• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Eiväthän nuo lähteet taida ottaa kantaa metsän pirstaloitumiseen mitenkään, joka taisi olla Gespardin pääpointti? Uskon myös, että hän puhui metsien biodiversiteetin huononemisesta, johon ei myöskään oteta noissa lähteissä kantaa? Lisäksi talousmetsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paljon vanhoja metsiä "hyödyttömämpiä" ja pirstaloituminen pahentaa asiaa entisestään.

Sanoohan Metsähallituskin:
"Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhat metsät ovat harvinaisia. Ne ovat kuitenkin merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle. Varsinkin Suomen eteläpuoliskossa on vähän vanhoja luonnontilaisia metsiä."

Jos on käynyt elämänsä aikana aarniometsässä samoilemassa, ei sen jälkeen helposti pidä tyypillistä, puupeltoa muistuttavaa, talousmetsää enää 'aitona' metsänä.
Paljonkohan sitä aitoa™ metsää löytyy keski ja etelä euroopasta?

Miten olisi, jos he entisöisivät myös sitä metäss ja sanootaa vaikka että pitää olla 5% maan pinta-alasta.

Vai onko ajatus tehdä suomesta reservaatti suomalaisten rahoilla ja kustannuksella?
 
Paljonkohan sitä aitoa™ metsää löytyy keski ja etelä euroopasta?

Miten olisi, jos he entisöisivät myös sitä metäss ja sanootaa vaikka että pitää olla 5% maan pinta-alasta.

Vai onko ajatus tehdä suomesta reservaatti suomalaisten rahoilla ja kustannuksella?
30% pitää heidänkin suojella kokonaismaa-alasta. Mielenkiintoista kattoa että mitä se tarkoittaa sit käytännössä.
 
30% pitää heidänkin suojella kokonaismaa-alasta. Mielenkiintoista kattoa että mitä se tarkoittaa sit käytännössä.
En ole vakuuttunut että keski ja etelä-eurooppa joutuisi samalla tavalla suojelemaan kuin suomessa.

Yleensä homma menee niin että suomi on aina maksumies, asiat täällä tehdään drektiivejä, yms erityisen tiukasti tulkiten ja muut menee korkeintaan rimaa hipoen.
 
Yleensä homma menee niin että suomi on aina maksumies, asiat täällä tehdään drektiivejä, yms erityisen tiukasti tulkiten ja muut menee korkeintaan rimaa hipoen.
Prioriteetit kunnossa, EUlta tulee rahaa tukien muodossa. Oman maan lainsäädäntö onkin sitten vähintään parikymmentä vuotta nykyhetkeä perässä luontoasioissa. Kun ei osata arvostaa sitä mitä meillä on.
 
En ole vakuuttunut että keski ja etelä-eurooppa joutuisi samalla tavalla suojelemaan kuin suomessa.
Kuis nyt näin? Vilelty maa-ala on esim. suomessa jopa korkeampi ku jossain alppimaissa, siel luulis olevan siis helpompi jopa suojella ns. joutomaita ku meillä.
 
Muutamassa sukupolvessa? Nykyinen ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on erittäin konkreettisesti havaittavissa, ja sille tulee olemaan hintalappu, ja se tulee olemaan kova. Viittaan nyt siihen, että sukupolvi on n. 25 vuotta ja muutama näitä peräkkäin, sanotaan 150-300 vuotta ajanjaksona tarkoittaa sitä että tulevaisuuden maailma tulee olemaan täysin erilainen kuin mihin ollaan nykyisin totuttu. Erilaisia elinolosuhteita on aina ollut mutta koskaan ennen ihmisen aikana muutos ei ole ollut näin nopeaa.

Jos ei ole ihan nuori ja lapsia ei ole, niin saattaa vielä pystyä 'nautiskelemaan' loppuun asti ilman suurempaa ilmastonmuutoksesta kärsimistä.

Ihmisen aiheuttamassa massiivisessa ilmastonmuutoksessa voi olla vielä yllättäviäkin haasteita. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tasolla, jota ei ole ollut koskaan nykyihmisen noin 800 000 vuoden olemassaolon aikana.
Emme siis ole eliöinä kehittyneet elämään tälläisessä ilmakehässä. On mahdotonta argumentoida, että sellainen tilanne olisi riskitön, koska se on täysin tuntematon tilanne.

Hiilidioksipitoisuuden kasvu ei myöskään näytä hidastumisen merkkejä. Ymmärtääkseni esimerkiksi noin 1000 ppm:ssä huoneilma alkaa tuntumaan tunkkaiselta ja vaikuttamaan vireystilaan.
Jos tilanne on sellainen ilmakehässä, ei tuulettelukaan auta...

1738167534712.png
The Keeling Curve
 
Eiväthän nuo lähteet taida ottaa kantaa metsän pirstaloitumiseen mitenkään, joka taisi olla Gespardin pääpointti? Uskon myös, että hän puhui metsien biodiversiteetin huononemisesta, johon ei myöskään oteta noissa lähteissä kantaa? Lisäksi talousmetsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta paljon vanhoja metsiä "hyödyttömämpiä" ja pirstaloituminen pahentaa asiaa entisestään.

Sanoohan Metsähallituskin:
"Tehokkaan metsätalouden seurauksena vanhat metsät ovat harvinaisia. Ne ovat kuitenkin merkittäviä luonnon monimuotoisuudelle. Varsinkin Suomen eteläpuoliskossa on vähän vanhoja luonnontilaisia metsiä."

Jos on käynyt elämänsä aikana aarniometsässä samoilemassa, ei sen jälkeen helposti pidä tyypillistä, puupeltoa muistuttavaa, talousmetsää enää 'aitona' metsänä.
Suomalainen metsä on myytti ja sitten kun metsää on joka puolella se todetaan puupelloksi. Pää pois pensaasta, metsät on kaskettu pelloiksi kun on ruuasta ollut pulaa tai puusta maksettu huonommin ja toisinpäin.

Denialismi on kyllä niin vahvaa että myötähäpeä nousee näistä jutuista, lopulta ignorea ettei tarvitse kuunnella eri mieltä olevien perusteluita kun on omat ulkoa opitut hokemat kuten puupelto mainittu. Oikea menestyskaava.

Edit: pirstoutumiseen syynä lukuisa määrä metsänomistajia sekä kaupunkien ja tieverkoston rakentaminen. Kahteen viimeiseen seikkaan on vähän vaikea vaikuttaa varsinkin jos väestönkasvua halutaan hinnalla millä hyvänsä. Isossa määrässä metsänomistajia en näe yhtäkään sellaista haittapuolta mitä olisi perusteltavissa lähteä muuttamaan.
 
Viimeksi muokattu:
Ja ei tarvi olla ulkona ku joku 600-700 ja sisätilojen tuulettamisesta tulee todella haastavaa jos tarkoitus on pysyä alle tonnissa.

Hirvittää ajatellakin miten nopeasti me ollaan näihinkin lukemiin jo menossa. Muutaman kerran kun toimistolla on ollut ongelmia ilmastoinnin kanssa, niin lukemat antureissa on kohonneet jonnekin 550 paikkeille joka on jo tuntuvasti epämukava, toki lämpötilalla ja ilman vaihtuvuudellakin on oma merkityksensä.
 
Paljonkohan sitä aitoa™ metsää löytyy keski ja etelä euroopasta?

Miten olisi, jos he entisöisivät myös sitä metäss ja sanootaa vaikka että pitää olla 5% maan pinta-alasta.

Vai onko ajatus tehdä suomesta reservaatti suomalaisten rahoilla ja kustannuksella?
Mitä ihmeen whataboutismia tämä nyt on ja mitä väliä sillä on? Pitäisikö aina standardit laskea sille tasolle, kuin ne muualla ovat. Jokaisessa asiassa löytyy aina jokin maa, jossa asiat ovat huonommin kuin Suomessa --> Johtopäätelmä: Suomen pitää laskea itsensä samalle tasolle ? ?
Suomalainen metsä on myytti ja sitten kun metsää on joka puolella se todetaan puupelloksi. Pää pois pensaasta, metsät on kaskettu pelloiksi kun on ruuasta ollut pulaa tai puusta maksettu huonommin ja toisinpäin.

Denialismi on kyllä niin vahvaa että myötähäpeä nousee näistä jutuista, lopulta ignorea ettei tarvitse kuunnella eri mieltä olevien perusteluita kun on omat ulkoa opitut hokemat kuten puupelto mainittu. Oikea menestyskaava.

Edit: pirstoutumiseen syynä lukuisa määrä metsänomistajia sekä kaupunkien ja tieverkoston rakentaminen. Kahteen viimeiseen seikkaan on vähän vaikea vaikuttaa varsinkin jos väestönkasvua halutaan hinnalla millä hyvänsä. Isossa määrässä metsänomistajia en näe yhtäkään sellaista haittapuolta mitä olisi perusteltavissa lähteä muuttamaan.
Eli et vieläkään jaksa lukea viestejä läpi ajatuksella. Selvä. Jos nyt lukaisisit ketjun vielä uudestaan läpi siitä alkuperäisestä viestistä minun vastaukseeni asti ja mietit mistä puhuimme (vinkki: biodiversiteetti).
 
Viimeksi muokattu:
En ole vakuuttunut että keski ja etelä-eurooppa joutuisi samalla tavalla suojelemaan kuin suomessa.

Yleensä homma menee niin että suomi on aina maksumies, asiat täällä tehdään drektiivejä, yms erityisen tiukasti tulkiten ja muut menee korkeintaan rimaa hipoen.
Kyllä kansa tietää ja tuupovaaran-hirvensalmen-viitasaaren viimeisen huoltoaseman kahviparlamentti ainakin!
 
Kyllä kansa tietää ja tuupovaaran-hirvensalmen-viitasaaren viimeisen huoltoaseman kahviparlamentti ainakin!
Olikos sulla jotain muutakin, kuin olkiukkoilua? Ainakin ennallistamisasetuksessa suomen kulut oli kovimmat.

Lisäksi susia ja valkoposkihanhia ei saa ampua, koska niitä ei oo brysselissä.
 
Olikos sulla jotain muutakin, kuin olkiukkoilua? Ainakin ennallistamisasetuksessa suomen kulut oli kovimmat.

Lisäksi susia ja valkoposkihanhia ei saa ampua, koska niitä ei oo brysselissä.
Johtuisiko myös siitä, että Suomessa on eniten suojeltavan arvoisia asioita? Päättelisin, että kun suojeltavaa on enemmän myös suojeleminen maksaa enemmän? Tästäkin saa huonon asian vain mentaaliakrobatiaa käyttäen.

Ja mitä tulee tähän 'EU sitä, EU tätä' vääntöön: Susi rauhoitettiin Suomessa jo 1973 ihan suomalaisten itsensä toimesta. Valkoposkihanhi pesii myös Belgiassa.
 
Johtuisiko myös siitä, että Suomessa on eniten suojeltavan arvoisia asioita? Päättelisin, että kun suojeltavaa on enemmän myös suojeleminen maksaa enemmän? Tästäkin saa huonon asian vain mentaaliakrobatiaa käyttäen
Jos joku tulee ja sanoo että sun pitää suojella tää, niin lähtökohtaisesti vastaus sanojalle pitäisi olla että ala kaivaa kuvetta. Helppo se on toisten rahoilla suojella sitä sun tätä.
Ja mitä tulee tähän 'EU sitä, EU tätä' vääntöön: Susi rauhoitettiin Suomessa jo 1973 ihan suomalaisten itsensä toimesta. Valkoposkihanhi pesii myös Belgiassa.
Susikanta on vahvistunut ja itärajan takaa tulee aina uusia susia. Riippumatta mitä suomi on asiasta joskus päättänyt, niin se on tällä hetkellä eu:n käsissä, ei suomen käsissä. Joku voisi rahdata niitä susia vähän brysseliin ja katotaan sen jälkeen sitä suojelutarvettam

Valkoposkihanhet on elinvoimainen laji, joka aiheuttaa paljon tuhoja. Senkin suojelu tulee eu:sta. Ja wikipedian mukaan näyttäisi ettei niitä paljoa belgiassa ole. Alankomaista ja luotesisaksassa kylläkin. Jos ne sottaisi brysseliä kuten helsinkiä, niin lintujen status olisi todennäköisesti toinen.
 
Johtuisiko myös siitä, että Suomessa on eniten suojeltavan arvoisia asioita? Päättelisin, että kun suojeltavaa on enemmän myös suojeleminen maksaa enemmän? Tästäkin saa huonon asian vain mentaaliakrobatiaa käyttäen.

Ja mitä tulee tähän 'EU sitä, EU tätä' vääntöön: Susi rauhoitettiin Suomessa jo 1973 ihan suomalaisten itsensä toimesta. Valkoposkihanhi pesii myös Belgiassa.
Siitä syntyy aika nurinkurinen tilanne, että meille sanotaan että suojelkaa nyt kaikkea niin maan perusteellisesti. Se maksaa teille käden ja jalan, mutta kun teillä on niin paljon suojeltavaa niin kaikki suojellaan. Sitten menee hetken aikaa eteenpäin, niin seuraavassa kokouksessa kerrotan että katsokaas nyt kun teidän budjettialijäämät ylittyy, paskiaiset ette osaa pitää talouttakaan joten jos ei meno muutu niin laitamme teidät alijäämämenettelyyn ja aiheutamme kaikkea mahdollista paskaa teille. Ja sitä sitten meikäläiset poliitikot kumartelee ja nöyristelee ja nuolee niiden... noniin...
:)

Susiasiassa kaikkein suurin ongelma on ihan omat pykäläidioottimme. Käytännössä mitään ei voida tehdä, koska hallinto-oikeudet ovat päättäneet tulkita pykälät huomattavan paljon esim. naapurimaitamme tiukemmin ja sen asian kanssa ollaan vielä aika isoissa ongelmissa. Tuomareita se nyt ei toki kiinnosta puolen puupennin vertaa mitä rahvaalle käy. Valkoposkihanhien kanssa vähän sama juttu, plus sitten poliitikot päättivät ettei poikkeusluvalla ammuttuja lintuja saa hyödyntää mihinkään, mikä on mielestäni aikamoista haaskausta. Mutta näemmä pieni kiusanteko oli niin äärimmäisen tärkeää eräille kun ei muuten pystytty kokonaan estämään niitä poikkeuslupia. Ehkä EU-tasolta sitten tulee vähän järkeä näihin - ja toivottavasti näistä opitaan edes sen verran, että kun tulevaisuudessa suojellaan jotain niin siihen asetetaan sitten myös purkukriteerit etukäteen, jotta ei synny valkoposkihanhien kaltaista täysin älytöntä suojelutilannetta.
 
Suojelusta ja biodiversiteetin säilymisestä/vahvistamisesta täysin samaa mieltä mutta EU:n pitäisi antaa meille resursseja (rahaa) tehdä sitä, eikä siitä saisi tulla kansantaloudellisesti liian isoa tikkiä. Nythän nykyisellään Suomi joutuu maksamaan koko EU:n puolesta suojelustaan, koska Suomi on koko Euroopan viimeisiä kolkkia jossa tätä suojelemista ylipäätänsä on tässä mittakaavassa. Euroopan ydinvaltiot ovat siivonneet aarniometsänsä viljelysmaiksi jo satoja vuosia sitten, sieltähän sitä kuvetta pitäisi meille antaa jo velvollisuutena.
 
Euroopan ydinvaltiot ovat siivonneet aarniometsänsä viljelysmaiksi jo satoja vuosia sitten, sieltähän sitä kuvetta pitäisi meille antaa jo velvollisuutena.
Tämä on ihan unelmointia. Ainoat "aarniometsät" on Lapissa, ja niistä ei saada edes puupeltoa kun kasvavat sillä korkeudella sen verran hitaasti. Ei mitään syytä saada niiden suojelusta erillistä korvausta. Ne vähät mitkä on/ovat olleet eteläisessä Suomessa on joko tuhottu tai enimmäkseen suojeltu.


(2023 artikkeli)
Vain kolme prosenttia Suomen metsistä on luonnontilaisia.
– Pohjois-Suomessa oli 1900-luvun alussa hyvin laajoja vanhoja metsiä, nyt niitä on enää aivan pohjoisimmassa Lapissa ja luonnonsuojelualueilla. Etelä-Suomessa tilanne on vielä huonompi, koska valtaosa vanhoista metsistä on kooltaan vain hehtaareja, sanoo metsäekologian lehtori Petri Keto-Tokoi Tampereen ammattikorkeakoulusta.
 
Viimeksi muokattu:
No jos noin on niin missä meillä on se ongelma mihin nyt sitä rahaa pitäisi taas kaataa miljoonittain? Jos olemassa olevat on suojeltu, lopuista ei tule mitään tai ne on jo "tuhottu" niin ei ole mitään tehtävää enää. (Tosin jos niihin olemassa oleviin alettaisiin istuttaa sitä kaivattua "biodiversiteettiä" niin sen jälkeen maristaisiin siitä että se ei ole "oikeaa" biodiversiteettiä kun siinä näkyy ihmisen kädenjälki... ja sen nojalla taas keksittäisiin muutama lisäkohde kaataa julkista rahaa, rajoittaa elämää ja heikentää ennestään heikkoa taloutta)
 
Ongelma on kaiketi lähtöisin siitä kun on niin kovasti toitotettu kaikkialle että suomessa on metsää. No ei ole, vaan peltoa. Jotku kepun materiaalitkin tekee kaikkensa jotta lukijalle tulis käsitys että pellot on metsiä ja vastaavilla on menty brysseliin rehvastelemaan.

Jos ne olis oikeasti metsää, niin tää suojeluhomma olis ihan selviö, sillä kenenkään talous ei suojelusta menis kuralle. Nyt sen sijaan ollaan vastaavassa tilanteessa ku joku saksa, eli että pitäis peltoja metsittää jotta saatais lisää metsää ja se maksaa rahaa ku se pelto on jonkun aktiivisessa talouskäytössä.
 
Suojelusta ja biodiversiteetin säilymisestä/vahvistamisesta täysin samaa mieltä mutta EU:n pitäisi antaa meille resursseja (rahaa) tehdä sitä, eikä siitä saisi tulla kansantaloudellisesti liian isoa tikkiä. Nythän nykyisellään Suomi joutuu maksamaan koko EU:n puolesta suojelustaan, koska Suomi on koko Euroopan viimeisiä kolkkia jossa tätä suojelemista ylipäätänsä on tässä mittakaavassa. Euroopan ydinvaltiot ovat siivonneet aarniometsänsä viljelysmaiksi jo satoja vuosia sitten, sieltähän sitä kuvetta pitäisi meille antaa jo velvollisuutena.
Tämä on kyllä totta. Jotkin maat saisivat toimia "takautuvasti". Ranskan ja Saksan pinta-alasta vain n. 30% on metsää, Unkarissa vain 21%. Nuo maathan hävittivät metsänsä jo ennenkuin ymmärrettiin mistään mitään, eli aikoja sitten. Vertailuksi Suomen pinta-alasta on 75% metsää. Tosin Suomessakin se haaste että 90+% metsistä on talousmetsää, eli todella yksipuolista.
 
Ongelma on kaiketi lähtöisin siitä kun on niin kovasti toitotettu kaikkialle että suomessa on metsää. No ei ole, vaan peltoa. Jotku kepun materiaalitkin tekee kaikkensa jotta lukijalle tulis käsitys että pellot on metsiä ja vastaavilla on menty brysseliin rehvastelemaan.

Jos ne olis oikeasti metsää, niin tää suojeluhomma olis ihan selviö, sillä kenenkään talous ei suojelusta menis kuralle. Nyt sen sijaan ollaan vastaavassa tilanteessa ku joku saksa, eli että pitäis peltoja metsittää jotta saatais lisää metsää ja se maksaa rahaa ku se pelto on jonkun aktiivisessa talouskäytössä.
No katsotaan päästäänkö edes yhteisymmärrykseen siitä mikä on metsä kun se mitä yleisesti ottaen on pidetty metsänä ei kuulemma olekaan sitä ja kun käsitteet sotketaan, niin kukaan ei kohta tiedä mitä edes yritetään suojella... ainoa mikä tiedetään on että se maksaa pirusti ja ainoa maksaja olemme me. Muita ei kiinnosta kuin se etteivät joudu itse maksamaan.
 
Ongelma on kaiketi lähtöisin siitä kun on niin kovasti toitotettu kaikkialle että suomessa on metsää. No ei ole, vaan peltoa. Jotku kepun materiaalitkin tekee kaikkensa jotta lukijalle tulis käsitys että pellot on metsiä ja vastaavilla on menty brysseliin rehvastelemaan.

Jos ne olis oikeasti metsää, niin tää suojeluhomma olis ihan selviö, sillä kenenkään talous ei suojelusta menis kuralle. Nyt sen sijaan ollaan vastaavassa tilanteessa ku joku saksa, eli että pitäis peltoja metsittää jotta saatais lisää metsää ja se maksaa rahaa ku se pelto on jonkun aktiivisessa talouskäytössä.

No katsotaan päästäänkö edes yhteisymmärrykseen siitä mikä on metsä kun se mitä yleisesti ottaen on pidetty metsänä ei kuulemma olekaan sitä ja kun käsitteet sotketaan, niin kukaan ei kohta tiedä mitä edes yritetään suojella... ainoa mikä tiedetään on että se maksaa pirusti ja ainoa maksaja olemme me. Muita ei kiinnosta kuin se etteivät joudu itse maksamaan.

Nyt menee vaikeaksi jos keksitään ihan uusia merkityksiä.

Jos palataan otsikoon niin niin se kai tehokkainta että käytetään niitä metsiä (maata missä kasvatetaan puita) tehokkaasti. Mitä tehokkaammin sillä jalostusketjulla korvataan fosiilisiä tuotteita (fosiilien käyttöä) niin silloin edelltykset päästä hyviin tuloksiin. Jos samalla pidetään metsän uusiutuminen tehokkaana, niin on myös jatkossa raaka-ainetta

Se meneekö nielu osuus tuotteen mukaan, niin se voisi olla markkinan mukaan, eli mukana voisi myydän se nielunkin, eli neutraalina, mutta jos menee markkinaan missä sitä ei arvosteta niin voisi mennä hiilineen ja se nielu jäisi muuhun käyttöön.

Ongelma toki se että käytännössä sen kasvaneen metsän hiilensidonta on jo käytetty muualla ja tulevatkin sidonnat on menossa muualle kuin itse tuoteketjuun.
 
Mitä tehokkaammin sillä jalostusketjulla korvataan fosiilisiä tuotteita (fosiilien käyttöä) niin silloin edelltykset päästä hyviin tuloksiin. Jos samalla pidetään metsän uusiutuminen tehokkaana, niin on myös jatkossa raaka-ainetta
Hiilikierron näkökulmasta on parempi polttaa kivihiiltä ja suojella metsää, jos tarkastelujakso on noin sata vuotta tai sen alle. Pitkäikäisten puutuotteiden tuotannon sivuvirrat toki kannattaa polttaa. Mitä korvaavuuksia sitten löytyykään fossiilisten ja puutuotteiden välille, en osaa sanoa. Ei se muovikaan palaa ilmakehään kaatopaikalta missään järkevässä ajassa, paitsi vantaan jätteenpolttolaitoksella.
 
Hiilikierron näkökulmasta on parempi polttaa kivihiiltä ja suojella metsää, jos tarkastelujakso on noin sata vuotta tai sen alle. Pitkäikäisten puutuotteiden tuotannon sivuvirrat toki kannattaa polttaa. Mitä korvaavuuksia sitten löytyykään fossiilisten ja puutuotteiden välille, en osaa sanoa. Ei se muovikaan palaa ilmakehään kaatopaikalta missään järkevässä ajassa, paitsi vantaan jätteenpolttolaitoksella.
Mikäs tuo sinun metsäkaava oli, jos siis puhutaan täkäläisistä metsistä eikä sademetsistä.

Puu kasvaa sen 30v-80vuotta sitoo hiilen, josta osa sitoutuu maahan enemmän tai vähemmän pysyvästi, loput sitten siinä ylemäässä olevassa puumassassa. sen jalostamisesta voi syntyä niitä fosiilipäästöjä, mutta eikö siinä itse puussa ole se sen sitoma hiili ja se sitten vapautuu jos vapautuu jossain vaiheessa, riippuen jalostuksesta/käytöstä.

Mainitsit fosiili muovin, siinä ketjussa ymmärtääkseni syntyy fosiilipäästöjä, toki itse tuotteeseen sitoutunut pysyy siinä pitkään jos sitä ei polteta. Jos taasen puu jaloste poltetaan niin se aiemmin sidottu vapautuu, eli ei netto päästötöntä polttamisesta ja jos poltto siellä lämmöntuotto laitoksella niin lisäksi saadaan hiilineutraali lämpöä, jos silläkin korvataa esim kivihiili niin saavutetaan niitä päästövähennyksiä.

Toki sen puujalosteen polton sijaan se voidaan haudata pysäväksi hiiinieluksi ja polttaa vaikka sitä kivihiiltä, se on sitten tehokkuus juttu kummalla edullisempaa, jos ei isoa eroa niin pieni etu hiilipäästöjen osalta siinä että ei polteta fossiilista vaan sitä puuta. (ei sitä riskiä että se pysyvä puunielu ei pitäisikään)
 
Mikäs tuo sinun metsäkaava oli, jos siis puhutaan täkäläisistä metsistä eikä sademetsistä.
Tähänkin ketjuun sata kertaa linkatut suomalaiset tutkimukset suomalaisen metsän hiilensidonnasta ajan funktiona.
Puu kasvaa sen 30v-80vuotta sitoo hiilen
Kasvaa noin 200 vuotiaaksi asti hiiltä sitoen ihan puumassaan, siitä eteenpäin lähinnä maaperään enää.
josta osa sitoutuu maahan enemmän tai vähemmän pysyvästi
Maahan sitoutuu todella vähän pysyvästi tyypillisen talousmetsän kierron aikana. Suuri osa siitä "maahan sitoutuneesta" vapautuu hakkuiden jälkeen. Osittain tästä syystä johtuen suomen maankäyttösektori on tällä hetkellä keskimäärin päästölähde. Eli maasta vapautuu enemmän kuin mitä kasvava metsä sitoo.
loput sitten siinä ylemäässä olevassa puumassassa. sen jalostamisesta voi syntyä niitä fosiilipäästöjä, mutta eikö siinä itse puussa ole se sen sitoma hiili ja se sitten vapautuu jos vapautuu jossain vaiheessa, riippuen jalostuksesta/käytöstä.
Kyllä. Fossiilisia jos korvataan niin se käytännössä lähes aina tarkoittaa polttamista ja kaikki palaa heti ilmakehään. Kaupan päälle menetetään pitkäksi aikaa kaadetun metsän hiilensidonnan nettovaikutus.
Mainitsit fosiili muovin, siinä ketjussa ymmärtääkseni syntyy fosiilipäästöjä
Ei muovinvalmistuksessa tule kovin isoja päästöjä.
Jos taasen puu jaloste poltetaan niin se aiemmin sidottu vapautuu, eli ei netto päästötöntä polttamisesta ja jos poltto siellä lämmöntuotto laitoksella niin lisäksi saadaan hiilineutraali lämpöä, jos silläkin korvataa esim kivihiili niin saavutetaan niitä päästövähennyksiä.
Tässä et ota huomioon sitä, että hakkuiden jälkeen se metsä sitoo hiiltä uudestaan (nettovaikutus) vasta vuosikymmenien jälkeen. Tästä syystä johtuen jos tarkoitus on hidastaa hiilidioksidin kertymistä ilmakehään lyhyellä aikavälillä (eli alle sadan vuoden mittakaavassa), niin se on parempi polttaa hiiltä ja jättää metsät rauhaan.
Toki sen puujalosteen polton sijaan se voidaan haudata pysäväksi hiiinieluksi
Tai jättää ne puut sinne metsään kasvamaan. Se on kaikin puolin parempi vaihtoehto, sillä tällöin vältetään ne vuosikymmenet kun hakattu metsä toimii päästölähteenä. Vasta kun metsät on monisatavuotisia voisi moista toimenpidettä edes harkita. Siinä vaiheessa metsästä löytyisi kans paljon rakentamiskäyttöön hyvin soveltuvaa kunnon tukkipuuta, eikä jotain risuja. Nuo sitten pysyisi rakennuskannassa jopa satoja vuosia taas poissa hiilikierrosta.
 
Tähänkin ketjuun sata kertaa linkatut suomalaiset tutkimukset suomalaisen metsän hiilensidonnasta ajan funktiona.

Kasvaa noin 200 vuotiaaksi asti hiiltä sitoen ihan puumassaan, siitä eteenpäin lähinnä maaperään enää.

Maahan sitoutuu todella vähän pysyvästi tyypillisen talousmetsän kierron aikana. Suuri osa siitä "maahan sitoutuneesta" vapautuu hakkuiden jälkeen. Osittain tästä syystä johtuen suomen maankäyttösektori on tällä hetkellä keskimäärin päästölähde. Eli maasta vapautuu enemmän kuin mitä kasvava metsä sitoo.
Prosenttiosuus ei ole iso, mutta sitoo kuitenkin vaikka hakkuun jälkeen siitä osa vapautuu.

Kyllä. Fossiilisia jos korvataan niin se käytännössä lähes aina tarkoittaa polttamista ja kaikki palaa heti ilmakehään. Kaupan päälle menetetään pitkäksi aikaa kaadetun metsän hiilensidonnan nettovaikutus.
Itse polton netto neutraali ja korvataan fosiilinen hiiili, sen korvaavan vettän päästövähennys.

Toinen vaihtoehto on sitten varastoida se pysyvästi ja päästelle sen edes fosiilista.

Tässä et ota huomioon sitä, että hakkuiden jälkeen se metsä sitoo hiiltä uudestaan (nettovaikutus) vasta vuosikymmenien jälkeen.

Uusi sidaonta alkuu kun kasva alkaa, se ei sen kannalta ole pointti onko se rullaava vai erä (hakkuuaukko), se missä vaiheessa sitoo eniten ja milloin jälleen vapauteen ei se juttu.

Korjatun puun sidonta on jo tapahtunut ja siitä vapautuvat hiili on sen sidotun hiilen vapauttamista. Samoin se jos maahan sitoutunutta hiiltä vapautuu.


Tai jättää ne puut sinne metsään kasvamaan. Se on kaikin puolin parempi vaihtoehto, sillä tällöin vältetään ne vuosikymmenet kun hakattu metsä toimii päästölähteenä. Vasta kun metsät on monisatavuotisia voisi moista toimenpidettä edes harkita. Siinä vaiheessa metsästä löytyisi kans paljon rakentamiskäyttöön hyvin soveltuvaa kunnon tukkipuuta, eikä jotain risuja. Nuo sitten pysyisi rakennuskannassa jopa satoja vuosia taas poissa hiilikierrosta.

Voi toki ajatella että irrotetaan se sidottu hiili siitä metäsästä ja vuokrataan se jollekkin joka sitä vastaan sitten päästelee ja hankkii tilalle nielun jonka sitten palauttaa metsän omistajalle. Jos se on tehokkaampaa niin se sitten toutetuu jos markkinat. Mutta jos sillä polttelee fosiilista niin vaatii jonkin verran uskoa että vuokraaja saisi sen nielun takaisin. ja sille metsänomistajalla jää sitten metsä joka lähinnä fosiililähde.

. Siinä vaiheessa metsästä löytyisi kans paljon rakentamiskäyttöön hyvin soveltuvaa kunnon tukkipuuta, eikä jotain risuja. Nuo sitten pysyisi rakennuskannassa jopa satoja vuosia taas poissa hiilikierrosta.
Siis mitä käyttö nyt niille meinaat, siis että + 100v tukille olisi niin paljon kysyntää että tuossa olisi kannattavaa. Siis jos nyt ynnäät ajan, ja sen että kuinka monta sinne asti selviää sahatavara jalostuskelpoisena.

Siis ihan vakavissaan millaista kysyntää ajattelet olevan nyt pystyssä olevalle tukkipuulle jos maksaa siitä käypä hinta, ja sitten sadavuoden päästä perikunta saisi ostaa sen sahatavaraksi, jos vielä pystyssä ja terve.
 
Prosenttiosuus ei ole iso, mutta sitoo kuitenkin vaikka hakkuun jälkeen siitä osa vapautuu.
Vapautuu enemmän kuin sitoo. Nettovaikutus on se millä on ilmaan päätyvän hiilidioksidin kannalta merkitystä. Eikö?
Siis mitä käyttö nyt niille meinaat, siis että + 100v tukille olisi niin paljon kysyntää että tuossa olisi kannattavaa.
Keskustelin päästöistä, en asian rahallisesta kannattavuudesta.

Luulen että et ole aivan täysin ymmärtänyt mistä on kyse.

Eli rautalangasta:
Tilanne A)
Metsä, 70 vuotta kasvanut, hakataan ja poltetaan. Sen jälkeen istutetaan uusi metsä.

Tilanne B)
Metsä, 70 vuotta kasvanut suojellaan, tai hoidetaan hiilinielua parhaiten kehittävällä tavalla. Puun polttamisen sijaan poltetaan vastaava määrä kivihiiltä.

Tilanteessa B ilmakehään päätyy vähemmän hiilidioksidia ainakin vielä noin 100 vuoden tarkastelujaksolla. Molemmissa polttamisesta syntyy samat päästöt, mutta tilateessa B metsän nettovaikutus hiilidioksidiin ilmakehässä on parempi.

Lisäksi kivihiilen tuotannolla on pienemmät päästöt. Rekkarallilta vältytään jne.
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
266 367
Viestejä
4 610 801
Jäsenet
75 816
Uusin jäsen
TimCe

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom