Kyllä. Ja mielestäni nyt ollaan siinä tilanteessa että ne vanhemmat metsät kestäisivät paremmin ilmastonmuutosta hidastamalla muutoksia maaperässä. Paitsi että Suomen metsiä on nuorennettu jo vuosikymmeniä, niin nyt ne ovat melkein kaikki tulossa isoiksi päästölähteiksi johtuen nopeista muutoksista kasvillisuudessa ja puustossa. Vähemmän yllättäen luonnon omat mekanismit kestävät muutoksia paremmin kuin ihmisten tekemät "metsänhoidolliset" toimenpiteet.
Tämä ei kyllä nyt ihan täysin pidä paikkansa. Iso osa Suomen metsistä on istutettu 50-60-luvulla ja alkavat nyt olla sellaisessa iässä, että kasvu alkaa hiipumaan niiden ikääntymisen vuoksi. Parhaan kasvun vuodet on yleisesti ottaen n. 20-40 vuoden iässä ja varsinkin Pohjois-Suomessa kasvu alkaa laantumaan voimakkaammin jo tuossa 60-80 vuoden iässä. Tähän päälle on sitten ollut viimeisen n. kymmenen vuoden aikana kuivuuksia, tuhoja ja muuten vaan poikkeuksellisen huonon kasvun vuosia. Tosiasiassa metsien nuorentaminen (hieman paradoksaalisesti) parantaisi hiilinielua keskipitkällä aikavälillä. Toki senkin voi tehdä järkevästi tai vähemmän järkevästi.
Tämä näkyy suoraan tilastoissakin.:
Huomaa, että vaikka hakkuukertymä on toki myös kasvanut voimakkaasti vuosituhannen vaihteen jälkeen, niin myös kokonaispoistuma on lähtenyt isommalle kasvu-uralle jo 90-luvulla, mikä viittaa siihen että puuston luontainen kuolleisuus on kasvannut voimakkaammin kuin hakkuut. Ikärakenne ei toki ole ainoa tekijä, joka kasvattaa luontaista poistumaa, mutta varsin merkittävä indikaattori metsien ikääntymiselle silti. Tuosta käppyrästä näkyy myös jo silmämääräisesti se, että hakkumäärien kasvaminen ei varsinaisesti ollut ongelma aiemmin, koska pitkään metsien kasvu pysyi samassa tai paremmassa vauhdissa, mutta nyt kun kasvu on heikentynyt (edellä mainituista syistä).
Toki pitää huomioida, että ikääntyminen ei ole ainoa tekijä joka heikentää kokonaiskasvua, vaan tottakai jos puuston kokonaismäärä pienenee, se vähentää myös metsien yhteenslaskettua kasvua. Kokonaisuudessaan minun mielestäni tuo käppyrä kuitenkin näyttää sen, että Suomessa metsät on ihan oikeasti hoidettu pääasiassa varsin hyvin. Sotien jälkeen oltiin vielä paljon kestämättömämmässä tilanteessa, mutta sen jälkeen hyvällä metsänhoidolla on saatu voimakasta kasvua ja pitkään voitiin ihan aidosti sanoa, että homma on kestävällä pohjalla, ainakin mitä kasvun ja poistuman tasapainoon tulee. Biodiversiteetti ym. asiat on sitten toki asia erikseen.
Toisaalta vaikka kasvua saataisiin lisää ja hakkuita merkittävästi vähennettyä, metsämaah KHK-päästöt tulevat jatkamaan voimakasta kasvua. Isoin tekijä tämän taustalla on aikoinaan tehdyt soiden ojitukset metsätalouskäyttöä varten. Sillä saatiin toki reilusti uutta metsämaata ja puustonielua, mutta nyt niiden maaperä alkaa olla isompi päästölähde kuin niiden puusto on nielu. Hankalinta on, että niille ojitetuille maille ei voi oikein edes tehdä oikein mitään. Jos ne pidetään ojitettuina, jäännösturve niiden maaperästä jatkaa tupruttamista hiilidioksidina taivaalle yhä nopeammin kohoavan keskilämpötilan kiihdyttäessä hajotustoimintaa, mutta toisaalta niiden vettäminen/ennallistaminen tekisi niistä isoja metaanin lähteitä. Suo siellä, vetelä täällä.