Sinällään ei ole minulla kiinnostuksen kohteena huoneen ulkoseinän lämmönsiirtyminen, kun minulla on ennemmin agenda että tulisi päästä laiskasta näköalattomasta LVI-suunnittelusta eroon, jossa tuotetaan kiinteistön höyrysulun ulkopuolisella tulo&poisto kanavoinnilla tarpeetonta lämpöhukkaa sekä tarpeettomia asennuskuluja tekeviä- sekä vuotopotentiaalisia höyrysulun läpivientejä
Tuo höyrynsulun vuoto ei kyllä mikään käytännön ongelma ole. Toki ne putkien läpiviennit voi sählätä, mutta todennäköisyys niiden sähläämiseen on pienempi kuin siihen että siellä on vaan jokapuolella paljon pieniä vuotoja, joista se vuoto yleensä muodostuu.
Voi kyllä vetää pinnassa, niinkuin sähkötkin voi vetää pinnassa, mutta mikä tähän olisi tarve?
Alla olevan kuvan tavoin olen toteuttanut aula-alueilla.
KHH, tekninen tila, suihku sekä sauna ovat alakaton tilankäytöltään yleisesti oikein hyvät ilmanvaihdolle.
MHH, WC, OH jne. menee sitten tapauskohtaisesti, ongelmattomasti myöskin.
Näitä ei pääse toteuttamaan kuin tutuille, koska maallikko rakennuttajat arastelevat tehdä mitään eri tavalla kuin copypaste pientalo LVI-suunnittelija kertoo.
Tuohan ei ole vain IV suunnittelusta kiinni, vaan se koko talon pohja pitäisi suunnitella tuon kanaviston tarpeisiin. Käytännössä niitä pohjan suunnitteluun vaikuttavia tekijöitä on niin paljon että IV kanavat saavat yleensä joustaa. Viemäri on oikeastaan ainoa jonka takia voi joutua tekemään pohjassa kompromisseja, tai sitten pumppaamo.
Kiinteistö missä on höyrysulun sisäpuoliset ilmanvaihtokanavat, sähkönsyöttö jos katkeaa ukkosen, energiakriisin tai sodan myötä.
Asukas avaa kaikkien huoneiden ovet ja käy laittamassa IV-koneen raitisilman ottoon ja ulospuhallukseen tulppaukset ja jatkaa puu-uunin lämmittelyä, joka tuottaa taloon myös ilmanvaihdon.
Sammuneen ilmanvaihdon myötä, kostea sisäilma ei pyri ullakkokanavien sisälle, koska ullakkokanavia ei ole tässä kiinteistössä olemassa.
Höyrysulun ulkopuolisessa kanavistosta voi olla tarve tulpata noiden edellämainittujen lisäksi myös kaikki venttiilit, että kovalla pakkasella ei kondensiovettä tipu huonetilaan.
Joskus luokkaa +20v sitten meillä oli pakkasilla melkein 2vrk kestänyt sähkökatko, eikä iv kanavat mitään kondensoineet, vaikka talossa oli vielä vain n.10cm puhallusvilla kanavien yläpuolella.. Jos kaikkialla sitäkään. Myöhemmin lisättiin puhallusvillaa ja korjattiin tuulenohjaimet, kun villa oli paikoin todella ohuelti. ts. ei ne kanavat vettä ala kondensoimaan, ainakaan niin että se lattialle tiputtelisi.
Höyrysulun ulkopuolisista putkista on tullut rakennusvaiheessa maksettua enemmän eristyksineen, että tavoittaa ylimääräisen lämpöhukan tuottamana energiankäyttökuluiltaan suuremman ilmanvaihdon sekä kriisinkestävyydeltään huonomman kiinteistön.
On myös hyvin tavallista että höyrysulun ulkopuolelle asentaessa ilmanvaihtokanaviston, asentaja rikkoo polviaan ja päätään, sekä rei'ittää höyrysulkua ja jättää roskia ullakolle.
katso liitettä 1730376
Tuollaiseen rakenteeseenhan oli se jokin kaupallinenkin ratkaisu, jossa venttiileille tuli aina 2kpl n. 50mm putkea, jolloin talon rakennetta ei ole tarvetta korottaa/huonekorkeutta laskea.
Olemme menossa kohti tulevaisuutta, emme kohti menneisyyttä.
PILP taipuu huonommin siihen että ilmanvaihto tiputetaan tulevaisuuden ohjauksessa minimille jos huoneissa ei ole kuormaa ilmanlaadulle.
PILP taipuu huonommin siihen jos talossa ei ole lämmönlähdettä antamaan PILP:lle lämpöä siirrettäväksi takaisin kiinteistöön.
Se ilmavirran vähentäminen kyllä pienentää pilpin tehoa, mutta samalla se myös vähentää lämmityksen tehontarvetta, niin että tuo vähennetty ilmanvaihto ei merkittävä ongelma ole. Toki jos ilmanvaihdon pysäyttää kokonaan pysähtyy pilppikin.
PILP ei ole niin hyvä tasaamaan ostetun sähköenergian hintapiikkejä, niin kuin muut kompuratekniikat, jotka tuovat energian omatoimisesti kiinteistön ulkopuolelta.
PILP ei tuo kompuralla energiaa kiinteistön ulkopuolelta itse, vaan se tulee asujan kantamana polttopuuna tai auringon säteet jotka paistavat kiinteistön sisään tai sähkövastus joka lämmittää kiinteistön huonetilassa.
Joo, luonnollisesti, koska teho on niin paljon pienempi. Hintapiikkejä kiertelevä järjestelmähän edellyttää ylimääräistä tehoa, jota pilp ei oikein rakenteellisesti voi merkittävästi tuottaa.
Kun asiasisältöni tuossa lainauksessa lukee toistamiseen, niin ymmärtää että mainitsin asian jollain muulla tavoin kuin esim "PILP ei toimi ellei käyttäjä tee elämäntapamuutosta"
Olen ollut kolmessa PILP asennuksessa mukana:
-15v sitten käytännön osaavalle insinöörille tuli omaan taloon PILP. Hän tiesi mitä halusi ja tykkäsi polttaa paljon oman metsän polttopuuta. Elämäntapamuutosta ei tarvittu
-alle kymmenen vuotta vanhasta talosta halusi PILPstä eroon juuri talon ostaneet, kun ymmärsivät että se ei palvele heitä lämmittimenä eikä ilmanvaihtona, niinkuin erillislaitteet palvelevat.
-tutulle tuli muutaman vuoden ikäinen.vähän löytetty PILP reilusti alle 1000€:lla, kun löydettiin sellainen sopivasti.
No onhan tuo ennenkin todettu että pilpiin ovat tyytymättömimpiä ne joilla ei pilpiä ole.
No ei mullakaan ole, mutta olen muutaman grynderin taloja ollut rakentamassa, ja pari niistä käyttää nilan ec9 konetta. Tää sama kone jota pilpittömät pitää kaikkein huonoimpana vaihtoehtona pilpiksi. Talon ostaneet asukkaat sen sijaan ovat olleet tyytyväisiä, erityisesti keskusjäähdytykseen, joka on kyllä hieno ominaisuus, sanoi ilppimiehet mitä vaan.
Luonnollisesti grynderi päätyy tuohon siksi että se on edullinen kokonaisuus, eikä mikään kalliimpi ratkaisu tuottaisi yhtään sen parempaa myyntihintaa.. No maalämmstä voisi saada paremman hinnan, mutta ei niin paljoa parempaa mitä se maksaa. Myös se että asukkaiden sähkönkulutus on jäänyt jokonkin 10MWh/vuosi luokkaan ei kyllä oikein perustele tarvetta mihinkään merkittävästi arvokkaampaan lämmitysjärjestelmään tuollaisessa tavallisessa hieman yli 100m2 okt:ssa.
Tietysti jos kone hajoaa..tai koneesta hajoaa esim piirikortti, niin koko järjestelmä on pimeänä, mutta noissakin saa LVV pakko-ohjattua sähkölle, ja talon lämmitettyä puilla, kiukaalla ja uunilla, kuten se nyt muutenkin tehdään jos päälämmityslähde hajoaa.
(tulo poisto) PILP ajatus ymmärtääkseni pohjaa siihen että matalaenergia taloissa siitä poistoilmasta pumpulla saa irti energiaa paremmin kuin pelkällä ulko ilmalämpumpulla. Mutta jos mietitään sitä kautta (vuodenaikaa) missä noin on, niin aika hyvällä hyötysuhteella sieltä ulkoilmastakin saa energiaa. Ja tosiaan vaatii ne lämmönlähteet.
Toinen missä ilmeisesti ajatus, että ilmanvaihdon poistosta saadaa pakkasilla enemmän energiaa talteen, vs joku ristikenno.
Yleensä pakkasen kiristyessä se hyötysuhde kääntyy suoran LTO kennon eduksi, sen teho kun kasvaa luontaisesti lämpötilaeron kasvaessa. Yleensä se tuotto kääntyy LTO kennon eduksi jossain -2...-7˚C paikkeilla, riippuen tietysti pilpin mitoituksesta. Tuohon kun yhdistää alueen keskilämpötilan, niin se pilp onkin ihan fiksu vekotin, erityisesti eteläsuomessa.
Käytännössähän PILP ei missään tilanteessa ole ainakaan merkittävästi parempi kuin VILP (saati MLP), vaan jää heikommaksi käytännössä aina, mutta itse laitteisto on huomattavasti edullisempi, ja jos se kalliimpi laitteisto ei elinkaarensa aikana säästä hintaeron vertaa energiakuluissa, sille kalliimmalle hinnalle ei ole perusteita, ja jos PILP suora sähkölämmitysvastus ottaa esim 2000kWh vuodessa, ja tuon saisi VILPillä putoamaan 1000kWh, niin kyllähän tuota parempaa systeemiä on vähän huono perustella.
Monella varmaan tulee mieleen että otetaan se lämpö poistoilmasta että ulkoilmasta samalla vehkeellä, menee jo aika viritelmäksi jos poistoon listään ulkoilmaa tarpeen mukaan, jotkut tiettävästi laittanee ihan ILP ulkoyksikön poiston eteen, tai no epäilen että jäänyt puheiksi.
Edit:
Jäähdytyskaudella noissa kohteissa tainnut olla vielä ne aurinkopanelit.
Poistoventtiili on useimmiten katolla, ulkoyksiköt ei. Lisäksi poistoilma on yleensä erittäin kosteata, joka ei ole eduksi.
Jäähdytyskaudella ainakin noissa huoneilmaa jäähdyttävissä ilpeissä saa mielihyvää siitä että energia laitetaan lämpimään käyttöveteen, eikä työnnetä ulos. Rahallinen merkitus tuolla on tietysti aika pieni.
www.onninen.fi
www.lampomaailma.fi
Mutta kai noi jollain virittelyllä saa tehtyä.
www.vilpe.com
ilmatalo.fi
lvitarvikkeet.fi
