Kodin rempat(DIY)

[puik]

Jep kyllä nuo on hyvinkin olennaisia tukia joihin ei parane koskea.

Kiitos!

Olisko näkemystä tästä onko tuo päätyristikkossa oleva puu piirrustuksen päätyrungon vaakatuki? En hahmota mistä suunnasta piirros on ja missä paikassa vaakatuen pitäisi olla. Puu on siis lähellä harjaa ja mitat suurinpiirtein tuo 50x100. Tämä on herättänyt ihmetystä, koska sitä ei ole kiinnitetty seuraavaan ristikkoon vaan toinen pää on siis irti. Kuitenkin gyproc on lovettu ja puu jätetty paikoilleen. Olisi varmaan paikallaan kiinnittää se seuraavaan ristikkoon.

 

[miksu8]

Pitäisi lyhentää puisen puutarhatuolin jalkoja parilla sentillä ja pelkona on että lähtee sahatessa lohkeamaan väärästä kohtaa. Toimiiko jos teippaa vaikka maalarinteipillä jalan ympäri sahauksen ajaksi?

 

[ZZRX]

Kiitos!

Olisko näkemystä tästä onko tuo päätyristikkossa oleva puu piirrustuksen päätyrungon vaakatuki? En hahmota mistä suunnasta piirros on ja missä paikassa vaakatuen pitäisi olla. Puu on siis lähellä harjaa ja mitat suurinpiirtein tuo 50x100. Tämä on herättänyt ihmetystä, koska sitä ei ole kiinnitetty seuraavaan ristikkoon vaan toinen pää on siis irti. Kuitenkin gyproc on lovettu ja puu jätetty paikoilleen. Olisi varmaan paikallaan kiinnittää se seuraavaan ristikkoon.

Tuo päätyrungon vaakatuen pitäisi olla alempana tuolla ristikon alapaarteen yläpuolella eli luultavasti se on villojen alla. Tuota kuvassa olevaa 50x100:sta ei ole ainakaan merkitty tuohon rakennekuvaan. Tarkoitusta voi vaan arvailla. Ehkä se on ollut apuna ristikoiden asentamisessa ja jätetty paikoilleen. Tuskin sillä mitään virkaa on jos ei kerran ole edes missään kiinni toisesta päästä.

 

[Niämine]

Tuo päätyrungon vaakatuen pitäisi olla alempana tuolla ristikon alapaarteen yläpuolella eli luultavasti se on villojen alla. Tuota kuvassa olevaa 50x100:sta ei ole ainakaan merkitty tuohon rakennekuvaan. Tarkoitusta voi vaan arvailla. Ehkä se on ollut apuna ristikoiden asentamisessa ja jätetty paikoilleen. Tuskin sillä mitään virkaa on jos ei kerran ole edes missään kiinni toisesta päästä.

Aiheeseen mitenkään liittymättä - vaikeeta on foorumilla tietää kekä tietää, mut ZZRX:lle pisteet yleisesti ansiokkaista ja asiantuntevista vastauksista!

 

[puik]

Tuo päätyrungon vaakatuen pitäisi olla alempana tuolla ristikon alapaarteen yläpuolella eli luultavasti se on villojen alla. Tuota kuvassa olevaa 50x100:sta ei ole ainakaan merkitty tuohon rakennekuvaan. Tarkoitusta voi vaan arvailla. Ehkä se on ollut apuna ristikoiden asentamisessa ja jätetty paikoilleen. Tuskin sillä mitään virkaa on jos ei kerran ole edes missään kiinni toisesta päästä.

Kiitos! Tuo oli ainoa kuva josta jonkinlaisen tuen päätyristikkoon löysin. Tässä on toinenkin tuki mitä en rakennekuvista löydä. Päätyristikon harjalta on vedetty lauta seuraavan ristikon alle rakenteisiin. Onko sulla kokemusta tuetaanko päätyristikkoa siten? Rakennekuvista ristikoiden vinotuennan nyt jotenkin ymmärsin, mutta niissä ei tule mitään päätyristikkoon asti. Pieni pelko, että jotain kuvia voisi myös olla hukassa ('04 rakennettu talo).

 

[puik]

Pitäisi lyhentää puisen puutarhatuolin jalkoja parilla sentillä ja pelkona on että lähtee sahatessa lohkeamaan väärästä kohtaa. Toimiiko jos teippaa vaikka maalarinteipillä jalan ympäri sahauksen ajaksi?

Ei nyt ole suoraan ratkaisua, omasta mielestä sahaukset usein lohkeaa jos pääsee vääntymään katketessa. Ajattelisin ensin sen tuentaa sahatessa. En tiedä voisko teippaus auttaa.

 

[kajakkivajakki]

Kiitos! Tuo oli ainoa kuva josta jonkinlaisen tuen päätyristikkoon löysin. Tässä on toinenkin tuki mitä en rakennekuvista löydä. Päätyristikon harjalta on vedetty lauta seuraavan ristikon alle rakenteisiin. Onko sulla kokemusta tuetaanko päätyristikkoa siten? Rakennekuvista ristikoiden vinotuennan nyt jotenkin ymmärsin, mutta niissä ei tule mitään päätyristikkoon asti. Pieni pelko, että jotain kuvia voisi myös olla hukassa ('04 rakennettu talo).

Kattotuoleissa on käytännössä kolmenlaisia tuentoa.
1. Asennuksen aikaiset tuennat. Sisältäen tuulituenta. Näistä tulee kattotuolitoimittajilta vain periaatekuvat, jokainen timpuri voi noita tehdä kuten parhaaksi on nähnyt.
2. Kattoristikkovalmistajan kuvissaan merkitsemät nyrjähdystuettavat sauvat
3. Rakennesuunnittelijan määräämä kokonaisjäykiste.

Lopputuloksena tuolla välikokilla on useitakin ylimääräisiä vinotukia, koska juuri koskaan niitä työaikaisia tuentoja sieltä ei pois aleta repimään ellei ole erikseen määrättyjen kokonaisjäykisteiden tiellä.

 

[kajakkivajakki]

Yleisestikin ottaen NR-ristikkoisessa omakotitalossa kattoristikkorakenne on lähes viimeinen asia, joka pettää tai jossa korjaustarvetta esiintyy.

Isoja halleja tms rakenteitahan tässä joitakin vuosia sitten sortui, mutta niitä kaikkia yhdistää isot jännevälit. Ja taisi jostain suunnittelijoiden käyttämästä softastakin löytyä heikkouksia.

 

[Master_Of_Disaster]

Jatketaanpas vielä katon tuennalla.

Riittääkö 2x4 kattovasat vai pitääkö laittaa 5 tuuman lankusta?
Vai tuo ohempi menisi, jos tihentää jakoa? En haluaisi "liian paksua" katon rakenteesta, kun kevyt/pieni ulkorakennuskysessä.

Pulpettikatto jonka kulma on aika loiva, 9 astetta. Pelti tulee katteeksi (ruukki classic).
Seinärunkojen ulkomitat 220cm(eli viitekuvassa "L1" -mitta).

 

[N1kkel]

Pari kysymystä:

1. Sisäoven kahvoissa on klappia. Saako lukkorunkoihin muhveja jostain vai meneekö lukkorunko+kahvat vaihtoon jos ne haluaisi tiukemmiksi?

2. Pitäisi maalata epätasainen slammattu/rapattu seinä, jossa on vaakasuuntaisia "viivoja". Onnistuuko miten helposti vai jääkö ylimääräistä maalia herkästi koholla olevien kohtien yläpuolelle, jos seinän maalaa pystysuunnassa?

3. Saako sisäoven karmeja maalattua kuinka helposti vai kannattaako edes yrittää?

 

[ZZRX]

Pari kysymystä:

1. Sisäoven kahvoissa on klappia. Saako lukkorunkoihin muhveja jostain vai meneekö lukkorunko+kahvat vaihtoon jos ne haluaisi tiukemmiksi?

2. Pitäisi maalata epätasainen slammattu/rapattu seinä, jossa on vaakasuuntaisia "viivoja". Onnistuuko miten helposti vai jääkö ylimääräistä maalia herkästi koholla olevien kohtien yläpuolelle, jos seinän maalaa pystysuunnassa?

3. Saako sisäoven karmeja maalattua kuinka helposti vai kannattaako edes yrittää?

1. Jos kahvat irrottaa niin siellä kahvan sisällä on sellanen neliskanttinen rautapalikka. Sitä lyhentämällä varmaan ainakin saisi vian korjattua.
2. Ei epätasaisuuksilla ole maalaukseen liittävää merkitystä. Ne kylläkin näkyvät yhtälailla maalauksen jälkeen kuin ennenkin. Jos niistä haluaa eroon niin seinä pitäisi tasoittaa ennen maalausta.
3. Jos kunnolla haluaa tehdä niin karmi olisi syytä irroittaa ja purkaa osiin jonka jälkeen maalipinta hiotaan. Itse maalauksen voi tehdä joko hienokarvaisella pensselillä tai ruiskulla jolla tulee sileämpi jälki. Jos karmi on kovin oksainen niin kannattaa pohjamaalata jollain eristävällä pohjamaalilla joka estää oksien tulemisen maalipinnan läpi. Pintamaalina toimii sisäkäyttöön tarkoitetut kaluste- ja ovimaalit. Kuuleman mukaan Empire kalustemaali olisi parhaiten tasoittuvaa maalia jolla saa siisteimmän lopputuloksen.

Empire | Tikkurila

Tiksotrooppinen (hyytelömäinen) alkydimaali.

tikkurila.fi

Maalauksen voi tehdä periaatteessa myös karmi paikallaan, mutta on se huomattavasti haastavampaa kun joutuu pystypintoja maalata ja paikkoja suojata. Ei yksittäisen karmien maalauksella kovin tuntipalkoille pääse ja tarvikkeet maksaa monesti saman verran kuin uusi karmikin. Jos on useempia karmeja tai jos karmit poikkeaa standardista jolloin voi olla hankalaa löytää korvaavaa / joutuisi ostamaan myös uuden oven niin sit on järkeä.

 

[Lumimies]

2. Kohta taisi tarkoittaa, jos tuon vaakasuuntaan uralla olevan seinän maalaa pystysuunnassa niin jääkö niihin uriin helposti ylimääräistä maalia.

En ole maalari mutta jos näyttää että uriin jää liikaa maalia niin telasee viimiset vedot vaakaan.

 

[kajakkivajakki]

Jatketaanpas vielä katon tuennalla.

Riittääkö 2x4 kattovasat vai pitääkö laittaa 5 tuuman lankusta?
Vai tuo ohempi menisi, jos tihentää jakoa? En haluaisi "liian paksua" katon rakenteesta, kun kevyt/pieni ulkorakennuskysessä.

Pulpettikatto jonka kulma on aika loiva, 9 astetta. Pelti tulee katteeksi (ruukki classic).
Seinärunkojen ulkomitat 220cm(eli viitekuvassa "L1" -mitta).

No ite tekisin 2x4 tuollaisen noin pienen rakennelman katon. Jos epäilyttää niin laittaa 60 cm jaolla niskat. Sen muutaman ylimääräisen kakkosnelosen hinnan voi jopa säästää ruoteissa ja alapuolen laudoissa kun 60 sentin jaolla todennäköisesti tulee hukkaa vähempi.

Jos haluaa "keventää" vasojen ulkonäköä niin hyvin yleinen kikka on kaventaa räystään osuudelta puuta:
30 sekunnin painntiräpellys:

Eli tuosta seinälinjan ulkopuolelta sirkkaa ylityksen ohuemmaksi.

 

[Janiautomation]

Kodin remontteihin liittyvä kysymys ja en keksinyt parempaa säiettä. Mikä olisi hyvä tapa koostaa ja säilö remonttidokumentit? Kuvia, suunnitelmia, kuitteja, soppareita yms ihan turkasen paljon ja tahdottaisiin tehdä näistä kooste mihin voisi vielä kun muistaa kirjata muitakin tärkeitä asioita kyseisistä remoteista ja projekteista. 100v rakennuksia kun remppaa niin tarkoitus olisi että remontit kestää jälleen tuon 50-100v eli tämän ajan pitäisi dokkarit pystyä avaamaan.

Ensimmäinen ajatus oli ihan wordilla doc mihin linkittää kuvia mutta huolestuttaa kuinka iso tuosta tulee ja saako sen auki myöhemmin. Dokkarit tietenkin oltava samassa kansiossa että linkitys pelaa ja käyttöjärjestelmäriippuvuus myös tökkii.

Miettinyt MHTML tai ihan HTML lähinnä pitkäikäisyyden takia mutta näiden hallinta painajaista.

Toissaviikolla kun kaivoin cd-aseman serrilaatikosta että sain lääkärille lähetettyä 20v vanhat magneettikuvat mitkä sairaala on hukannut tajusin että pitäisi ottaa myös remppadokumentaatio hallintaa ettei informaatio levällään eri järjestelmissä.

 

[juhaa]

Olisko ihan sellainen menneisyyden jäänne, kuin paperi?

Tekee vaikka sen wordin, ja ajankuluessa jos/kun hommat muuttuu, niin konvertoi sen toiseen muotoon ja samalla paperille ottaa aina joskus ja PDF:ksi.

 

[Janiautomation]

Olisko ihan sellainen menneisyyden jäänne, kuin paperi?

Tekee vaikka sen wordin, ja ajankuluessa jos/kun hommat muuttuu, niin konvertoi sen toiseen muotoon ja samalla paperille ottaa aina joskus ja PDF:ksi.

Paperille toki muiden muotojen lisäksi tulostetaan mutta esim muutamaakmentätuhatta valokuvaa ja satoja videoita nihkeämpi tulostaa

Olen wordiin kirjoittanut parisataasivua kuvauksia remonteista ja pelkästään suunnitteludokkareita huomattavasti enemmän. Olisi kätevää kun näitä vuosikymmenten remppoja pystyisi selaamaan käyttäen hakua yms eli pelkästään paperin varaan ei huvita jäädä.

pidän paperia yhtenä varmuuskopiointi mediana ja siinä hyvä kun kyseessä lyhyet ylätason sanalliset kuvaukset ja pienet kuvat. Pelkästään suunnitelmien tulostuttaminen viikattuna on melko turhauttavaa aina kun tulee päivityksiä.

 

[juhaa]

Okei, olisi ollutkin se seuraava kysymys, että kuinka monta sataa sivua sitä dataa on, ja on siis ilmeisen paljon.. Otat dokumentoinnin huomattavan vakavasti

Jatkaisin samalla linjalla Word+PDF (ja tietenkin varmuuskopiot kertaa X) ja perikunta hoitaa loput.

 

[Master_Of_Disaster]

No ite tekisin 2x4 tuollaisen noin pienen rakennelman katon. Jos epäilyttää niin laittaa 60 cm jaolla niskat. Sen muutaman ylimääräisen kakkosnelosen hinnan voi jopa säästää ruoteissa ja alapuolen laudoissa kun 60 sentin jaolla todennäköisesti tulee hukkaa vähempi.

Jos haluaa "keventää" vasojen ulkonäköä niin hyvin yleinen kikka on kaventaa räystään osuudelta puuta:
30 sekunnin painntiräpellys:

Eli tuosta seinälinjan ulkopuolelta sirkkaa ylityksen ohuemmaksi.

Juu, kiitos vastauksesta.
Sain myös toisaalta vinkin jo päivällä, että 4 tuumainen riittäisi. Mulla tulee 55cm jaolla nuo kannatinpuut, kun jakaa tasajaolle.


Aikoinaan tein leikkimökin räystään aluset juuri tuolleen "keventäen".

 

[miksu8]

Eihän mikään levyn nurkka kelpaa, vaan jokin dokkarisysteemi pitää olla, kuten Paperless-ngx

 

[deebo]

Tietääkö joku onko 2000-luvun alussa asennettu puhelinlinja vielä jossain kytkettynä?

Tulee pihavarastoon talolta (ja naapurin myös, jaettu tontti) puhelinletku muiden sähköletkujen ohella ja mietin jos vetäisi tilalle cat6 kaapelin varastoa eristäessä.

Oma vaisto sanoisi että nuo eivät ole enää missään käytössä saati kytkettynä olleet vuosiin, mutta onko hajua voiko jotenkin diy menolla varmistaa? Mitään kk maksuja en ainakaan itse maksa

 

[Perkeles]

Kodin remontteihin liittyvä kysymys ja en keksinyt parempaa säiettä. Mikä olisi hyvä tapa koostaa ja säilö remonttidokumentit? Kuvia, suunnitelmia, kuitteja, soppareita yms ihan turkasen paljon ja tahdottaisiin tehdä näistä kooste mihin voisi vielä kun muistaa kirjata muitakin tärkeitä asioita kyseisistä remoteista ja projekteista. 100v rakennuksia kun remppaa niin tarkoitus olisi että remontit kestää jälleen tuon 50-100v eli tämän ajan pitäisi dokkarit pystyä avaamaan.

Ensimmäinen ajatus oli ihan wordilla doc mihin linkittää kuvia mutta huolestuttaa kuinka iso tuosta tulee ja saako sen auki myöhemmin. Dokkarit tietenkin oltava samassa kansiossa että linkitys pelaa ja käyttöjärjestelmäriippuvuus myös tökkii.

Miettinyt MHTML tai ihan HTML lähinnä pitkäikäisyyden takia mutta näiden hallinta painajaista.

Toissaviikolla kun kaivoin cd-aseman serrilaatikosta että sain lääkärille lähetettyä 20v vanhat magneettikuvat mitkä sairaala on hukannut tajusin että pitäisi ottaa myös remppadokumentaatio hallintaa ettei informaatio levällään eri järjestelmissä.

Klubiaskin kansi...?

 

[Zigh]

Tietääkö joku onko 2000-luvun alussa asennettu puhelinlinja vielä jossain kytkettynä?

Tulee pihavarastoon talolta (ja naapurin myös, jaettu tontti) puhelinletku muiden sähköletkujen ohella ja mietin jos vetäisi tilalle cat6 kaapelin varastoa eristäessä.

Oma vaisto sanoisi että nuo eivät ole enää missään käytössä saati kytkettynä olleet vuosiin, mutta onko hajua voiko jotenkin diy menolla varmistaa? Mitään kk maksuja en ainakaan itse maksa

Ei se missään kytkettynä ole jos ei ole liittymää. Sen kun vedät pois vaan jos se ei naapurin kaapeleihin mitenkään vaikuta. Ei mullakaan enää tule tekniseen tilaan muuta kun se kaapelin tynkä. Kaikki siitä eteenpäin olen purkanut pois

 

[tietokonerikki]

Kiitos!

Olisko näkemystä tästä onko tuo päätyristikkossa oleva puu piirrustuksen päätyrungon vaakatuki? En hahmota mistä suunnasta piirros on ja missä paikassa vaakatuen pitäisi olla. Puu on siis lähellä harjaa ja mitat suurinpiirtein tuo 50x100. Tämä on herättänyt ihmetystä, koska sitä ei ole kiinnitetty seuraavaan ristikkoon vaan toinen pää on siis irti. Kuitenkin gyproc on lovettu ja puu jätetty paikoilleen. Olisi varmaan paikallaan kiinnittää se seuraavaan ristikkoon.

Kuvassa tuota ei ole merkittynä, mutta se voisi olla myös päätyräystään tuki (jolloin tuon päätyräystään pitäisi olla paksumpi tai toi tuki näkyvissä).
Eli kuvassa näkymätön osa (koolinkin läpimenon takana) estäisi päätyräystästä painumasta alaspäin eli toi 50x100 koolinki toimisi siinä ulokkeena.
=> kun päätyräystäs painuu se vääntää ton 50x100kiinni tuohon kattoristikkoon. Olis kyllä pitänyt naulata kiinni, nyt tuskin enää pääsee sivusuunnassa liikkumaan.
=> vastaavasti sen pitäisi irrota (rako suurentua) kun tuuli nostaa räystästä ylöspäin. Siksi sen naulaus kattoristikkoon olisi parannus tuulikuormaa vastaan.

Kaikki yllä arvailua ja ammattilainen laittas ton kyllä erikohtaan eli varmistaisi kiinnityksen päädyn pystyrunkoon.
=> voi tosiaa olla työnaikainentuki ton päätyräystäs elementin asennusta varten.
Toi leikkaus ollee juuri tosta kohtaa (jos valokuvan vas.puolella on päätyräystäs)
=> tuota vaakatukea kuvanmukaisesti ele ole asennettu. Kun naulaat ton koolinkin pään, se toiminee vaakatukena yhdessä katon ruodelaudoitusten kanssa

 

[N1kkel]

Onko Tikkurilan Lujalle jotain edullisempaa vaihtoehtoa, joka soveltuisi kosteaan tilaan (kodinhoitohuone)?

 

[N1kkel]

Lattialämmityksen jakotukki on alakaapin sisällä. Pitääkö huolestua, kun kaapissa haisee oudolta ja näyttää tältä? Onkohan tuolla ollut joskus kosteusvaurio, kun näkyy noin paljon pintaruostetta?

Meinasin ainakin laittaa vuotohälyttimen tuonne alle.

 

[taski]

Minusta näyttää vain hikoilleen putken pintaruosteelta...?

 

[Zigh]

Lämmitysjärjestelmän putken ei kyllä pitäisi hikoilla. Mutta paineiden pysymisestähän sen näkee vuotaako jostain.

 

[stool]

Mitä raati sanoo, kuinka paljon pitää huolestua ja mitä toimenpiteitä aiheuttaa haljennut laatta kylpyhuoneessa? Huomasin nimittäin juuri, että yksi n. 10x10 cm lattialaatta pesutilassa on keskelta siististi halki. En ole ainakaan huomannut, että siihen olisi mitään osunut/tippunut, mutta onhan sekin mahdollista lapsiperheessä. Enkä tiedä koska on haljennut, koska ei tuo halkeama kovin helposti osu silmään. Laatta ei ole ihan suihkun tai lattiakaivon vieressä, mutta kyllä siihenkin satunnaisesti roiskeita tulee. Kyseessä v. 2019 valmistunut pientalo, joten sinänsä rakenteiden pitäisi olla muuten hyvässä kunnossa.

 

[T. S]

Mitä raati sanoo, kuinka paljon pitää huolestua ja mitä toimenpiteitä aiheuttaa haljennut laatta kylpyhuoneessa? Huomasin nimittäin juuri, että yksi n. 10x10 cm lattialaatta pesutilassa on keskelta siististi halki. En ole ainakaan huomannut, että siihen olisi mitään osunut/tippunut, mutta onhan sekin mahdollista lapsiperheessä. Enkä tiedä koska on haljennut, koska ei tuo halkeama kovin helposti osu silmään. Laatta ei ole ihan suihkun tai lattiakaivon vieressä, mutta kyllä siihenkin satunnaisesti roiskeita tulee. Kyseessä v. 2019 valmistunut pientalo, joten sinänsä rakenteiden pitäisi olla muuten hyvässä kunnossa.

Haljennut laatta on plkästään kosmeettinen haitta. Vedeneritys + lattialämmitys hallitsee kylppärin lattian kosteuksia. Vesi läpäisee laastinkin.

 

[Zigh]

Mitä raati sanoo, kuinka paljon pitää huolestua ja mitä toimenpiteitä aiheuttaa haljennut laatta kylpyhuoneessa? Huomasin nimittäin juuri, että yksi n. 10x10 cm lattialaatta pesutilassa on keskelta siististi halki. En ole ainakaan huomannut, että siihen olisi mitään osunut/tippunut, mutta onhan sekin mahdollista lapsiperheessä. Enkä tiedä koska on haljennut, koska ei tuo halkeama kovin helposti osu silmään. Laatta ei ole ihan suihkun tai lattiakaivon vieressä, mutta kyllä siihenkin satunnaisesti roiskeita tulee. Kyseessä v. 2019 valmistunut pientalo, joten sinänsä rakenteiden pitäisi olla muuten hyvässä kunnossa.

No ei kannata huolestua eikä aiheuta mitään toimenpiteitä. Vesieriste lienee alla kuitenkin kunnossa. Jos niitä laattoja halkeaisi useita jonossa samasta kohtaa, niin sitten ehkä voisi huolestua.

 

[N1kkel]

Lämmitysjärjestelmän putken ei kyllä pitäisi hikoilla. Mutta paineiden pysymisestähän sen näkee vuotaako jostain.

Kuuluuko kylmävesiputken liitoksen hikoilla kesällä?

 

[jetblack]

Kuuluuko kylmävesiputken liitoksen hikoilla kesällä?

kuuluu.

 

[Vertigo]

Asunnon ikkunoissa olevat salvat/lukkomekanismit tuntuu muutamassa(selkeästi useimmin avatussa) ikkunassa jumittavan auki asentoonsa ja niitä on hankala saada kiinni, ikäänkuin mekanismi olisi jotenkin kulunut ja ylin salpa kanittaisi jotakin reunaa vasten, rasvaaminen pintapuolisesti ei tuntuisi vaikuttavan. Tuo mekanismi olisi kaiketi suht helposti irroitettavissa(muutamalla ruuvilla) ja vaihdettavissa, mutta mahtaako tuollaiset olla jotakin standardikamaa ja saisko tällaiselle jostakin suoraa "drop in replacementin"?

Ko. mekanismi on ikkunan reunasta mitattuna 1400mm pitkä, 12mm leveä ja siinä on kolme salpaa. Purkamatta en löytänyt muita speksejä kuin "Primo" joka on stanssattu alimman salvan kohtaan. Kuva alla...

Eli minkälaisella taikasanalla tuollaista mekanismia kannattaa lähteä internetseistä metsästämään, tai onko vastaavia jossakin kaupassa helposti saatavilla ja onko noi kuinka standardikamaa vai onko noissa enemmänkin variaatiota?

 

[kajakkivajakki]

Eli minkälaisella taikasanalla tuollaista mekanismia kannattaa lähteä internetseistä metsästämään, tai onko vastaavia jossakin kaupassa helposti saatavilla ja onko noi kuinka standardikamaa vai onko noissa enemmänkin variaatiota?

Pitkäsalpa on se taikasana:

Ikkunan pitkäsalpa 3 telkeä / 8 mm

Ikkunatuotteet kuten ikkunalukko, pitkäsalpa, ikkunanasalpa valikoimissamme. Tutustu ja tilaa helposti Pisla-verkkokaupasta!

www.pisla.fi

Edit: Mittakuva:

 

[Kingofflies]

Asunnon ikkunoissa olevat salvat/lukkomekanismit tuntuu muutamassa(selkeästi useimmin avatussa) ikkunassa jumittavan auki asentoonsa ja niitä on hankala saada kiinni, ikäänkuin mekanismi olisi jotenkin kulunut ja ylin salpa kanittaisi jotakin reunaa vasten, rasvaaminen pintapuolisesti ei tuntuisi vaikuttavan. Tuo mekanismi olisi kaiketi suht helposti irroitettavissa(muutamalla ruuvilla) ja vaihdettavissa, mutta mahtaako tuollaiset olla jotakin standardikamaa ja saisko tällaiselle jostakin suoraa "drop in replacementin"?

Ko. mekanismi on ikkunan reunasta mitattuna 1400mm pitkä, 12mm leveä ja siinä on kolme salpaa. Purkamatta en löytänyt muita speksejä kuin "Primo" joka on stanssattu alimman salvan kohtaan. Kuva alla...

Eli minkälaisella taikasanalla tuollaista mekanismia kannattaa lähteä internetseistä metsästämään, tai onko vastaavia jossakin kaupassa helposti saatavilla ja onko noi kuinka standardikamaa vai onko noissa enemmänkin variaatiota?

Itsellä oli samaa vikaa. Otin irti ja ennen rasvausta putsasin sen jollain liuottimella, että vanhat töhnät lähti pois. Tämän jälkeen toimi kuin uutena. Voisikohan perusteellinen putsaus ennen rasvausta auttaa sinulla?

 

[Vertigo]

Mjoo, en ole vielä kerinnyt siihen pisteeseen asti että olisin kerinnyt kokonaan irroittamaan, mutta katsoin että noita saa uutenakin vajaalla parilla kympillä niin siihen rahaan ei taida viitsiä kovin isoa fiksailusavottaa ruveta askartelemaan kun tässä on vielä vähän kaikenlaista muutakin kesken

Lisäksi mitä päällisin puolin näkee, niin tuossa mikä pahiten jumittaa näyttäisi ylin salpa painaneen tuota runkoa vasten, mikä on sitten vääntynyt ulospäin, eli oletettavasti salvan "sarana" on kulunut ja itse salpa pääsee ottamaan runkoon kiinni ja kanittaa sitä vasten, eli tuskin putsailut ja rasvailut auttaa suuremmin. Ajattelin koittaa yhden kuitenkin avata tässä jahka kerkiää ja tilata sitten uusia tarpeellisen määrän...

 

[Kingofflies]

Mjoo, en ole vielä kerinnyt siihen pisteeseen asti että olisin kerinnyt kokonaan irroittamaan, mutta katsoin että noita saa uutenakin vajaalla parilla kympillä niin siihen rahaan ei taida viitsiä kovin isoa fiksailusavottaa ruveta askartelemaan kun tässä on vielä vähän kaikenlaista muutakin kesken

Lisäksi mitä päällisin puolin näkee, niin tuossa mikä pahiten jumittaa näyttäisi ylin salpa painaneen tuota runkoa vasten, mikä on sitten vääntynyt ulospäin, eli oletettavasti salvan "sarana" on kulunut ja itse salpa pääsee ottamaan runkoon kiinni ja kanittaa sitä vasten, eli tuskin putsailut ja rasvailut auttaa suuremmin. Ajattelin koittaa yhden kuitenkin avata tässä jahka kerkiää ja tilata sitten uusia tarpeellisen määrän...

En väitä, että sinulla sama vika, mutta tutulta kuulostaa. Minullakin kanitti salpa runkoon, mutta se johtui siitä, että nivelet ei olleet riittävän notkeat. Eipä nuo paljoa maksa, mutta olikohan mulla vaikeuksia löytää oikeaa kokoa vai olinko sitten laiska tilaamaan/hakemaan kaupasta. En muista.
Eipä tuossa putsauksessa ja rasvauksessa mennyt kuin 5 minsaa.

 

[1518964]

Itsellä samaa salpaa takaovissa. Keväisin reilusti aseöljyä mekanismiin purkamatta ja takertelut pysyneet pois.

 

[hyperstaattinen]

Pyydän ajatuksia remontin rajaamisen kanssa.

Kohde on omakotitalo, jossa teemme parhaillaan eteiseen ja olohuoneeseen pintaremonttia. Remontin yhteydessä minulla on ajatus laittaa ruiskurapatun kipsilevykaton pintaan panelointi (ohut mdf-paneeli) ja varjolistat kiertämään reunoissa. Haluan paneloida katon, koska talon elämisen myötä katon kipsilevyjen saumat ovat ovat tulleet monin paikoin näkyviin rappauksen läpi.

Työajatuksena on, että hion rappauspinnan kevyesti tasaiseksi, jotta rappauksen isoimmat patit poistuvat ja katosta tulee riittävän tasainen paneeliasennukselle. Kiinnitän paneelin suoraan kipsilevypintaan ilman koolausta, jotta huonetilat eivät juurikaan madaltuisi ja kattorasioiden sekä IV-puhaltajan paikoilleenasentamiseen ei tarvitsis käyttää korokepaloja. Paneloinnin hankaluutena on remontin osittaminen, kun keittiön katto on yhtenäinen eteisen katon kanssa. Keittiöremontti on suunnitteilla tulevaisuudessa, mutta vielä määrittelemättömän ajan päästä. Kuinka toteuttaisin rajakohdan eteisen ja keittiön välillä. Kattoon en välttämättä haluaisi tehdä saumalistaa, jos ei ole aivan välttämätöntä.

Itse näen neljä skenaariota, joista ensimmäinen on itselleni mieluisin ja mahdollisesti vieläpä toteutuskelpoinen:

• Hion OH+ET katon tasaiseksi nyt ja pyrin tekemään paneloinnin rajapintaan pykällytettynä siten, että pääsen jatkamaan paneelin kanssa keittiöön, kun keittiöremontin aika on. (Katon peneelointi jää kesken, joten se kannustaa keittiöremontin edistämistä. Pystyykö paneeleita asentamaan jälkikäteen toistensa väliin?)
• Hion OH + ET + K katon tasaiseksi nyt ja teen paneeloinnin valmiiksi koko kattoalalle. Tämä olisi hankalaa, kun keittiö pitäisi tyhjentää mahdollisimman tyhjäksi ja suojata mahdollisuuksien mukaan pölyltä. Hionta keittiön yläkaappien päältä onnistunee tarvittavalla tarkkuudella, mutta kattopaneelien ja varjolistan kiinnitys ei onnistu kyllä mitenkään järjellisesti.
• Hion OH + ET nyt. Hion ja asennan kattopaneelit koko kattoon vasta keittiöremontin yhteydessä. Tämä lienee typerin toteutustapa-ajatus, sillä tällä toteutustavalla tulee vastaan vasta remontoidun ja jo kalustetun ison tilan mööpelivalssi, kun tavaroita pitää siirtää paneeloinnin edestä. Lisäksi eteisessä, tuulikaapin oven yläpuolella on ILP:n sisäyksikkö, jonka kohdalle paneelointi pitää kuitenkin tehdä ennen kuin sisäyksikkö asennetaan takaisin (poistettu remontin tieltä).
• Teen katot vaiheissa ja hyväksyn kulkuaukossa vinottain menevän saumalistan.

 

[Lumimies]

Itse varmaan ottaisen sen kipsilevyn katosta pois ja tekisin koko alueen kerralla vaikka olisi jonkin verran hankaluuksia

 

[Zigh]

Lisävaihtoehto: Teet siihen keittiön kulkuaukon yläreunaan koteloinnin joka erottaa sisäkatot toisistaan.

En ole ammattilainen, mutta ihan amarööriremppaajan korvaan tuo rappauksen hiominen ja paneelien asennus suoraan kipsilevyjen pintaan kuulostaa aika tuhoon tuomitulta idealta.

 

[hyperstaattinen]

Koolauksen tekeminen, matalankin, on teknisesti mahdollista, mutta en osaa nähdä sille eristystä tarvetta. Kipsilevyä ei voi poistaa, se on osa yläpohjan jäykistävää rakennetta.

Kotelo kulkuaukossa toki toimisi tilanjakajana kattopintojen osalta.

 

[latzka]

Itsellä samaa salpaa takaovissa. Keväisin reilusti aseöljyä mekanismiin purkamatta ja takertelut pysyneet pois.

Tätä olin ehdottamassa itsekin. Tässäkin tönössä sai ensimmäisellä kerralla muutamaa ikkunaa avata hampaat irvessä lukon halkeamista peläten. Aukesi kuitenkin ja kunnolla aseöljyä joka paikkaan + hetki renkutusta ja nyt aukeaa melkein yhdellä sormella taas.

 

[tietokonerikki]

Pyydän ajatuksia remontin rajaamisen kanssa.

Kohde on omakotitalo, jossa teemme parhaillaan eteiseen ja olohuoneeseen pintaremonttia. Remontin yhteydessä minulla on ajatus laittaa ruiskurapatun kipsilevykaton pintaan panelointi (ohut mdf-paneeli) ja varjolistat kiertämään reunoissa. Haluan paneloida katon, koska talon elämisen myötä katon kipsilevyjen saumat ovat ovat tulleet monin paikoin näkyviin rappauksen läpi.

Työajatuksena on, että hion rappauspinnan kevyesti tasaiseksi, jotta rappauksen isoimmat patit poistuvat ja katosta tulee riittävän tasainen paneeliasennukselle. Kiinnitän paneelin suoraan kipsilevypintaan ilman koolausta, jotta huonetilat eivät juurikaan madaltuisi ja kattorasioiden sekä IV-puhaltajan paikoilleenasentamiseen ei tarvitsis käyttää korokepaloja. Paneloinnin hankaluutena on remontin osittaminen, kun keittiön katto on yhtenäinen eteisen katon kanssa. Keittiöremontti on suunnitteilla tulevaisuudessa, mutta vielä määrittelemättömän ajan päästä. Kuinka toteuttaisin rajakohdan eteisen ja keittiön välillä. Kattoon en välttämättä haluaisi tehdä saumalistaa, jos ei ole aivan välttämätöntä.

Itse näen neljä skenaariota, joista ensimmäinen on itselleni mieluisin ja mahdollisesti vieläpä toteutuskelpoinen:

• Hion OH+ET katon tasaiseksi nyt ja pyrin tekemään paneloinnin rajapintaan pykällytettynä siten, että pääsen jatkamaan paneelin kanssa keittiöön, kun keittiöremontin aika on. (Katon peneelointi jää kesken, joten se kannustaa keittiöremontin edistämistä. Pystyykö paneeleita asentamaan jälkikäteen toistensa väliin?)
• Hion OH + ET + K katon tasaiseksi nyt ja teen paneeloinnin valmiiksi koko kattoalalle. Tämä olisi hankalaa, kun keittiö pitäisi tyhjentää mahdollisimman tyhjäksi ja suojata mahdollisuuksien mukaan pölyltä. Hionta keittiön yläkaappien päältä onnistunee tarvittavalla tarkkuudella, mutta kattopaneelien ja varjolistan kiinnitys ei onnistu kyllä mitenkään järjellisesti.
• Hion OH + ET nyt. Hion ja asennan kattopaneelit koko kattoon vasta keittiöremontin yhteydessä. Tämä lienee typerin toteutustapa-ajatus, sillä tällä toteutustavalla tulee vastaan vasta remontoidun ja jo kalustetun ison tilan mööpelivalssi, kun tavaroita pitää siirtää paneeloinnin edestä. Lisäksi eteisessä, tuulikaapin oven yläpuolella on ILP:n sisäyksikkö, jonka kohdalle paneelointi pitää kuitenkin tehdä ennen kuin sisäyksikkö asennetaan takaisin (poistettu remontin tieltä).
• Teen katot vaiheissa ja hyväksyn kulkuaukossa vinottain menevän saumalistan.

Minä jättäisin (onkin näin) kipsilevyn katon alle. Se toimii siinä "lisäpaloturvana" sekä vaimentaa ääniä. Oletan "rappauksesi" olevan ruiskutasoitetta
=> luulen sen olevan sen verran "tasainen ruiskutus", että pontanun laudan voisi laittaa sen päälle suoraan, kunhan ensin selvitätä miten sen kipsilevyn katon koolaus kulkee ja miten siihen paneelin voi kiinnittää pitkillä nauloilla? Esim. paneelin piilokiinnikkeiden avulla.

 

[ZZRX]

Pyydän ajatuksia remontin rajaamisen kanssa.

Kohde on omakotitalo, jossa teemme parhaillaan eteiseen ja olohuoneeseen pintaremonttia. Remontin yhteydessä minulla on ajatus laittaa ruiskurapatun kipsilevykaton pintaan panelointi (ohut mdf-paneeli) ja varjolistat kiertämään reunoissa. Haluan paneloida katon, koska talon elämisen myötä katon kipsilevyjen saumat ovat ovat tulleet monin paikoin näkyviin rappauksen läpi.

Työajatuksena on, että hion rappauspinnan kevyesti tasaiseksi, jotta rappauksen isoimmat patit poistuvat ja katosta tulee riittävän tasainen paneeliasennukselle. Kiinnitän paneelin suoraan kipsilevypintaan ilman koolausta, jotta huonetilat eivät juurikaan madaltuisi ja kattorasioiden sekä IV-puhaltajan paikoilleenasentamiseen ei tarvitsis käyttää korokepaloja. Paneloinnin hankaluutena on remontin osittaminen, kun keittiön katto on yhtenäinen eteisen katon kanssa. Keittiöremontti on suunnitteilla tulevaisuudessa, mutta vielä määrittelemättömän ajan päästä. Kuinka toteuttaisin rajakohdan eteisen ja keittiön välillä. Kattoon en välttämättä haluaisi tehdä saumalistaa, jos ei ole aivan välttämätöntä.

Itse näen neljä skenaariota, joista ensimmäinen on itselleni mieluisin ja mahdollisesti vieläpä toteutuskelpoinen:

• Hion OH+ET katon tasaiseksi nyt ja pyrin tekemään paneloinnin rajapintaan pykällytettynä siten, että pääsen jatkamaan paneelin kanssa keittiöön, kun keittiöremontin aika on. (Katon peneelointi jää kesken, joten se kannustaa keittiöremontin edistämistä. Pystyykö paneeleita asentamaan jälkikäteen toistensa väliin?)
• Hion OH + ET + K katon tasaiseksi nyt ja teen paneeloinnin valmiiksi koko kattoalalle. Tämä olisi hankalaa, kun keittiö pitäisi tyhjentää mahdollisimman tyhjäksi ja suojata mahdollisuuksien mukaan pölyltä. Hionta keittiön yläkaappien päältä onnistunee tarvittavalla tarkkuudella, mutta kattopaneelien ja varjolistan kiinnitys ei onnistu kyllä mitenkään järjellisesti.
• Hion OH + ET nyt. Hion ja asennan kattopaneelit koko kattoon vasta keittiöremontin yhteydessä. Tämä lienee typerin toteutustapa-ajatus, sillä tällä toteutustavalla tulee vastaan vasta remontoidun ja jo kalustetun ison tilan mööpelivalssi, kun tavaroita pitää siirtää paneeloinnin edestä. Lisäksi eteisessä, tuulikaapin oven yläpuolella on ILP:n sisäyksikkö, jonka kohdalle paneelointi pitää kuitenkin tehdä ennen kuin sisäyksikkö asennetaan takaisin (poistettu remontin tieltä).
• Teen katot vaiheissa ja hyväksyn kulkuaukossa vinottain menevän saumalistan.

Kyllä tuon pitäisi pystyä tekemään osissa. Paneloit tuohon keittiön seinälinjaan asti täysillä riveillä. Sen jälkeen aloitat oikeasta reunasta ja porrastat tuon keittiön oviaukon kohdan jolloin paneloinnin jatkaminen keittiöön onnistuu.

Kipsilevyjen tasaisuus ratkaisee voiko paneelit kiinnittää suoraan kipsilevyn läpi koolauksiin.

Ongelmakohtia voi olla isot heitot katossa. Lisäksi joudut etsimään koolaukset jotta tiedät mihin kiinnittää paneelit. Kiinnitykseen käytetään hakasnaulainta ja riittävän pitkiä hakasia että yltää koolauksiin. (Ei liian pitkiä ettei sähköihin osu) Roiskerappauksen saa luultavasti tasaiseksi tasoitelastalla raaputtamalla olettaen ettei kattoa ole maalattu.

Hieman työläshän tuo tapa on, mutta saattaa olla testaamisen arvoinen jos jokainen sentti huonekorkeudessa ratkaisee.

 

[tietokonerikki]

Kyllä tuon pitäisi pystyä tekemään osissa. Paneloit tuohon keittiön seinälinjaan asti täysillä riveillä. Sen jälkeen aloitat oikeasta reunasta ja porrastat tuon keittiön oviaukon kohdan jolloin paneloinnin jatkaminen keittiöön onnistuu.

Kipsilevyjen tasaisuus ratkaisee voiko paneelit kiinnittää suoraan kipsilevyn läpi koolauksiin.

Ongelmakohtia voi olla isot heitot katossa. Lisäksi joudut etsimään koolaukset jotta tiedät mihin kiinnittää paneelit. Kiinnitykseen käytetään hakasnaulainta ja riittävän pitkiä hakasia että yltää koolauksiin. (Ei liian pitkiä ettei sähköihin osu) Roiskerappauksen saa luultavasti tasaiseksi tasoitelastalla raaputtamalla olettaen ettei kattoa ole maalattu.

Hieman työläshän tuo tapa on, mutta saattaa olla testaamisen arvoinen jos jokainen sentti huonekorkeudessa ratkaisee.

Ne koholla olevat roisketasoitepinnat ja laudan pontti pitävät laudan "tasaisena" jotka "roikkuvat" naulojen varassa. Lauta elää kosteuden mukaan, joten se katto ei kuitenkaan täysin tasainen ole. Yleensä kipsilevykatot ovat riittävän tasaisia paneloitaviksi, tarvittaessa voi sitten laittaa jotain kavalevynpalaa yms. väliin
Mutta muuten samaa mieltä, ja halutessaan voinee lastalla pyyhkäistä tasoitteiden huiput pois. N. 2cm huonekorkeudesta pois ei kyllä pitäisi merkitä mitään, yleensä meillä huonekorkeus n. 2400mm.
- ei toi nyt niin hirveän työläs ole ja tosiaan itse jättäisin kipsilevyn, vaikka se "vaatii" sähkörasioihin korotusrenkaat mahdollisesti myös iv-venttiileihin?
=> Parempi palosuojaus ja äänieristys tekemättä juuri mitään.

 

[ZZRX]

Ne koholla olevat roisketasoitepinnat ja laudan pontti pitävät laudan "tasaisena" jotka "roikkuvat" naulojen varassa. Lauta elää kosteuden mukaan, joten se katto ei kuitenkaan täysin tasainen ole. Yleensä kipsilevykatot ovat riittävän tasaisia paneloitaviksi, tarvittaessa voi sitten laittaa jotain kavalevynpalaa yms. väliin
Mutta muuten samaa mieltä, ja halutessaan voinee lastalla pyyhkäistä tasoitteiden huiput pois. N. 2cm huonekorkeudesta pois ei kyllä pitäisi merkitä mitään, yleensä meillä huonekorkeus n. 2400mm.
- ei toi nyt niin hirveän työläs ole ja tosiaan itse jättäisin kipsilevyn, vaikka se "vaatii" sähkörasioihin korotusrenkaat mahdollisesti myös iv-venttiileihin?
=> Parempi palosuojaus ja äänieristys tekemättä juuri mitään.

Tuolla oli jo muutenkin mainittu ettei kipsilevyjä voi poistaa kun ne on jäykistävä rakenne...

 

[tietokonerikki]

Tuolla oli jo muutenkin mainittu ettei kipsilevyjä voi poistaa kun ne on jäykistävä rakenne...

Mä luulen, että noissa koolaus (oletan sen olevan kiinni kattotuoleissa) toimii jäykistävänä rakenteena sekä toi paneelikin jäykistää (kiertymistä vastaan) rakennetta kunhan sen kiinnittää kunnolla.
Mutta silti jättäisin ton kipsilevyn purkamattta

 

[ZZRX]

Mä luulen, että noissa koolaus (oletan sen olevan kiinni kattotuoleissa) toimii jäykistävänä rakenteena sekä toi paneelikin jäykistää (kiertymistä vastaan) rakennetta kunhan sen kiinnittää kunnolla.
Mutta silti jättäisin ton kipsilevyn purkamattta

Eipä tuo ole mikään luulon asia. Se näkyy kyllä ihan rakennekuvista. Kastelli ainakin on käyttänyt tuota rakennetta jossa jäykistys tehdään katon kipsilevyillä.

 

[hyperstaattinen]

Kiitoksia kommenteista ja ajatuksista. Tässä vielä muutamia ajatuksia mitä keskustelujen pohjalta tuli mieleeni.

En tosiaan itse näe tarvetta, miksi paneelit pitäisi koolata irti kipsilevypinnasta. Rakenneilmaisimella löydän katosta kipsilevyjen alla olevat koolauslinjat, johon saan paneelin kiinnitettyä. Ritsilangalla saan merkittyä löytämäni koolauslinjat kattoon ja tiedän tasan tarkkaan, mihin voin paneelit kiinnittää. Koolauksen ymmärrän, jos on tarve siirtää kattorasioiden paikkoja, jolloin sähköjohdotus on helppo toteuttaa ristiinkoolatuksen joukossa.

Ruiskutasoituksen, kuten joku oikean termin käytöstä mainitsi, hiominen oli siksi ensimmäisenä mielessäni, että minulla on käytössä seinä- ja kattohiomakone, "kirahvi", jonka kanssa saisin silpaistua tasoitteen huiput pois uskoakseni melko helposti, nopeasti ja toivottavasti pölyttömästi. Vinkki lastan kanssa raaputtamisesta on myös oikein pätevä. Se ei varmasti pölise ihan mahdottomia, mutta tasoitemurua varisee senkin edestä. Pitää kokeilla molempia tapoja pienelle alueelle ja sen jälkeen katsoa, kumpi keinoista olisi parempi.

@ZZRX, onko sinulla kokemusta kattopaneelien kiinnittämisestä? Puhuit hakasnaulaimesta, mutta käykö tavanomainen dyckert-naulain, vai ampuuko dyckert-naulain naulat ohuen mdf-paneelin pontin läpi?

Kipsilevypinnasta alakatossa:
Kuten @tietokonerikki mainitsitkin, kipsilevykatto toimii ääntä eristävänä massana yläpohjassa ja tietysti osaltaan parantaa palosuojausta. Mikään paloluokiteltu rakenne kipsilevykatto ei talossamme kuitenkaan ole, sillä yläpohjan ontelotilan (kattoristikot ja puhallusvillatila) ja huonetilan välille ei ole osoitettu palo-osastoa. Mutta tietysti palomattomat rakenteet (joskin kattorasioiden ja IV-kanavien kohdalta rei'itetyt), hidastavat mahdollisen tulipalon leviämistä.

Monissa puurunkoisissa pientaloissa, kuten meidän talossamme, yläpohjan tasojäykistys tuulikuormia vastaan toteutetaan kipsilevyttämällä kattoristikoiden alapaarretaso kokonaisuudessaan yhtenäiseksi levykentäksi. Tällä levykentällä rakennukseen kohdistuvat tuulikuormat siirretään rakennuksen jäykistäville seinille, joita useimmiten ovat ulkoseinät. Toki tasojäykistykseen löytyy muitakin tapoja, mm. kattoristikon alapaarteen vinolaudoitus, jolloin mahdollinen kipsilevy toimii pelkästään alaslaskuna yhtenäisen kattopinnan luomiseksi.