhuoneen kohdalla oleva aluskate pysyy ehjänä (näihän ei ole ikuisesti). Mietin kuitenkin, että voisikohan tuota tiilikattoa jotenkin paikalliseti tiivistää noiden jiirien kohdalta (jokin massa tms.) vai pitäisikö terassin ja viherhuoneen päällä oleva katto olla kokonaan muuta materiaalia? Tuo alempi katto on pinta-alaltaan aika suuri (terassi kiertää talon toisellekin puolelle), joten ainakaan sen vaihtaminen ei ihan pikkujuttu tai halpa nakki ole. Lisäksi olisi varmaan aika typerän näköinen viritys, jos samassa talossa on kahta eri vesikatemateriaalia. Ajatuksia tai peräti neuvoja?
 
Olisiko ideoita, mitä tehdä tiilikaton kanssa? Eli talossa on tiilikattoa kahdessa tasossa. Suuremmalla vesikatolla on parvekkeen molemmin puolin jiirit, joista tulee vähänkin kovemmalla sateella melkoisesti vettä alemmalla tasolla olevalle tiilikatolle, joka on terassin ja viherhuoneen päällä. Terassin kohdalla ei tiilen alla ole aluskatetta, mutta viherhuoneen kohdalla sellainen tietenkin on. Vähänkin enemmän kun sataa, niin terassilla tulee yhdestä kohdasta vettä läpi ja myös viherhuoneen kohdalla huomaa, että vettä tulee aluskatetta pitkin (tippuu räystäslautojen välistä pois). Nämä kohdat siis linjassa niiden jiirien kanssa. Ilmeisesti käy siis niin, että kun vettä tulee tarpeeksi tiilen päälle, niin se lähtee jotenkin kiipeämään ylöspäin. Tiilet itsessään ovat kyllä ehjiä.

Sinälläänhän tämä ei ole toistaiseksi vaarallista, kunhan tietää olla laittamatta terasille tuohon kohtaan alle mitään vedenarkaa ja kunhan viherhuoneen kohdalla oleva aluskate pysyy ehjänä (näihän ei ole ikuisesti). Mietin kuitenkin, että voisikohan tuota tiilikattoa jotenkin paikalliseti tiivistää noiden jiirien kohdalta (jokin massa tms.) vai pitäisikö terassin ja viherhuoneen päällä oleva katto olla kokonaan muuta materiaalia? Tuo alempi katto on pinta-alaltaan aika suuri (terassi kiertää talon toisellekin puolelle), joten ainakaan sen vaihtaminen ei ihan pikkujuttu tai halpa nakki ole. Lisäksi olisi varmaan aika typerän näköinen viritys, jos samassa talossa on kahta eri vesikatemateriaalia. Ajatuksia tai peräti neuvoja?
Onko terassin katto miten loivassa kulmassa? Tiilikattohan laskee aina pikkaisen vettä läpi ja sitä enemmän mitä loivempi katto. No siksihän se aluskate siellä on :whistling:
 

Statistiikka

Viestiketjuista
284 571
Viestejä
4 889 993
Jäsenet
78 837
Uusin jäsen
Myyjä88

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom