Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

Eikö tuollainen verkko huurru umpeen talvella?
Ei kai se varsinaisesti huurru kun verkko on suht samanlämpöinen kuin ulkoilmakin jolloin kosteuden ei pitäisi tiivistyä siihen? Eri asia on voiko siihe tuiskuta lunta ja sillä tavoin jäätyä.

Ilmanvaihtokanavista kantautuvasta IV-koneen melusta. Vaikka meillä on makkari kaukana koneesta ja normaaliasetuksena 2/4 nopeudella, kuluu hiljaiseen aikaan itseäni häiritsevää kuminaa ilmanvaihdosta mikä häviää kun laskee nopeutta (Vallox 130 AC-kone). Laakerit on vanhat mutta ylimääräistä ääntä mikä viittaisi huonoihin laakereihin ei kuulu koneen lähellä. Muistelen joskus nähneeni, että (tuloilma) kanava pitäisi päättää tulpattuun T-kappaleeseen, eikä viedä mutkalla suoraan venttiiliin. Yritin etsiä mainintaa tästä mutten löytänyt enää. Onko tietoa voiko/kannattaisiko näin tehdä? Eli kanavan päässä olevaan tuloilmaventtiiliin vievä 90 asteen mutka korvata tulpatulla T-kappaleella?
 
Ilmanvaihtokanavista kantautuvasta IV-koneen melusta. Vaikka meillä on makkari kaukana koneesta ja normaaliasetuksena 2/4 nopeudella, kuluu hiljaiseen aikaan itseäni häiritsevää kuminaa ilmanvaihdosta mikä häviää kun laskee nopeutta (Vallox 130 AC-kone). Laakerit on vanhat mutta ylimääräistä ääntä mikä viittaisi huonoihin laakereihin ei kuulu koneen lähellä. Muistelen joskus nähneeni, että (tuloilma) kanava pitäisi päättää tulpattuun T-kappaleeseen, eikä viedä mutkalla suoraan venttiiliin. Yritin etsiä mainintaa tästä mutten löytänyt enää. Onko tietoa voiko/kannattaisiko näin tehdä? Eli kanavan päässä olevaan tuloilmaventtiiliin vievä 90 asteen mutka korvata tulpatulla T-kappaleella?
Minulle IV suunnittelija neuvoi laittamaan nuo T kappaleet aina tuloilman alaslaskuihin.
Siihen tulpattavaan päähän voi laittaa sisälle solukumia.

Toinen mitä voi halvalla ja helposti kokeilla on tälläinen kanavaan asennettava "äänenvaimennin"
 
Tuli teetätettyä ilmastoinnin nuohous ja säätö 12 vuotta semmoisenaan pyörineeseen systeemiin. Oli kyllä rahansa arvoinen, ihan jo asumismukavuuden vuoksi. Suhinat ja resonoinnit hävisi kaikilla nopeuksilla. Ihan välikommenttina, kun sen verran tyytyväinen olen tilanteeseen :D
 
Millaisia ilmankosteusarvoja teillä on ollut tänä kesänä ja miten pidätte niitä kurissa? Erityisesti kiinnostaa pientalot, joissa ILP ja koneellinen poisto. Läntinen pääkaupunkiseutu kyseessä.

Heinäkuun loppupuolella ja elokuussa omassa 2-kerroksisessa talossa ollut toistuvasti 70 %:n kieppeillä suhteellinen kosteus, välillä vähän ylikin. En muista että tämmöistä olisi ollut lähivuosina.

Raitisilmaventtiileitä on riittävästi. Ilppi pöhkii alakerrassa ja yläkerrassa on vähän pakko pitää ikkunoita auki kun lämpötila muuten tukalaa. Pyykki pakko kuivata sisällä kun ulkona ei kuivu. Se tapahtuu kuitenkin pesuhuoneessa, jossa oma ilmanpoistoventtiili

Miten tuota kosteutta parhaiten pitää hallinnassa? Olen itse pitänyt päiväsaikaan ilppiä viilennystilassa, pyynti 21-22 astetta, jotta se poistaisi kosteutta. Näin kosteus putoaa alakerrassa (jossa ilp on) jonnekin 60-65 % tienoille, yläkerrassa hieman korkeampi. Sitten illalla, kun viilennystarvetta ei enää ole, olen vaihtanut lämmitykselle ja laittanut pyynnön 24-25 astetta, jotta kosteudelle olisi ”tilaa” ja suhteellinen kosteus ei nousisi..

Olisko joku parempi tapa hoitaa asiaa ilpillä kuin tuo vaihto viilennyksen ja lämmityksen välillä? Kuivaustoiminto ei vaikuta tehokkaalta.
 
Ei kai se varsinaisesti huurru kun verkko on suht samanlämpöinen kuin ulkoilmakin jolloin kosteuden ei pitäisi tiivistyä siihen? Eri asia on voiko siihe tuiskuta lunta ja sillä tavoin jäätyä.

Huurtuminen on yleinen ongelma talvisin jos käytetään tiheää verkkoa. Lämpötilan vaihdellessa suhteellinen kosteus tuppaa nousemaan tappiinsa ja kosteus tiivistyy ihan kaikkeen ja homma eskaloituu sen verkon kohdalla, koska siitä vedetään jatkuvasti sitä ilmaa läpi.

Muistelen joskus nähneeni, että (tuloilma) kanava pitäisi päättää tulpattuun T-kappaleeseen, eikä viedä mutkalla suoraan venttiiliin. Yritin etsiä mainintaa tästä mutten löytänyt enää. Onko tietoa voiko/kannattaisiko näin tehdä? Eli kanavan päässä olevaan tuloilmaventtiiliin vievä 90 asteen mutka korvata tulpatulla T-kappaleella?

Ääni jakaantuu siinä T-kappaleessa pinta-alojen suhteessa, eli sen sijaan että kaikki päätyisi huonetilaan kuten mutkaa käytettäessä, T-haaralla osa äänienergiasta jatkaa siihen tulpattuun päähän ja heijastuu siitä takaisin (ja tekee saman uudestaan) Vaikutus voi olla konkreettisempi siinä ettei esim. puhe kulkeudu ymmärrettävänä kanavistossa huoneesta toiseen kuin tosiasiallinen melun väheneminen. Eli melu voi olla sävyltää miellyttävämpää. Se T-haara kun lisää itsessään hieman melutasoa verrattuna mutkaan. Miinuksena voi tulla vaikeudet puhdistusharjan syöttmisessä kanavistoon sitä puhdistettaessa jos siellä on T-haara vastassa mutkan sijaan.

Solukumia en tunkisi koska se tuppaa olemaan umpisoluista, vähän sama kuin tunkisi kiviä sinne kanavaan.
 
Millaisia ilmankosteusarvoja teillä on ollut tänä kesänä ja miten pidätte niitä kurissa? Erityisesti kiinnostaa pientalot, joissa ILP ja koneellinen poisto. Läntinen pääkaupunkiseutu kyseessä.

Heinäkuun loppupuolella ja elokuussa omassa 2-kerroksisessa talossa ollut toistuvasti 70 %:n kieppeillä suhteellinen kosteus, välillä vähän ylikin. En muista että tämmöistä olisi ollut lähivuosina.

Raitisilmaventtiileitä on riittävästi. Ilppi pöhkii alakerrassa ja yläkerrassa on vähän pakko pitää ikkunoita auki kun lämpötila muuten tukalaa. Pyykki pakko kuivata sisällä kun ulkona ei kuivu. Se tapahtuu kuitenkin pesuhuoneessa, jossa oma ilmanpoistoventtiili

Miten tuota kosteutta parhaiten pitää hallinnassa? Olen itse pitänyt päiväsaikaan ilppiä viilennystilassa, pyynti 21-22 astetta, jotta se poistaisi kosteutta. Näin kosteus putoaa alakerrassa (jossa ilp on) jonnekin 60-65 % tienoille, yläkerrassa hieman korkeampi. Sitten illalla, kun viilennystarvetta ei enää ole, olen vaihtanut lämmitykselle ja laittanut pyynnön 24-25 astetta, jotta kosteudelle olisi ”tilaa” ja suhteellinen kosteus ei nousisi..

Olisko joku parempi tapa hoitaa asiaa ilpillä kuin tuo vaihto viilennyksen ja lämmityksen välillä? Kuivaustoiminto ei vaikuta tehokkaalta.

Itse toki täällä toisella puolen suomea, mutta 2 kerroksinen omakotitalo myös. Mitsun rw35 ilppinä alakerrassa.

Koneellinen poisto ja raitisilmaventtiilit löytyy. Jostain syystä todella kuivaa tuntuu olevan aina, talvella alta 10% jollei kostuttimia käytä, ja kesällä max ollut pahimmillaan 53%..
Suosittelen ilmankuivaajaa, itse käytän jos paljon pyykkejä kuivattelee taikka helkutin pitkiä sadekausia on. Lorottaa veden suoraan lattiakaivoon sitten..

Tuollainen itselläni.
 
Millaisia ilmankosteusarvoja teillä on ollut tänä kesänä ja miten pidätte niitä kurissa? Erityisesti kiinnostaa pientalot, joissa ILP ja koneellinen poisto. Läntinen pääkaupunkiseutu kyseessä.

Heinäkuun loppupuolella ja elokuussa omassa 2-kerroksisessa talossa ollut toistuvasti 70 %:n kieppeillä suhteellinen kosteus, välillä vähän ylikin. En muista että tämmöistä olisi ollut lähivuosina.

Raitisilmaventtiileitä on riittävästi. Ilppi pöhkii alakerrassa ja yläkerrassa on vähän pakko pitää ikkunoita auki kun lämpötila muuten tukalaa. Pyykki pakko kuivata sisällä kun ulkona ei kuivu. Se tapahtuu kuitenkin pesuhuoneessa, jossa oma ilmanpoistoventtiili

Miten tuota kosteutta parhaiten pitää hallinnassa? Olen itse pitänyt päiväsaikaan ilppiä viilennystilassa, pyynti 21-22 astetta, jotta se poistaisi kosteutta. Näin kosteus putoaa alakerrassa (jossa ilp on) jonnekin 60-65 % tienoille, yläkerrassa hieman korkeampi. Sitten illalla, kun viilennystarvetta ei enää ole, olen vaihtanut lämmitykselle ja laittanut pyynnön 24-25 astetta, jotta kosteudelle olisi ”tilaa” ja suhteellinen kosteus ei nousisi..

Olisko joku parempi tapa hoitaa asiaa ilpillä kuin tuo vaihto viilennyksen ja lämmityksen välillä? Kuivaustoiminto ei vaikuta tehokkaalta.
Saman kosteuden huomannut itsekin tänä kesänä, tosin talossa koneellinen IV kumpaankin suuntaan. Syynä kai lähinnä kostea ulkoilma ja pieni viilennystarve. Mä olen käyttänyt ilpoa 2-3h vuorokaudessa kuivatuksella, joka on aika hyvin laskenut kosteutta, tosin vain yhdessä tasossa ja pidän ikkunat kiinni.

Kuivatusmoodihan ei ole kovin tehokkaan tuntuinen, kun se toteutetaan käytännössä laittamalla puhallus minimiin ja jäähdytttämällä kenno jonnekin 4˚c tuntumaan, jolloin ilmankosteus tiivistyy kennoon. Tosin, jos kylmäaine on vähissä kennoa ei saa riittävän kylmäksi, kone kyllä jäähdyttää vielä kun puhallusta on riittävästi, mutta ei enää kuivaa (eikä juuri lämmitä kun kelit jäähtyy).
 
Millaisia ilmankosteusarvoja teillä on ollut tänä kesänä ja miten pidätte niitä kurissa? Erityisesti kiinnostaa pientalot, joissa ILP ja koneellinen poisto. Läntinen pääkaupunkiseutu kyseessä.

Heinäkuun loppupuolella ja elokuussa omassa 2-kerroksisessa talossa ollut toistuvasti 70 %:n kieppeillä suhteellinen kosteus, välillä vähän ylikin. En muista että tämmöistä olisi ollut lähivuosina.

Raitisilmaventtiileitä on riittävästi. Ilppi pöhkii alakerrassa ja yläkerrassa on vähän pakko pitää ikkunoita auki kun lämpötila muuten tukalaa. Pyykki pakko kuivata sisällä kun ulkona ei kuivu. Se tapahtuu kuitenkin pesuhuoneessa, jossa oma ilmanpoistoventtiili

Miten tuota kosteutta parhaiten pitää hallinnassa? Olen itse pitänyt päiväsaikaan ilppiä viilennystilassa, pyynti 21-22 astetta, jotta se poistaisi kosteutta. Näin kosteus putoaa alakerrassa (jossa ilp on) jonnekin 60-65 % tienoille, yläkerrassa hieman korkeampi. Sitten illalla, kun viilennystarvetta ei enää ole, olen vaihtanut lämmitykselle ja laittanut pyynnön 24-25 astetta, jotta kosteudelle olisi ”tilaa” ja suhteellinen kosteus ei nousisi..

Olisko joku parempi tapa hoitaa asiaa ilpillä kuin tuo vaihto viilennyksen ja lämmityksen välillä? Kuivaustoiminto ei vaikuta tehokkaalta.
Juuri katsoin, että ilmankosteuden kuukauden keskiarvo on 58% alakerrassa (2-kerroksinen talo). Mittauspiste on viereinen huono pesuhuoneesta / saunasta, joten varmasti kosteimpia huoneita asunnossa. Koneellinen ilmanvaihto LTO:lla ja ILP sijaitsee yläkerrassa, joka on päällä 24/7 näin kesällä. Yläkerran kosteutta en ole mitannut mutta varmasti alhaisempi se on kuin alakerran. Ongelma meillä on talvella liian kuiva ilma.
 
60-67% välillä näköjään kosteudet oleskelutiloissa viimeisen viikon ajalla. En näe ongelmaksi. Tällaista se aina loppukesästä on.
 
Samaa täälläkin. Talvella ollaan sisällä 30% paikkeilla, jopa vähän alle.
 

Liitteet

  • Screenshot_20240809_172231_Home Assistant.jpg
    Screenshot_20240809_172231_Home Assistant.jpg
    176,6 KB · Luettu: 61
Millaisia ilmankosteusarvoja teillä on ollut tänä kesänä ja miten pidätte niitä kurissa? Erityisesti kiinnostaa pientalot, joissa ILP ja koneellinen poisto. Läntinen pääkaupunkiseutu kyseessä.

Heinäkuun loppupuolella ja elokuussa omassa 2-kerroksisessa talossa ollut toistuvasti 70 %:n kieppeillä suhteellinen kosteus, välillä vähän ylikin. En muista että tämmöistä olisi ollut lähivuosina.

Raitisilmaventtiileitä on riittävästi. Ilppi pöhkii alakerrassa ja yläkerrassa on vähän pakko pitää ikkunoita auki kun lämpötila muuten tukalaa. Pyykki pakko kuivata sisällä kun ulkona ei kuivu. Se tapahtuu kuitenkin pesuhuoneessa, jossa oma ilmanpoistoventtiili

Miten tuota kosteutta parhaiten pitää hallinnassa? Olen itse pitänyt päiväsaikaan ilppiä viilennystilassa, pyynti 21-22 astetta, jotta se poistaisi kosteutta. Näin kosteus putoaa alakerrassa (jossa ilp on) jonnekin 60-65 % tienoille, yläkerrassa hieman korkeampi. Sitten illalla, kun viilennystarvetta ei enää ole, olen vaihtanut lämmitykselle ja laittanut pyynnön 24-25 astetta, jotta kosteudelle olisi ”tilaa” ja suhteellinen kosteus ei nousisi..

Olisko joku parempi tapa hoitaa asiaa ilpillä kuin tuo vaihto viilennyksen ja lämmityksen välillä? Kuivaustoiminto ei vaikuta tehokkaalta.
73%RH lukemia näkyy nyt olleen heinä-elokuussa korkeimmillaan. Myös koneellinen poisto ja ILP. Aika normaaleja nuo 65-70%RH lukemat loppukesän kosteilla ilmoilla. Tänä kesänä tosin tuntunut olevan erityisen kosteaa ajoittain. En muista, että viime kesänä olisi yli 70%RH lukemia juuri ollut.

Erillinen ilmankuivain tässä olisi paras ratkaisu. Aika turhaa minusta tuollainen ilpin ramppaus välillä lämmitykselle, eikö tuo tee vaan olon entistä tukalammaksi kun lisää lämpöä pusketaan. Kuivausmoodia ennemmin käyttäisin, jos pakko kuivata ilpillä, mutta se voi saada talon ajoittain liian viileäksi kun tuo luonnollisesti samalla viilentää varsinkin jos ulkonakaan ei ole kovin lämmin. Jos ilpissä on lämpötila-asetus kuivaukselle, täytyisi se pitää riittävän matalana, jotta kone käy pitkiä jaksoja eikä lyhyitä pätkiä, jolloin kuivaus on tehotonta.
 
Näin loppukesästä vaihtelee meillä 55-65% välillä. Ilmanvaihto on reilunlainen, kosteissa tiloissa on rempan ja tilojen yhdistelyn jälkeen yhteensä neljä poistoventtiiliä ja kaksi tuloa ja silti tuntuu, että pyykit kuivuu melko hitaasti :D
 
Erillinen ilmankuivain tässä olisi paras ratkaisu. Aika turhaa minusta tuollainen ilpin ramppaus välillä lämmitykselle, eikö tuo tee vaan olon entistä tukalammaksi kun lisää lämpöä pusketaan. Kuivausmoodia ennemmin käyttäisin, jos pakko kuivata ilpillä, mutta se voi saada talon ajoittain liian viileäksi kun tuo luonnollisesti samalla viilentää varsinkin jos ulkonakaan ei ole kovin lämmin. Jos ilpissä on lämpötila-asetus kuivaukselle, täytyisi se pitää riittävän matalana, jotta kone käy pitkiä jaksoja eikä lyhyitä pätkiä, jolloin kuivaus on tehotonta.
Ilppi jäähdyttää kuivatuksella, tulee kylmä.

En ole koskaan tutkinut tuota ilpin kuivatusta, laittaako se samalla jonkun ison hystereesin lämpötilasäätöön, ainakin kakessa pysyy lämpötila-asetus näkyvissä kuivatusmoodissa, vai vaihtaako se peräti automaattisesti lämmitykselle välillä.
 
Ilppi jäähdyttää kuivatuksella, tulee kylmä.

En ole koskaan tutkinut tuota ilpin kuivatusta, laittaako se samalla jonkun ison hystereesin lämpötilasäätöön, ainakin kakessa pysyy lämpötila-asetus näkyvissä kuivatusmoodissa, vai vaihtaako se peräti automaattisesti lämmitykselle välillä.
Nuissa on toteutustapoja todella erilaisia. Service manuaaleissa yleensä kuvattu tarkemmin. Toshibat esim. katkoo kuivatusta kun lämpötila 1C alle kaukosäätimen asetuksen. Mitsut päättää kuivauksen lopetuslämpötilan kuivausmoodin käynnistyshetkellä olleen hetkellisen lämpötilan perusteella eikä sitä tainnut itse voida säätää.

Toshiballa ainakin tuo kuivatus on lähes olematonta sitten kun käyntiä ruetaan katkomaan ja tästä johtuen asetus pitää olla riittävän matala että kuivatusta oikeasti tapahtuu. Sivuvaikutuksena tietysti sitten menee liian kylmäksi jos ulkonakin riittävän viileää.

Niinpä kuten tuossa aiemminkin totesin, niin normaali ilmankuivain parempi ratkaisu, varsinkin jos lämpökuorma on niin pientä, että kuivausmoodikin viilentää liikaa. Jossain kuumassa pätsissä voisi toimiakin ihan ok.
 
Viimeksi muokattu:
Millaisia ilmankosteusarvoja teillä on ollut tänä kesänä ja miten pidätte niitä kurissa? Erityisesti kiinnostaa pientalot, joissa ILP ja koneellinen poisto. Läntinen pääkaupunkiseutu kyseessä.

Heinäkuun loppupuolella ja elokuussa omassa 2-kerroksisessa talossa ollut toistuvasti 70 %:n kieppeillä suhteellinen kosteus, välillä vähän ylikin. En muista että tämmöistä olisi ollut lähivuosina.

Raitisilmaventtiileitä on riittävästi. Ilppi pöhkii alakerrassa ja yläkerrassa on vähän pakko pitää ikkunoita auki kun lämpötila muuten tukalaa. Pyykki pakko kuivata sisällä kun ulkona ei kuivu. Se tapahtuu kuitenkin pesuhuoneessa, jossa oma ilmanpoistoventtiili

Miten tuota kosteutta parhaiten pitää hallinnassa? Olen itse pitänyt päiväsaikaan ilppiä viilennystilassa, pyynti 21-22 astetta, jotta se poistaisi kosteutta. Näin kosteus putoaa alakerrassa (jossa ilp on) jonnekin 60-65 % tienoille, yläkerrassa hieman korkeampi. Sitten illalla, kun viilennystarvetta ei enää ole, olen vaihtanut lämmitykselle ja laittanut pyynnön 24-25 astetta, jotta kosteudelle olisi ”tilaa” ja suhteellinen kosteus ei nousisi..

Olisko joku parempi tapa hoitaa asiaa ilpillä kuin tuo vaihto viilennyksen ja lämmityksen välillä? Kuivaustoiminto ei vaikuta tehokkaalta.

Aika pitkälti samat speksit kämpällä täällä. Todella kosteaa ollut ja mitä alemmas kerroksissa menee, sitä kosteampaa on ollut. Yläkerroksessa kosteus on ollut vielä siedettävää n. 60% tienoilla, alakerroksessa ollaan oltu 70% liepeillä ja kellarissa ollut välillä lähemmäs 80% eli jo selvästi liikaakin. En oikein tiedä mitä asialle pystyisi kuitenkaan järkevästi tekemään. Yläkerran ILPin kuivaus alentaa kosteutta vähän, mutta kuutioita on sen verran paljon että puhutaan lähinnä joistakin prosenteista. Alakerrassa (rinnetalo) taas on valmiiksi jo sen verran viileää, että kuivatusta ei oikein viitsi käyttää kun se pudottaa myös lämpötilaa. Järkevintä olisi varmaan ainakin tuonne kellariin laittaa jonkinlainen sähköinen ilmankuivain, mutta en ole jaksanut oikein selvitellä mikä olisi se paras ja halvin...

1723277872873.png

(tuo kostein purppura viiva on kellari, jonka AirThings ei oikein tykkää pysyä HA:ssa kiinni)

Talvella ongelma taas on päinvastainen, eli ilmankosteus varsinkin yläkerran oleskelu- ja makuutiloissa tippuu 30% ja allekin.
 
Viimeksi muokattu:
Swegon w5, toukokuussa asennettu. Käy ja kukkuu. Mitenkäs siitä saisi dataa pihalle, ja jonkinsortin logia? Paneelista saa tän hetkiset tiedot, mutta tuleva lämmityskausi kiinnostaa, että koska ottaa ja kuinka paljon. Ja paljonko esim. saunominen vaikuttaa lämpötiloihin?

Edit. Smart access näköjään, mutta aika suolasen hintainen. SEM-boksi löytyy, saisikohan siitä mitään pihalle?
 
Viimeksi muokattu:
Swegon w5, toukokuussa asennettu. Käy ja kukkuu. Mitenkäs siitä saisi dataa pihalle, ja jonkinsortin logia? Paneelista saa tän hetkiset tiedot, mutta tuleva lämmityskausi kiinnostaa, että koska ottaa ja kuinka paljon. Ja paljonko esim. saunominen vaikuttaa lämpötiloihin?

Edit. Smart access näköjään, mutta aika suolasen hintainen. SEM-boksi löytyy, saisikohan siitä mitään pihalle?
SEM-boksista saa Modbus-väylällä jolla saa jo aika paljon luettua ja kirjoitettua perusjuttuja. Tarvii vain jonkun säätimen. Ehkä raspi + joku muunnin?
 
Tämänkaltainen muunnin RS485 (Modbus) USB:ksi Raspille jos sellainen löytyy. Tarvittaessa raspin löytänee torista viidellä kympillä. Sitten kysyy vähän koodaritaitoja ellei jostain löydy valmiiksi modbus-rajapintaa Swegonille. Sillä saa sitten jo tallenneltua vähän trendiseurantaa ja varmaan raporttipohjiakin modbus-datasta. Rekisterit on tutut mutta raspille en ole moista koodannut. Valloxin iv-koneelle aion tehdä vastaavan raspilla jossain välissä. Raspille saa hyvin edullisia näyttöjä myös vaikka seinälle kiinnitettäväksi.
 
Järkevintä olisi varmaan ainakin tuonne kellariin laittaa jonkinlainen sähköinen ilmankuivain, mutta en ole jaksanut oikein selvitellä mikä olisi se paras ja halvin...

Ei ollut halvin, enkä tiedä (vielä) oliko paras, mutta kävin tällaisen hakemassa pois ja laitoin kellariin. Voi taas todeta, että minkähän ihmeen takia en ollut hommannut tuollaista heti pari vuotta sitten kun tuon kellarin kosteuden havaitsin. Ihan muutamassa tunnissa tippui suhteellinen kosteus parikymmentä pinnaa. :thumbsup:

(kellarilla kokoa n. 35 m2, katto tosin 210 cm joten kuutioita ei älyttömästi ole)
 
Pohdiskeluja oman 80 luvun talon ilmanvaihdosta. Huippari imee tavallisesti kylppärin, wc:n, vaatehuoneen ja liesituulettimen kautta. Muuton jälkeen laitoin korvausilmaventtiilit ikkunan tuuletusluukkuihin. Siltäosin kaikki ok.

Piipussa on 6 hormia, kiukaalle yksi, puuhellalle yksi, takka/leivinuunille yksi. Muut on vähän mysteereitä. Ilmeisesti neljännen hormin kyljestä on iv putkella vedetty ilmanvaihto saunan lauteiden alle. Outoa on, se että viidennestä hormista on vedetty metriset iv putket rinnakkain, jotka päättyvät avoimeisina yläpohjan villojen sekaan! Ei kuitenkaan kosteusvahinkoja tjsp. Mutta mitäpä tuolle kannattaisi tehdä, missäköhän se on aiemmin ollut, poistoilmana saunan katossa? Kannattanee laittaa vaan umpeen jollain muovihatulla & teipillä?

Kiukaalle tulee korvausilmaa kylpyhuoneen läpi ulkoseinässä olevasta tuuletusreijästä..

Takalle/leivarille/puuhellalle ei ole korvausilmaputkea.

Vinkkejä, ideoita? Lisäksi takkahuoneen puolella on yksi ylimääräinen piipunpelti, jolle ei tunnu löytyvän käyttötarkoitusta. Ajattelin pyytää nuohoojaa kuvaamaan tässä syksyllä
 
Mä luulen että ollaan saneerauskohteessa saatu viimein konstruktio selville - eli tehdään patteriverkosto huonetilaan (noin 130 neliötä) ja vesikiertoinen lattialämpö pesu/eteistiloihin (noin 45 neliötä). Pitää vielä laskeskella, oisko lämmönlähde maa- vai poistoilmalämpöpumppu.

IV-ratkaisu olisi varmaan MLP kanssa sitten erillinen LTO-kone, ja PILPin kanssa (Esim Nibe 735) laitteen lisäosana "tuloilmamoduuli".

Onko näistä kummastakaan kokemusta esilämmitys/viilennyspiirien asentamisesta? Meillä on pihassa jo valmiina 120m syvä käyttämätön porakaivo, niin teoriassa sopisi tuollaiselle aika hyvin. Eli nestekierukka sijoitettaisiin ennen LTO kennoa ja se sitten joko viilentäisi (ja poistaisi kosteutta) tai pahimmilla pakkasilla esilämmittäisi tuloilmaa. Ajatus suoraan huoneisiin tulevasta, hieman esiviilennetystä ja etenkin kuivatusta tuloilmasta olis ihan kiinnosta. Mahtaako olla vaivan väärti tuollainen näpertely?
 
Ei ollut halvin, enkä tiedä (vielä) oliko paras, mutta kävin tällaisen hakemassa pois ja laitoin kellariin. Voi taas todeta, että minkähän ihmeen takia en ollut hommannut tuollaista heti pari vuotta sitten kun tuon kellarin kosteuden havaitsin. Ihan muutamassa tunnissa tippui suhteellinen kosteus parikymmentä pinnaa. :thumbsup:

(kellarilla kokoa n. 35 m2, katto tosin 210 cm joten kuutioita ei älyttömästi ole)
Kappas, toimisikohan tuo lämpimässä autotallissa. Joskus mietityttänyt, ettei ne parit räppänät ulkoilmaan kyllä paljoa tee, jos sinne loskaisen autonsa ajaa. Ikinä ei vaan jaksanut hyvää tuotetta etsiä, mutta Wilfoista muuten hyviä kokemuksia.
 
Kappas, toimisikohan tuo lämpimässä autotallissa. Joskus mietityttänyt, ettei ne parit räppänät ulkoilmaan kyllä paljoa tee, jos sinne loskaisen autonsa ajaa. Ikinä ei vaan jaksanut hyvää tuotetta etsiä, mutta Wilfoista muuten hyviä kokemuksia.

Joo, olen kyllä ollut erittäin tyytyväinen tuohon värkkiin. Helppo käyttää ja pitää kellarin ilmankosteuden erittäin tehokkaasti kurissa. Bonuksena siihen päälle vähän lämmittääkin.

Oikeastaan ainoa isompi miinus on mukana tuleva letku suorapoistolle, joka on säälittävä alle metrin nysä. Pitäisi jaksaa hommata ja viritellä pidempi letku tuohon ettei tarvitsisi käydä kerran 1-2 vrk tyhjäämässä säiliötä.
 
Vallox 110 lämmöntalteenottokennon toiminta arveluttaa.

Taustaa: Emokortti kärähti talvella ja jouduttiin vaihtamaan uuteen. Tuolloin kone ikään kuin buutattiin ja puhallinasetukset laitettiin niille säädöille jotka talon valmistusvaiheessa oli laitettu. Kärähtäminen johtu ilmeisesti jäätymisestä tai kondenssikosteudesta.

Nyt kesällä ollu melko lämmin (2019 rakennettu energiatehokas talo ilman koneellisia viilentimiä). Sisälämpö ollu kesähelteillä 25-28 välillä tästä syystä. Talon lämmitysmuotona kaukolämpö.

Nyt sitten elokuussa kelit lähtee viilenemään. Tuloilman pyynti koneessa 16 astetta. Ulkona 19 astetta (helteet loppunu noin viikko sitten). Ohitus päällä ja osittainen ohitus päällä. Lämmittimet pois päältä. Sisäilma noin 25-26 astetta.

Silti kone näyttää että lämmöntalteenotto on päällä. Tuloilma 27 astetta 16 asteen pyynnistä huolimatta ja jäteilma 20 astetta. Näytöllä lukee että kenno on lämmöntalteenotto-tilassa.

Kuuluuko tuon toimia näin? En osaa yhtään sanoa että onko joku vikana. Osaako joku suoraan sanoa että jotain pitää tehdä.
 
Vallox 110 lämmöntalteenottokennon toiminta arveluttaa.

Taustaa: Emokortti kärähti talvella ja jouduttiin vaihtamaan uuteen. Tuolloin kone ikään kuin buutattiin ja puhallinasetukset laitettiin niille säädöille jotka talon valmistusvaiheessa oli laitettu. Kärähtäminen johtu ilmeisesti jäätymisestä tai kondenssikosteudesta.

Nyt kesällä ollu melko lämmin (2019 rakennettu energiatehokas talo ilman koneellisia viilentimiä). Sisälämpö ollu kesähelteillä 25-28 välillä tästä syystä. Talon lämmitysmuotona kaukolämpö.

Nyt sitten elokuussa kelit lähtee viilenemään. Tuloilman pyynti koneessa 16 astetta. Ulkona 19 astetta (helteet loppunu noin viikko sitten). Ohitus päällä ja osittainen ohitus päällä. Lämmittimet pois päältä. Sisäilma noin 25-26 astetta.

Silti kone näyttää että lämmöntalteenotto on päällä. Tuloilma 27 astetta 16 asteen pyynnistä huolimatta ja jäteilma 20 astetta. Näytöllä lukee että kenno on lämmöntalteenotto-tilassa.

Kuuluuko tuon toimia näin? En osaa yhtään sanoa että onko joku vikana. Osaako joku suoraan sanoa että jotain pitää tehdä.

Ei kuulu. Kyllä sen tossa tapauksessa pitäis mennä LTO-kennon ohitukselle. Tarkasta nyt alkuun ainakin ohituksen asetukset. Valloxin sivuilta löytyy varmaan ohjeita.
 
Vallox 110 lämmöntalteenottokennon toiminta arveluttaa.

Taustaa: Emokortti kärähti talvella ja jouduttiin vaihtamaan uuteen. Tuolloin kone ikään kuin buutattiin ja puhallinasetukset laitettiin niille säädöille jotka talon valmistusvaiheessa oli laitettu. Kärähtäminen johtu ilmeisesti jäätymisestä tai kondenssikosteudesta.

Nyt kesällä ollu melko lämmin (2019 rakennettu energiatehokas talo ilman koneellisia viilentimiä). Sisälämpö ollu kesähelteillä 25-28 välillä tästä syystä. Talon lämmitysmuotona kaukolämpö.

Nyt sitten elokuussa kelit lähtee viilenemään. Tuloilman pyynti koneessa 16 astetta. Ulkona 19 astetta (helteet loppunu noin viikko sitten). Ohitus päällä ja osittainen ohitus päällä. Lämmittimet pois päältä. Sisäilma noin 25-26 astetta.

Silti kone näyttää että lämmöntalteenotto on päällä. Tuloilma 27 astetta 16 asteen pyynnistä huolimatta ja jäteilma 20 astetta. Näytöllä lukee että kenno on lämmöntalteenotto-tilassa.

Kuuluuko tuon toimia näin? En osaa yhtään sanoa että onko joku vikana. Osaako joku suoraan sanoa että jotain pitää tehdä.
Jos tuloilma-asetus on asennossa viilennys, silloin ohjaa pellit talteenottoasentoon ottaakseen tuloilmaa viileämpää poistoilmaa talteen tulopuolelle.

Jos haluat että se menee ohitukselle vaihda tuloilman ohjaustavaksi viilennys -> tuloilma.
 
Ei kuulu. Kyllä sen tossa tapauksessa pitäis mennä LTO-kennon ohitukselle. Tarkasta nyt alkuun ainakin ohituksen asetukset. Valloxin sivuilta löytyy varmaan ohjeita.
Jos tuloilma-asetus on asennossa viilennys, silloin ohjaa pellit talteenottoasentoon ottaakseen tuloilmaa viileämpää poistoilmaa talteen tulopuolelle.

Jos haluat että se menee ohitukselle vaihda tuloilman ohjaustavaksi viilennys -> tuloilma.

Kyllä tuossa koneessa on joku nyt pielessä.

Itsetestauksen mukaan kaikki toimii normaalisti. Myös LTO-kennon ohitus.

Kaikki asetukset on kohillaan.

Ohitusautomatiikka on päällä ja tuloilman ohjaustapana on tuloilman lämpö.

Sitten naurettavan tyhmä kysymys: Mietin tuossa että pitäis varmaan liittää tuo kone pilveen että sais koneella seurattua ja hoidettua päivitykset jne.

Miten tuo vallox cloudiin liittyminen tapahtuu. Olen katsonu ohjeet ja ohjevideot jne. Kaikki alkaa sanoilla "Liitä tietokone ilmanvaihtokoneen harmaaseen johtoon".

Mihin harmaaseen johtoon? Ei tuossa minun koneessa ole mitään johtoa.

On kyllä ärsyttävän sekavaa ja vaikeaa.
 
Kyllä tuossa koneessa on joku nyt pielessä.

Itsetestauksen mukaan kaikki toimii normaalisti. Myös LTO-kennon ohitus.

Kaikki asetukset on kohillaan.

Ohitusautomatiikka on päällä ja tuloilman ohjaustapana on tuloilman lämpö.

Sitten naurettavan tyhmä kysymys: Mietin tuossa että pitäis varmaan liittää tuo kone pilveen että sais koneella seurattua ja hoidettua päivitykset jne.

Miten tuo vallox cloudiin liittyminen tapahtuu. Olen katsonu ohjeet ja ohjevideot jne. Kaikki alkaa sanoilla "Liitä tietokone ilmanvaihtokoneen harmaaseen johtoon".

Mihin harmaaseen johtoon? Ei tuossa minun koneessa ole mitään johtoa.

On kyllä ärsyttävän sekavaa ja vaikeaa.

Mun Vallox 125:stä lähtee sellainen harmaa johto jonka päässä on siis ethernet-liitin (naaras). Lähtee tuolta samoilta suunnilta kuin virtapiuha ja ohjausyksikön piuha.
 
En ole koskaan tutkinut tuota ilpin kuivatusta, laittaako se samalla jonkun ison hystereesin lämpötilasäätöön, ainakin kakessa pysyy lämpötila-asetus näkyvissä kuivatusmoodissa, vai vaihtaako se peräti automaattisesti lämmitykselle välillä.
Nuissa on toteutustapoja todella erilaisia. Service manuaaleissa yleensä kuvattu tarkemmin. Toshibat esim. katkoo kuivatusta kun lämpötila 1C alle kaukosäätimen asetuksen. Mitsut päättää kuivauksen lopetuslämpötilan kuivausmoodin käynnistyshetkellä olleen hetkellisen lämpötilan perusteella eikä sitä tainnut itse voida säätää.

Toshiballa ainakin tuo kuivatus on lähes olematonta sitten kun käyntiä ruetaan katkomaan ja tästä johtuen asetus pitää olla riittävän matala että kuivatusta oikeasti tapahtuu. Sivuvaikutuksena tietysti sitten menee liian kylmäksi jos ulkonakin riittävän viileää.

Niinpä kuten tuossa aiemminkin totesin, niin normaali ilmankuivain parempi ratkaisu, varsinkin jos lämpökuorma on niin pientä, että kuivausmoodikin viilentää liikaa. Jossain kuumassa pätsissä voisi toimiakin ihan ok.
Ei ollut halvin, enkä tiedä (vielä) oliko paras, mutta kävin tällaisen hakemassa pois ja laitoin kellariin. Voi taas todeta, että minkähän ihmeen takia en ollut hommannut tuollaista heti pari vuotta sitten kun tuon kellarin kosteuden havaitsin. Ihan muutamassa tunnissa tippui suhteellinen kosteus parikymmentä pinnaa. :thumbsup:

(kellarilla kokoa n. 35 m2, katto tosin 210 cm joten kuutioita ei älyttömästi ole)
Samantapaisia havaintoja olen tehnyt ja oma Samsungin ilppi ei tee varsinaisesti ihmeitä ilmankosteudelle, vaikka siinäkin auttaa. Se vaan pysähtyy kun lämpötila saavutetaan, jolloin luontaisesti hyvin aurinkosuojatussa asunnossa ei ilma kuivu ihan niin paljon kuin haluaisin. Tässä kun on sellainen positiivinen ongelma, että lämpökuorma ja viilennystarve on hyvin pieni. Periaatteessa voisi kikkailla ajamalla välillä lämmitysjakson, jotta saa kuivata eikä tule vilu, mutta vähän ruma puukotushan se olisi. Tai jos olisi oikein sika, pitäisi olohuoneen patterin pyynnin 23 asteessa ja viilennyksen(kuivauksen) 22 asteessa. :psmoke:

Mutta ajatuksillanne se loksahti paikalleen, miten homman toteutan ja vieläpä edullisesti. Koska ILP ja HA on jo, nythän on varsin helppoa tehdä vakiolämpötilan lisäksi jotakuinkin vakiokosteus huoneistoon. Huoneenlämmössä toimiva kuivaaja auttaa kesällä, Ufoxin höyrystävä kostutin talvella ja ainakin jälkimmäinen tietysti tarvitsee automaation, mikä puolestaan ei vaadi rautaa kosteusanturilaitteen lisäksi kuin sopivan älyrasian. Täten saa olla ilppi jäähdytyksellä koko kesän ja lämmityksellä koko talven eikä sen kanssa tarvitse perseillä.
 
Ohitusautomatiikka on päällä ja tuloilman ohjaustapana on tuloilman lämpö.
Löytyykö tällaista valikkoa: Ammattilaisasetukset -> Ohjausasetukset -> °C säätötapa? Tässä vaihtoehdot viilennys, poistoilma ja tuloilma. Jos tossa asetus tuloilma niin ottaa lämpöä talteen ja jos viilennys niin sen pitäisi olla talteenottoasennossa myös silloin kun tuloilma on poistoilmaa lämpimämpää. Vai onkohan kuinka vanha kone jos on eri valikot?

Sitten naurettavan tyhmä kysymys: Mietin tuossa että pitäis varmaan liittää tuo kone pilveen että sais koneella seurattua ja hoidettua päivitykset jne.

Miten tuo vallox cloudiin liittyminen tapahtuu. Olen katsonu ohjeet ja ohjevideot jne. Kaikki alkaa sanoilla "Liitä tietokone ilmanvaihtokoneen harmaaseen johtoon".

Mihin harmaaseen johtoon? Ei tuossa minun koneessa ole mitään johtoa.

On kyllä ärsyttävän sekavaa ja vaikeaa.
Kaikissa Valloxeissa joihin olen työelämässä törmännyt, on roikkunut naarasmallin RJ45-kaapeli johon siis menee perus verkkopiuha kiinni, mutta omaani ei ainakaan sitä ole talotehtaalla laitettu. Ajattelin joskus ajan kanssa kattoa minne se pitäisi itse kytkeä, mutta onhan se tympeää alkaa purkamaan kattokannatteisesta koneesta tuon takia kotelointeja pois joten tyydyn varmaan kohtalooni.
 
Minulla on tuo MV125 yläpuolelta auki yhä ja RJ45 kaapeli tulee sieltä. Voin tarvittaessa yrittää katsella mihin se tarkemmin menee.
 
Löytyykö tällaista valikkoa: Ammattilaisasetukset -> Ohjausasetukset -> °C säätötapa? Tässä vaihtoehdot viilennys, poistoilma ja tuloilma. Jos tossa asetus tuloilma niin ottaa lämpöä talteen ja jos viilennys niin sen pitäisi olla talteenottoasennossa myös silloin kun tuloilma on poistoilmaa lämpimämpää. Vai onkohan kuinka vanha kone jos on eri valikot?

Kaikissa Valloxeissa joihin olen työelämässä törmännyt, on roikkunut naarasmallin RJ45-kaapeli johon siis menee perus verkkopiuha kiinni, mutta omaani ei ainakaan sitä ole talotehtaalla laitettu. Ajattelin joskus ajan kanssa kattoa minne se pitäisi itse kytkeä, mutta onhan se tympeää alkaa purkamaan kattokannatteisesta koneesta tuon takia kotelointeja pois joten tyydyn varmaan kohtalooni.

Juu. Eli ohjausasetuksissa C:n säätötapana on "Tuloilma". Myöskään "Viilennys"-tilaan asettaminen ei tuo ongelmaan ratkaisua. LTO-kennon lämmöntalteenotto on itsepintaisesti päällä.

Ajoin vielä kerran koko koneen itsetestauksen läpi. Sen mukaan LTO-kennon ohitus toimii normaalisti.

Kävin sitten vielä huoltovalikosta asettamassa manuaalisesti LTO-kennon ohitustestin päälle. Tämän jälkeen vedin johdon irti koneesta ja aukaisin luukun. Kennon ohitusläppän on ihan normaalisti auki. Eli se toimii.

Sitten kone taas päälle ja normaalitoimintaan. Ja yhä: Lämmöntalteenotto päällä.

Säädöt tällä hetkellä:
-Pyynti: 10C
-Ohjaustapa: Tuloilman lämpö
-Ohitus: Päällä
-Osittainen ohitus: Pois (tämän asennolla ei ole mitään merkitystä)
-Viileäntalteenotto: päällä (tämän asennolla ei mitään merkitystä).
-Lämmittimet: Kaikki pois päältä
-Lämmityskausi: +1C
-Lto-kennon sulatusasetus: Ohitus
-Kosteus: Automaattinen


Alkaa oleen vähän pinna kireällä. Syyskuu. Ulkona päivällä tänään +22C. Tuloilma +27C. Jäteilma +21C ja pyynti tosiaan +10C
 
Mun Vallox 125:stä lähtee sellainen harmaa johto jonka päässä on siis ethernet-liitin (naaras). Lähtee tuolta samoilta suunnilta kuin virtapiuha ja ohjausyksikön piuha.
Minulla on tuo MV125 yläpuolelta auki yhä ja RJ45 kaapeli tulee sieltä. Voin tarvittaessa yrittää katsella mihin se tarkemmin menee.

Okei. No minulla tuo kone on kattoon asennettu eli piuha lienee tuolla jossakin koneen ja katon välissä. Kiva. Pitää varmaan vaan nyt tyytyä siihen että koneeseen en sitä saa.
 
Juu. Eli ohjausasetuksissa C:n säätötapana on "Tuloilma". Myöskään "Viilennys"-tilaan asettaminen ei tuo ongelmaan ratkaisua. LTO-kennon lämmöntalteenotto on itsepintaisesti päällä.

Ajoin vielä kerran koko koneen itsetestauksen läpi. Sen mukaan LTO-kennon ohitus toimii normaalisti.

Kävin sitten vielä huoltovalikosta asettamassa manuaalisesti LTO-kennon ohitustestin päälle. Tämän jälkeen vedin johdon irti koneesta ja aukaisin luukun. Kennon ohitusläppän on ihan normaalisti auki. Eli se toimii.

Sitten kone taas päälle ja normaalitoimintaan. Ja yhä: Lämmöntalteenotto päällä.

Säädöt tällä hetkellä:
-Pyynti: 10C
-Ohjaustapa: Tuloilman lämpö
-Ohitus: Päällä
-Osittainen ohitus: Pois (tämän asennolla ei ole mitään merkitystä)
-Viileäntalteenotto: päällä (tämän asennolla ei mitään merkitystä).
-Lämmittimet: Kaikki pois päältä
-Lämmityskausi: +1C
-Lto-kennon sulatusasetus: Ohitus
-Kosteus: Automaattinen


Alkaa oleen vähän pinna kireällä. Syyskuu. Ulkona päivällä tänään +22C. Tuloilma +27C. Jäteilma +21C ja pyynti tosiaan +10C
Tuli vaan semmoinen mieleen, että tuleeko tuloventtiileistä oikeasti +27c ilmaa, vai väittääkö kone vaan niin? Anturi rikki, nojailee johonkin lämpöseen osaan koneessa jne.?
 
Juu. Eli ohjausasetuksissa C:n säätötapana on "Tuloilma". Myöskään "Viilennys"-tilaan asettaminen ei tuo ongelmaan ratkaisua. LTO-kennon lämmöntalteenotto on itsepintaisesti päällä.

Ajoin vielä kerran koko koneen itsetestauksen läpi. Sen mukaan LTO-kennon ohitus toimii normaalisti.

Kävin sitten vielä huoltovalikosta asettamassa manuaalisesti LTO-kennon ohitustestin päälle. Tämän jälkeen vedin johdon irti koneesta ja aukaisin luukun. Kennon ohitusläppän on ihan normaalisti auki. Eli se toimii.

Sitten kone taas päälle ja normaalitoimintaan. Ja yhä: Lämmöntalteenotto päällä.

Säädöt tällä hetkellä:
-Pyynti: 10C
-Ohjaustapa: Tuloilman lämpö
-Ohitus: Päällä
-Osittainen ohitus: Pois (tämän asennolla ei ole mitään merkitystä)
-Viileäntalteenotto: päällä (tämän asennolla ei mitään merkitystä).
-Lämmittimet: Kaikki pois päältä
-Lämmityskausi: +1C
-Lto-kennon sulatusasetus: Ohitus
-Kosteus: Automaattinen


Alkaa oleen vähän pinna kireällä. Syyskuu. Ulkona päivällä tänään +22C. Tuloilma +27C. Jäteilma +21C ja pyynti tosiaan +10C

Oot varmaan tehny ohjelmistopäivitykset ja koittanu palauttaa tehdasasetukset? Onko tuo ongelma ollut aina vai onko se alkanut jossain vaiheessa?
 
Oot varmaan tehny ohjelmistopäivitykset ja koittanu palauttaa tehdasasetukset? Onko tuo ongelma ollut aina vai onko se alkanut jossain vaiheessa?
Stuntti seis!
Ennen tehdasasetuksia asetukset muistiin, eli puhallinprosentit, mahdolliset io:t yms.
Muuten sinne saa roudata lvi- heput säätämään sen jos ei satu käyttöönottopöytäkirjoista löytymään prosentteja.
 
Stuntti seis!
Ennen tehdasasetuksia asetukset muistiin, eli puhallinprosentit, mahdolliset io:t yms.
Muuten sinne saa roudata lvi- heput säätämään sen jos ei satu käyttöönottopöytäkirjoista löytymään prosentteja.

Mulla on tuo käyttöönottopöytäkirja ja siinä lukee että tulo 53% ja poisto 50%.

Tarviiko jotain muuta tietää?
 
Semmonen tuli vielä mieleen, että ku koneen liittää virtajohtoon (eli laittaa takas päälle), niin kone herjaa että konfiguraationumeroa ei ole asennettu. Ja se pitäis asentaa MyVallox cloudissa. Ja kuten yllä kirjoitin, mulla ei ole harmainta hajua missä tuon koneen verkkokaapeli on.

Perkele.
 
Mulla on tuo käyttöönottopöytäkirja ja siinä lukee että tulo 53% ja poisto 50%.

Tarviiko jotain muuta tietää?
Sit kannattaa vielä tsekata sieltä koneesta että ne on sielläkin samat, ja että onko jotain ulkoisia pattereita, takkakytkimiä yms.
Tehostuksen ja kotona/poissa prosentit kanssa ylös.
Ylipäätään jokainen valikko pitäisi käydä tarkastamassa ja ottaa talteen.

Ne tehdasasetukset kun vetää sen oikeasti perusasetuksille..

Tuo konfigurointinumero kuullostaa mun korvaan vähän sille että se kone ei tiedä kuka/millä ominaisuuksilla hän on ja siksi voisi se lto:kin toimia päin honkia.
 
Semmonen tuli vielä mieleen, että ku koneen liittää virtajohtoon (eli laittaa takas päälle), niin kone herjaa että konfiguraationumeroa ei ole asennettu. Ja se pitäis asentaa MyVallox cloudissa. Ja kuten yllä kirjoitin, mulla ei ole harmainta hajua missä tuon koneen verkkokaapeli on.

Perkele.

Eikös tuo konfiguraationumero kerro koneelle mm. onko kone vasen vai oikea kätinen. Käsittääkseni sen pitäisi olla ehdottomasti asetettu. Onkohan koneen asennusta viety ihan loppuun asti?
 
Olen miettinyt omaan työhuoneeseen kotona ilmanvaihtoon tehostusta. Huone on 10m2 ja tällä hetkellä ei ole kuin ikkunassa korvausilmaventtiili. Talossa painovoimainen ilmanvaihto, mutta kesäaikaan tuo on aika tuhnu. Työhuoneen ovi on ajoittain kiinni, joten vähän happi loppuu.

Riittäisikö joku seinäventtiili, esim:

Vai ihan joku ilmanvaihtokone, esim:

Timanttiporaus seinään pitää jostain ostaa, mutta koneen saanee itse asennettua asianmukaisesti jos on hitusen edes osaamista?
 
Juu. Eli ohjausasetuksissa C:n säätötapana on "Tuloilma". Myöskään "Viilennys"-tilaan asettaminen ei tuo ongelmaan ratkaisua. LTO-kennon lämmöntalteenotto on itsepintaisesti päällä.
Sen kuuluukin olla päällä silloin jos se yrittää ottaa poistoilmasta viileämpää talteen, toinen vaihtoehto on ohitus. Sille viileän talteenotolle ei vain ole siellä softassa/valikossa järkevää nimeä koska se LTO-peltimoottorin asento on 0/1. Näin siis ainakin minulla Vallox 110MV:ssä.
Alkaa oleen vähän pinna kireällä. Syyskuu. Ulkona päivällä tänään +22C. Tuloilma +27C. Jäteilma +21C ja pyynti tosiaan +10C
Kuulostaa siltä, kuin sulla jokin muu lämmittäis kuin LTO. Jos poistoilma on viileämpää kuin +27°C niin silloin LTO ei pysty lämmittämään tuloilmaa noin korkealle. Eli onko tilanne nyt sellainen että sulla jokin muu laite lämmittää sisällä sikana sitä ilmaa tai onko sulla siellä etulämmitysvastusta Valloxissa joka on päällä? Tai jälkilämmityspatteri lämmittämässä? Ei LTO voi saada mistään noin paljoa lämpöä tuloilman puolelle ellei poistoilma (sisäilma) ole noin lämmintä. Onko siellä sisällä tosiaan noin kuuma vai olisiko se tuloilman anturi niin vanha että se näyttää pieleen?

Edit:
Sit kannattaa vielä tsekata sieltä koneesta että ne on sielläkin samat, ja että onko jotain ulkoisia pattereita, takkakytkimiä yms.
Tehostuksen ja kotona/poissa prosentit kanssa ylös.
Ylipäätään jokainen valikko pitäisi käydä tarkastamassa ja ottaa talteen.

Ne tehdasasetukset kun vetää sen oikeasti perusasetuksille..
Hyvä huomio, että saat tehostuksen aikaiset prosentit sun täytyy ensin laittaa se kone tehostukselle ja sitten katsoa puhallinasetukset, sama juttu poissa-tilalle erikseen. Vallox taitaa muuten näyttää vain tulopuhaltimen %.
 
Okei. No minulla tuo kone on kattoon asennettu eli piuha lienee tuolla jossakin koneen ja katon välissä. Kiva. Pitää varmaan vaan nyt tyytyä siihen että koneeseen en sitä saa.
Katselin, että tuosta vasemasta etukulmasta yläpuolelta se piuha lähtee. Ainakin MV125A mallissa. Sisällä samalla kohtaa taitaa olla tämä boksi:

Screenshot 2024-09-06 at 20.16.22.png

Ehkä Valloxilta osaisivat sanoa, pääseekö ton boksin kautta jotenkin sisäpuolelta siihen liitintään käsiksi?

Ihan hölmöä suunnittelua tämä kyllä.
 
Mulla on tuo käyttöönottopöytäkirja ja siinä lukee että tulo 53% ja poisto 50%.

Tarviiko jotain muuta tietää?
Kelailin postauksia takaisin päin, eli lämpö tilanne koneen mukaan tyyliin, ulko lämpötila 19c , tuloilma 27 astetta, jäteilma 20 astetta


n. Tuloilman pyynti koneessa 16 astetta. Ulkona 19 astetta (helteet loppunu noin viikko sitten). Ohitus päällä ja osittainen ohitus päällä. Lämmittimet pois päältä. Sisäilma noin 25-26 astetta. nuo siis koneen ilmoittamat.

Oletetaan että mittaus tapahtuu koneessa, on nuo suht pienellä teholla, miten ne käyttäytyy jos laitat ison tehon päälle. Tuli mieleen jos ilmavirrat on pieniä, niin kannattaa kokeilla vähän isompia tehoja.

Jossain kohtaa mainittu kätisyys, ja se että ohjain kortti vaihdettu, niin tulee myös mieleen että anturit ei ihan mene oikeisiin kohtiin automatiikassa, isommalla ilmavirralla voi vähän arpoa onko esim ulkolämpötila kehittynyt kohti muilla tavoi mitattuun ulkolämpötilaan, jne. (oletus ettei varsinaista ulkoanturia, eikä varsinaista huone anturia, jos on niin ne voi helposti testat jäädyttämällä/lämittämällä anturia)
 
Kelailin postauksia takaisin päin, eli lämpö tilanne koneen mukaan tyyliin, ulko lämpötila 19c , tuloilma 27 astetta, jäteilma 20 astetta


n. Tuloilman pyynti koneessa 16 astetta. Ulkona 19 astetta (helteet loppunu noin viikko sitten). Ohitus päällä ja osittainen ohitus päällä. Lämmittimet pois päältä. Sisäilma noin 25-26 astetta. nuo siis koneen ilmoittamat.

Oletetaan että mittaus tapahtuu koneessa, on nuo suht pienellä teholla, miten ne käyttäytyy jos laitat ison tehon päälle. Tuli mieleen jos ilmavirrat on pieniä, niin kannattaa kokeilla vähän isompia tehoja.

Jossain kohtaa mainittu kätisyys, ja se että ohjain kortti vaihdettu, niin tulee myös mieleen että anturit ei ihan mene oikeisiin kohtiin automatiikassa, isommalla ilmavirralla voi vähän arpoa onko esim ulkolämpötila kehittynyt kohti muilla tavoi mitattuun ulkolämpötilaan, jne. (oletus ettei varsinaista ulkoanturia, eikä varsinaista huone anturia, jos on niin ne voi helposti testat jäädyttämällä/lämittämällä anturia)

Jos kortti on vaihdettu vaatii se tuon uuden konfurigaationumeron asettamista. Kuulostaa että sitä ei ole asetettu, joten vianetsintä olisi varmaan viisainta aloittaa tästä eli ottaa kortin vaihtanut firma luokalle.
 
Onko kokemusta Ilto 440 puhaltimien vaihdosta? Kannattaako n. 15 vuotta vanhaan taloon alun perin asennettuun koneeseen?

Viime vuonna muutin tähän taloon ja teetin pian muuton jälkeen IV-kanavien puhdistuksen ammattilaisella. Kanavia ei ilmeisesti oltu ikinä aiemmin putsattu. Ihan asiallinen vaikutelma jäi työstä. Kanavat putsattiin ja desinfioitiin ja ilmamäärät säädettiin mittarien avulla kohdilleen. Referenssinä oli talon rakennusajalta peräisin oleva ilmamäärien mittauspöytäkirja. Sain myös uuden pöytäkirjan, jossa ilmamäärissä pieniä eroja alkuperäisiin lukemiin.

Heppu joka tämän työn teki vähän ihmetteli jo silloin koneen pitämää ääntä ja arveli, että puhaltimien vaihto voisi olla lähivuosina ajankohtainen. Asia ei niin pahasti ole häirinnyt, mutta olen nyt itsekin alkanut kiinnittää huomiota siihen, että kone tosiaan pitää enemmän ääntä kuin esim. vanhemmilla oleva vastaava joskin hieman uudempi kone. En tiedä oliko asiaan vaikutusta sillä, että huoltomies teki uudet mittaukset nopeudella 3. En muista kyllä varmaksi, oliko taloon muuttaessa oletuksena nopeus 2 vai 3. Sen ainakin pistin merkille, että esim. olohuoneessa oleva ilmanvaihtoventtiili on nykyisin selvästi vähemmän auki kuin taloon muuttaessa. Voisiko siis olla, että venttiilit ovat nyt pienemmällä, mutta kone käy isommalla teholla?

Mietin siis, että kannattaisiko noiden puhaltimien vaihto ja voisiko se muutenkin parantaa koneen suorituskykyä? Ilma on talossa yleisesti raikas, joskin vessassa ilma on ajoittain hieman raskas. En tiedä voisiko ilmanvaihto vetää lattiakaivosta tms hajuja. Vessassa on pelkkä poistoventtiili.

Heitetään nyt vielä vähän tunnostellen tämmöinenkin kysymys, että onko tällaisen koneen päivittäminen kokonaan uuteen millään tavalla järkevä vaihtoehto vai kannattaisiko kuitenkin miettiä ennen kaikkea puhaltimien vaihtoa? Nuo puhaltimetkaan ei toki mitään ilmaisia ole ja sitten tietysti mietityttää, milloin sippaa jokin muu osa koneesta. Toki uusi kone on selvästi isompi kerta investointi, mutta voisiko pitkällä aikavälillä olla järkevä sijoitus? Tuntuu kieltämättä vähän liioittelulta, mutta kysynpä nyt ainakin näin vaihtoehtona.

Puhaltimien uusiminen varmaan vaatisi sekin ilmamäärien mittaamisen uudelleen. Onko tähän tarkoitukseen saatavilla toimivia mittareita millään järkevillä hinnoilla, jos suorittaisi toimenpiteen itse?

Toki yksi vaihtoehto voisi olla kokeilla myös pelkkien puhaltimien laakereiden vaihtoehtoa. En nyt ole ihan varma, miltä kulunut laakeri kuulostaisi, mutta kone ei varsinaisesti kuulosta mitenkään hankaavalta tms.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
262 286
Viestejä
4 551 101
Jäsenet
74 952
Uusin jäsen
Filppu32

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom