Ainiin, nyt kun Optima on taloudesta poistunut, voisi jonkinlaisen post mortemin kokemuksista ja kuluista kirjoittaa, josko siitä joku jotain hyötyisi.
---
Perustiedot
Eli syyskuussa 2023 taloon tuli 108 tkm rullattu vuosimallin 2019 faceliftattu Kia Optima PHEV - farkku Business Luxury varusteilla. Hierovia penkkejä ei ollut, mutta muuten oli suunnilleen kaikki mahdolliset varusteet, ajoavustimet, vimpaimet ja vipstaakit mitä autoon ylipäätään saa. Oston jälkeen kävi ilmi, että autossa oli vielä tehdasasenteinen Eberikin, josta myyjäkään ei ollut tietoinen. Pienen kikkailun jälkeen sain kaivettua sen IMEI-koodin esiin ja aktivoitua äppskikäytön ja täytyy sanoa, että Eber oli kyllä tämän auton kanssa erittäin hyvä varuste ja en missään nimessä hommaisi tuollaista ilman Eberiä tai Webastoa. Auto oli Ruotsista uitettu liisari.
Hankinta
Auton ostokokemus oli kokonaisuutena vähemmän loistava. Auto myytiin "merkkihuollettuna", johon yleensä sisältyy vahva implikaatio siitä, että auto tosiaan on huollettu pelkästään merkkihuollossa ja huolto-ohjelmaa noudattaen. Noin kolme viikkoa oston jälkeen tulin vasta tarkastaneeksi kriittisemmällä silmällä huoltokirjan (tämän ketjun innoittamana!) ja huomasin, että heti pari ensimmäistä määräaikaishuoltoa oli vedetty pitkäksi ja viimeisimmästä huoltokäynnistä puuttui virallinen leima, eli jossain maahantuojan pajalla varmaan käytetty vaan. Noh, Kiallahan tämä tarkoittaa, että auton pitkän 7v / 150 tkm tehdastakuu on muilta kuin suurjänniteakun osalta kaput, mikä oli varsin vittumainen asia huomata. Tästä sitten myyjäliikettä reklamoin ja pitkän väännön jälkeen sain 1000€ hinnanalennuksen autolle. Myyjä sanoi molempien rengassarjojen olevan hyvässä kunnossa, mutta kun vaihdoin talvirenkaat alle, huomasin niiden olevan aivan kammottavassa kunnossa ja renkaiden kamaluutta vielä korosti se, että muutenkin painava plugari oli vielä akun sijoittelun takia hieman takapainoinen. Tästä en kuitenkaan jaksanut enää alkaa vääntämään.
Yleinen ajokokemus
Noh, sitten kun tilalle vaihtui uudet testivoittaja-nastat, päästiin auton kanssa elämään ja pääosin elämä sujui oikein hyvin. Äänieristys oli hieman heikko, mutta muuten auto oli erittäin mukava kulkine, joka palveli oikein mainiosti meidän ajotarpeissa. Kaikki kontrollit ja ajoavustimet toimi johdonmukaisesti ja tykkäsin erityisesti Kian kaistallapitoavustimesta, joka pystyi kyllä periaatteessa ajamaan itsekseen kilometritolkulla, mutta oli kuitenkin normaaliajossa varsin huomaamaton, eikä pistänyt liikaa hanttiin tai piipittänyt mitään turhia. Tilalle tulleen Volvon pilot assist on minusta paljon huonompi, koska se saattaa esim. motariliittymien kohdalla tempaista aika voimakkaasti liitymän suuntaan ja muutenkin yrittää jyrätä turhan vahvasti kuskin vision päälle. Kian adaptiivinen vakkari oli muuten hyvä ja toimi täysin moitteettomasti, mutta kauimmainenkin etäisyysasetus oli varsinkin motarivauhdeissa himppusen liian lyhyt omaan makuun. Autossa oli mielestäni hyvät valot. Lähivalot olivat kääntyvät ja kaukovaloautomatiikka toimi moitteettomasti.
Plugarina autossa ärsytti hieman tuo jo mainittu taipumus käynnistellä polttomoottoria "turhaan" koska Kiassa ei ole mitään sähkövastuksia saati lämpöpumppua kabiinin lämmittämiseen, vaan lämpö tehdään polttomoottoria pyörittämällä. Jos tiesi ajavansa vain lyhyen matkan ja pakkasta ei ollut muutamaa astetta enempää, käynnistymisen pystyi kuitenkin estämään laittamalla ilmastoinnin pois päältä. Noin muutoin auton plugaritoiminta oli moitteetonta. Auto näytti maksimisähkörangeksi 60 km ja kesäkeleillä matalahkoissa nopeuksissa tämä toteutukin varsin helposti. Sähkömoottorin ansiosta liikelle lähtiessä ja muutenkin matalammissa nopeuksissa auto tuntui paljon paperitehojaan pirteämmältä, mutta kovemmissa vauhdeissa tehojen suhteellinen vähyys suhteessa auton painoon kyllä tuntui. Yleisesti ottaen polttiksen ja sähkömoottorien yhteistoiminta oli kuitenkin täysin saumatonta, eikä mitään ihmeempiä töksähtelyjä tai muita tullut.
Talviautona tuo oli Eberin ansiosta varsin hyvä. Lämpöä piisasi, eikä liikellelähdön kanssa ollut kovimmillakaan pakkasilla minkäänlaista ongelmaa.
Käytännöllisyys
Kian kontti oli tuon kokoluokan autoksi suhteellisen pieni akun viemän tilan vuoksi, mutta pärjättiin kuitenkin nelihenkisenä perheenä sen kanssa ihan ok, koska tarvittaessa kontin pystyi integroidun "koiraverkon" ansiosta lastaamaan kattoa myöten. Sisätilat autossa oli todella hyvät, kuten lähemmäs viisimetriseltä autolta voi odottaakin. Lastenistuimet mahtui heittämällä taakse siten, että etupenkille jäi vielä reippaasti tilaa. Autossa oli koukku ja se selvisi kevyistä vetotehtävistään kohtuullisesti. Pääosin heitin vaan lyhyitä matalan nopeuden reissuja kevyt venetraileri perässä, mutta pari pidempää reissua traikun kanssa kovemmissa vauhdeissa olivat kyllä vähän tuskaisen oloisia ja auto huusi aika ikävän kovilla kierroksilla varsinkin motarinopeuksissa.
Parkkitutkat ja kamerat olivat varsin hyvät ja niiden avulla ison auton pyörittely oli helppoa. Pimeässä tosin peruutuskamerasta loppui valoteho aika pahasti kesken ja kuva oli rakeista mössöä. Kurakeleillä kameroilla ei tehnyt mitään ja auto olisi epätoivoisesti kaivannut pesuria takakameralle.
Huollot ja viat
Kian 15 tkm / 12kk huoltoväli tarkoitti, että meidän lyhyehkön omistuksen aikana auto ehti käydä määräaikaishuollossa kahdesti. Hinnaltaan huollot olivat 400€ ja 600€, koska käytin auton merkkihuollossa vaikka tehdastakuu olikin jo rauennut. Päätös käyttää merkkihuoltoa osoittautui melkoiseksi onnenkantamoiseksi, sillä vaikka meidän 16 kk omistusajasta ensimmäiset 15 olivat varsin huolettomia, tässä loppuvuodesta auto
alkoi herjaamaan hybridijärjestelmän vikaa. Aluksi tuo lähti uudelleenkäynnistyksen myötä pois päältä, mutta pari päivä herjan ensimmäistä kertaa ilmaannuttua auto jätti vaimon tien päälle. Tehot vaan hävisivät, eikä vika enää poistunut uudelleenkäynnistyksellä. Se onnekas osuus tarinassa oli se, että merkkihuollon käyttämisen ansiosta meillä oli Kian tiepalvelu käytössä, jonka avulla auto hinattiin ilmaiseksi pajalle ja vaikka olin kuvitellut tehdastakuun menneen, niin loppuviimein tuo vika (johtui ilmeisesti viallisesta syylarin vesipumpusta) meni kuin menikin takuun piikkiin, enkä joutunut itse maksamaan senttiäkään. Uuden vesipumpun jälkeen autolla ajettiin vielä lähemmäs 1000 km, eikä vika enää palannut.
Käyttökustannukset
Vaimo ajaa meillä eniten, pääosin hänen ajonsa ovat pääkaupunkiseutua ristiinrastiin ajamista, yleensä n. 50-100 km päivässä. Tämä tarkoitti, että joinakin päivinä päivän ajot meni kokonaisuudessaan sähköllä, mutta yleensä iltapäivät mentiin jo polttiksella. Maantieajossa kulutukset olivat yllättävän maltillisia. Ajetaan usein PKS-JKL väliä mummolareissujen takia ja vaikka matkasta yli puolet on motaria, keskikulutukset tuolle pätkälle edestakas olivat vähän päälle viidessa litrassa.
Kokonaisuudessaan ajotietokoneen mukaan meidän omistusajalta polttoaineen keskikulutus oli
3.9 L / 100 km. Auto oli yleensä latauksessa joka yö ja älymittarin mukaan meidän omistusaikana autoon meni yhteensä 2500 kWh sähköä. Tästä saadaan sähkön osalta kokonaiskulutukseksi
10.5 kWh/100 km. Tästä voidaan laskea, että polttoaineeseen meni meidän omistusaikana (1.8€/L keskihinnalla)
1677€ ja sähköön (8 c/kWh keskihinnalla) aika tasan
200€, eli yhteensä liike-energiaan kului
1877€ tai
8 c/km.
Autolla oli hankittaessa ajettu 108 300 km ja se maksoi (hinnanalennuksen jälkeen) 20 900€. Myydessä lasissa oli 133 200 km ja vaihtohyvitys oli 15 500€. Kilometrejä kertyi siis 23 900 km ja auton kokonaisarvonalenema oli siis
5400€, eli 337.5€/kk tai 23c/km tai 19.4 %/v.
Kiassa oli yllättävän kalliit vakuutukset, n. 1100€ / v. Ajoneuvovero 107€ / v oli eli yhteensä näistä tuli omistusaikana sama
n. 8c/km kuin polttoaineisiin ja sähköön meni.
Huollot oli meidän omistusaikana tosiaan yhteensä 1000€, uusiin talvirenkaisiin meni 1000€ ja luottokustannukset olivat omistusajalle jyvitettynä myös aika tasan 900€. Nämä yhteensä olivat siis
2900€ tai 12.6 c/km.
Yhteenveto kustannuksista ja vertailu edelliseen diesel-autoon
Eli kun kaikki nämä ynnätään yhteen, toteutuneet käyttökustannukset omistusajalta olivat
n. 50c/km. Kustannusta nostaa lyhyehkö omistusaika, turhan kallis rahoitus ja uusitut renkaat, mutta siltikin jos tuota vertaa Kia edeltäneen diesel-farkun (Citroen C5 2.2 HDi) toteutuneisiin kustannuksiin
32c/km kahden vuoden omistusajalta, niin ainakaan taloudellisesti dieselistä plugariin siirtymisessä ei ollut hirveästi järkeä. Toki Citikka oli myös puolet halvempi ja kuusi vuotta vanhempi käteisellä ostettu auto, joka alkoi olla sen ikäinen, että kohta olisi pitänyt alkaa tekemään hihnaremppaa, uusimaan turboa ja vaihtamaan kaikenlaista kuluvaa osaa enemmänkin, joten toki tuokin toteutunut kustannus olisi pidemmän päälle luultavasti hieman noussut.
Jännityksellä odotamme kuinka katastrofaalisen kallista sähkö-Volvolla ajelu on sitten kun joidenkin vuosien päästä pääsen toteutuneita kuluja ynnäilemään, mutta vaikka pääosin kokemukset plugariautoilusta oli ihan hyviä, niin siinä missä plugaria ostaessa ajattelin siinä olevan polttis- ja sähköautojen hyvät puolet, nyt omistamisen jälkeen olen kääntynyt enemmänkin sille kannalle, että plugarissa on vain molempien huonot puolet ja se olisi kannattanut autotyyppinä skipata kokonaan.