Tässä muutama ennen ja jälkeen kuva parin viikon puuhasteluista. 80-luvun rivarissa puupaneelia piisasi koko katto ja puoli seinää + ikivanhalla pinnalla oleva mosaiikkiparketti.
Seiniin ja kattoon laitoin 3x pohjamaalina Tikkurila Siro 7 (18 litran kanisteri) ja 2x pintamaalina Tikkurila Nova 7 (9 litraa). Pohjatöinä maalipesua 1 kerta raakana, ei laimennettuna + hionta 140-paprulla hiontatuen kanssa.
Lattian hioin vuokraamalla laitteet rakennusvälinevuokraamosta. Pakunhan siihen tarvitsee, sillä lattiahiomakone painaa noin 80 kg. Joissain youtube-videoissa näkyy Lägler Hummel -rumpuhiomakone, jolla voi aloittaa työn rivakammin. Se on kuitenkin hieman riskialtista diy-veikkoselle, sillä sen ohjaaminen on välinevuokraajien mielestä hankalaa. Ilmeisesti kahvakäyttöisyys hionnassa tekee helposti epätasaista jälkeä.
Tässä projektissa pärjättiin lautasmallisella Lägler Trio lattiahioma/viimeistelykoneella ja Lägler Unico reunahiomakoneella. Aloitin karkeuden 24 paperilla, jota meni yhteensä 6 kpl. Kulumista ei näe paperista katsomalla, mutta puolivälissä vaihtaessa huomasi kuinka alkoi taas puremaan paremmin. Sitten olisi voinut käyttää esim. 60 karkeutta, mutta tuli vedettyä suoraan 100:lla kun alkoi klo 21 hiljaisuus siintämään horisontissa vastaan. 100-papereita meni vain 3 kpl. Koko hiontalaitteiston vuokra papereineen ei ollut kuin karvan yli 100 euroa. Eli varsin edullista jos riittää mielenkiintoa ja löytyy paku (+kantokaveri). Jos ei ole tällainen ikivanha kova lakkapinta niin ehkä ei tarvitse edes 24 vaan joku 40 ottaa jo riittävästi alkuun pois. Aika tarkkana saa olla vain, ettei jää vahingossa 90% tulokseen, jolloin silti olisi jäänyt näkyviin lakkapintaa eikä itse puuta.
Pölyä tuli armottomasti lattiasta kattoon. Lampun valoa vasten näkyi kun olisi satanut. Hengityssuojain oli tarpeen.
Lattiaan tuli kaksi kerrosta Parketti-Ässä petsiä haaleimman valkoista 1597, jolla yritin saada lakkauksen jälkeisen sävyn mahdollisimman samanlaiseksi kuin mitä hiomisen jälkeen. Koska lakka yksin tummentaa. Sen voi todeta toiseksi viimeisestä kuvasta kun en petsannut vaan pelkästään hioin ja lakkasin keittiön kalusteiden alle jäävät osat. Petsistä tuli mukavasti puuta korostava lopputulos. Ei täysin tasainen, mutta vanhaan eri tavalla kovettuneeseen puuhun ei täydellistä saisikaan. Maalikaapimella saa yllättävän hyvin laidat raavittua irti vanhasta lakasta.
En välttämättä suosittele valkolakkausta/petsausta jos haluaa täysin tasaisen värin. Mutta jos sen ymmärtää vaikka elämisen jäljiksi, niin silloin kannattaa. Petsin riittoisuus osoittautui valeeksi, sillä yksi 2.7 litran kanisteri olisi pitänyt muka riittää liki 50 neliöön. Ei todellakaan, vaan sitä meni tuohon 30 neliöön kahteen kertaan laitettuna 2x 2.7 + 2x 0.9 litraa. Petsin jälkeen Pontti Floor Lacquer 50 puolikiiltävänä meni kolmeen kerrokseen alle 9 litraa. Eli siis noin 500€ meni lattiaan euroja. Liimattu mosaiikki pohjatöineen luultavasti maksaisi uutena nykyään yli maksukyvyn.
Päätyseinään tuli maali, jonka päälle tapetti. Väliseinässä löytyi tapetin alta musta tapetti, joka sai jäädä mielenkiintoisena yllätyksenä.
Tuossa tiilitapettikuvassa näkyy jo petsattu ja 3x lakattu lopullinen lattia. Ja tuossa astianpeukone-hellan alla olevassa. Tuo alarivin eka on hionnan alkupuolelta, jossa on alkuperäistä lattiaa ja osin ensimmäinen kerta karkeimmalla 24:lla hiottu Triolla. Viimeinen kuva on valmis lattia.
Kannattihan se, mutta kuten aina oli työläämpi ja hieman kalliimpi kuin tiesi aloittaessaan. Mielestäni kävi pääosin niin kuin ennalta arvioin: vaalennus tarvittiin, jottei lattia tummentunut melkein lähtöasetelmiin jos olisi vedetty pelkkä uusi lakka.
Vaihtoehtoina oli valkolakka ja Osmo öljyvaha. Osmo olisi ilmeisesti jäänyt hyvin pintaan kun petsi taas imeytyi korostaen puun kuviota. Valkolakan osalta en osaa arvioida olisiko vaalentanut tarpeeksi. Toki on myös vielä lipeäkäsittely, joka vaalentaa lopullisesti niin ettei enää edes kellastu. Se kuulosti kuitenkin liian hardcorelta ajatella.
Havaintoja: 1) Mosaiikkia voi hioa vaikka kuinka moneen otteeseen, pintaa on enemmän kuin muissa parkettityypeissä. 2) Lattian vaihto eli liimojen poistoon joutuminen olisi riskialtis idea, koska siellä voi olla käytetty asbestia (eli selvitys = rahaa ja jos löytyy niin sitten vasta rahaa menee). Lakoista löytyi Ylen juttu, jossa todettiin ettei lakoissa ole käytetty asbestia.
Vuodenvaihteessa voimaan tullut uusi asbestilaki pitkittää vanhojen asuntojen remontteja, koska lain vaatimukset ovat tiukat. Kaikissa ennen vuotta 1994 rakennetuissa kiinteistöissä pitää tehdä nyt asbestikartoitus ennen purkutöitä sekä mitata asbestipitoisuus purkutöiden jälkeen. Lain piirissä...
yle.fi
Keittiön kaapit on nyt sangen irvokas näky, mutta ne saa tehdä vuorostaan ammattilainen.
Tässä vielä yksi potentiaalisesti hyödyllinen lakkavertailu:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/16485/Vesiohenteisten puulattialakkojen vertailu.pdf;jsessionid=75D460FDC43816D9198B3E4EDC359020?sequence=1
Tässä olisi Monierin tiilitehdas pienen ajomatkan päässä niin voisi tietysti ostaa suoraan sieltä, ennen sai ainakin varatiiliä haettua nippuina kun vaan sopi ennakkoon.
