• TechBBS:n politiikka- ja yhteiskunta-alue (LUE ENSIN!)

    Politiikka- ja yhteiskunta-alue on TechBBS-keskustelufoorumilla ala-osio, joka on tarkoitettu poliittisten ja yhteiskunnallisten aiheiden sekä niiden ilmiöiden ja haasteiden käsittelyyn.

    Ohjeistus, säännöt ja rangaistukset koskevat vain tätä aluetta, muilla alueilla on käytössä TechBBS-foorumin tavalliset säännöt.

    Ylläpito valvoo, ohjeistaa ja moderoi keskustelua, mutta ensisijaisesti alueen keskustelijoiden pitäisi pyrkiä aktiivisesti ylläpitämään asiallista keskustelua ja myös selvittämään mahdollisesti syntyviä erimielisyyksiä ilman ylläpidon puuttumista keskusteluun.

Ilmastonmuutos

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja -SD-
  • Aloitettu Aloitettu
Suomessa alkutuotantoa kahdesta syystä, huoltovarmuus, aluepolitiikka, jälkimmäiseen jossain määrin nivoutuu turvallisuus, huoltovarmuus. Ihan puhtaasti markkinaehtoisesti Suomessa ei alkutuonto kanata edullisempaa tuoda mailmanääristä, se rahti ei siinä paljon merkkaa kustannuksina/päästöinä. Ne tuonnit missä rahti aiheuttaa päästöje, on kallista on pitkälti sellaisia ettei niitä tuoteta Suomessa, tai sitten kilpailia on jotain kasvihuonetuotantoa.

Jos tämä lähiti lihantuotannosta, ja kasvisruokavalioon siirtymisestä, niin se nimenomaan vähentäisi sitä sademetsien hakkaamista.

Alkutuotanto ei käytännössä toimi missään kehittyneessä maassa markkinaehtoisesti. Kaikki tukevat omaansa - kaikki Euroopan maat, USA, jne jne. Syitä ovat olleet turvallisuuden ja huoltovarmuuden lisäksi se, että halpa ruoka pitää kansalaiset rauhallisina ja se taas sopii poliitikoille paremmin. Suomen alkutuotannon osalta meillä vaikuttaa lisäksi oma spesiaalisääntely, mikä rajoittaa mitä kaikkea alkutuotannossa saa tehdä täällä - niin on tehty ympäristösyistä, sekä eläinsuojelullisista syistä (vaikka aktivistit mielellään huutelevatkin aina että "Mitään ei ole tehty!1!11"), mutta sen kääntöpuoli on suuremmat tuotantokustannukset. Sen puoleen kannattaa olla vähäsen varovainen miten suoraa vertailua tekee esim. muihin EU-maihin - esimerkiksi Hollannissa nousi lähes kapina sellaisista rajoituksista ja muutoksista mitkä meillä ovat olleet arkipäivää jo vuosia.

En myöskään osta ihan sellaisenaan heittoa siitä, että lihantuotannon vähentäminen automaattisesti vähentäisi sademetsien hakkuuta, koska sademetsistä raivatut pellot eivät ainakaan minun tietääkseni ole ihan valtavan pitkäikäisiä käytössä. Suurelta osin karjatalous pyörii myös maailmalla sellaisilla alueilla missä ruokakasvien viljely ei ole käytännössä järkevää tai edes mahdollista.

Ketjuunliittyen sitten kyse siitä miten päästöt hoidetaan ja lasketaan, neutraalimpi tuotanto, päästökauppa. niin kuluttajat sitten voivat arvottaa pihvihalunsa.

Tässä päästään juuri siihen, että se miten lasketaan on jo nyt saastunut ideologisilla painotuksilla niin läpikotaisin, että sen toimii enemmän ihmisten kontrollointiin ja kyöräämiseen kuin päästöjen kontrollointiin. Enkä minä ainakaan halua sellaista. Tosin, toistaiseksi kukaan ei ole kai sentään ehdottanut riistalihan nostoa suureen päästöluokkaan sen takia että tuntuu pahalta kun luontokappaleita ammutaan...
 
En myöskään osta ihan sellaisenaan heittoa siitä, että lihantuotannon vähentäminen automaattisesti vähentäisi sademetsien hakkuuta, koska sademetsistä raivatut pellot eivät ainakaan minun tietääkseni ole ihan valtavan pitkäikäisiä käytössä. Suurelta osin karjatalous pyörii myös maailmalla sellaisilla alueilla missä ruokakasvien viljely ei ole käytännössä järkevää tai edes mahdollista.
Ilman faktatarkistus, ymmärtääkseni lihantuotannossa käytetään paljon pinta-alaa joka soveltuu suoraan ihmisravinnon tuottamiseen. ja siis lihantuotannon supistaminen vähentäisi pinta-alatarvetta. No nuo eivät tietenkään ole ristiriidassa. Mutta siis vähentäisi sitä sademetsähakkuu painetta. Sademetsiä hakataan toki monista syistä, ja toki jokin määrä on ihan sitä paikallista puuhastelua, jotka vähän eri juttu kuin isokuva.

Tässä päästään juuri siihen, että se miten lasketaan on jo nyt saastunut ideologisilla painotuksilla niin läpikotaisin, että sen toimii enemmän ihmisten kontrollointiin ja kyöräämiseen kuin päästöjen kontrollointiin. Enkä minä ainakaan halua sellaista. Tosin, toistaiseksi kukaan ei ole kai sentään ehdottanut riistalihan nostoa suureen päästöluokkaan sen takia että tuntuu pahalta kun luontokappaleita ammutaan...
No päästöjä voidaan arvioida johonkin ikkunaan ymmärtääkseni ihan kohtuudella. Jos ohitetaan nuo missä on jokin oma agenda ja tavoite ja etsitään siihen sopivia ääripäitä. Jos halutaan alkutuotantoa päästökapunpiiriin, niin kevyesti se pitää lähteä ja ne alustavat arviot jostain epämääräisestä voidaan siinä ohittaa ja keskittyä ilmiselvempiin.

Jos vedetään kevyellä päästöverolinjalla, niin sellainen ei sinänsä riitä tekemään päästöttömästä hinta kilpailukykyistä, mutta voisi tuoda vaikka pelimerkkejä millä tuetaan vähäpäästöistä.
 
Ilman faktatarkistus, ymmärtääkseni lihantuotannossa käytetään paljon pinta-alaa joka soveltuu suoraan ihmisravinnon tuottamiseen. ja siis lihantuotannon supistaminen vähentäisi pinta-alatarvetta. No nuo eivät tietenkään ole ristiriidassa. Mutta siis vähentäisi sitä sademetsähakkuu painetta. Sademetsiä hakataan toki monista syistä, ja toki jokin määrä on ihan sitä paikallista puuhastelua, jotka vähän eri juttu kuin isokuva.

Paikoitellen kyllä, mutta monin paikoin ei. Iso kuva on hyvin erilainen kuin paikallinen puuhastelu, mutta paikallista puuhastelua ei voida päättää pelkän ison kuvan perusteella. Vähän kuin excel-johtamisella. Sen paikallisen puuhastelun määrää hyvin pitkälle ne paikalliset olosuhteet, joihin jostain isosta kuvasta vedettävät tilastot eivät vaikuta millään tasolla. Mutta jos mennään niin kuin tällaisissa jutuissa yleensä, että pääasia on että "kaikki" osallistuu (paitsi ne ketkä ymmärtävät vetää enemmän kotiinpäin osallistuvat vähemmän kuin puupäät kenen rahat yms. viedään), niin silloin päädytään useimmiten juuri siihen että joku vähän katsoo exceleitä, sitten syödään kampaviineriä ja katsotaan kuka on tarpeeksi pölvästi suostumaan mihinkin.

No päästöjä voidaan arvioida johonkin ikkunaan ymmärtääkseni ihan kohtuudella. Jos ohitetaan nuo missä on jokin oma agenda ja tavoite ja etsitään siihen sopivia ääripäitä. Jos halutaan alkutuotantoa päästökapunpiiriin, niin kevyesti se pitää lähteä ja ne alustavat arviot jostain epämääräisestä voidaan siinä ohittaa ja keskittyä ilmiselvempiin.

Ei kukan oikeasti ala laskemaan niitä päästöjä toteutuneen mukaan, vaan siihen otetaan jonkinlainen lukema mitä sovelletaan kategorisesti korkeintaan joillain pienillä viilauksilla. Tuossahan on ensisijaisesti kyse siitä että halutaan löytää uusi verotuksen muoto minkä rahat saadaan mielellään jollekin EU:n kaltaiselle instanssille, kenelle kansalaiset eivät muuten halua antaa verotusoikeutta. Sen takia meidät tullaan valitettavasti ja todennäköisesti perseraiskaamaan niissä kekkereissä täysin surutta.

Jos vedetään kevyellä päästöverolinjalla, niin sellainen ei sinänsä riitä tekemään päästöttömästä hinta kilpailukykyistä, mutta voisi tuoda vaikka pelimerkkejä millä tuetaan vähäpäästöistä.

Ja samalla saadaan luotua taas uusi poliittinen himmeli syömään lisää resursseja. Toki siinä sitten syntyy joillekin hillotolppia. Vähän kuin erään edesmenneen valtionpään kuvauksessa: jos se liikkuu verota sitä, jos se liikkuu vieläkin sääntele sitä, kun se lakkaa liikkumasta jaa sille tukiaisia...
 
Hintalappu joo, Tanskan lihavero heittona vie ajatukset harhaa, sellaiseen missä poliittisesti keksitään joku hintalappu, josta katkennut se yhteys siihen hintaan, arvoon.

Otit esille lihantuotannon hinnoittelun, niin eikö tavoite pitäisi olla siinä että tuottaja hankkii tuotantopanokset, jos sitten se jalostus aiheuttaa luonnon haittoja, tässä ilmeisesti päästöjä, niin ne päästöt sitten hinnoitellaan. Jos nyt kyse ilmastopäästöistä niin ihan päästökauppa.

Jos taasen joku kaivos, josta syntyy päästöjä vesistöihin, niin se haitan hinnoittelu toki vaikeaa, koska koskee monia, joku mökkiläinen voi vetää hatusta mitä lukuja vain, mutta eihän se niin mene, sillä haitalla on joku arvo sille mökille. Joku kalastaja samoin, kalastusluvasta valmis maksamaan muutaman kympin, ei enempää.
Päästöistä riippuen vaikutukset voi jatkua pidemmälle, ei ehkä yksinään nimenomaan se kaivos, mutta jos mennää viraanmukana pitkälle niin kymmenet sadat voi vaikuttaa merellä, niin jos jokin raja millä ei hintaa, mutta sen ylittyessä hintaräjähtää, niin olisko sekin esimerkki päästökaupanpaikasta. Sitten toki pitäisi miettiä että miten se markkina toteutetaan, kuka/mikä myy päästöoikeidet.
Lihantuotannon jatkojalostus ei ole se ongelma, vaan päästöt syntyvät juuri siitä alkutuotannosta. Tämä koostuu jonkin verran tuotantoon käytetyistä polttoaineista, peltojen myrkytyksistä/lannoituksista, lehmien jätöksistä jne. mutta myös välillisesti siis siitä, että metsät on jo aikaisemmin hakattu pois peltojen tieltä.. tämä vaikuttaakin sitten jo todella moneen asiaan luonnon kiertokulussa, myös kykyyn tasapainoilla kasvavien saastemäärien kanssa. Tällä hetkellä noin puolet maapallon asuttavasta pinta-alasta on maatalouden käytössä. Ja se on paljon se.

Mikäli lihantuotanto olisi globaalisti jäissä, vapautuisi peltopinta-alasta jopa 3/4 vaikkapa metsittämiselle tai jollekin muulle. Eli jos liha jäisi pois kokonaan ihmisen ruokavaliosta, me pärjättäisiin siinä tapauksessa todella paljon pienemmillä peltoaloilla.

Ja pelkästään ihmisen ruokakäyttöön kasvattamia nautaeläimiä on tällä pallolla nykyisin jatkuvasti 1,5 miljardia ja kun huomioidaan että täysikasvuinen nauta tuottaa jo pelkästään lantaa n. 10 tonnia vuosittain, on selvää minkälainen lannoitekuorma pelkästään jo naudoista aiheutuu vesistöille ja ympäristölle laajemminkin. Siihen päälle vielä siat ja muut tuotantoeläimet. Ja kun miettii paljonko tuollaiseen lantamäärään tarvitaan syötävää, huh.

Ymmärrän hyvin että liha ihmisen ravintoaineena ei ole aivan heti jäämässä pois, mutta samalla totean että se on melko "tehoton" ravintoaine kun huomioidaan käytetty peltopinta-ala vs. saatu kalorimäärä: ihmiset saavat globaalisti eläinperäisistä tuotteista keskimäärin vain alle 20% päivittäisistä kaloreista. Melko vähän, kun muistetaan että eläinten kasvattamiseen kuluu kuitenkin se 75% peltopinta-alasta.

Alla parit linkit aiheesta, joista myöskin dataa tekstiin ammensin:
 
Mikäli lihantuotanto olisi globaalisti jäissä, vapautuisi peltopinta-alasta jopa 3/4 vaikkapa metsittämiselle tai jollekin muulle. Eli jos liha jäisi pois kokonaan ihmisen ruokavaliosta, me pärjättäisiin siinä tapauksessa todella paljon pienemmillä peltoaloilla.

Mikäli lihantuotanto olisi globaalisti jäissä niin siinä rakennettaisiin olosuhteita globaalille nälänhädälle.

Ja pelkästään ihmisen ruokakäyttöön kasvattamia nautaeläimiä on tällä pallolla nykyisin jatkuvasti 1,5 miljardia ja kun huomioidaan että täysikasvuinen nauta tuottaa jo pelkästään lantaa n. 10 tonnia vuosittain, on selvää minkälainen lannoitekuorma pelkästään jo naudoista aiheutuu vesistöille ja ympäristölle laajemminkin. Siihen päälle vielä siat ja muut tuotantoeläimet. Ja kun miettii paljonko tuollaiseen lantamäärään tarvitaan syötävää, huh.

..mutta jätät huomiotta sen, että lihan energiatiheys on huomattavan suuri verrattuna kasveihin ja lihakarja voi käyttää ravintonaan kasveja, joita ihminen ei kykene käyttämään. Ja kasveja, jotka eivät ole sdatotuhoille niin arkoja. Mutta tietysti jos nälkävuodet ja pelkkien sääolosuhteiden armoille heittäytyminen kovasti kiinnostaa niin sitä ehkä voi jotenkin kokeilla ihan itse ensin.

Melko vähän, kun muistetaan että eläinten kasvattamiseen kuluu kuitenkin se 75% peltopinta-alasta.

...mistä läheskään kaikki ei ole käytettävissä millään tavalla ruokakasvien viljelyyn vaikka eläinten kasvattaminen lopetettaisiin.
 
Pelkästään se auttaisi paljon että tehtäisiin lähituottamisesta kannattavampaa vs. tehotuotanto. Toi onnistuisi kyllä poliittisilla päätöksillä jos aitoa halua olisi. Ihan älyvapaata roudata jotakin kanoja jostakin Brasiliasta tai edes Puolasta tänne kun kasvattaminen olisi täälläkin mahdollista.
 
Mikäli lihantuotanto olisi globaalisti jäissä niin siinä rakennettaisiin olosuhteita globaalille nälänhädälle.

En oikein ymmärrä käyttämääsi logiikkaa tässä tapauksessa:

siis lihan kasvatus vaatii karkeasti n. 75% viljelypinta-alasta. Ihmiskunnan käyttämälle kasvisravinnolle jää siis n. 25% viljelypinta-alasta. Tästä huolimatta globaalisti ihmiset saavat vain 17% energiasta eläinperäisestä ravinnosta. Oman käsityksen mukaan juuri tuo 17% kokonaisenergiasta on osaltaan vastuussa siitä, että maailmassa ylipäätään on nälänhätää, sillä viljelysmaata voisi käyttää järkevämminkin. Kuten vaikkapa tuottamalla enemmän kasvisperäistä kilokaloria josta sitten riittäisi enemmän kaikille.

Lisäksi asiaa on myös ihan tutkittu:


Tutkijat kertovat, että kasvissyönnillä voitaisiin leikata tuntuvasti kasvihuonekaasupäästöjä sekä säästää miljardeja dollareita terveydenhuollossa ja ilmastovahinkojen ehkäisyssä. Lisäksi vältyttäisiin miljoonilta ennenaikaisilta kuolemilta.

Tietenkään asia ei ole näin yksinkertainen, ja maailman nälänhätä johtuu monista asioista kuten varallisuuden epätasa-arvoisesta jakautumisesta sekä nykyisin monin paikoin jo pilatusta luonnosta, aavikoituineista pelloista sekä vaikkapa liikakalastuksesta. Myös ilmaston lämpeneminen näyttäisi vaikuttavan pahiten juuri niille köyhimmille alueille maapallolla, eli noin päiväntasaajan seuduille jossa äärimmäiset sääilmiöt vain voimistuvat. Äärimmäinen kuivuus, kuumuus tai rankkasade haittaa käytännössä minkä tahansa viljelykasvin kehitystä.








...mistä läheskään kaikki ei ole käytettävissä millään tavalla ruokakasvien viljelyyn vaikka eläinten kasvattaminen lopetettaisiin.

Eikä pitäisikään olla. Valtaosa lihantuotantoon nykyisin käytettäästä maasta voitaisiin vaikkapa metsittää uudelleen. Eli nykyinen kasviksille varattu maa-ala on pääosin jo riittävä, ehkä vain hieman lisäystä tarvittaisiin.
 
siis lihan kasvatus vaatii karkeasti n. 75% viljelypinta-alasta. Ihmiskunnan käyttämälle kasvisravinnolle jää siis n. 25% viljelypinta-alasta. Tästä huolimatta globaalisti ihmiset saavat vain 17% energiasta eläinperäisestä ravinnosta. Oman käsityksen mukaan juuri tuo 17% kokonaisenergiasta on osaltaan vastuussa siitä, että maailmassa ylipäätään on nälänhätää, sillä viljelysmaata voisi käyttää järkevämminkin. Kuten vaikkapa tuottamalla enemmän kasvisperäistä kilokaloria josta sitten riittäisi enemmän kaikille.

Tuo on juuri sitä ns. excel-johtamista mitä kommentoin aiemmassa viestissäni. On hirveän helppoa ottaa lukuja exceliin ja alkaa tehdä yleistyksiä ja laskelmia siitä ymmärtämättä mitään siitä, mitä siellä paikallistasolla tehdään ja miksi. Suomessa siirryttiin lähes kokonaan kasvien kasvatukseen perustuvasta maataloudesta enenevässä määrin karjatalouteen juuri sen takia, että se toimi hyvänä puskurina katovuosia vastaan. Ruokakasvien kasvattaminen ei ole ihan niin yksinkertaista että viskataan vaan siemenet maahan ja syksyllä kerätään sato. Siinä on todella monta eri asiaa mikä voi mennä pieleen: kasvitaudit, sääolosuhteet koko kasvatuskauden aikana kylvöstä sadonkorjuuseen (kesän lopulla hyvältä näyttävä sato voi suurelta osin pilaantua elintarvikekelvottomaksi pelkästään sen seurauksena jos sadonkorjuuajalle osuu vähän ikävät sääolosuhteet, jolloin osa siitä voidaan vielä käyttää esim. eläinten ruokana vaikka se on ihmisille kelpaamatonta) jne. Jos nyt ajattelit laittaa kaiken pelkkien ruokakasvien kasvatuksen varaan ja poistaa sen ainoan puskurin, mikä pystyy muuttamaan sellaiset melkolailla kestävät ja huonoissakin olosuhteissa kasvavat kasvit ihmisravinnoksi toimivaan muotoon, niin siinä todellakin kasvatetaan riskejä todella paljon.

Eikä pitäisikään olla. Valtaosa lihantuotantoon nykyisin käytettäästä maasta voitaisiin vaikkapa metsittää uudelleen. Eli nykyinen kasviksille varattu maa-ala on pääosin jo riittävä, ehkä vain hieman lisäystä tarvittaisiin.

Maailmassa on muitakin luontotyyppejä kuin pelto ja metsä. Lue tuo edellinen minkä kirjoitin, ja suhteuta sitten asiaa siihen että sen lisäksi, että olisit kasvattamassa ruokahuoltoon liittyviä (ihan konkreettisia) riskejä, nyt haluaisit sitten vielä entisestään kasvattaa niitä siinä toiveessa että pellot muutettaisiin enenevässä määrin metsiksi. Esimerkiksi Suomeen sovellettuna tuo käytännössä tuhoaisi huoltovarmuuden jotakuinkin täysin.
 
Kannattaa nyt muistaa:
1. Ihminen on sekasyöjä. ruuansulatus ei toimi käytännössä ongelmitta pelkällä kasviravinnolla.. Tämä on biologinen fakta.
2. Näytäeläimet jne pystyvät hyödyntämään paljon karumpia ja monillatavoin kelvottomampia peltoja, kuin monet vilja ym lajikkeet, joira ihmiset voivat käyttää suoraan.
3. Peltoja on todella laajasti jo olemassa, niitä ei tarvitse raivata lisää lihantuotantoa varten.
4. lihantuotanto kasvattaa huomattavasti huoltovarmuutta, joka on kriittinen asia ruuantuotannossa.
 
Lihatuotanto pois ja peltojen ojitukset pois (ennallistaminen), niin paljon saadaan metsää ja paljonko suota? :)
 
Kannattaa nyt muistaa:
1. Ihminen on sekasyöjä. ruuansulatus ei toimi käytännössä ongelmitta pelkällä kasviravinnolla.. Tämä on biologinen fakta.
Minkälaisia ruuansulatuksellisia ongelmia ihminen kokee mikäli ei saa lihaa syötäväksi? Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, sillä tuo tuli täysin uutena asiana. Yleisessä tiedossa on että nimenomaisesti kuidut ovat tärkeitä ruuansulatukselle, ja liha ei sisällä kuituja. Kuiduilla on kyllä vatsan mikrobiston kautta paljon muitakin terveysvaikutuksia. Esimerkiksi punainen liha jo sellaisenaan näyttäisi lisäävän syöpäriskiä: Comprehensive Review of Red Meat Consumption and the Risk of Cancer
2. Näytäeläimet jne pystyvät hyödyntämään paljon karumpia ja monillatavoin kelvottomampia peltoja, kuin monet vilja ym lajikkeet, joira ihmiset voivat käyttää suoraan.
Nykyinen tehomaatalous ei hyödynnä alueita joista ei tule kunnollista satoa, tai jos näin tehdään tarkoittaa se kirjaimellisesti puhtaan veden ylikäyttöä joka köyhdyttää alueen pohjavettä. Esim. Amerikassa näin on tehty jo pitkään. Lisäksi kasvien kasvua parannetaan säännönmukaisesti myrkytyksillä ja lannoituksilla, ja nämä jo yksinään tuovat maailman vesistöille saasteita ja rehevöitymistä.
3. Peltoja on todella laajasti jo olemassa, niitä ei tarvitse raivata lisää lihantuotantoa varten.
Ja silti tälläkin hetkellä metsiä tuhotaan peltopinta-alan kasvattamiseksi, keskimäärin tahti on ollut 10 miljoonaa hehtaaria vuosittain. Viimeisen 10 vuoden aikana maailmasta on kadonnut metsää alalta joka vastaa suunnilleen Ruotsin pinta-alaa. Suurin osa tuosta on sademetsiä ja hakkuita tehdään juuri siksi että saadaan lisää peltopinta-alaa sekä laidunta.
4. lihantuotanto kasvattaa huomattavasti huoltovarmuutta, joka on kriittinen asia ruuantuotannossa.

Suomi on yksi harvoista maista joissa lihantuotanto kannattaa ihan meidän sijainnin ja valtavien pohjavesivarantojen takia. Lisäksi kuten aiemmin linkatuista charteistakin selvisi, se että nauta tuottaa ensin maitoa ja vasta sen jälkeen teuraaksi, vähentää lihantuotannosta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä huomattavasti. Tämä ei tietenkään poista lihan potentiaalisia terveyshaittoja ihmisen elimistölle.

Näkisin ongelmana etenkin sen "amerikantyylisen" massateollistetun lihantuotannon.
 
Kannattaa nyt muistaa:
1. Ihminen on sekasyöjä. ruuansulatus ei toimi käytännössä ongelmitta pelkällä kasviravinnolla.. Tämä on biologinen fakta.
2. Näytäeläimet jne pystyvät hyödyntämään paljon karumpia ja monillatavoin kelvottomampia peltoja, kuin monet vilja ym lajikkeet, joira ihmiset voivat käyttää suoraan.
3. Peltoja on todella laajasti jo olemassa, niitä ei tarvitse raivata lisää lihantuotantoa varten.
4. lihantuotanto kasvattaa huomattavasti huoltovarmuutta, joka on kriittinen asia ruuantuotannossa.
Ihan mielenkiinnosta on pakko kysyä, että mihin nämä perustuvat? Ihan vaan sillä että ovat täyttä paskapuhetta ja/tai huonoja perusteluja.
 
Minkälaisia ruuansulatuksellisia ongelmia ihminen kokee mikäli ei saa lihaa syötäväksi? Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, sillä tuo tuli täysin uutena asiana. Yleisessä tiedossa on että nimenomaisesti kuidut ovat tärkeitä ruuansulatukselle, ja liha ei sisällä kuituja. Kuiduilla on kyllä vatsan mikrobiston kautta paljon muitakin terveysvaikutuksia. Esimerkiksi punainen liha jo sellaisenaan näyttäisi lisäävän syöpäriskiä: Comprehensive Review of Red Meat Consumption and the Risk of Cancer

Hienosti revitelty tutkimuksen otsikolla. Kun itse tutkimuksen lukee, niin sieltä löytyy seuraavaa:
"Farvid et al. showed that unprocessed red meat intake was associated with a 6% higher risk of breast cancer (RR 1.06, 95% CI=0.99-1.14), and consumption of processed meat was associated with a 9% higher risk (RR 1.09, 95% CI=1.03-1.16)". Relative Risk on siis 1.06, kun esimerkiksi tupakoinnin vastaavissa epidemiologisissa tutkimuksissa se on 15-30, riippuen tutkimukseta.
Tämä on siis käytännössä mitätön vaikutus. Eli jos sinulla on seuraavan 10 vuoden aikana 1%:n todennäköisyys saada rintäsyöpä, niin lihaa syömällä todennäköisyys nousee peräti 1.06 prosettiin. Lisäksi tuokin tutkimus on epidemiologinen tutkimus, niin kuin on suurin osa näistä vastaavista, missä lihaa parjataan, eli en antaisi sille paljoakaan painoarvoa. Epidemiologisella tutkimuksella ei koskaan voi todistaa syy-yhteyttä vaan ainoastaan korrelaation. Korrelaation ollessa todella voimakas (tupakan tapauksessa) voidaan sitä pitää kohtuu luotettavana.

Ihminen saa lihasta kaiken tarpeellisen. Se sisältää kaikki oleelliset aminohapot ja ravintoaineet. 99,9 prosettia lihasta sulla ihmisen ruuansulatuselimistössä. Lihan lisäksi ei tarvi syödä mitään muuta, jos ei halua.
Pelkästään kasvikunnan tuotteita syömällä voi tulla toimeen ihan OK, mutta optimaalinen ruokavalio se ihmiselle ei ole.

Lisätään vielä yksi tutkimus. Tässä osallistujia seurattiin 4 vuotta. Tutkimuksen osallistui 1905 henkilöä. Tässä tutkimuksessa huomattiin, että enemmän lihaa syövät sairastuivat vähemmän söypään.


"Observational epidemiologic studies suggest that the ingestion of red meat and dietary fat increases the risk of colorectal cancer, whereas the ingestion of vegetables, dietary fiber, and certain micronutrients lowers the risk.10–14 These results, however, are inconsistent,15 and the evidence that diet contributes to causing colorectal cancer is hardly conclusive."

Tässä tutkimuksessa punaisen lihan syöti vähensi rintasyöpätapauksia 20%:
 
Viimeksi muokattu:
Minkälaisia ruuansulatuksellisia ongelmia ihminen kokee mikäli ei saa lihaa syötäväksi? Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, sillä tuo tuli täysin uutena asiana. Yleisessä tiedossa on että nimenomaisesti kuidut ovat tärkeitä ruuansulatukselle, ja liha ei sisällä kuituja. Kuiduilla on kyllä vatsan mikrobiston kautta paljon muitakin terveysvaikutuksia. Esimerkiksi punainen liha jo sellaisenaan näyttäisi lisäävän syöpäriskiä: Comprehensive Review of Red Meat Consumption and the Risk of Cancer
Tähän Kansanparantaja vastasikin jo aika hyvin. Lisätään tähän vielä pari juttua...


While studies have shown that a vegan diet (VD) may be associated with improved health outcomes, the negative health repercussions of these food preferences, on the other hand, are rarely highlighted, and veganism may be associated with negative health effects due to nutritional deficiencies.

Additionally, vegans have a greater prevalence of mental health problems, which may lead to a poorer quality of life. An optimal diet should be balanced, consisting of lean meat, nuts, fresh fruits and vegetables, and olive oil. A wholesome diet is essential in maintaining a healthy gut flora, which in turn is pivotal in avoiding inflammatory disorders


Tuossa on kohtalaisen lyhyessä artikkelissa lueteltu aika paljon havaintoja, mitkä liittyvät paljon muuhunkin kuin ruuansulatukseen. Kannattaa huomioida, että varsinkin punaiseen lihaan kohdistuu erittäin paljon ideologista vastenmielisyyttä, joten jokainen pienikin tarina millä voidaan sanoa siitä jotain negatiivista revitellään uutisiin. Sen sijaan vegaaniruokavalioon liittyviä juttuja harvemmin revitellään. Toki sillä miten sen ravinnon koostaa on myös vaikutusta, mutta usein vegaaniruokavalion ongelmakohdaksi nousee vähän yllättäen kuitujen puute ja liialliset hiilihydraatit. Ja ne yhdessä aiheuttavat paljon ongelmia. Sille on syynsä miksi valtaosa kasvissyöjistä palaa sekaruokailijoiksi.

Nykyinen tehomaatalous ei hyödynnä alueita joista ei tule kunnollista satoa, tai jos näin tehdään tarkoittaa se kirjaimellisesti puhtaan veden ylikäyttöä joka köyhdyttää alueen pohjavettä. Esim. Amerikassa näin on tehty jo pitkään. Lisäksi kasvien kasvua parannetaan säännönmukaisesti myrkytyksillä ja lannoituksilla, ja nämä jo yksinään tuovat maailman vesistöille saasteita ja rehevöitymistä.
Ihan mielenkiinnosta, oletko koskaan kokeillut kasvattaa ruokakasveja? Meinaan vaan, että mahdatkohan nyt hahmottaa miten valtava merkitys esim. lannoituksella on satomääriin. Olen tuossa omassa puutarhassa kokeillut kaikenlaista ja noin pääsääntöisesti pyrin siihen, ettei tarvitsisi käyttää esim. myrkkyjä. Mutta siinä vaiheessa kun kasvihuoneeseen päätyy vähän enemmän tuholaisia, niin vaihtoehdot ovat siinä kohtaa joko myrkyttää tai sitten menettää enemmän tai vähemmän koko sato. Silloin kun viljelyä tehdään työksi niin siihen ei oikein ole varaa ja laajemmassa kuvassa kovin laajat satovahingot sitten vaikuttavat koko ruokajärjestelmän kestävyyteen. Omassa viljelyssä käytin alun perin luonnonlannoitteita, kuten kompostia ja kananpaskaa, mutta totesin että kastelujärjestelmän kautta annettava lisäravinne lisää kasvien hyvinvointia (mm. tuholaiskestävyyttä) ja satoa erittäin mittavasti. Tutun luomuviljelijän kanssa keskustelin aiheesta, niin hän totesi luomuviljelystä saatavan sadon olevan n. puolet tavanomaisella viljelyllä saavutettavasta.
Suomi on yksi harvoista maista joissa lihantuotanto kannattaa ihan meidän sijainnin ja valtavien pohjavesivarantojen takia. Lisäksi kuten aiemmin linkatuista charteistakin selvisi, se että nauta tuottaa ensin maitoa ja vasta sen jälkeen teuraaksi, vähentää lihantuotannosta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä huomattavasti. Tämä ei tietenkään poista lihan potentiaalisia terveyshaittoja ihmisen elimistölle.
Itseasiassa suunnilleen kaikki vuoristoiset alueet ovat sellaisia. Esim. Sveitsissä karjaa laidunnetaan vuorilla, maidosta valmistetaan juustoa jne jne. Sillä menetelmällä hiilijalanjälki on todellisuudessa erittäin pieni. Niistä ns. terveyshaitoista on jo tuolla edellä vähän puhuttukin.
 
Ihan mielenkiinnosta, oletko koskaan kokeillut kasvattaa ruokakasveja? Meinaan vaan, että mahdatkohan nyt hahmottaa miten valtava merkitys esim. lannoituksella on satomääriin. Olen tuossa omassa puutarhassa kokeillut kaikenlaista ja noin pääsääntöisesti pyrin siihen, ettei tarvitsisi käyttää esim. myrkkyjä. Mutta siinä vaiheessa kun kasvihuoneeseen päätyy vähän enemmän tuholaisia, niin vaihtoehdot ovat siinä kohtaa joko myrkyttää tai sitten menettää enemmän tai vähemmän koko sato. Silloin kun viljelyä tehdään työksi niin siihen ei oikein ole varaa ja laajemmassa kuvassa kovin laajat satovahingot sitten vaikuttavat koko ruokajärjestelmän kestävyyteen. Omassa viljelyssä käytin alun perin luonnonlannoitteita, kuten kompostia ja kananpaskaa, mutta totesin että kastelujärjestelmän kautta annettava lisäravinne lisää kasvien hyvinvointia (mm. tuholaiskestävyyttä) ja satoa erittäin mittavasti. Tutun luomuviljelijän kanssa keskustelin aiheesta, niin hän totesi luomuviljelystä saatavan sadon olevan n. puolet tavanomaisella viljelyllä saavutettavasta.
Tuotetaan sitä kasvisravintao eläimille tai ihmisille niin tehokasta lannoitusta, kasvinsuojelua. Eläinrehuntuotannon pinta-ala tehokuutta saadaan tehokkaalla lannoituksella, joka voi olla pinta-alaa kohti suurempaa kuin ihmisravinnon tuottamisessa. Tästä toki voi tehdä myös toisenlaisia esimerkkipareja, mutta jos puhe on nyt siitä ajatuksesta että ihmisravinnoin painopiste siirettäisiin rajusti kasvispohjaisiin eläin saati lihapohjaisen sijaan.

Itseasiassa suunnilleen kaikki vuoristoiset alueet ovat sellaisia. Esim. Sveitsissä karjaa laidunnetaan vuorilla, maidosta valmistetaan juustoa jne jne. Sillä menetelmällä hiilijalanjälki on todellisuudessa erittäin pieni. Niistä ns. terveyshaitoista on jo tuolla edellä vähän puhuttukin.
Sveitsin lihan ja maidontuotanto ei ehkä kuvaa sitä isoa mailmanlaajuista kuvaa. Sitten on porotalous, lammastaloutta tietyillä alueilla, jälkimmäisestä löytyy esimerkkejä missä jonkin alueen lampaan kasvatuskesta luopuminen ei ehkä isosti vapauttaisi nurmipinta-alaa vehnäntuotantoon. Toki joku voi sanoa että jos lampaat laitetaan teuraaksi, niin lampaiden päästöt olisi pois, ja niiden laidunalueet voisi ottaa tehokkaampaa hiilensidontaan, tai tuottaa siellä jotain muuta hyödyllistä. Osassa lampaiden laidunalueita on ne puut aikoja sitten hakattu, vaikka lampaat voivat vaikuttaa kovasti maisemaan, niin ei niiden poistuminen välttämättä tarkoita että ne metsittys.

Ja muistettava että liha, eläinperäiset elintarvikkeet ovat monella tärkeitä ja ovat niistä valmiita maksamaan, joten erottaisin keskustelussa lihasta kokonaan luopumisen, siitä että mailmanlaajuinen lihan kysyntä laskisi ja tai siitä saataisiin jollain kohtuu mekanismilla osa päästökauppaa. Jos joku haluaa syödä enemmän punaista lihaa pitää sitä arvokkaampana kuin joku toinen päästöjä aiheuttava kulutus. niin mikäs siinä.

Sitten se onko kaikilla ihmisillä oikeus ja kohtuus jonkinverran syödä lihaa, onko jokin määrä mikä pitäisi turvata ohi muun.

Jos Sveitsiläiset pystyvät tuottaan hiilineutraalia lihaa, niin päästökauppa tyyppisillä komponenteilla se olisi kilpailykykyisempää. toki jos joku muu muualla pystyy tehokkaalla neutraalilla reuhuntuotannolla tuottaan neutraalia ruokaa lihaeläimille ja vielä ne jalostettu tehokkaaksi , nopea kierto, niin siinä sitten kisaisi keskenään.
 
Tuotetaan sitä kasvisravintao eläimille tai ihmisille niin tehokasta lannoitusta, kasvinsuojelua. Eläinrehuntuotannon pinta-ala tehokuutta saadaan tehokkaalla lannoituksella, joka voi olla pinta-alaa kohti suurempaa kuin ihmisravinnon tuottamisessa. Tästä toki voi tehdä myös toisenlaisia esimerkkipareja, mutta jos puhe on nyt siitä ajatuksesta että ihmisravinnoin painopiste siirettäisiin rajusti kasvispohjaisiin eläin saati lihapohjaisen sijaan.
Siinä pitää periaatteessa valita mitä halutaan - vähemmän pentopinta-alaa, jolloin pienemmästä pitää saada irti isompi sato -> lannoitus, tai sitten vähemmän lannoitusta jolloin pinta-alaa tarvitaan enemmän. Riippuen siitä mitä tuoteaan, niin lannoitus-, kasvinsuojeluaine- (eli myrkyt) ja peltomaavaatimukset ovat erilaiset. Pääsääntöisesti ruohokasvit kuitenkin ovat vähemmän vaateliaita oikeastaan kaikkien näiden suhteen verrattuna suoriin ruokakasveihin.
Sveitsin lihan ja maidontuotanto ei ehkä kuvaa sitä isoa mailmanlaajuista kuvaa. Sitten on porotalous, lammastaloutta tietyillä alueilla, jälkimmäisestä löytyy esimerkkejä missä jonkin alueen lampaan kasvatuskesta luopuminen ei ehkä isosti vapauttaisi nurmipinta-alaa vehnäntuotantoon. Toki joku voi sanoa että jos lampaat laitetaan teuraaksi, niin lampaiden päästöt olisi pois, ja niiden laidunalueet voisi ottaa tehokkaampaa hiilensidontaan, tai tuottaa siellä jotain muuta hyödyllistä. Osassa lampaiden laidunalueita on ne puut aikoja sitten hakattu, vaikka lampaat voivat vaikuttaa kovasti maisemaan, niin ei niiden poistuminen välttämättä tarkoita että ne metsittys.
Jos et ole huomannut, niin minua ei kiinnosta sellainen maailmanlaajuinen kuva mikä ei huomioi paikallisolosuhteita. Enkä hyväksy sitä, että päätöksiä tehdään jonkinlaisen maailmanlaajuisen excelin pohjalta. Toinen huomionarvoinen asia tuota esimerkkiäsi sivuten on se, että laidunmaat eivät pysy pidemmän päälle kunnossa jos niillä ei laidunneta. Usein lampaita käytetään siinä tarkoituksessa esim. museoalueilla mitä ei voida ylläpitää konevoimin. Tosin, nyt kun on otettu ylimmäksi ihanteeksi niiden tuleminen susien tappamiksi, niin voi olla että innostus vähenee jo sitäkin kautta.
Ja muistettava että liha, eläinperäiset elintarvikkeet ovat monella tärkeitä ja ovat niistä valmiita maksamaan, joten erottaisin keskustelussa lihasta kokonaan luopumisen, siitä että mailmanlaajuinen lihan kysyntä laskisi ja tai siitä saataisiin jollain kohtuu mekanismilla osa päästökauppaa. Jos joku haluaa syödä enemmän punaista lihaa pitää sitä arvokkaampana kuin joku toinen päästöjä aiheuttava kulutus. niin mikäs siinä.

Sitten se onko kaikilla ihmisillä oikeus ja kohtuus jonkinverran syödä lihaa, onko jokin määrä mikä pitäisi turvata ohi muun.

Jos Sveitsiläiset pystyvät tuottaan hiilineutraalia lihaa, niin päästökauppa tyyppisillä komponenteilla se olisi kilpailykykyisempää. toki jos joku muu muualla pystyy tehokkaalla neutraalilla reuhuntuotannolla tuottaan neutraalia ruokaa lihaeläimille ja vielä ne jalostettu tehokkaaksi , nopea kierto, niin siinä sitten kisaisi keskenään.
No tuosta päästökaupasta olen jo maininnutkin, etten halua sellaista ideologista rahastusautomaattia.
 
No tuosta päästökaupasta olen jo maininnutkin, etten halua sellaista ideologista rahastusautomaattia.

Miten ajattelit sitten niitä päästöoikeuksia jakaa eri sektoreiden kesken, eri tuottajien/kuluttajien kesken. jos siis ajatus on että markkina, kuluttaja voi valita mitä kuluttaa.
Jos taasen jaetaan ei markkinaehtoisesti, jos jaetaan lihantuotannolle avokätisesti, niin se on muilta pois ja ei tehosta lihantuotannon päästövähennyksiä.
 
Miten ajattelit sitten niitä päästöoikeuksia jakaa eri sektoreiden kesken, eri tuottajien/kuluttajien kesken. jos siis ajatus on että markkina, kuluttaja voi valita mitä kuluttaa.
Jos taasen jaetaan ei markkinaehtoisesti, jos jaetaan lihantuotannolle avokätisesti, niin se on muilta pois ja ei tehosta lihantuotannon päästövähennyksiä.
Minä kuoppaisin sen koko virityksen. Jos haluat että toimitaan markkinaehtoisesti niin päästökaupan kaltainen täysin keinotekoinen ja ideologisesti ajettu viritys sopii siihen huonosti. Se on ainoastaan vero, mille on keksitty toisenlainen nimi jotta se saadaan myytyä vähän helpommin.
 
Minä kuoppaisin sen koko virityksen. Jos haluat että toimitaan markkinaehtoisesti niin päästökaupan kaltainen täysin keinotekoinen ja ideologisesti ajettu viritys sopii siihen huonosti. Se on ainoastaan vero, mille on keksitty toisenlainen nimi jotta se saadaan myytyä vähän helpommin.
Mikä olisi sitten markkinaehtoinen ?

Päästökauppa voi olla neutraali, jolloin se ei ole veronkaltainen. Mutta se olisi aika rajua veto elintarviketuotannossa.
Päästöoikeuksia voi myös jakaa, jolloin ei veron kaltainen, mutta jos siihen ei liitetä päästökaupan mahdollisuutta niin se markkinaehtisuudella haettava tehokkuus puuttuisi. Jakaminen itsessään olisi suoraa tukea, raha jakamista saajille.

Päästöoikeuksia voisi myös jakaa kansalaisille jotka sitten voivat edelleen siirtää niitä. eli päästökauppaa missä ei olisi sitä verokaltaisuutta.
 
Hienosti revitelty tutkimuksen otsikolla. Kun itse tutkimuksen lukee, niin sieltä löytyy seuraavaa:
"Farvid et al. showed that unprocessed red meat intake was associated with a 6% higher risk of breast cancer (RR 1.06, 95% CI=0.99-1.14), and consumption of processed meat was associated with a 9% higher risk (RR 1.09, 95% CI=1.03-1.16)". Relative Risk on siis 1.06, kun esimerkiksi tupakoinnin vastaavissa epidemiologisissa tutkimuksissa se on 15-30, riippuen tutkimukseta.
Tämä on siis käytännössä mitätön vaikutus. Eli jos sinulla on seuraavan 10 vuoden aikana 1%:n todennäköisyys saada rintäsyöpä, niin lihaa syömällä todennäköisyys nousee peräti 1.06 prosettiin. Lisäksi tuokin tutkimus on epidemiologinen tutkimus, niin kuin on suurin osa näistä vastaavista, missä lihaa parjataan, eli en antaisi sille paljoakaan painoarvoa. Epidemiologisella tutkimuksella ei koskaan voi todistaa syy-yhteyttä vaan ainoastaan korrelaation. Korrelaation ollessa todella voimakas (tupakan tapauksessa) voidaan sitä pitää kohtuu luotettavana.

Ihminen saa lihasta kaiken tarpeellisen. Se sisältää kaikki oleelliset aminohapot ja ravintoaineet. 99,9 prosettia lihasta sulla ihmisen ruuansulatuselimistössä. Lihan lisäksi ei tarvi syödä mitään muuta, jos ei halua.
Pelkästään kasvikunnan tuotteita syömällä voi tulla toimeen ihan OK, mutta optimaalinen ruokavalio se ihmiselle ei ole.

Lisätään vielä yksi tutkimus. Tässä osallistujia seurattiin 4 vuotta. Tutkimuksen osallistui 1905 henkilöä. Tässä tutkimuksessa huomattiin, että enemmän lihaa syövät sairastuivat vähemmän söypään.


"Observational epidemiologic studies suggest that the ingestion of red meat and dietary fat increases the risk of colorectal cancer, whereas the ingestion of vegetables, dietary fiber, and certain micronutrients lowers the risk.10–14 These results, however, are inconsistent,15 and the evidence that diet contributes to causing colorectal cancer is hardly conclusive."

Tässä tutkimuksessa punaisen lihan syöti vähensi rintasyöpätapauksia 20%:
linkkasit tutkimuksen joka on auttamatta vanha - eli vuodelta 2000. Neljännesvuosisadassa tietämys aihepiiristä on kasvanut huomattavasti. Onneksi aihepiiri on sellainen jota on jo tutkittu paljon, alla yksi tuoreimmista tutkimuksista joka kattaa 200 000 amerikkalaista usean vuosikymmenen ajalta:


Planetaarista ruokavaliota parhaiten noudattaneella viidenneksellä oli 23 prosenttia pienempi kokonaiskuolleisuusriski, 14 prosenttia pienempi sydänkuoleman riski, 10 prosenttia pienempi syöpäkuoleman riski, 47 prosenttia pienempi hengityselinsairauteen liittyvä kuoleman riski sekä 28 prosenttia pienempi riski kuolla neurodegeneratiiviseen sairauteen kuin sillä viidenneksellä, jonka ruokavalio oli kauimpana planetaarisesta.
Myös kasvihuonepäästöt sekä muut haitalliset ympäristövaikutukset, muun muassa lannoitteiden ja viljelysmaan käyttö, olivat pienimmät planetaarista ruokavaliota parhaiten noudattavilla.
Planetaarinen ruokavalio säästäisi siis sekä ihmishenkiä että ympäristöä.
 
linkkasit tutkimuksen joka on auttamatta vanha - eli vuodelta 2000. Neljännesvuosisadassa tietämys aihepiiristä on kasvanut huomattavasti. Onneksi aihepiiri on sellainen jota on jo tutkittu paljon, alla yksi tuoreimmista tutkimuksista joka kattaa 200 000 amerikkalaista usean vuosikymmenen ajalta:


Planetaarista ruokavaliota parhaiten noudattaneella viidenneksellä oli 23 prosenttia pienempi kokonaiskuolleisuusriski, 14 prosenttia pienempi sydänkuoleman riski, 10 prosenttia pienempi syöpäkuoleman riski, 47 prosenttia pienempi hengityselinsairauteen liittyvä kuoleman riski sekä 28 prosenttia pienempi riski kuolla neurodegeneratiiviseen sairauteen kuin sillä viidenneksellä, jonka ruokavalio oli kauimpana planetaarisesta.
Myös kasvihuonepäästöt sekä muut haitalliset ympäristövaikutukset, muun muassa lannoitteiden ja viljelysmaan käyttö, olivat pienimmät planetaarista ruokavaliota parhaiten noudattavilla.
Planetaarinen ruokavalio säästäisi siis sekä ihmishenkiä että ympäristöä.
Kauimpana planetaarisesta ? tuo kyllä mieleen jotain sellaista että yllättävän pienet prosentit. Artikkelli vaikuttu enemmän tarkoitushakuiselta, kuin tietoa jakavalta
 
Kaikenlaisten "planetaaristen ruokavalioiden" ja päästöoikeuksien tarkoitus on kuitenkin heikentää elintasoa, ja sitä kautta laskea päästöjä. Että silleen... :smoke:
 
Elintaso laskee joka tapauksessa. Jos ihmisten toiminta olisi planetaaristen resurssien osalta kestävää ja kuluttajien määrä ei lisääntyisi niin jopa suklaan hinta pysyisi ennallaan, tai laskisi kehittyvien tekniikoiden myötä. Tällä hetkellä suurin osa meidän elintason laskusta kompensoidaan muiden lajien vähentymisenä, mutta kun monimuotoisuuden taso laskee niin vaikutukset alkavat osua yhä enemmän ihmisiin.
 
Osaatko perustella että miksi vaikkapa sinun elintasosi laskee kun elät terveempänä pidempään?
Siis onko hän "kauimpana planetaarisesta" ?

Se on totta että päästövähennykset laskee lyhyellä tähtäimellä elintasoa, tosin niiden viivyttely voi johtaa myöhemmin jyrkempään elintason laskuu (jos elinaikaa), ja jos olisi aloitettu ajoissa, niin ehkä vähennys nykyiseen olisi vähäinen, (toki arviota taitaa mennä vähäistä suuremmasta, aina elintasoa lisäävään)
 
Osaatko perustella että miksi vaikkapa sinun elintasosi laskee kun elät terveempänä pidempään?

Ensinnäkin kuten @pulatunnus sanoi, tuo artikkeli on aika jöötiä. Lisäksi mitä tekemistä terveenä elämisellä on elintason kanssa? Ne on erillisiä asioita. Paremminkin niin päin, että tiettyyn pisteeseen asti matala elintaso jopa voi parantaa terveyttä. Esim. jos ei oikein ole varaa syödä muttei kuitenkaan oikeasti nälkiinny hengiltä, eikä ole varaa esim. autoon tai edes joukkoliikenteeseen vaan joutuu kävelemään paikasta toiseen niin terveys paranee.
 
linkkasit tutkimuksen joka on auttamatta vanha - eli vuodelta 2000. Neljännesvuosisadassa tietämys aihepiiristä on kasvanut huomattavasti. Onneksi aihepiiri on sellainen jota on jo tutkittu paljon, alla yksi tuoreimmista tutkimuksista joka kattaa 200 000 amerikkalaista usean vuosikymmenen ajalta:


Planetaarista ruokavaliota parhaiten noudattaneella viidenneksellä oli 23 prosenttia pienempi kokonaiskuolleisuusriski, 14 prosenttia pienempi sydänkuoleman riski, 10 prosenttia pienempi syöpäkuoleman riski, 47 prosenttia pienempi hengityselinsairauteen liittyvä kuoleman riski sekä 28 prosenttia pienempi riski kuolla neurodegeneratiiviseen sairauteen kuin sillä viidenneksellä, jonka ruokavalio oli kauimpana planetaarisesta.
Myös kasvihuonepäästöt sekä muut haitalliset ympäristövaikutukset, muun muassa lannoitteiden ja viljelysmaan käyttö, olivat pienimmät planetaarista ruokavaliota parhaiten noudattavilla.
Planetaarinen ruokavalio säästäisi siis sekä ihmishenkiä että ympäristöä.
Näissä tukimuksissa vaikuttaa eniten käsite 'healthy bias'. Ne ihmiset jotka syövät kasvisruokaa ja luulevat sitä terveelliseksi, yleensä juovat vähemmän alkoholia, polttavat vähemmän tupakkaa ja liikkuvat enemmän. Näitä muuttujia on todella vaikea, käytännössä mahdoton korjailla erilaisilla kertoimilla.


"Specifically, it is a sampling bias or selection bias: the kind of subjects that take up an intervention, including by enrolling in a clinical trial, are not representative of the general population. People who volunteer for a study can be expected, on average, to be healthier than people who don't volunteer, as they are concerned for their health and are predisposed to follow medical advice, both factors that would aid one's health."
 
Tänne sopii hyvin pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka ottavat terveyden lisäksi ympäristön huomioon. Suositukset ei nojaudu yksittäisiin tutkimuksiin:

Nyt julkistettava raportti on tulosta viiden vuoden työstä, jossa noin 400 pohjoismaista ja kansainvälistä tutkijaa on arvioinut tuhansia tutkimuksia.
Näkökulmat lihaan:
  • Terveysnäkökulmasta enintään 350 g punaista lihaa viikossa; ympäristönäkökulmasta punaista lihaa tulisi syödä huomattavasti tätä määrää vähemmän. Lihavalmisteita niin vähän kuin mahdollista. Punaisen lihan vähentämisen ei tulisi johtaa siipikarjan lihan kulutuksen lisääntymiseen.
  • NNR 2023 suosittelee pääasiassa kasvikuntapainotteista ruokavaliota, mutta kala, maitovalmisteet ja liha ovat edelleen mukana terveyttä edistävässä ja kestävässä ruokavaliossa.
  • Kasvikuntapainotteinen ruokavalio koostuu pääosin kasvikunnan tuotteista, kuten vihanneksista, juureksista, hedelmistä ja marjoista, palkokasveista, perunasta, täysjyväviljasta sekä pähkinöistä ja siemenistä, mutta sisältää myös riittävästi kalaa sekä rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita.
  • Punaista lihaa ja siipikarjan lihaa syödään rajoitetusti. Lihavalmisteita sekä alkoholia ja runsasrasvaisia, runsaasti suolaa ja sokeria sisältäviä jalostettuja elintarvikkeita käytetään vähän.
 
Näissä tukimuksissa vaikuttaa eniten käsite 'healthy bias'. Ne ihmiset jotka syövät kasvisruokaa ja luulevat sitä terveelliseksi, yleensä juovat vähemmän alkoholia, polttavat vähemmän tupakkaa ja liikkuvat enemmän. Näitä muuttujia on todella vaikea, käytännössä mahdoton korjailla erilaisilla kertoimilla.


"Specifically, it is a sampling bias or selection bias: the kind of subjects that take up an intervention, including by enrolling in a clinical trial, are not representative of the general population. People who volunteer for a study can be expected, on average, to be healthier than people who don't volunteer, as they are concerned for their health and are predisposed to follow medical advice, both factors that would aid one's health."
Mitäs tuossa tarkoittaa tuo kokonaiskuolleisuusriski?
Yritin vähän bingailla niin ei ihan avautunut asiayhteydessä, tosin löyty tehokkaampi lupauksi toisenlaisista rukavalio muutoksista....

Planetaarinen artikkellin mukaan ei ole mikään vegaaninen, ja siinä myös vähennettiin myös joitain kasvisperäisiä tuotteita.

Ja verattiin johokin ääripääryhmään.
 
Tänne sopii hyvin pohjoismaiset ravitsemussuositukset, jotka ottavat terveyden lisäksi ympäristön huomioon. Suositukset ei nojaudu yksittäisiin tutkimuksiin:


Näkökulmat lihaan:
Näille virallisille ravintosuosituksille en kyllä antaisi paljoakaan painoarvoa. Tännehän ne tuolta Ameriikan puolelta nämäkin suositukset kopioitiin ja ei tarvi kovikaan paljoa tutkimusta tehdä, että ketkä siellä USDA:n puolella näitä ko. suosituksia väsäävät.
Tässä esim. 2020 vuoden ravintosuositusten tekijöiden taustoja avataan hieman: Conflicts of interest for members of the US 2020 dietary guidelines advisory committee - PubMed

"Results: Our analysis found that 95 % of the committee members had COI with the food and/or pharmaceutical industries and that particular actors, including Kellogg, Abbott, Kraft, Mead Johnson, General Mills, Dannon and the International Life Sciences, had connections with multiple members. Research funding and membership of an advisory/executive board jointly accounted for more than 60 % of the total number of COI documented."

Nämä varmaan kertovat meille kaikille mikä on terveellistä ja optimaalista raviontoa ihmiselle, eivätkä ollenkaan aja omia etujaan...

Ensin myydään ruokaa mitä tekee sinut sairaaksi ja sitten siihen saadaan myytyä lääke, mikä lieventää oireita. Paljon lihaa syömällä katoaisi moni elintapasairaus.
 
Mikä olisi sitten markkinaehtoinen ?

Päästökauppa voi olla neutraali, jolloin se ei ole veronkaltainen. Mutta se olisi aika rajua veto elintarviketuotannossa.
Päästöoikeuksia voi myös jakaa, jolloin ei veron kaltainen, mutta jos siihen ei liitetä päästökaupan mahdollisuutta niin se markkinaehtisuudella haettava tehokkuus puuttuisi. Jakaminen itsessään olisi suoraa tukea, raha jakamista saajille.

Päästöoikeuksia voisi myös jakaa kansalaisille jotka sitten voivat edelleen siirtää niitä. eli päästökauppaa missä ei olisi sitä verokaltaisuutta.
Niin kuin jo sanoin, minä luopuisin koko himmelistä.
 
Näille virallisille ravintosuosituksille en kyllä antaisi paljoakaan painoarvoa. Tännehän ne tuolta Ameriikan puolelta nämäkin suositukset kopioitiin ja ei tarvi kovikaan paljoa tutkimusta tehdä, että ketkä siellä USDA:n puolella näitä ko. suosituksia väsäävät.

Pintapuolisesti tutustumalla aiheeseen näkee jo heti, että kyse ei ole kopioinnista vaan pohjosmaiden omasta hankkeesta:

Uudessa suosituksessa tulee olemaan lähes kuusikymmentä lukua eri ravintotekijöistä. Kunkin luvun kirjoittamisesta vastaa kaksi aiheen pohjoismaista asiantuntijaa ja tieteellisestä vertaisarvioinnista kaksi ulkopuolista arvioijaa. Uudistustyössä on kaiken kaikkiaan mukana noin 350 ravitsemuksen asiantuntijaa eri tutkimuslaitoksista ja yliopistoista.
Heidän riippumattomuutensa varmistetaan ennen tehtävään nimeämistä. Lukuja päivittäessään asiantuntijat kartoittavat kunkin ravintotekijän osalta ravitsemuksen ja terveyden välisiä yhteyksiä koskevat uudet tutkimukset niin sanotulla Scoping review -menetelmällä ja hyödyntävät kriteerien mukaisia korkealaatuisia systemaattisia katsauksia.
Työn viimeisessä vaiheessa suositustyöryhmä käy läpi päivitetyt tekstit, sisällyttää niihin temaattisia painotuksia kokonaisruokavalion, terveyshaasteiden, ylipainon, fyysisen aktiivisuuden ja ympäristövaikutusten näkökulmista sekä asettaa lopulliset suositukset. Kansainvälinen tieteellinen asiantuntijaryhmä arvioi suositukset ennen niiden lopullista julkaisemista.
 
Pintapuolisesti tutustumalla aiheeseen näkee jo heti, että kyse ei ole kopioinnista vaan pohjosmaiden omasta hankkeesta:
Ei varmaankaan näitä uusiampia ole suoraan kopioitu, mutta silloin kun ensimmäiset ns. nykyaikaiset ravintosuositukset tehtiin, niin silloin ne kopioitiin lähes sellaisinaan Ameriikan puolelta. Sen jälkeen niitä on hieman muokkailtu ympäri maapalloa sopimaan paremmin tietylle alueelle. Ensimmäisetn suositustenkin lähtökohtana oli tähtitukija Ancel Keysin ja muiden sokeriteollisuuden maksettujen tutkijoiden ns. tutkimukset.


Näiden valheellisten tutkimusten perusteella miljoona suomalaistakin popsii kolesteroolilääkkeitä elämänsä loppuun saakka. Aikamoinen rahasampo lääkeyrityksille.
 
Viimeksi muokattu:
Tätä ei kyllä mikään tutkittu tieto tue. Toisaalta reilusti kuituja ja kasviksia sisältävän ruokavalion tiedetään vähentävän elintasosairauksia.
Tunnetusti lihaa syömällä saa esim. tyypin 2 diabeteksen remissioon. Toimii hyvin monessa ADHD-tapauksessa. Paino tippuu silmissä. Monet suolisto-ongelmat kuten Chronin tauti saadaan remissioon. Oma hyvä kaveri pystyi jättämään biologiset lääkkeet chronin tautiin pois, kuin söi pelkää lihaa.

Tutkiahan näitä ei haluta, koska pelkästää lihaa syömällä tulisi terveitä ihmisiä. Ja terveissä ihmisissä ei liiku rahaa.

Tutkijat näitä kyllä tutkisivat, jos saisivat rahaa. Kunnon Randomized Contol Trialit maksaa hirveästi rahaa. Kymmeniä miljoonia. Samaan aikaan Coca-Cola painaa yli sata miljoona tutkimukseen vuodessa. Varmasti saamme hyvää ja luotettavaa tutkimusta näitä yrityksiltä, jotka tutkivat omaa tuotettaan. Sama homma lääkeyritysten kanssa. Käytännössä rajaton budjetti. Yritäppä kaivella jostain esim. statiinien tutkimustulosten aineisto, mistä voisit tehdä omat tulkinnat. Et löydä, koska niitä ei julkaista. Meillä pitää vain luottaa yritysen hyvyyteen.

EDIT: Hirveesti typoja
 
Viimeksi muokattu:
Monellekos ihmiselle sitä lihaa riittäisi jos yhtäkkiä kaikki söisivät pelkästään lihaa? Veikkaan että nälkä tulisi aika monelle.
 
Monellekos ihmiselle sitä lihaa riittäisi jos yhtäkkiä kaikki söisivät pelkästään lihaa? Veikkaan että nälkä tulisi aika monelle.
Tähän en osaa vastata, mutta ei kai kaikkien tarvikkaan pelkää lihaa syödä. Pelkällä lihansyönnillä on todella helppo resetoida keho ja aineenvaihdunta toimimaan taas oikein. Se mitä kenenkään ei pitäisi syödä, on ne pakkauksissa olevat ruuat, missä on pitkä hyllyikä.
Kysytään vastapalloon, että paljonko yhteiskunta säästäisi, jos suurin osa lääkkeistä voitaisiin jättää pois?
 
Kysytään vastapalloon, että paljonko yhteiskunta säästäisi, jos suurin osa lääkkeistä voitaisiin jättää pois?
Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen? Lopetetaan lääketuotanto niin minimoidaan ilmastovaikutuksia? Se lääketuotannon säätely on vähän sama kuin kaivostuotantokin, molemmat aiheuttavat runsaasti ympäristöhaittoja, kun on lainsäädäntö kunnossa niin nämä haitat vähenevät.
 
Miten tämä liittyy ketjun aiheeseen? Lopetetaan lääketuotanto niin minimoidaan ilmastovaikutuksia? Se lääketuotannon säätely on vähän sama kuin kaivostuotantokin, molemmat aiheuttavat runsaasti ympäristöhaittoja, kun on lainsäädäntö kunnossa niin nämä haitat vähenevät.
Ei suoranaisesti liitykkään, mutta eikö tuo lääkkeissä säästynyt raha voitaisi laittaa vaikka juurikin siihen ympäristösuojeluun?

Lääkkeiden kokonaismyynti on reipas 3 miljardia vuodessa. Kyllä tuosta nyt murusia voisi laittaa ympäristöllekin.
 
Pintapuolisesti tutustumalla aiheeseen näkee jo heti, että kyse ei ole kopioinnista vaan pohjosmaiden omasta hankkeesta:
Osataan sitä meilläkin. Fågelholm otti rahaa Coca Cola Companyltä, väitti toki kivenkovaa ettei sillä ollut vaikutusta mihinkään. Sitten kun sokerin haitoista alettiin keskustella vähän enemmän niin oli aika nopeasti vähättelemässä asiaa... kas kummaa. Käytännössähän nuo suositukset on tehty bisnes edellä. Ennen se vain myönnettiin vähän avoimemmin.
 
Tätä väitettä voisi avata jossain terveysketjussa lähteineen.
Laitetaan nyt vaikka samantien tähän lyhyesti. Katsotaan, jos jossain välissä jaksan tehdä pitemmän sepustuksen aiheesta eri ketjuun.

Pelkkä lihan syönti on täydellinen eliminaatiodieetti. Viikon jälkeen huomaa ne positiiviset vaikutukset, mitkä hiilareiden pois jättäminen saa aikaan. Jossain vaiheessa voi halutessaa alkaa palauttelemaan hiilareita takaisin aina yksi tuote kerrallaan, jos niin haluaa. Siinä huomaa, mikä omalle fenotyypille sopii ja mikä ei sovi.


"Ketone bodies flow from the liver to extra-hepatic tissues (e.g., brain) for use as a fuel; this spares glucose metabolism via a mechanism similar to the sparing of glucose by oxidation of fatty acids as an alternative fuel. In comparison with glucose, the ketone bodies are actually a very good respiratory fuel. Indeed, there is no clear requirement for dietary carbohydrates for human adults."

"Interestingly, the effects of ketone body metabolism suggest that mild ketosis may offer therapeutic potential in a variety of different common and rare disease states."


MUOKS: Typot pois.
 
Viimeksi muokattu:
Tunnetusti lihaa syömällä saa esim. tyypin 2 diabeteksen remissioon. Toimii hyvin monessa ADHD-tapauksessa. Paino tippuu silmissä. Monet suolisto-ongelmat kuten Chronin tauti saadaan remissioon. Oma hyvä kaveri pystyi jättämään biologiset lääkkeet chronin tautiin pois, kuin söi pelkää lihaa.

Tutkiahan näitä ei haluta, koska pelkästää lihaa syömällä tulisi terveitä ihmisiä. Ja terveissä ihmisissä ei liiku rahaa.

Tutkijat näitä kyllä tutkisivat, jos saisivat rahaa. Kunnon Randomized Contol Trialit maksaa hirveästi rahaa. Kymmeniä miljoonia. Samaan aikaan Coca-Cola painaa yli sata miljoona tutkimukseen vuodessa. Varmasti saamme hyvää ja luotettavaa tutkimusta näitä yrityksiltä, jotka tutkivat omaa tuotettaan. Sama homma lääkeyritysten kanssa. Käytännössä rajaton budjetti. Yritäppä kaivella jostain esim. statiinien tutkimustulosten aineisto, mistä voisit tehdä omat tulkinnat. Et löydä, koska niitä ei julkaista. Meillä pitää vain luottaa yritysen hyvyyteen.

EDIT: Hirveesti typoja
Nämä jutut kuuluisivat jo salaliitoille dedikoituun ketjuun, ei tänne. Pelkästään lihaa syömällä tulee vain sairaita ja kuolemakin kolkuttelee ovella.

Kyllä me jo tiedetään mikä on oikeasti terveellinen ruokavalio ihmiselle, se mikä on mielenkiintoista on että se samainen ruokavalio on terveellistä - tai ainakin huomattavasti länsimaista runsaslihapitoista ruokavaliota parempaa - myös ympäristölle. Alla juttua ihmisen vedenkäytöstä. Maailmallahan on menossa ihan oikea puhtaan veden kriisi, ja makeasta vedestä 90% ohjataan ruuantuotannon keinokasteluun. Tunnetusti lihantuotanto on kaikista energiaintensiivisintä.


""Lisäksi hiljattain kerrottiin, että ilmastonmuutos nostaa pohjavesien lämpötiloja. Vaikka lämpötila nousisi vain asteen tai kaksi, veteen tulee saasteita, tautien aiheuttajia ja raskasmetalleja kuten arseenia ja mangaania. Tulevaisuudessa mahdollisesti kymmenillä miljoonilla ihmisillä pohjavesi tulee luultavasti olemaan liian lämmintä käytettäväksi sellaisenaan talousvetenä.

Ilmaston ääri-ilmiöiden lisääntyminen lisää myös veden ääri-ilmiöitä: kuivuutta ja tulvia.""
 
Ei tää ketju kyl oo mistään dieteeistä puhumiseen, menkää muualle.
Iso osa ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä johtuu suoraan ruuantuotannosta. Lihantuotanto on ilmastoa ajatellen kaikista pahin. Jos kaikki ihmiset jättäisivät lihansyönnin kokonaan pois, vähentäisi se ilmastopäästöjä yli 68% seuraavan 15 vuoden aikana. Lisäksi yhden ihmisen ilmastopäästöt vähenisivät n. 800kg vuodessa.

Lihantuotannolla on suuri vaikutus ilmastoon koska karjankasvatus vaatii paljon maata ja resursseja, ja eläimet tuottavat metaania joka on todella voimakas kasvihuonekaasu. Varsinaiset lihankasvatuksesta aiheutuvat päästökuormat esim. vesistöille vielä sitten erikseen.

 
Iso osa ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä johtuu suoraan ruuantuotannosta.
Joo tietenkin, mutta vastasin yllättäen sen takia tähän kun alettiin keskustelemaan tarkemmin dieeteistä että mitä esim hiilareiden pois jättäminen aiheuttaa. Kiva selittää aina rautalangasta. Ruoantuotanto isossa kuvassa kuuluu ilmastonmuutoskeskusteluun, ihmisten yksittäiset dieetit ei kuulu.
 
Iso osa ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä johtuu suoraan ruuantuotannosta. Lihantuotanto on ilmastoa ajatellen kaikista pahin. Jos kaikki ihmiset jättäisivät lihansyönnin kokonaan pois, vähentäisi se ilmastopäästöjä yli 68% seuraavan 15 vuoden aikana. Lisäksi yhden ihmisen ilmastopäästöt vähenisivät n. 800kg vuodessa.
Tuollaisen spekulointi on kyllä sikäli turhaa, että ihmiset eivät yksinkertaisesti suostu siihen. Enkä usko että koko järjestelmäkään taipuisi siihen ilman katastrofia.
Lihantuotannolla on suuri vaikutus ilmastoon koska karjankasvatus vaatii paljon maata ja resursseja, ja eläimet tuottavat metaania joka on todella voimakas kasvihuonekaasu. Varsinaiset lihankasvatuksesta aiheutuvat päästökuormat esim. vesistöille vielä sitten erikseen.

Joskus oli puhetta metaanista kun perusteltiin soiden ennallistamista vaikka ne lisäävät metaanipäästöjä. Sanottiin että metaani on lyhytaikainen kasvihuonekaasu joten ei tarvitse välittää siitä. Nähtävästi asiat merkitsevät vasta sitten kun sillä saadaan kurjistettua ihmisten elämää ja paskottua toimivat järjestelmät jonkun ideologisen vimman takia....
 
Nämä jutut kuuluisivat jo salaliitoille dedikoituun ketjuun, ei tänne. Pelkästään lihaa syömällä tulee vain sairaita ja kuolemakin kolkuttelee ovella.
Vai että oikein salaliitto.
Lue ja sivistä itseäsi. Elä luota pelkästään siihen, mitä sinulle on kerrottu. Ihminen pärjää todellä hyvin ilman yhtäkään hiilaria. Pääasiallien energia otetaan niistä rasvoista, ei itse lihasta.
Itse olen ollut helmikuusta lähtien ns. Carnivore dietillä ja en ole koskaan ennen ollut fyysiesti ja henkisesti näin hyvässä kunnosa. Mainittakoon vielä, että juoksen keskimäärin 50km viikkon, eli liikuntaakin tulee harrastetua aika paljon. Hengitys kuljee juostessa täysin nenän kautta, eikä suura tarvi enää aikaista hengittämisen takia. Tuntuu kuin jokin suodatin olisi otettu keuhkoista pois.
Hilseily loppui kuin seinään. Korvat ei enää vaikkuunnu. Silloin tällöin ulosteen mukana tullut veri on loppunut, eli siis kärsin jonkinasteisesta suolisto-ongelmasta. Niin ja ennen tätä olin 10 vuotta kasvissyöjä. Ainostaan kananmunia tuli ehkä pari kertaa syötyä viikossa. Voin kertoa, että en enää koskaa tule syömään pelkkiä kasviskunnan tuotteita.

Ei siinä mitään. Jokainen tyylillään.
 
Voin kertoa, että en enää koskaa tule syömään pelkkiä kasviskunnan tuotteita.
Mut onko siihen joku syy että haluat mainostaa tätä juuri tässä ketjussa?
On minullakin kokemusta että yritin siirtyä kasvisruokavalioon, mutta oli liian haasteellista kasvissyöjänyypälle, kun liikun aika aktiivisesti ja väsy iski. Ei silti tarkoita että haluaisin mainostaa tätä syynä että miksi tällä pallolla ei voida siirtyä kasvisruokavaliota kohti.
 
Joskus oli puhetta metaanista kun perusteltiin soiden ennallistamista vaikka ne lisäävät metaanipäästöjä. Sanottiin että metaani on lyhytaikainen kasvihuonekaasu joten ei tarvitse välittää siitä. Nähtävästi asiat merkitsevät vasta sitten kun sillä saadaan kurjistettua ihmisten elämää ja paskottua toimivat järjestelmät jonkun ideologisen vimman takia....
Jos soita ennallistetaan ilmastosyistä niin tiettävästi joissain tapauksissa se ei ole kovin fiksua, sim jos merkittäviä metaanipäästöjä, vs nielukehitys. Tilanne on ihan toinen soiden ennallistamisessa missäsaavutetaan merkittävä paraneminen vs aiempi tilanne. ei metaanipäästöt, ym hiilipäästöt voi siis myös vähentyä.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 991
Viestejä
4 502 266
Jäsenet
74 308
Uusin jäsen
erik333

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom