- Liittynyt
- 29.03.2017
- Viestejä
- 1 792
Noi ei nyt millään muotoa pitäisi tiukassa olla. Ota vaikka pihdit kaveriks ja vetoa samalla kun pyörität.
Kodin rempat(DIY)
- Keskustelun aloittaja juhat1000
- Aloitettu
Noi ei nyt millään muotoa pitäisi tiukassa olla. Ota vaikka pihdit kaveriks ja vetoa samalla kun pyörität.
kyllä vaan voi olla aivan vitun tiukassa. sen verran niitä on töissä tullut irroitettua että tiedän kokemuksesta. kunnollisilla papukaijapihdeillä jos saa kiinni niin voi pikkuhiljaa pyöritellä irti jos pito riittää.
Hyvin asettui parilla ruuvilla, eikä tököttejä tarvittu. Kiviterällä piti porata tiilen läpi, että sai ruoteeseen kiinni.
Valan 5cm paksun 56cm x 56cm kaivon kannen. Pohjaan tulee lisäksi alapuolelle nurkkiin nystyrät, jotka pitävät paikallaan. Jos laitan rautaa, jää liian pintaan. Vanha kansi on rapautunut juurikin ruostuvien rautojen takia. Meneekö kokonaan ilman rautaa? Ei kai 500*500 pihalaatoissakaan mitään rautaa ole?
- Liittynyt
- 07.06.2017
- Viestejä
- 4 618
Mukava kun joillakin on välillä noinkin vähäpätöisiä ongelmia 
Ajoi varmaan tuossa sitä takaa että raudoituksen (määräysten mukaiset) suojaetäisyydet ei riitä kun laatta on noin ohut.
Luultavasti siinä vanhassa kannessa ei edes ollut raudoitus keskellä, jolloin saavutettaisiin 25mm suojaetäisyys.
Jos se huolettaa niin valaa ilman verkkoa tai parempi vaihtoehto, kun kumminkin joutuu ostamaan kaksi vitosen pussia kuivabetonia -> valaa kannen koko siitä saatavalla massalla eli vahvuus 8 cm ja keskelle muutama puikko rautaa -> kansi on lähes ikuinen.
:edit: Joskus vuosikymmeniä sit amiksessa pienistettiin lekalla noita noin 4 cm paksuisia pihalaattoja -> Jos ei ollut raudoitusta niin yksi napakka isku lekalla ja oli kolmessa palassa. Raudoitettuja sai lekalla murjoa urakalla että meni pieniksi.
Ajoi varmaan tuossa sitä takaa että raudoituksen (määräysten mukaiset) suojaetäisyydet ei riitä kun laatta on noin ohut.
Luultavasti siinä vanhassa kannessa ei edes ollut raudoitus keskellä, jolloin saavutettaisiin 25mm suojaetäisyys.
Jos se huolettaa niin valaa ilman verkkoa tai parempi vaihtoehto, kun kumminkin joutuu ostamaan kaksi vitosen pussia kuivabetonia -> valaa kannen koko siitä saatavalla massalla eli vahvuus 8 cm ja keskelle muutama puikko rautaa -> kansi on lähes ikuinen.
:edit: Joskus vuosikymmeniä sit amiksessa pienistettiin lekalla noita noin 4 cm paksuisia pihalaattoja -> Jos ei ollut raudoitusta niin yksi napakka isku lekalla ja oli kolmessa palassa. Raudoitettuja sai lekalla murjoa urakalla että meni pieniksi.
Viimeksi muokattu:
Tuossa ylhäällä olevassa kuvassa raudoitus on ainakin niin reunassa että kosteus pääsee kapillaarisesti siirtymääm rautoihin reunasta -> raudat ruostuvat.
Rautaa asennettaessa kiinnittää vaan huomiota että raudoitus on laattaa pienempi ja jää joka reunasta vähintään sen 3cm irti ja voi käyttää vaikka jotai korokepaloja alla jos meinaa painua valun pohjalle. Keskikohta varmaan paras paikka tuollaisessa ohuessa laatassa. Eikä sen raudan tarvitse olla mitään 8mm jöötiä vaan voi hyvin käyttää 4 tai 6mm tuollaisessa tapauksessa. Ilman rautoja ei kyllä tule kovin kestävää vaan saattaa murtua pienestä kolauksesta halki.
Rautaa asennettaessa kiinnittää vaan huomiota että raudoitus on laattaa pienempi ja jää joka reunasta vähintään sen 3cm irti ja voi käyttää vaikka jotai korokepaloja alla jos meinaa painua valun pohjalle. Keskikohta varmaan paras paikka tuollaisessa ohuessa laatassa. Eikä sen raudan tarvitse olla mitään 8mm jöötiä vaan voi hyvin käyttää 4 tai 6mm tuollaisessa tapauksessa. Ilman rautoja ei kyllä tule kovin kestävää vaan saattaa murtua pienestä kolauksesta halki.
Tässä kun huoltomaalasin autotallin ulkoverhousta, niin tulin miettineeksi tehokkainta maalaustekniikkaa. Kyseessä on lomalaudoitus. 100 millin pensselillä homma sujuu hienosti uloimpien lautojen tapauksessa, mutta sisempien lautojen eli raon maalaus samalla kertaa ja samalla pensselillä on aavistuksen hankalaa, koska pensseli on rakoa leveämpi.
Onko tyypillistä, että lomalaudoitus maalataan siten, että uloimmat laudat ja sisemmät laudat maalataan eri kerroilla ja eri kokoisella pensselillä? Omassa tapauksessa uloimmille sopii 100 mm ja sisemmille ehkä 75 mm leveä pensseli.
Onko tyypillistä, että lomalaudoitus maalataan siten, että uloimmat laudat ja sisemmät laudat maalataan eri kerroilla ja eri kokoisella pensselillä? Omassa tapauksessa uloimmille sopii 100 mm ja sisemmille ehkä 75 mm leveä pensseli.
Yleensä kannattaa maalata kerralla, pääsee helpommalla jos pitää esim kiipeillä. Pensselin mallista riippuen osa toimii hyvin myös vähän vinossa/pituussuuntaan.
En ole maalari, nämä vain oman kokemuksen perusteella
- Liittynyt
- 01.11.2020
- Viestejä
- 1 377
Pitäisi ostaa kodin pieniä töitä varten uusi porakone tai akkuporakone. Olisi myös tarve porata pari pyöreää reikää kalustelevyyn semmoisella reikäsahalla. Millaista vääntömomenttia nuo n. 5-10 cm halkaisijaltaan olevat reikäsahat yleensä porakoneelta vaativat, ja onnistuuko 40-45 Newtonin akkukoneella vai pitääkö olla sähkökone?
- Liittynyt
- 10.03.2017
- Viestejä
- 4 480
Hikoki DS18DD 18V 5Ah akkuporakone | Karkkainen.com verkkokauppa
Huippulaatuinen Hikoki LI-ION akkupora kahdella 5,0 Ah akulla. Tämä kompakti kone on varustettu hiiliharjattomalla moottorilla, joka tarjoaa suuremman kapasiteetin, pidemmän käyttöajan per lataus, pidemmän eliniän ja minimaalisen huoltotarpeen -verrattuna perinteisiin moottoreihin. Se on myös...
www.karkkainen.com
Onnistuu akkukoneella noiden reikien tekeminen ihan hyvin eikä jää tehoista kiinni.
Onko täällä moni vaihtanut parkettia itse vinyyliin? Meillä olisi ehkä halua vaihtaa noin 45m² parkettia ja 10m² laminaattia vinyyliin ja mietin mikä homma on aluksia repiä vanha lattia + listat pois, jonka jälkeen asentaa vinyyli ja uudet listat. Onkohan itse tehtävissä kuinka helposti? Nopeasti kun katsoin hintoja niin vanhan purku ja uuden asennus pyörisi siellä 2500-3000€ hinnoissa joten tuon voisi sitten säästä (1500-1800€ kotitalousvähennysen kanssa)
Vinyylihan voidaan monesti asentaa myös vanhan lattian päälle, mutta onko täällä kokemuksia siitä vai suosiolla vaan vanha pois?
Vinyylihan voidaan monesti asentaa myös vanhan lattian päälle, mutta onko täällä kokemuksia siitä vai suosiolla vaan vanha pois?
Jos parketti on liimattu alustaan kiinni, silloin sen pois repiminen saattaa olla melkoinen homma. Jos ei ole liimattu, silloin se lähtee helposti pois. Vinyylin asentaminen on helppo homma. Listat, jos uusi lattiamateriaali on paljonkin ohuempi kuin vanha (yleensä viinyli on parkettia paljonkin ohuempi), joutuu laittamaan leveämmät lattialistat tai maalata seinät. Jos tilassa on ovia, kannattaa miettiä minkälainen rako niiden alle jää uuden lattiapinnan jälkeen. Eli, kun lattiapinnan vaihtaa, tulee eteen myös muuta mietittävää.
Onneksi tilassa on vain yksi ovi, joka 99% ajasta auki joten tuo ei aiheuta päänvaivaa, mutta listata saattaa joutua jo väärän värin takia sitten uusimaan.
Talo rakennettu 1999 joten asbetista tuskin on, mutta voisi kysyä naapureilta että onko joku tehnyt lattiaremppaa niin tietää mitä siellä voisi odottaa. Taloyhtiö kyseessä mutta täällä kaikki ilmoitukset / asennukset menevät onneksi läpi.
Kun ei oo tullut tehtyä...
Eli betoniseinä ja listoitus. Vedetäänkö jollain jytyllä naulaimella (minkä pituisia nauloja) vai liimataan listat paikalleen?
Nyt vetelin muutaman vasaralla ja lyhyellä naulalla, kun sattui osa jotenkin tarttumaan ja osa taas katkeili.
Eli betoniseinä ja listoitus. Vedetäänkö jollain jytyllä naulaimella (minkä pituisia nauloja) vai liimataan listat paikalleen?
Nyt vetelin muutaman vasaralla ja lyhyellä naulalla, kun sattui osa jotenkin tarttumaan ja osa taas katkeili.
Porukoiden kämpässä vetelivät aikanaan ruuveilla betoniin kiinni. Sikäli hyvä ratkaisu, että listojen vaihtaminen onnistuu helpommin sitten joskus jos menee uusiksi.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 466
Vanhan lattiamateriaalin päälle saa asentaa uuden ilman ilmoitusta koska askeläänieristys jne ei muutu. Ainankin näin ennen ja muistelen että ei olisi muuttunut. Kerrostaloissa enemmänkin merkitystä kuin esim. rivarissa.
Itse en ainankaan lähtisi parkettia vaihtamaan jos sattuu olemaan sen verran kunnossa että pystyy huoltamaan (hiomaan ja lakkaamaan).
Vinyylin asentaminen, riippuen merkistä, on suht helppoa koska katkomiseen tarvitsee vain mattopuukon. Itse laitoin osaan eteistä Karitman Luostoa minkä saumat piti nuijia kiinni. Ei ihan kaikkein naapuriystävällisin mallia asennella
.
Listoitukseen suosittelen hommaaman vaikka lainaksi katkaisu- ja jiirisirkkelin, ihan paskaa hommaa tehdä käsin sahaamalla.
Listatulppa on oikea nimike listojen kiinnitykseen betoniin/tiileen.
Itse en ainankaan lähtisi parkettia vaihtamaan jos sattuu olemaan sen verran kunnossa että pystyy huoltamaan (hiomaan ja lakkaamaan).
Vinyylin asentaminen, riippuen merkistä, on suht helppoa koska katkomiseen tarvitsee vain mattopuukon. Itse laitoin osaan eteistä Karitman Luostoa minkä saumat piti nuijia kiinni. Ei ihan kaikkein naapuriystävällisin mallia asennella
.Listoitukseen suosittelen hommaaman vaikka lainaksi katkaisu- ja jiirisirkkelin, ihan paskaa hommaa tehdä käsin sahaamalla.
Listatulppa on oikea nimike listojen kiinnitykseen betoniin/tiileen.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 543
Jos on mdf-listaa niin yleensä siellä on ura piilokiinnikkeelle. Noin ei jää jälkiä listan pintaan ja jos jokin menee kiinnityksessä pieleen niin mokatkaan ei tule näkyviin
- Liittynyt
- 11.12.2018
- Viestejä
- 837
Ei onnistu naulaimella. Joko naulatulpilla, joissa on ruuvikanta, mutta ne lyödään paikoilleen ja ruuvikannan ansioista saa ruuvattua irti. Kanta jää näkyviin, mutta niitä saa myös valkoisina. Tai sitten piilokiinnikkeillä, niin ei jää mitään kantoja näkyviin. Molemmat tavat vaatii reikien porausta. Liimaus nopein, mutta irti ei saa sitten ehjänä.
- Liittynyt
- 11.12.2018
- Viestejä
- 837
Kyllä lattiamateriaalin vaihto/uusiminen vaatii aina sen toimenpideilmoituksen taloyhtiölle. Sillä ilmoituksella juuri selvitetään mikä se suunniteltu asennustapa on. Ei taloyhtiö muuten tiedä, että aiotaan vanhan materiaalin päälle asentaa ja voivat vaatia myös valvontakäynnin, jolla se asennustapa todennetaan, että siellä tosiaankin on askeläänieristys tavalla tai toisella kunnossa. Lisäksi ne yleensä suosittelee vanhan materiaalin poistamista, kun ei ole suositeltavaa, että siellä on useiden eri vuosikymmenien lattiamateriaaleja päällekkäin.
Lyöntitulppa on yksi vaihtoehto ja toinen on laittaa listakannattimet ensin seinään kiinni ja lista siihen kiini.
Asbestia ei tuon ikäisessä talossa tosiaan ole. Sen käyttökielto astunut voimaan ennen tuota.
- Liittynyt
- 07.11.2016
- Viestejä
- 2 466
Ehkä kannattaa päivittää tietämystä.
Lukaiseppa tuosta Opas kunnossapito- ja muutostöiden ilmoittamisesta taloyhtiössä - Oikeusministeriö
Sanamuotona vaihtaminen.
Toki taloyhtiöt voi halutessaan haluta ilmoituksia vaikka yhden naulan naulaamisesta seinään (näistä mahdolliset aiheutuvat valvonta jne kulut kuulivat taloyhtiölle).
- Liittynyt
- 11.12.2018
- Viestejä
- 837
Jep. Vastaavan kaltaiseen. Eli muovimatto muovimattoon, laminatti laminaattiin jne. Jos muovimaton päälle laitetaan laminaatti, se ei ole vastaavan kaltainen, vaan juurikin tuota muutostyöilmoitusta edellyttävää, kuten lainauksissasikin lukee. 2 vuotta sitten viimeksi tein ja ilmoitus ja valvontakäynti vaadittiin. Jännä, jos tässä on siinä ajassa tultu taaksepäin, kun yleensä kaikki vain tiukkenee eikä helpotu.
Tammiparketin hionta. Päällä joku 90-luvulla laitettu myrkkylakka.
Onko kokeneiden suosituksia kannattaako ottaa pyörivän hiomakoneen lisäksi alkuhiontaan nauhakone?
Sattumalta sain jo pyöreitä karkeita papereita, niin tekisinkö vaan koko homman pyörivällä? Meneekö se paljon helpommin tukkoon mitä nauhakone?
Onko kokeneiden suosituksia kannattaako ottaa pyörivän hiomakoneen lisäksi alkuhiontaan nauhakone?
Sattumalta sain jo pyöreitä karkeita papereita, niin tekisinkö vaan koko homman pyörivällä? Meneekö se paljon helpommin tukkoon mitä nauhakone?
Kyllä noi kaikki valvonta jne kulut tulee osakkaan maksettavaksi. Ei taloyhtiö maksa mitään osakkaan itse tekemiä remontteja.
- Liittynyt
- 11.12.2018
- Viestejä
- 837
Näin on. Kyllä osakas maksaa nekin kulut mitkä syntyy taloyhtiön vaatimuksista mm. juurikin valvonta tai jos osakas haluaa tehdä rakennuslupaa vaativaa remonttia, niin taloyhtiö luvan hakee ja osakas maksaa luvan hakemisen kulut. Ei se nyt taloyhtiön (=kaikkien osakkaiden) piikkiin mene, jos yksi osakas haluaa tehdä remonttia, josta syntyy taloyhtiölle kuluja.
Nyt kun sähkön hinta näyttää lähtevän laukalle niin kai tässä on pakko tilkitä muutama kohta talosta.
Kyseessä on siis rinteeseen rakennettu 2-kerroksinen puurakenteinen paritalo.
Ensimmäinen kohde olisi puolilämpimän varaston leca-harkoista tehdyn seinän eristäminen. Varasto on rinteen puolella maan alla. Seinän/sokkelin ylimmät harkot ovat eristeharkkoja ja alimmat tavallisia harkkoja. Varaston ulko-oven viereiset alimmat harkot ovat valitettavasti myös tavallisia harkkoja ja tarkoitus olisi nyt eristää oven ympäristö ulkopuolelta. Seinässä on lautaverhoilu. Tarkoitus olisi repiä laudat pois ja laittaa juoksujen väliin eristettä.
Mitä eristettä tuohon kannattaa laittaa? Ajattelin itse jotain polyuretaanilevyä ja tiivistää se vaahdolla. Rakenne ei enää hengittäisi ja mietin tuleeko tästä ongelmia. Villaa voisi myös laittaa, mutta täytyykö silloin myös lisätä tuulensuojalevy ja tuuletusraot? Seinä on hyvässä suojassa sateelta.
Lisäksi parin makuuhuoneen ulkokulmat pitäisi tilkitä. Helpointa on varmaan leikata sisäpuolelta kipsilevyyn tarpeeksi suuret reiät, joiden kautta voi sitten ihmetellä mistä kylmä ilma pääsee sisään? Todennäköisesti höyrynsulku on kulmissa tyritty jollain tavalla.
Kyseessä on siis rinteeseen rakennettu 2-kerroksinen puurakenteinen paritalo.
Ensimmäinen kohde olisi puolilämpimän varaston leca-harkoista tehdyn seinän eristäminen. Varasto on rinteen puolella maan alla. Seinän/sokkelin ylimmät harkot ovat eristeharkkoja ja alimmat tavallisia harkkoja. Varaston ulko-oven viereiset alimmat harkot ovat valitettavasti myös tavallisia harkkoja ja tarkoitus olisi nyt eristää oven ympäristö ulkopuolelta. Seinässä on lautaverhoilu. Tarkoitus olisi repiä laudat pois ja laittaa juoksujen väliin eristettä.
Mitä eristettä tuohon kannattaa laittaa? Ajattelin itse jotain polyuretaanilevyä ja tiivistää se vaahdolla. Rakenne ei enää hengittäisi ja mietin tuleeko tästä ongelmia. Villaa voisi myös laittaa, mutta täytyykö silloin myös lisätä tuulensuojalevy ja tuuletusraot? Seinä on hyvässä suojassa sateelta.
Lisäksi parin makuuhuoneen ulkokulmat pitäisi tilkitä. Helpointa on varmaan leikata sisäpuolelta kipsilevyyn tarpeeksi suuret reiät, joiden kautta voi sitten ihmetellä mistä kylmä ilma pääsee sisään? Todennäköisesti höyrynsulku on kulmissa tyritty jollain tavalla.
Paljonko on neliöitä?
Noin 60m2. Tuli jo tutkiessa mieleen jatkokysymys. Onko viimeistelyyn esim. "trio" hiomakone must vai pärjääkö aloittelija isolla 14" laikalla? Mikään kiire hommassa ei ole.
Tällä hetkellä mielessä oli vetää rumpukoneella esim. 60-80 / 80-100-120 laikalla.
Viimeksi muokattu:
Noissa koneissa on imurit/pölypussit tai liitännät ja löytyy myös iso imuri. Kämppä on tyhjillään, niin se osaltaan helpottaa.
Toki jos jotain olisi hyvä olla vielä lisäksi niin...
Olisiko ideoita, mitä tehdä tiilikaton kanssa? Eli talossa on tiilikattoa kahdessa tasossa. Suuremmalla vesikatolla on parvekkeen molemmin puolin jiirit, joista tulee vähänkin kovemmalla sateella melkoisesti vettä alemmalla tasolla olevalle tiilikatolle, joka on terassin ja viherhuoneen päällä. Terassin kohdalla ei tiilen alla ole aluskatetta, mutta viherhuoneen kohdalla sellainen tietenkin on. Vähänkin enemmän kun sataa, niin terassilla tulee yhdestä kohdasta vettä läpi ja myös viherhuoneen kohdalla huomaa, että vettä tulee aluskatetta pitkin (tippuu räystäslautojen välistä pois). Nämä kohdat siis linjassa niiden jiirien kanssa. Ilmeisesti käy siis niin, että kun vettä tulee tarpeeksi tiilen päälle, niin se lähtee jotenkin kiipeämään ylöspäin. Tiilet itsessään ovat kyllä ehjiä.
Sinälläänhän tämä ei ole toistaiseksi vaarallista, kunhan tietää olla laittamatta terasille tuohon kohtaan alle mitään vedenarkaa ja kunhan viherhuoneen kohdalla oleva aluskate pysyy ehjänä (näihän ei ole ikuisesti). Mietin kuitenkin, että voisikohan tuota tiilikattoa jotenkin paikalliseti tiivistää noiden jiirien kohdalta (jokin massa tms.) vai pitäisikö terassin ja viherhuoneen päällä oleva katto olla kokonaan muuta materiaalia? Tuo alempi katto on pinta-alaltaan aika suuri (terassi kiertää talon toisellekin puolelle), joten ainakaan sen vaihtaminen ei ihan pikkujuttu tai halpa nakki ole. Lisäksi olisi varmaan aika typerän näköinen viritys, jos samassa talossa on kahta eri vesikatemateriaalia. Ajatuksia tai peräti neuvoja?
Sinälläänhän tämä ei ole toistaiseksi vaarallista, kunhan tietää olla laittamatta terasille tuohon kohtaan alle mitään vedenarkaa ja kunhan viherhuoneen kohdalla oleva aluskate pysyy ehjänä (näihän ei ole ikuisesti). Mietin kuitenkin, että voisikohan tuota tiilikattoa jotenkin paikalliseti tiivistää noiden jiirien kohdalta (jokin massa tms.) vai pitäisikö terassin ja viherhuoneen päällä oleva katto olla kokonaan muuta materiaalia? Tuo alempi katto on pinta-alaltaan aika suuri (terassi kiertää talon toisellekin puolelle), joten ainakaan sen vaihtaminen ei ihan pikkujuttu tai halpa nakki ole. Lisäksi olisi varmaan aika typerän näköinen viritys, jos samassa talossa on kahta eri vesikatemateriaalia. Ajatuksia tai peräti neuvoja?
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 543
Onko terassin katto miten loivassa kulmassa? Tiilikattohan laskee aina pikkaisen vettä läpi ja sitä enemmän mitä loivempi katto. No siksihän se aluskate siellä on
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 722
Kuvia vaan katosta niin ihmetellään sitten onko rakenteessa jotain. Ei varmaan olis ensimmäinen kerta kun on pellityksissä yms. jotain vikaa niin että valuva vesi menee suoraan katon sisään ja nuo jiirit ja eri tasossa olevat katot on just vaikeampia niiden suhteen. Pitäisikö ylemmälä tasolla olla omat rännit ettei vesi tipu alemmalle tasolle?
Täytyy ottaa jossain vaiheessa kuvaa ja laittaa tänne. Pellityksissä ei nyt ainakaan vika ole, kun tilanne on niinkin yksinkertainen, että vesi tippuu ylemmältä tiilikatolta alemmalle tiilikatolle ja menee vain yksinkertaisesti jostain tiilen raosta läpi (kuten aiempana todettiin, niin tiilet itsessäänhän eivät ole koskaan 100% vedenpitäviä). Siinä kohtaa ei mitään pellityksiä tai muutakaan epätavallista ole. @PornReindeer kyseli katon kaltevuudesta, niin kyllähän se alempi katto, jossa ongelmaa on, on loivempi kuin ylempi katto, mistä vesi tulee. Suorilta en nyt asteita osaa heittää. @taikamuki ylemmällä katolla olevat rännit olisivat toki lähtökohtaisesti fiksu idea, mutta ongelmaksi tulisi se, että mistä sieltä tulisi syöksytorvi alas. Kaiken järjen mukaan se pitäisi vetäistä sen alemman katteen läpi, mikä taas tekisi yhden ongelmakohdan lisää. Sitten toki vielä sekin, että sinnehän tarvitsisi sadevesiputkiin muutosta, että vedet saisi ohjattua asianmukaiseen paikkaan. Siinä on myös se, että siitä jiirin kohdalta vesi menisi joka tapauksessa osittain siitä rännistä yli, kun kovalla sateella sieltä jiiristä puskee kuitenkin melkoisen määrän vettä. Ongelma siis juurikin vain ja ainoastaan niiden jiirien kohdalla.
Sen terassin osalta asia nyt ei niin pelota, kun ei sieltä kuitenkaan litratolkulla vettä tule ja siitä se terassilautojen päältä hyvin pian sateen jälkeen kuivaa. Viherhuoneen päälle tuleva vesi vaan on huonompi juttu, kun se on kuitenkin asuintila (aluskatteen alla tietenkin lämmöneriste ja sen alla HS-muovi). Jos aluskate fuskaisikin siinä, niin kosteusvauriohan siellä eristeessä pääsee muotoutumaan. Sinnehän sitä vettä ei tarvitse paljon kertyä, niin ongelma syntyy. Varmaan muutama tippa joka sateella riittää pitämään eristeet märkinä.
Sen terassin osalta asia nyt ei niin pelota, kun ei sieltä kuitenkaan litratolkulla vettä tule ja siitä se terassilautojen päältä hyvin pian sateen jälkeen kuivaa. Viherhuoneen päälle tuleva vesi vaan on huonompi juttu, kun se on kuitenkin asuintila (aluskatteen alla tietenkin lämmöneriste ja sen alla HS-muovi). Jos aluskate fuskaisikin siinä, niin kosteusvauriohan siellä eristeessä pääsee muotoutumaan. Sinnehän sitä vettä ei tarvitse paljon kertyä, niin ongelma syntyy. Varmaan muutama tippa joka sateella riittää pitämään eristeet märkinä.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 722
No niin on mutta siis tarkoitin pystysuunnassa paljonko se alempi tiili jää ylempänä olevan alle.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 722
Riippuu varmaan tekijästä? Jos on piheyksissään ajatellut säästävänsä yhden tiilirivin kun tinkii tuosta.
Tuossa joutessani kävin katolla ja tempaisin toisen jiirin puolelta parit tiilet irti. Limitystä oli pystysuunnassa vähintään 3 cm. Sanoisin, että lähemmäs 5 cm kuin 3 cm. Mitä naapureiden kattoja katselee, niin ihan vastaavalla tavalla näkyisivät olevan. Aluskate näytti ainakin tuossa kohtaa ehjältä, mikä on tietysti hyvä juttu. Varatiiliä löytyi pino varaston nurkalta, niin huvin vuoksi siitä puolenkymmentä tiiltä vaihdoin. Saa nähdä sattuiko oikeaan kohtaan ja josko tuon jiirin kohdalta veden tiputtelu räystäältä loppuisi.
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 452
Jos muistan oikein, niin limityksen määrä riippuu kaltevuudestakin, loivemmalle enemmän limitystä. Joka tapauksessa noin sentin-pari verran kiinnitysruuvin reiän yli pitäisi ylemmän tiilen mennä. Helppo tuossa on ollut tehdä virhe, jos loivemmalle katolle on käytetty samaa limitystä kuin yläpuolen jyrkemmälle.
e: Teoriassa katto voi varmaan olla liiankin loiva tiilien käyttämiseen. Useita vuosia katon tekemisestä, niin en muista enää tarkkaan.
En usko, että tämä liian loiva on. Ihan vastaavassa kulmassa näkyy olevan tiilikattoa monen muunkin terassin päällä eikä tämä rakentajan omia keksintöjä ole, vaan talotehtaan mallin mukaan. Ongelma tässä on vaan se, että kun sitä vettä tulee, jiiristä johtuen, ylemmältä katolta yhdestä kohtaa alemmalle katolle kuin saavista kaataen. Jos vesi tulisi vain taivaalta, ei ongelmaa varmasti olisi. Ehkä tässä pitäisi jostain kattofirmasta kysyä, jos jonkin ratkaisun keksisivät.
- Liittynyt
- 19.10.2016
- Viestejä
- 2 543
Mutta on aika yleistä että terassin kate on aika loivassa kulmassa ja sieltä puuttuu aluskate, toki se ei terassilla ole ongelma.
Jos talo kerran on uudehko ja katsoit että siellä on aluskatteet tarvittavalle osalle tehtynä niin en kyllä huolissani olisi. Toki jos halua ja aikaa on niin ainahan sinne voi laittaa vaikka aluskatteen uusiksi koko alueelle, eihän siinä ole paljoa muuta kuin urakalla tiilien nostelua pois ja takaisin
Edit.
@Kvarkki muistaakseni ainakin Ormaxilla oli ohjeissa suoraan taulukko ruodeväleille katon kaltevuuden mukaan. Joskus vuosia sitten sitä tavanneena
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 17.10.2016
- Viestejä
- 7 452
Samaa lappua varmaan tavailtu...
Kuva kysyjältä varmaan auttais hahmottamaan mahdollisen ongelman. Mulla laskee pääkaton ränni vedet kuistin katolle, enkä siinä ole huomannut muuta ongelmaa, kun kaikkein pahimmilla sateilla ei meinaa kuistin ränni riittää veden poistoon. Rännin puhtaudella saattaa kyllä olla asian kanssa tekemistä
Kuva kysyjältä varmaan auttais hahmottamaan mahdollisen ongelman. Mulla laskee pääkaton ränni vedet kuistin katolle, enkä siinä ole huomannut muuta ongelmaa, kun kaikkein pahimmilla sateilla ei meinaa kuistin ränni riittää veden poistoon. Rännin puhtaudella saattaa kyllä olla asian kanssa tekemistä
Uutiset
-
LG julkaisi 480-hertsisen OLED-pelinäytön QHD-resoluutiolla
18.11.2024 22:33
-
Uusi artikkeli: Testissä Apple Watch Series 10 -älykello
18.11.2024 19:45
-
Live: io-techin Tekniikkapodcast (46/2024)
15.11.2024 13:52
-
Philips Evnia julkaisi uuden erittäin leveän 34M2C5501A -pelinäytön
15.11.2024 03:41
-
APNX julkaisi V1-miditornikotelon viistetyllä etukulmalla
14.11.2024 23:04
Uutisia lyhyesti
-
Samsungin huhutaan suunnittelevan Exynos-piirituotannon ulkoistamista TSMC:lle
- NeliYgönen
- Vastauksia: 15
-
Redmagic esitteli Kiinassa uuden 10 Pro -lippulaivapuhelimensa- Juha Kokkonen
- Vastauksia: 0
-
