• TechBBS-foorumin Piparkakkutalokisa 2024 -äänestys käynnissä! Käy äänestämässä 22 osallistujan joukosta kolme mielestäsi hienointa kilpailutyötä ja osallistu arvontaan! Linkki äänestykseen >>>

Keskustelua hybridiautoista

Omassa my21 plugin ceedissä tosiaan toistaiseksi ainoana ongelmana ollut soittimen vikaantuminen (puheohjaus lakkasi toimimasta). Meni siis takuuseen ja kaikki muut toimivat mutta ei saanut annettua äänikomentoja ja auton oma navigaattori ei jutellut ohjeita. Android auton kautta navigoinnit yms. kuitenkin toimivat. Ajettu siis tähän mennessä 77000km paikkeilla.
 
Ei ole tietoa, koska saaga jatkuu edelleen. Tuo herja tosiaan tuli ja meni muutaman päivän ajan mutta yksi ilta kun vaimo oli tulossa töistä, herja tuli päälle kehä I:llä ja auto alkoi menettää tehoja ja vaati pysähtymään. Vaimo kokeili ensin pysäyttää ja käynnistää auton vaan uusiksi, jonka jälkeen matka taas jatkuikin, mutta herja ja tehohäviö tuli uudestaan ehkä 5 km jälkeen. Eipä siinä sitten auttanut muu kuin soitto Kian tiepalvelun, jonka jälkeen matka jatkui vaimon osalta taksilla ja auto hinurin kyydillä lähimpään Kian huoltoon.

Jostain syystä Kian marmorit on aina täysin totaalitukossa, joten auto oli ensin lähemmäs kaksi viikkoa siellä pajalla ennen kuin sitä edes katsottiin. Olivat kokeilleet lukea vikakoodit, mutta siitä ei ilmeisesti ole apua koska systeemi on täysin typerä, eikä ilmeisesti tallenna niitä vikoja mihinkään, vaan sen vikailmoituksen pitää olla aktiivisesti päällä, jotta saavat tarkan diagnoosin tehtyä.

Olivat sitten autoa jonkun verran ajaneet ja pitäneet tyhjäkäynnillä toista tuntia, mutta eivät saaneet vikatilaa päälle. Ilmeisesti jonkun vesipumpun vikakoodin olivat saaneet jossain vaiheessa esille, mutta Kian maahantuonti ei ilmeisesti vielä noilla eväillä suostunut lähteä vaihdattamaan. Ratkaisuksi tarjottiin jokseenkin typerästi sitä, että tulen hakemaan auton pois ja sitten hinautan uudelleen pajalle jos/kun vika toistuu. Parasta olisi kuulemma jos virka-aikaan pystyisi ajamaan auton pajalle herjan ollessa päällä, mutta tämä olisi vähintään haastavaa koska olisi käytännössä vaatinut että olisin jäänyt ajamaan pajaa ympäri, koska autoa ei oikein voinut ajaa vian ollessa päällä ja huoltoon on meiltä kotoa suunnilleen 30 kilsaa..

Noh, hain tuossa torstaina auton pois ja koska kotimatka sujui ongelmitta, vaimo uskaltautui itsenäisyyspäivän aamuna lähtemään autolla töihin. Auto oli kuitenkin taas heittänyt saman herjan muutaman kilsan jälkeen ja vaikka nyt ei (vielä?) ollut tehohäviötä niin Kian tiepalvelu oli ohjeistanut vaimoa, että hinurilla takas pajalle vaan...

Eli tilanne on nyt se, että auto on taas pajalla, eikä ole mitään tietoa koska viitsivät seuraavan kerran sitä katsoa tai mitä sille tekevät. Tuo tehojen katoaminen viittaisi kuitenkin siihen, että ongelmaa olisi muualla(kin?) kuin käynnistysakussa. Auki on myös se mitä tämä lysti tulee maksamaan, takuuseen menosta on puhuttu, mutta ilmeisesti joidenkin komponenttien takuu on vaan 100 tkm ja jos sellainen joudutaan vaihtamaan, niin ilmeisesti artisti sitten maksaa koko lystin vianetsintöineen päivineen.

Onneksi ei yhtään vituta.
Meitin Optima plugari kaks kertaa vastaavan tehnyt, oiskohan eka ollus tämän vuoden syyskuussa. Silloin tuli vikavalot ja tehot hävis, kun lähdin turus linja-autoaseman siltaa nousemaan liikennevaloista ylöspäin aamuruuhkassa, siit nilkuttaen sivuun, virrat pois ja auto toimii taas normaalisti. Tästä oli jäänyt joku vikakoodikin, mitä vähän googlettelin, niin löyty siit sähköisest vesipumpusta alkaen kaik mahollinen aiheuttajaks. Toisen kerran teki vaimolle vastaavan, siit ei jäänyt vikakoodia.
Merkkiliikkees juttelin asiasta, niin katsotaan sitten kun vika toistuu tai jää päälle. Noh sentään kilsoja 55tkm ja lokakuus Optima täytti neljä, joten takuuta piisaa viel.
 
millasia riskiostoksia nuo Opel Amperat on yli 200k ajettuina? Ilmeisesti auto on tehty yli-insinöörimäisellä tavalla, jonkinlainen näytönpaikka GM:lle, mutta jos autolla on ajettu yli 200k ja on tollanen harvinaisempi mihin osia taitaa saada huonosti, onko huono idea? Ovat aikalailla halvimpia plugareita joissa akku on kohtuu iso. Niissä ei myöskään ole dsg vaihteistoja jotka VAG vehkeissä.
 
Joko nuo amperat ovat todella harvinaisia, tai sitten harvinaisen hyvin toimivia, kun niistä ei oikein mistään kuule mitään.
 
Harri Salon uusimmassa videossa dataa saatu suoraan Toyotalta Suomessa vaihdettujen Toyota Hybridien akkujen vaihdosta merkkiliikkeen tekeminä. Vähemmän yllättäen lukemat ovat kyllä todella pieniä suhteessa myyntimääriin. Esim Corolla Hybrid (2019-) on merkkiliikkeessä vaihdettu 1 kpl akkuja myytyjen ollessa 26695 kpl.
Mistä nuo tilastot on kaivettavissa? Pääseekö niiden päivittymistä seuraamaan jostain?
 
Mä en kyllä vieläkään ymmärrä miksi noin väitetään mutta kuitenkin jotkut vanhat Priukset vetävät järjettömiä kilometri määriä vaikka akkua ladataan ja puretaan käytännössä tauotta ajamisen aikana. Ongelmia nimenomaan perustellaan akun pienen koon ja jatkuvan lataamisen ja purkamisen kautta.
 
Mä en kyllä vieläkään ymmärrä miksi noin väitetään mutta kuitenkin jotkut vanhat Priukset vetävät järjettömiä kilometri määriä vaikka akkua ladataan ja puretaan käytännössä tauotta ajamisen aikana. Ongelmia nimenomaan perustellaan akun pienen koon ja jatkuvan lataamisen ja purkamisen kautta.
Ongelmat koskee plugin hybridejä ei täyshybridejä mikä tavallinen prius on.
 
Ongelmat koskee plugin hybridejä ei täyshybridejä mikä tavallinen prius on.

Tiedän mutta miksi juuri niitä, koska itselataaviahan ladataan ja puretaan jatkuvasti ja huomattavasti enemmän kuin plugin-hybridejä. Kun noissa väitteissä nimenomaan sanotaan että ongelmat johtuvat siitä että akkua ladataan niin paljon. Oisko ongelmat kuitenkin muualla kuin akuissa, eli muussa toteutuksessa?
 
Ei-plugattava hybridi vetää aika olemattomalla min-max sahauksella, eikä siinä paljon menoa haittaa vaikka olisi SoH jo sitä tasoa, ettei enää vastaavalla prosentilla plugari ajaisi maitokauppaan asti. Koko akun ja hybridisysteemin pääasiallinen tarkoitus on polttomoottorin hyötysuhteen optimointi, ei sähköllä ajo.
Mutu: Voipi olla, että samoista syistä on tuota kemiaa hienosäädetty kestämään ikää maksimi kWh jääden melko vähäpätöiseksi. Taitaa suhteessa energiaansa olla aika möhkäle ainakin tuo tojojen hybridiakku.
 
Ei-plugattava hybridi vetää aika olemattomalla min-max sahauksella, eikä siinä paljon menoa haittaa vaikka olisi SoH jo sitä tasoa, ettei enää vastaavalla prosentilla plugari ajaisi maitokauppaan asti. Koko akun ja hybridisysteemin pääasiallinen tarkoitus on polttomoottorin hyötysuhteen optimointi, ei sähköllä ajo.
Mutu: Voipi olla, että samoista syistä on tuota kemiaa hienosäädetty kestämään ikää maksimi kWh jääden melko vähäpätöiseksi. Taitaa suhteessa energiaansa olla aika möhkäle ainakin tuo tojojen hybridiakku.

Tämäkin on totta, mutta eikö myös ladattavissa hybrideissä akkuun jätetä aina reilusti ala- ja yläpäähän marginaalia? Jos ei niin, sehän sitten voisi selittää ne ongelmat, eli hinnalla millä hyvänsä käytetään akun kapasiteettia niin paljon kuin mahdollista?

Tommonen perus itselataava hybridikin menee sähköllä kuitenkin kaupunkiajossa varmaaan 40% sähköllä noissa uudemmissa, kesäkeleillä siis.
 
Mä en kyllä vieläkään ymmärrä miksi noin väitetään mutta kuitenkin jotkut vanhat Priukset vetävät järjettömiä kilometri määriä vaikka akkua ladataan ja puretaan käytännössä tauotta ajamisen aikana. Ongelmia nimenomaan perustellaan akun pienen koon ja jatkuvan lataamisen ja purkamisen kautta.
Vanhoissa priuksissa ainakin on metallihydridi-akut (NiMH), joiden ominaisuudet on ihan erilaiset kuin uudemmissa litium-akuissa. Akku myös suhteessa kapasiteettiin on iso/painava ja sitä todnäk käytetään varsin maltillisella profiililla. Lataushybridin akusta voidaan vetää 100kW tehoa, kun vanha prius taitaa antaa sen verran, että voi parkkipaikalla ajella -- no joo voihan niillä kovempaakin ajella - vähän kärjistin kun ei ole niistä kokemusta kuin joskus taksin kyydissä ollut.
 
Vanhoissa priuksissa ainakin on metallihydridi-akut (NiMH), joiden ominaisuudet on ihan erilaiset kuin uudemmissa litium-akuissa. Akku myös suhteessa kapasiteettiin on iso/painava ja sitä todnäk käytetään varsin maltillisella profiililla. Lataushybridin akusta voidaan vetää 100kW tehoa, kun vanha prius taitaa antaa sen verran, että voi parkkipaikalla ajella.

Joo mun 2015 Lexuksessakin taitaa olla vielä tommonen NiMH akku. Noissakin akut kestää pitkälle päälle 200tkm.
 
2019 vuoden corolla näyttää palkkeina akun varauksen. 8 pykälää, joista harvoin ladataan kahta viimeistä, ja en koskaan ole nähnyt et tippuisi alle kolmen. Sieltä jää siis alin kolmannes ja ylin neljännes käyttämättä. Kestää varmasti paremmin kuin plugarien tyhjästä täyteen syklejä.
Kerran sain akun täyteen tolppien mukaan kun iso-syötteen hotellilta käytännössä joutu moottorijarruttelemaan mutkatien alas.

Ei siis kannata verrata plugareita ja täyshybridejä millään tavalla keskenään, toinen noista on tehty kestämään kilometrejä.
 
Gte passatissa 9,9kwh akku ja sinne ladataan n. 7kwh. Auton omissa mittareissa akku menee kuitenkin "täysin tyhjästä täyteen" mutta oikeasti sielä on pelivaraa. Akut näissä pitäisi kestää hyvin mutta dsg:ssä on pommi sisällä nimittäin parin markan metallisihti/tiiviste joka revetessään lähtee kiertoon ja tuhoaa vähän laajemminkin kytkinten mekatroniikkaa. Meillä on 200tkm ajettuna ja kesäkeleillä range 40km luokkaa.
 
2019 vuoden corolla näyttää palkkeina akun varauksen. 8 pykälää, joista harvoin ladataan kahta viimeistä, ja en koskaan ole nähnyt et tippuisi alle kolmen. Sieltä jää siis alin kolmannes ja ylin neljännes käyttämättä. Kestää varmasti paremmin kuin plugarien tyhjästä täyteen syklejä.
Kerran sain akun täyteen tolppien mukaan kun iso-syötteen hotellilta käytännössä joutu moottorijarruttelemaan mutkatien alas.

Ei siis kannata verrata plugareita ja täyshybridejä millään tavalla keskenään, toinen noista on tehty kestämään kilometrejä.

Itse asiassa ainakin Lexuksessa täydet palkit ovat oikeasti vasta 80% täynnä. Ja tyhjät palkitkin ovat vasta 20% mutta käytännössä se pyörii aina 40%-70% välillä (eli 3-6 palkkia). Plugareissa ilmeisesti ala- ja ylärekistereitä käytetään huomattavasti enemmän, eli akku kai sitten päästetään reilusti alle 20% ja reilusti yli 80% todellista kapasiteettia. Kerran oon nähny 1/8 palkkia(pesukadulla auton ollessa N-vaihteella) ja hyvin harvoin mäkisessä maastossa täydet 8/8.
 
Skodahan yllättäen kasvatti prosentuaalisesti tuota bufferia näihin uusiin yli 20KWh plugareihin, niin kai tavallaan myöntävät sinä, että vanhat bufferit oli kuitenkin liian pienet. Harmi, ettei EU:lla ole näissä autoasioissa ikinä mahdollisuutta säätää jotain järkeviä sääntöjä. Esim pitäisi vaatia valmistajaa myymään kohtuuhintaisia varaosa-akkuja.

Alabufferin pitääkin varmaan olla iso, koska jos ajat usein 500km matkoja niin 400+km ajat kuitenkin parin prosentin sahausta siellä alarajalla, ellet manuaalisesti aseta jotain sähkönsäästötilaa.
 
Viimeksi muokattu:
Eipä tuota autonkaan mukaan saa plugaria helposti tyhjäksi. Auton mukaan siis kun akunvaraus olisi 0%. Kia ceedin ladattavassa menee hybriditilaan 16% akun varauksella. Tuosta se antaa jonkin verran alemmaksi kyllä mennä (ehkä jonnekin 10% paikkeille), mutta tuon alle sitä ei kyllä saa kuln vetämällä lastattua peräkärryä ja pitämällä auton eco tilassa ja ajamalla yli 90km/h nopeutta. Ilman lisälastia ainakaan Suomessa olevilla nopeuksilla autoa en ole nollaan ainakaan itse saanut. Ylinopeudella siihen todennäköisesti kyllä pääsee.

Ehkä tuossa on pieni softakukkanen, että auto ei varaustason laskiessa nollaan pakota sport tilaa päälle. Vaikka siis siellä.varmasti on bufferia, eikä bms päästä varausta alemmaksi. Kerran noin käynyt peräkärryä vetäessä ja ajo muuttuu nykiväkai kun vuorotellen moottori lisää tehoja ja kun saa ladattua akkua niin käyttää sen taas tyhjäksi ja sama rumba uudestaan (polttis siis käy koko ajan ja pyörittää sillä pyöriä mutta eco tilalla teho ei riitä lastissa ilman sähköapua riittävän korkeulla nopeuksilla).

Ainakin jonkun video-otsikon olen nähnyt Bydin akun käyttämisestä jossain korealaisessa vaihtoakkuna, että sinänsä teoriassa esim. joku vanhemman Leaffin akku tms. tai sitten uudempia akustoja ovat ainakin teoriatasolla mahdollisia, ei ihan tuulesta temmattu olisi että joku akkuvalmistaja tarjoaisi ainakin joihinkin malleihin vaihtosarjoja. Varsinkin kun noita plugareita kuitenkin esim. Euroopassa aika paljon on, niin markkinoitakin saattaisi jatkossa olla. Tolki tuollainen tietty olisi paljon helpompi toteuttaa jos valmistaja antaisi tukea tuollaiselle, vaikka sitten maksua vastaan.
 
Viimeksi muokattu:
Harmi, ettei EU:lla ole näissä autoasioissa ikinä mahdollisuutta säätää jotain järkeviä sääntöjä. Esim pitäisi vaatia valmistajaa myymään kohtuuhintaisia varaosa-akkuja.
Kyllä markkinat tämän pikkuhiljaa korjaavat. Onhan tässä jo varmaan viimeiset 20 vuotta lähetelty ECUja itäblokin maihin tinailtavaksi. Akkujen ympärille tulee muodostumaan ihan vastaava bisnes. Ensi alkuun vaihdellaan mälliautoista akkuja ja pikkuhiljaa pajat opettelevat kennoittaan vanhoja akkuja.

Kunhan EU pitää right to repairin voimissaan koska kyllä valmistaja voisi aika helpostikin estää akkujen vaihdon muissa kuin omissa tiloissaan.
 
Pelotellaan hieman lisää...


Olisi kiva tietää onko ongelmayksilöiden tapauksissa larpattu sähköautoilua eli väkisin jurnutettu sähköajolla ja pelätty polttomoottorin käynnistymistä kuin maailmanloppua.
 
Onhan niissä. Toisaalta kuormitettu syklejä kovaan tahtiin suhteessa akun kokoon ja säästetty polttomoottori hengiltä liian vähäisellä käytöllä.
 
Kian köyhän miehen lataushybridissä tosiaan se hyvä puoli, että polttista käytetään aika tasaiseen tahtiin :) (koska lämpö tehdään polttiksella).
 
Itse asiassa ainakin Lexuksessa täydet palkit ovat oikeasti vasta 80% täynnä. Ja tyhjät palkitkin ovat vasta 20% mutta käytännössä se pyörii aina 40%-70% välillä (eli 3-6 palkkia). Plugareissa ilmeisesti ala- ja ylärekistereitä käytetään huomattavasti enemmän, eli akku kai sitten päästetään reilusti alle 20% ja reilusti yli 80% todellista kapasiteettia. Kerran oon nähny 1/8 palkkia(pesukadulla auton ollessa N-vaihteella) ja hyvin harvoin mäkisessä maastossa täydet 8/8.
Omassa GLC plugarissa on 13,5 kWh akku, mutta siitä käytetään vain 9,3 kWh. Käytössä on siis vain alle 69% kapasiteetista. Jos se jakautuu tasan ylä- ja alapäähän, se tyhjennetään reiluun 15% asti, ja vastaavasti ladataan hieman alle 85% lukemiin. Tällöin auto siis näyttää että akku on tyhjä tai täysi. Minusta ihan ok rajat kestävyyden ja rangen kannalta.
 
Viimeksi muokattu:
Kian köyhän miehen lataushybridissä tosiaan se hyvä puoli, että polttista käytetään aika tasaiseen tahtiin :) (koska lämpö tehdään polttiksella).

Vaikka itse plugaria hankkiessa vannoin suhtautuvani siihen kuin pienikulutuksiseen polttomoottoriautoon, enkä kuten huonolla rangella varustettuun sähköauton, niin kyllähän sitä tuli välillä laitettua ilmastointia pois päältä ym. kun vitutti se, että Kia täysin tarpeettomasti polkaisi polttiksen käyntiin, jos vaikka tiesi ajavansa ihan pienen pätkän ilman tarvetta lämmitykselle. :D

Sinänsä tuo on kyllä ihan hyvä tapa varmistaa, että polttista myös käytetään, mutta kyllä jokainen tarpeeton käyntiinhörähdys alkoi sattumaan sieluun, varsinkin jos kone oli vielä täysin kylmä.
 
Näihin pätee varmastikin monta eri seikkaa, miksi jatkuvasti lataavat saattanevat kestää pidempään kuin ladattavat:

- Jatkuvasti lataavat hybridit (ainakin Toyota) käyttää erilaisia akkuja ja/tai akkukemiaa, joka on siihen käyttötarkoitukseen suunniteltu
- Jatkuvasti lataavat hybridit käyttävät suhteellisen pientä aluetta akun tehoalueesta ja välttävät lataamasta tai purkamasta akkua liikaa
- Kun autolla ei voi ajaa järkevästi pelkällä sähköllä, kaikenlaiset kikkailut pelkällä sähköllä ajamiseen jää hyödyntämättä
- Toyotoissa akku on tehty avustamaan polttomoottoria vain tietyissä tilanteissa, vetovastuu kulkemisesta polttomoottorilla, joten kone ei rasitu käyttämättömyydestä tai epäedullisissa olosuhteissa käynnistymisestä

- Ladattavissa hybrideissä akun koko on pienehkö, mutta valmistajilla melko varmasti ollut suuri halu saada mahdollisimman pitkä ilmoitettu toimintasäde spekseihin. Tämä on saattanut johtaa liian pienten bufferien asettamiseen
- Tiedän montakin pluggarikuljettajaa, jotka nimenomaan pyrkivät ajamaan ajonsa pelkällä sähköllä ja välttelevät viimeiseen asti polttomoottorin käyttöä. Tästä on tullut heille köyhän miehen sähköauto ja taajama-ajot hoitavat lähes aina sähköllä
- Pluggarissa akkukemia varmastikin poikkeaa jatkuvasta hybridistä ja sitä rasitetaan ihan eri tavalla, koska autolla voi ajaa pelkällä sähköllä useimmissa olosuhteissa ainakin jonkin aikaa
- Akkujen elinikä on väkisinkin sidottu johonkin määrään lataussyklejä ja ne tulevat ladattavissa nopeammin vastaan pienen akun ja lukuisten latauksien myötä

Toistaiseksi lienee vielä ennenaikaista sanoa, että kuinka luotettavia ladattavat hybridit ovat. Vanhimmat taitavat olla pääasiassa jostain 2010-luvun puolivälistä. GTE Passattiakin varjostaa DSG-ongelma, joka on jättänyt varmaan alleen kaikki akkuongelmat. Isompi haaste tulee varmaan siinä, jos suomalaisittain "vähän ajetut" 150-200 tkm ajetut pluggarit alkavat vaatia akun vaihtoa. Voi olla, ettei ole taloudellisessa mielessä järkeä vaihtaa akkua ja se vaikuttaa myös uudempiin ja vähemmän ajettuihin arvonaleneman muodossa.
 
Näihin pätee varmastikin monta eri seikkaa, miksi jatkuvasti lataavat saattanevat kestää pidempään kuin ladattavat:

- Jatkuvasti lataavat hybridit (ainakin Toyota) käyttää erilaisia akkuja ja/tai akkukemiaa, joka on siihen käyttötarkoitukseen suunniteltu
- Jatkuvasti lataavat hybridit käyttävät suhteellisen pientä aluetta akun tehoalueesta ja välttävät lataamasta tai purkamasta akkua liikaa
- Kun autolla ei voi ajaa järkevästi pelkällä sähköllä, kaikenlaiset kikkailut pelkällä sähköllä ajamiseen jää hyödyntämättä
- Toyotoissa akku on tehty avustamaan polttomoottoria vain tietyissä tilanteissa, vetovastuu kulkemisesta polttomoottorilla, joten kone ei rasitu käyttämättömyydestä tai epäedullisissa olosuhteissa käynnistymisestä

- Ladattavissa hybrideissä akun koko on pienehkö, mutta valmistajilla melko varmasti ollut suuri halu saada mahdollisimman pitkä ilmoitettu toimintasäde spekseihin. Tämä on saattanut johtaa liian pienten bufferien asettamiseen
- Tiedän montakin pluggarikuljettajaa, jotka nimenomaan pyrkivät ajamaan ajonsa pelkällä sähköllä ja välttelevät viimeiseen asti polttomoottorin käyttöä. Tästä on tullut heille köyhän miehen sähköauto ja taajama-ajot hoitavat lähes aina sähköllä
- Pluggarissa akkukemia varmastikin poikkeaa jatkuvasta hybridistä ja sitä rasitetaan ihan eri tavalla, koska autolla voi ajaa pelkällä sähköllä useimmissa olosuhteissa ainakin jonkin aikaa
- Akkujen elinikä on väkisinkin sidottu johonkin määrään lataussyklejä ja ne tulevat ladattavissa nopeammin vastaan pienen akun ja lukuisten latauksien myötä

Toistaiseksi lienee vielä ennenaikaista sanoa, että kuinka luotettavia ladattavat hybridit ovat. Vanhimmat taitavat olla pääasiassa jostain 2010-luvun puolivälistä. GTE Passattiakin varjostaa DSG-ongelma, joka on jättänyt varmaan alleen kaikki akkuongelmat. Isompi haaste tulee varmaan siinä, jos suomalaisittain "vähän ajetut" 150-200 tkm ajetut pluggarit alkavat vaatia akun vaihtoa. Voi olla, ettei ole taloudellisessa mielessä järkeä vaihtaa akkua ja se vaikuttaa myös uudempiin ja vähemmän ajettuihin arvonaleneman muodossa.

Tän arvonalenemisen näkee jo nyt aika hyvin. Noita reilu 100tkm plugareita saa aika halvalla nykyään ja ihan premium-merkkejä myöten. Reilu 100tkm rullattu BMW 530e maksaa vähemmän kuin samanikäinen Toyota RAV4.
 
Lataushybridiin tulee äkkiä aika paljon lataussyklejä. Itsellä oli 50 km suuntaansa työmatkaa tuolloin. Aamulla ladatulla autolla ~40 km, loput 10 km bensalla. Päivällä auto työpaikalla latauksessa. Sama matka kotiin iltasella ja yöksi auto laturiin. 2 sykliä päivässä jo tuosta.
Sitten melkein kaikki paikallispyörittelytkin vei koko akun, kun lämmitti suorasähköllä eikä muutenkaan ollut kovin taloudellinen sähköllä nurkka-ajossa. Eli työpäivänä 2 sykliä, muina päivinä jos autolla jossain kävi, yksi sykli käytännössä aina. (tosin ei nuo syklit ole 0-100%)
Nyt sähköauto, mutta vaikeampi syklimäärää arvioida, kun akkua ei tule oikein koskaan ajettua loppuun ja lataus on yleensä jotain 30->80%. Jaa, mutta jos laskee vaan suoraan ladattu energia yhteensä 12180kWh / akun käytössä oleva kapasiteetti 75kWh, tulee tulokseksi 162 sykliä 0-100% 55tkm matkalla. Aika pieni luku oikeastaan (3000 sykliä tekisi ilman kapasiteetin pienentymisen huomiointia miljoona km.. ehkä ei akku ihan sinne asti kestä).
 
Viimeksi muokattu:
Sehän tuossa moottorilla lämmittämisessä on hyvä, että säästetään akkua siltä, että sitä käytettäisiin lämmittämiseen. Tuo on kuitenkin aika paljon energiaa vaativaa. Sitten toisaalta kyllähän Kialla tosiaan voi ajaa ilman polttista (kun asettaa ilmastoinnin pois) ja tätä käytän itsekin paljon esim. mökillä jos siirrellään raivaustähteitä, polttopuita tms. tontilla kesäisin. Tällöin auto "on käynnissä" koko ajan, mutta polttomoottori ei käyntiin lähde.

Tuon käyttötapauksen takia arvostan että autossa on nappi josta voin sen sammuttaa. Jatkuvasti kun autosta hyppii pois niin eihän siitä mitään tulisi jos auto tunkisi itsensä johonkin säästömoodiin jatkuvasti (jota ilmeisesti osa sähkiksistä tekee).

Mitä tuohon akun vaihtoon ja sen taloudellisuuteen tulee, niin näyttäisi tuollaista Ceedin hybridiakkua saavan alle tonniin ostettua käytettynä. Sinänsä riippuu tietty aika paljon toteutuksesta ja voiko plugarin akkua vaikka korvata vaan hybridin akulla, jos auto antaisi ajaa sitten hybriditilassa.

Sinänsä miltään kovin tolkuttomalta ei ladattavan hybridin akun vaihto myöskään kuulosta, kun ei se akkutekniikka sinällään noissakaan mitään rakettitiedettä ole. Hinta tietty sitten riippuu aika pitkälle kysynnästä ja tarjonnasta ja miten ne kohtaavat.
 
Ainiin, nyt kun Optima on taloudesta poistunut, voisi jonkinlaisen post mortemin kokemuksista ja kuluista kirjoittaa, josko siitä joku jotain hyötyisi.

---

Perustiedot

Eli syyskuussa 2023 taloon tuli 108 tkm rullattu vuosimallin 2019 faceliftattu Kia Optima PHEV - farkku Business Luxury varusteilla. Hierovia penkkejä ei ollut, mutta muuten oli suunnilleen kaikki mahdolliset varusteet, ajoavustimet, vimpaimet ja vipstaakit mitä autoon ylipäätään saa. Oston jälkeen kävi ilmi, että autossa oli vielä tehdasasenteinen Eberikin, josta myyjäkään ei ollut tietoinen. Pienen kikkailun jälkeen sain kaivettua sen IMEI-koodin esiin ja aktivoitua äppskikäytön ja täytyy sanoa, että Eber oli kyllä tämän auton kanssa erittäin hyvä varuste ja en missään nimessä hommaisi tuollaista ilman Eberiä tai Webastoa. Auto oli Ruotsista uitettu liisari.

Hankinta

Auton ostokokemus oli kokonaisuutena vähemmän loistava. Auto myytiin "merkkihuollettuna", johon yleensä sisältyy vahva implikaatio siitä, että auto tosiaan on huollettu pelkästään merkkihuollossa ja huolto-ohjelmaa noudattaen. Noin kolme viikkoa oston jälkeen tulin vasta tarkastaneeksi kriittisemmällä silmällä huoltokirjan (tämän ketjun innoittamana!) ja huomasin, että heti pari ensimmäistä määräaikaishuoltoa oli vedetty pitkäksi ja viimeisimmästä huoltokäynnistä puuttui virallinen leima, eli jossain maahantuojan pajalla varmaan käytetty vaan. Noh, Kiallahan tämä tarkoittaa, että auton pitkän 7v / 150 tkm tehdastakuu on muilta kuin suurjänniteakun osalta kaput, mikä oli varsin vittumainen asia huomata. Tästä sitten myyjäliikettä reklamoin ja pitkän väännön jälkeen sain 1000€ hinnanalennuksen autolle. Myyjä sanoi molempien rengassarjojen olevan hyvässä kunnossa, mutta kun vaihdoin talvirenkaat alle, huomasin niiden olevan aivan kammottavassa kunnossa ja renkaiden kamaluutta vielä korosti se, että muutenkin painava plugari oli vielä akun sijoittelun takia hieman takapainoinen. Tästä en kuitenkaan jaksanut enää alkaa vääntämään.

Yleinen ajokokemus

Noh, sitten kun tilalle vaihtui uudet testivoittaja-nastat, päästiin auton kanssa elämään ja pääosin elämä sujui oikein hyvin. Äänieristys oli hieman heikko, mutta muuten auto oli erittäin mukava kulkine, joka palveli oikein mainiosti meidän ajotarpeissa. Kaikki kontrollit ja ajoavustimet toimi johdonmukaisesti ja tykkäsin erityisesti Kian kaistallapitoavustimesta, joka pystyi kyllä periaatteessa ajamaan itsekseen kilometritolkulla, mutta oli kuitenkin normaaliajossa varsin huomaamaton, eikä pistänyt liikaa hanttiin tai piipittänyt mitään turhia. Tilalle tulleen Volvon pilot assist on minusta paljon huonompi, koska se saattaa esim. motariliittymien kohdalla tempaista aika voimakkaasti liitymän suuntaan ja muutenkin yrittää jyrätä turhan vahvasti kuskin vision päälle. Kian adaptiivinen vakkari oli muuten hyvä ja toimi täysin moitteettomasti, mutta kauimmainenkin etäisyysasetus oli varsinkin motarivauhdeissa himppusen liian lyhyt omaan makuun. Autossa oli mielestäni hyvät valot. Lähivalot olivat kääntyvät ja kaukovaloautomatiikka toimi moitteettomasti.

Plugarina autossa ärsytti hieman tuo jo mainittu taipumus käynnistellä polttomoottoria "turhaan" koska Kiassa ei ole mitään sähkövastuksia saati lämpöpumppua kabiinin lämmittämiseen, vaan lämpö tehdään polttomoottoria pyörittämällä. Jos tiesi ajavansa vain lyhyen matkan ja pakkasta ei ollut muutamaa astetta enempää, käynnistymisen pystyi kuitenkin estämään laittamalla ilmastoinnin pois päältä. Noin muutoin auton plugaritoiminta oli moitteetonta. Auto näytti maksimisähkörangeksi 60 km ja kesäkeleillä matalahkoissa nopeuksissa tämä toteutukin varsin helposti. Sähkömoottorin ansiosta liikelle lähtiessä ja muutenkin matalammissa nopeuksissa auto tuntui paljon paperitehojaan pirteämmältä, mutta kovemmissa vauhdeissa tehojen suhteellinen vähyys suhteessa auton painoon kyllä tuntui. Yleisesti ottaen polttiksen ja sähkömoottorien yhteistoiminta oli kuitenkin täysin saumatonta, eikä mitään ihmeempiä töksähtelyjä tai muita tullut.

Talviautona tuo oli Eberin ansiosta varsin hyvä. Lämpöä piisasi, eikä liikellelähdön kanssa ollut kovimmillakaan pakkasilla minkäänlaista ongelmaa.

Käytännöllisyys

Kian kontti oli tuon kokoluokan autoksi suhteellisen pieni akun viemän tilan vuoksi, mutta pärjättiin kuitenkin nelihenkisenä perheenä sen kanssa ihan ok, koska tarvittaessa kontin pystyi integroidun "koiraverkon" ansiosta lastaamaan kattoa myöten. Sisätilat autossa oli todella hyvät, kuten lähemmäs viisimetriseltä autolta voi odottaakin. Lastenistuimet mahtui heittämällä taakse siten, että etupenkille jäi vielä reippaasti tilaa. Autossa oli koukku ja se selvisi kevyistä vetotehtävistään kohtuullisesti. Pääosin heitin vaan lyhyitä matalan nopeuden reissuja kevyt venetraileri perässä, mutta pari pidempää reissua traikun kanssa kovemmissa vauhdeissa olivat kyllä vähän tuskaisen oloisia ja auto huusi aika ikävän kovilla kierroksilla varsinkin motarinopeuksissa.

Parkkitutkat ja kamerat olivat varsin hyvät ja niiden avulla ison auton pyörittely oli helppoa. Pimeässä tosin peruutuskamerasta loppui valoteho aika pahasti kesken ja kuva oli rakeista mössöä. Kurakeleillä kameroilla ei tehnyt mitään ja auto olisi epätoivoisesti kaivannut pesuria takakameralle.

Huollot ja viat

Kian 15 tkm / 12kk huoltoväli tarkoitti, että meidän lyhyehkön omistuksen aikana auto ehti käydä määräaikaishuollossa kahdesti. Hinnaltaan huollot olivat 400€ ja 600€, koska käytin auton merkkihuollossa vaikka tehdastakuu olikin jo rauennut. Päätös käyttää merkkihuoltoa osoittautui melkoiseksi onnenkantamoiseksi, sillä vaikka meidän 16 kk omistusajasta ensimmäiset 15 olivat varsin huolettomia, tässä loppuvuodesta auto alkoi herjaamaan hybridijärjestelmän vikaa. Aluksi tuo lähti uudelleenkäynnistyksen myötä pois päältä, mutta pari päivä herjan ensimmäistä kertaa ilmaannuttua auto jätti vaimon tien päälle. Tehot vaan hävisivät, eikä vika enää poistunut uudelleenkäynnistyksellä. Se onnekas osuus tarinassa oli se, että merkkihuollon käyttämisen ansiosta meillä oli Kian tiepalvelu käytössä, jonka avulla auto hinattiin ilmaiseksi pajalle ja vaikka olin kuvitellut tehdastakuun menneen, niin loppuviimein tuo vika (johtui ilmeisesti viallisesta syylarin vesipumpusta) meni kuin menikin takuun piikkiin, enkä joutunut itse maksamaan senttiäkään. Uuden vesipumpun jälkeen autolla ajettiin vielä lähemmäs 1000 km, eikä vika enää palannut.

Käyttökustannukset

Vaimo ajaa meillä eniten, pääosin hänen ajonsa ovat pääkaupunkiseutua ristiinrastiin ajamista, yleensä n. 50-100 km päivässä. Tämä tarkoitti, että joinakin päivinä päivän ajot meni kokonaisuudessaan sähköllä, mutta yleensä iltapäivät mentiin jo polttiksella. Maantieajossa kulutukset olivat yllättävän maltillisia. Ajetaan usein PKS-JKL väliä mummolareissujen takia ja vaikka matkasta yli puolet on motaria, keskikulutukset tuolle pätkälle edestakas olivat vähän päälle viidessa litrassa.

Kokonaisuudessaan ajotietokoneen mukaan meidän omistusajalta polttoaineen keskikulutus oli 3.9 L / 100 km. Auto oli yleensä latauksessa joka yö ja älymittarin mukaan meidän omistusaikana autoon meni yhteensä 2500 kWh sähköä. Tästä saadaan sähkön osalta kokonaiskulutukseksi 10.5 kWh/100 km. Tästä voidaan laskea, että polttoaineeseen meni meidän omistusaikana (1.8€/L keskihinnalla) 1677€ ja sähköön (8 c/kWh keskihinnalla) aika tasan 200€, eli yhteensä liike-energiaan kului 1877€ tai 8 c/km.

Autolla oli hankittaessa ajettu 108 300 km ja se maksoi (hinnanalennuksen jälkeen) 20 900€. Myydessä lasissa oli 133 200 km ja vaihtohyvitys oli 15 500€. Kilometrejä kertyi siis 23 900 km ja auton kokonaisarvonalenema oli siis 5400€, eli 337.5€/kk tai 23c/km tai 19.4 %/v.

Kiassa oli yllättävän kalliit vakuutukset, n. 1100€ / v. Ajoneuvovero 107€ / v oli eli yhteensä näistä tuli omistusaikana sama n. 8c/km kuin polttoaineisiin ja sähköön meni.

Huollot oli meidän omistusaikana tosiaan yhteensä 1000€, uusiin talvirenkaisiin meni 1000€ ja luottokustannukset olivat omistusajalle jyvitettynä myös aika tasan 900€. Nämä yhteensä olivat siis 2900€ tai 12.6 c/km.

Yhteenveto kustannuksista ja vertailu edelliseen diesel-autoon

Eli kun kaikki nämä ynnätään yhteen, toteutuneet käyttökustannukset omistusajalta olivat n. 50c/km. Kustannusta nostaa lyhyehkö omistusaika, turhan kallis rahoitus ja uusitut renkaat, mutta siltikin jos tuota vertaa Kia edeltäneen diesel-farkun (Citroen C5 2.2 HDi) toteutuneisiin kustannuksiin 32c/km kahden vuoden omistusajalta, niin ainakaan taloudellisesti dieselistä plugariin siirtymisessä ei ollut hirveästi järkeä. Toki Citikka oli myös puolet halvempi ja kuusi vuotta vanhempi käteisellä ostettu auto, joka alkoi olla sen ikäinen, että kohta olisi pitänyt alkaa tekemään hihnaremppaa, uusimaan turboa ja vaihtamaan kaikenlaista kuluvaa osaa enemmänkin, joten toki tuokin toteutunut kustannus olisi pidemmän päälle luultavasti hieman noussut.

Jännityksellä odotamme kuinka katastrofaalisen kallista sähkö-Volvolla ajelu on sitten kun joidenkin vuosien päästä pääsen toteutuneita kuluja ynnäilemään, mutta vaikka pääosin kokemukset plugariautoilusta oli ihan hyviä, niin siinä missä plugaria ostaessa ajattelin siinä olevan polttis- ja sähköautojen hyvät puolet, nyt omistamisen jälkeen olen kääntynyt enemmänkin sille kannalle, että plugarissa on vain molempien huonot puolet ja se olisi kannattanut autotyyppinä skipata kokonaan. :D
 
Viimeksi muokattu:
Olisi itsellä Bemarin 530e kiikarissa, ja muutama ehdokas on nyt löytynyt. Mitä noissa pitäisi ottaa huomioon? Ajoakun kunto nyt tietysti, mutta hyviä pointteja tarvisi ennen kuin lähtee edes katsomaan autoa muutaman sadan kilometrin päähän.
 
Olisi itsellä Bemarin 530e kiikarissa, ja muutama ehdokas on nyt löytynyt. Mitä noissa pitäisi ottaa huomioon? Ajoakun kunto nyt tietysti, mutta hyviä pointteja tarvisi ennen kuin lähtee edes katsomaan autoa muutaman sadan kilometrin päähän.

Jos en väärin muista niin Kokkolan Autohuolto taisi jossain vaiheessa mainita et hybrideistä käy eniten bemareita siellä. Liekkö sieltä tarttuisi jotain vinkkiä?
 
Olisi itsellä Bemarin 530e kiikarissa, ja muutama ehdokas on nyt löytynyt. Mitä noissa pitäisi ottaa huomioon? Ajoakun kunto nyt tietysti, mutta hyviä pointteja tarvisi ennen kuin lähtee edes katsomaan autoa muutaman sadan kilometrin päähän.
Itsellä nyt ollut 530e kolmisen vuotta, käytettynä ostin, sain tingattua 2 vuoden lisäturvan mukaan kun normitskuuta oli vielä vähän reilut puoli vuotta jäljellä.
Lisäturvalle tulikin käyttöä, vähän takuiden jälkeen alkoi vas puolen ajovalo imuroimaan vettä sisäänsä, meni takuuseen vaihto (ois varmaan suht kallis rasti muuten ollut). Toinen tarve reilun vuoden käytön jälkeen alkoi latausluukku vikuroimaan, ilmoitteli että luukku auki vaikka kiinni oli. No siinä meni koko luukku-sydeemi vaihtoon onneksi siihen lisäturvaan. Tuota tuskin olisin alkanut muuten korjauttamaan, luukkujan muuten toimi normaalisti herjas vaan että auki.
Muuta ei ole bemussa ollut ja tykännyt kyllä kovasti, nyt suunnitelmissa vaihto täyssähkövispilään (mahdollisesti), se uus 530e kiinnostais kovasti kyllä kans kun se ~90 kilsan range toimis meidän käytölle hyvin mutta ei kerkeä niiden hinnat vielä tippua mun tasolle, pitäis viel reilu vuosi varmaan odotella.
Just tänään tipahti vuosirapsa ja sen mukaan keskikulutus oli 2,3 l/100 km ja sähkökäyttö 65%
 
Sattui silmään tänään joku autovexin ilmoitus, -22 V60 T6 Volvosta 144tkm ajettu. Pyynti vieläkin 28k€. Miulla oli kolme vuotta tuommoinen T8, hyvä/erinomainen auto vaikka tuo vetotapa ei oikein ollut parasta. Mutta että 28k jostain 140tkm ajetusta kuulostaa kovalta, akun takuu vissiin just loppumassa ja tuo perä ei vissiin kovinkaan kestävä.

edit. Sori se oli Kamuxin mainos, ei autovex..

edit2. Kyllä noista näköjään pyydetään yli 30k€ 150tkm ajettuna.
 
Vaikka itse plugaria hankkiessa vannoin suhtautuvani siihen kuin pienikulutuksiseen polttomoottoriautoon, enkä kuten huonolla rangella varustettuun sähköauton, niin kyllähän sitä tuli välillä laitettua ilmastointia pois päältä ym. kun vitutti se, että Kia täysin tarpeettomasti polkaisi polttiksen käyntiin, jos vaikka tiesi ajavansa ihan pienen pätkän ilman tarvetta lämmitykselle. :D

Sinänsä tuo on kyllä ihan hyvä tapa varmistaa, että polttista myös käytetään, mutta kyllä jokainen tarpeeton käyntiinhörähdys alkoi sattumaan sieluun, varsinkin jos kone oli vielä täysin kylmä.
Enemmän olisin huolissani siitä, että polttis käy jatkuvasti haaleana, jolloin bensaa ja kondenssivettä kertyy öljyn joukkoon, josta sitten seuraa omat ongelmansa.
 
Enemmän olisin huolissani siitä, että polttis käy jatkuvasti haaleana, jolloin bensaa ja kondenssivettä kertyy öljyn joukkoon, josta sitten seuraa omat ongelmansa.
No pitää ajaakin silloin tällöin pidempi pätkä pelkällä polttiksella että saa moottorin kunnolla kuumaksi
 
Höpöhöpö. Ei noissa ole ollut moottorivikoja. Urbaania legendaa.
onpa tainnut Minejä ainakin olla joissa kone on oikeasti ruostunut. Shellin ohjeen mukaan pitäisi ajaa 30 minuuttia yhtäjaksoisesti kun öljy on yli 80 asteista, jotta kondenssivesi poistuu öljyn joukosta, se on kaikkiaan aika pitkä ajo, koska kestää hetken, ennenkuin öljy on 80 asteista...
 
onpa tainnut Minejä ainakin olla joissa kone on oikeasti ruostunut. Shellin ohjeen mukaan pitäisi ajaa 30 minuuttia yhtäjaksoisesti kun öljy on yli 80 asteista, jotta kondenssivesi poistuu öljyn joukosta, se on kaikkiaan aika pitkä ajo, koska kestää hetken, ennenkuin öljy on 80 asteista...
Mutta onko se aiheuttanut moottoririkkoja?
 
Mutta onko se aiheuttanut moottoririkkoja?
ehkä turha lähteä keskustelemaan tuon syvällisemmin. Vähän pitkä ja monisäikeinen aihe johon tulee mukaan esson baarin uskomukset ym. diipadaapa. Jokainen itse valitsee miten usein öljynsä vaihtaa, uskooko valmistajan huoltoväleihin, välittääkö käyntilämpötiloista jne.
 
ehkä turha lähteä keskustelemaan tuon syvällisemmin. Vähän pitkä ja monisäikeinen aihe johon tulee mukaan esson baarin uskomukset ym. diipadaapa. Jokainen itse valitsee miten usein öljynsä vaihtaa, uskooko valmistajan huoltoväleihin, välittääkö käyntilämpötiloista jne.
Turha lähteä, sillä mitään dataa ei ole olemassa.
 
Olisi kiva tietää onko ongelmayksilöiden tapauksissa larpattu sähköautoilua eli väkisin jurnutettu sähköajolla ja pelätty polttomoottorin käynnistymistä kuin maailmanloppua.
Kun on ihan läheltä päässyt näkemään, että näitä ladattavia hybridejä käytetään juuri näin, niin kyllä tuollaisen osto käytettynä kuulostaa vähän riskialttiilta. Nämä tuskin tulee olemaan kovin pitkäikäisiä vehkeitä, ellei noiden hybridiakkujen vaihtoja ala saamaan nykyistä halvemmalla.

Lisäys: Niin ja tosiaan myös tuollaisesta käytöstä polttomoottoriin mahdollisesti aiheutuvat ongelmat. Kaipa näiden periaatteessa pitäisi olla suunniteltu kestämään tuollaista käyttöä, mutta samat luonnonlait näihin pätee kuin muihinkin autoihin.

Onhan nämä ladattavat hybridit ehkä noin ylipäätään vähän hassu kompromissi sähköauton ja perinteisen polttomoottoriauton välillä. Ehkä nämä johonkin käyttöön sopii hyvin, mutta useimmissa tapauksissa itselataava hybridi voisi olla järkevämpi. Esim. noissa Toyotan ja Lexuksen itselataavissa on selvästi keskitytty vähentämään polttoaineen kulutusta eikä larppaamaan sähköautoilua, ja akun käyttöikä on tällä tavalla paljon pidempi.

Jos tuollaisen ladattavan hankkisi uutena, niin samaa ongelmaa ei tietenkään olisi, kun sitä voisi alusta alkaen käyttää hieman järkevämmin.
 
Viimeksi muokattu:
Jotenkin tuntuis että se peruste plugarin hankintaan ihmisillä olis nimenomaan se, että sillä voi ajella niitä perus työmatka- ja asiointiajoja edullisesti (ja päästöttömästi, jos sillä on jollekin jotain merkitystä rahan sijasta) sähköllä bensan sijasta. Mitään muuta järkiperustetta en oikein keksi plugarin hankintaan.

Etenkin yhden auton taloudessa voi jännittää siirtyä täyssähköön (jos sitten kuitenkin tarvitsee päästä "kusematta Lappiin"), eikä niitä haluttuja korimallejakaan välttämättä aina saa täyssähkönä (esim. farkkuja edelleen aika niukasti tarjolla) mutta hybridinä ja plugarina saa.

Jos haluaa taas pienemmällä bensankulutuksella olevan auton niin siihen tosiaan järkevin on varmaan ei-ladattava hybridi joka on yleensä myös paljon halvempi kuin vastaava plugari. Miksi maksaa tuhansia euroja ekstraa plugarista isolla akulla jos ei meinaa larpata sähköautoilua sen kanssa?
 
Jotenkin tuntuis että se peruste plugarin hankintaan ihmisillä olis nimenomaan se, että sillä voi ajella niitä perus työmatka- ja asiointiajoja edullisesti (ja päästöttömästi, jos sillä on jollekin jotain merkitystä rahan sijasta) sähköllä bensan sijasta. Mitään muuta järkiperustetta en oikein keksi plugarin hankintaan.

Etenkin yhden auton taloudessa voi jännittää siirtyä täyssähköön (jos sitten kuitenkin tarvitsee päästä "kusematta Lappiin"), eikä niitä haluttuja korimallejakaan välttämättä aina saa täyssähkönä (esim. farkkuja edelleen aika niukasti tarjolla) mutta hybridinä ja plugarina saa.

Jos haluaa taas pienemmällä bensankulutuksella olevan auton niin siihen tosiaan järkevin on varmaan ei-ladattava hybridi joka on yleensä myös paljon halvempi kuin vastaava plugari. Miksi maksaa tuhansia euroja ekstraa plugarista isolla akulla jos ei meinaa larpata sähköautoilua sen kanssa?
Tässäkin on ihan asiaa. Kyllä nuo akut vain taitaa tuollaisella käytöllä kulua väkisinkin aika nopeaa tahtia, kun niitä puretaan ja ladataan jatkuvasti melkein koko kapasiteetin edestä. Sähköautossa vastaava ei kai ole läheskään niin suuri ongelma, koska akku on helposti noin yhtä suuruusluokkaa suurempi, eikä sitä sen takia tarvi purkaa kovin paljoa jokaista pientä ajoa varten. Ja lisäksi tosiaan nuo mahdolliset polttomoottoripuolen ongelmat.

Eipä nämä välttämättä ole ensimmäisen omistajan ongelmia, jos auto on tarkoitus laittaa muutaman vuoden sisään kiertoon. Mutta tuollaisen osto käytettynä vaikuttaa vähän turhan riskialttiilta ellei sitten saa huomattavan halvalla.
 
Aloitin itselataavalla, sitten tuli kaksi plugaria, joiden jälkeen on ollut kolme täyssähköä. Plugareilla kävi kuten monille varmasti käy, eli niitä tuli käytettyä kuten sähköautoja, eli niiden kohdalla viehättyi nimenomaan sähköajosta, joten autoa tuli latailtua paljon. Ongelmana plugareissa on ainakin se, että samoissa kuorissa on kaksi autoa, eli polttomoottori- ja sähköauto, ja näin ollen erilaisia vikamahdollisuuksia on kyllä paljon.
 
Plugarin hankintaan tosiaan vaikuttaa moni asia ja suurimmaksi osaksi valikoima on ollut tuolla puolella monipuolisempi ja laajempi. Hinta nyt ei välttämättä ole kilpailukykyinen suoraan kulutuksen suhteen, mutta riippuu tietty mallista. Jos laskee polttoainekuluja niin about puolet tuo oma plugari niistää kulutuksesta, jolloin 50000km tarkoittaa n. 2700e vähemmän polttiskuluissa (tai ehkä se 2500e kun sähköllekin laskee hinnan). Enemmän tietty jos auton polttoainekulut ovat omalla autolla/ajoprofiililla pienemmät (itsellä siis 2,4l/100km ja sama hybridinä vie sen yli 5 hivenen matkaa).

Mutta noin muuten, niin kyllähän se sähköinen voimalinja on autossa mukava ja siitä mielellään maksaa lisää vs. ilman sitä.
 
En nyt tiedä tuosta sähköauton larppaamisesta mutta kun hybridi lähtee oletuksena täyssähköisenä liikkeelle niin ei sitä tule varta vasten vaihdettua hybridi moodiin. Poikkeuksena jos tiedän lähteväni moottoritielle pakkasilla niin kiihdyttelen polttomoottorin hereille hyvissä ajoin että ehtii lämmetä. Eli tässä tullaan siihen että meillä arjen harrastekäynnit ja päiväkotimatkat on 90% sähköllä ajettuna, auto ladataan joka yö. Toki viikottain ajetaan pidempää pätkää myös bensalla n. 60km suuntaansa. Tankataan varmaan kerran kuussa.
 
Ihan kivasti jokusen vuotta larpattu Leon farkkuplugarilla. Kuten yllä niin 90% arjen ajoista menee sähköllä kun on max 20km suuntaansa. Pidemmille ajoille ei mitään kiinnostusta alkaa arpomaan jotain latauspaikkoja. Kotonakaan sähköjä ei riitä yli 8A lataukseen, eikä kiinnosta niitä alkaa remppaamaan hypoteettisen sähköauton takia.

Rahallisesti hankinnassa ei varmaan ole ollut mitään järkeä, mutta ei nyt niin paljoa kiinnosta. Löytyi auto joka on miellyttävä ja sillä mennään. Seatin 5v takuuta vielä vuosi jäljellä ja akkutakuu kuitenkin 8v/160km, mittarissa vasta 50tkm. Katsoo nyt missä vaiheessa tuon sitten vaihtaa pois, ehkä se aika alkaa olla kohta jos hinnat alkaa happanemaan lisää. Tai sitten yolottaa paaliin asti.
 
Jotenkin tuntuis että se peruste plugarin hankintaan ihmisillä olis nimenomaan se, että sillä voi ajella niitä perus työmatka- ja asiointiajoja edullisesti (ja päästöttömästi, jos sillä on jollekin jotain merkitystä rahan sijasta) sähköllä bensan sijasta. Mitään muuta järkiperustetta en oikein keksi plugarin hankintaan.

Etenkin yhden auton taloudessa voi jännittää siirtyä täyssähköön (jos sitten kuitenkin tarvitsee päästä "kusematta Lappiin"), eikä niitä haluttuja korimallejakaan välttämättä aina saa täyssähkönä (esim. farkkuja edelleen aika niukasti tarjolla) mutta hybridinä ja plugarina saa.

Jos haluaa taas pienemmällä bensankulutuksella olevan auton niin siihen tosiaan järkevin on varmaan ei-ladattava hybridi joka on yleensä myös paljon halvempi kuin vastaava plugari. Miksi maksaa tuhansia euroja ekstraa plugarista isolla akulla jos ei meinaa larpata sähköautoilua sen kanssa?
Omalla kohdalla plugari mahdollisti auton hankinnan (Audi Q7 e-tron), joka olisi ollut perinteisellä polttomoottoriyksilöllä varustettuna liian arvokas hankittavaksi verotuksellisista syistä eikä vastaavan kokoluokan autoja ollut sähköisenä. Lisäetua toi aikanaan diesel-hybridi-yhdeistelmä, kun kerran kuukaudessa tuli raapastua 1000km viikonlopun aikana ja loput kuukaudesta nurkka-ajoa sähköllä. Nyt ajoprofiilin muututtua soccermom -tyyppiseksi ja markkinoilla on mieluisia vaihtoehtoja hybrideille sähköisessä segmentissä samassa kokoluokassa (esim kia EV9), joten sähköön hyppääminen on enemmän kuin todennäköistä.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
263 571
Viestejä
4 570 356
Jäsenet
75 217
Uusin jäsen
coolflat

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom