Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

[pulatunnus]

Perhospelti löytyy vain itse liesituulettimesta, tuo ylimääräinen poistoilmakanva nököttää katonrajassa ilman erillisiä säätöjä. On kyllä jännä ratkaisu. Eihän tuo kai sinällään mitään isoa ongelmaa aiheuta, jos pienehkö määrä korvausilmaa tulee tuota kautta. Ei millään viittis taas jotain ammattilaista palkata tuota ihmettelemään.

Ajatus että jostain liesituulettimen kanavasta tuodaan ilmaa sisään on vähän erikoinen, riippuu toki liesituulettimen suodatuksen laadusta ja huolen pidosta ja mitä siellä kokkaillaan, nyt vaan nenässä tuoksuu rasvat ja mausteiset keittiö.
Ehkä tilannetta helpottaa se että haara on huipparin läheltä ja myös niin ettei rasvat valu tuohon haaraan.

Kuvissa varmaan tuo näkyy, ettei ole jälkiasennettu , ja tai venttiiliä vaihdettu. Tai jos liesikupu vaihtunut joskus, ja siihen tullut sellainen asento mikä sammuttaa huipparin, jos ajatus ollut se on aina päällä.

Eli jos idea ollut se että tuolla siivotaan savuja pihalle, ei ole haluttu niitä kierrättään IV koneen kautta, ristivirtakennolla koneesi taisi olla, ettei sieltä herkästi vuoda tuloon, puhtaana pysymistä voitu silti ajatella.

Onko nykyisessä riskiä ? jos perunoita ja puuroa keitellään, niin ehkä ei, jos suodattimet valskaa kokkaillaan rajumalla tyylillä, niin ehkä kannattaa pistää asialistalle mitä sen kanssa tekee.

Jos mittauspöytäkirjojen mukaan ei ole laskettu poistoksi, ja tosiaan sielä virtaa ilmaa sisään, niin ehkä venttiilin vaihto ei ole riski, sellainen minkä saa suljettua ja sitä muistaa käytellä. Jos siis se ei ole vaihtoehto että huippari pienellä teholla aina. kovin pienet tehot taitaisi vaati EC puhaltimen.

 

[Nik97]

Yksikerroksinen omakotitalo, rakennettu 2002. Koneellinen poisto/tulo, nykyisellään hoitaa Vallox 125MV. Ilmanvaihdot säädetty alkuperäisen suunnitelman mukaiseksi ja kanavat putsattu.

Jostain syystä on leivinuunin yläpuolelle vedetty oma poistoilmakanava, jota ei ole yhdistetty LTO masiinaan, vaan liesituulettimen huippuimuriin. Eli siitä on imu päällä kun liesituulettimen laittaa päälle. Kääntöpuolena nyt sitten on, että sieltä tulee sisään ilmaa, kun liesituuletin ei ole päällä, koska talossa on suunnitelman mukaisesti alipainetta.

Mitenhän tuollaista on tarkoitus käyttää? On ihan normaali poistoilmaventtiili, eli sellainen pyöriteltävä, joten tuskin sitä on jatkuvasti tarkoitus laittaa manuaalisesti päälle / poiskaan?

Kyllä meilläkin on takan päällä ylimääräinen poistoventtiili, ja se taitaa olla 160mm kun muut ovat sitä 125mm. En tiedä mikä funktio sillä on vaikka google kertookin että voi liittyä jotenkin iv koneen lämmöntalteenottoon mutta en ole sen enempää tutkinut.

Meillä muuten tulee aika hyvin korvausilmaa takasta jos hormi on kylmä ja sen pelti on auki. Myös jos suodattimet ovat likaiset niin sekin vaikuttaa ilmanvaihdon painesuhteisiin.

 

[j-o-r-e]

Ei tosiaan ole tulisijalle omaa raitisilmakanavaa, joka muuten tuntui tosi yleiseltä, kun näitä taloja kävi useampaa katsomassa. Valtaosassa oli takka, lähes missään ei raitisilmakanavaa sille. Yhdessä 2006 valmistuneessa päästiin kuntotarkastukseen asti ja siinäkään ei seinästä tai papereista löytynyt takalla omaa kanavaa. Omistaja vaan kommentoi, että "emmää tiiä, jostain se ilma on takkaa poltettaessa tullu". Osa mitä käytiin katsomassa oli ihan saman vuoden valmistuotantoa, joista piirrustuksista kanava löytyi, muttei kuitenkaan seinästä siltä kohtaa.

Meillä tulee korvausilma lattian alla olevaa kanavaa pitkin suoraan takan sisään. Ei sitä mitenkään ulospäin näy.

 

[pulatunnus]

Meillä tulee korvausilma lattian alla olevaa kanavaa pitkin suoraan takan sisään. Ei sitä mitenkään ulospäin näy.

Olisko lainaamassasi viestissä piirustuksissa mainittu juttu ollut juuri tuollainen, jos seinästä sisäpuolelta haettu, niin ulkoa alempaa etisien olisi ehkä se kanavanpää löytynyt.

Mutulla olo että takansisään tulevat alkoi yleistyy vasta kun energianormit tiukkeni, hyvä juttuhan tuo, ei tarvi sählätä IV koneen takka-aetuksilla, ja ei tarvi kiskoa huoneistoon sitä kylmää ilmaa pitkin lattioita.

Ja ei välttämättä ole asukkailla kovin tarkkaan tiedossa miten toteutettu saati missä mahdolliset kanavat menee. vaikka tällävuosituhannella rakennetuissa taloissa luulisi olevan kansiot tallella ja tulipestäkin yleensä jotain valmis paketteja, joissa jotain ohjetta mukan. Itse tulisijoitta harvoin mitään selketä ohjeita, jotain vipuja, rautoja, kahvoja, mitä nyt vain väännelty vedelty.

 

[SheikYerbouti]

Meillä tulee korvausilma lattian alla olevaa kanavaa pitkin suoraan takan sisään. Ei sitä mitenkään ulospäin näy.

Jep, nämä on hyviä ratkaisuja. Silloin, kun omistaja tietää asian olevan näin, on se tietenkin erinomainen juttu. Lähes yhdessäkään myydyistä kohteista ei vaan omistajalla ollut tietoa raitisilmakanavasta ja osassa se tosiaan oli piirrustuksissa, mutta jätetty pois. Arvailun varaan siis jäi.

 

[Juh44]

Mutulla olo että takansisään tulevat alkoi yleistyy vasta kun energianormit tiukkeni, hyvä juttuhan tuo, ei tarvi sählätä IV koneen takka-aetuksilla, ja ei tarvi kiskoa huoneistoon sitä kylmää ilmaa pitkin lattioita.

On niitä jo kasarinkin taloissa. Leivinuuneissa yleinen toteutustapa on tuoda kanava uunin ulkopuolelle= puhaltaa pakkasta huoneilmaan.

Itselle teetätin kanavan tuhkatilaan ja kanavaan tuli säätöpelti jonka vipu tulee uunin kyljestä ulos.
Paikka voi olla varsin kuuma joten otin tiivisteettömän säätöpellin = 5mm rako pellissä vaikka se on kiinni...
-> onneksi oli ryömintätilainen alapohja jonne sai vietyä sähköisen sulkupellin.

Ja tästä sitten pääsemmekin siihen että kyllä se IV-kone ne takka-asetukset kuitenkin kaipaa, toki se tuloilmakanava tilannetta parantaa mutta jos se talo on alipaineella niin se on alipaineella kanavasta huolimatta -> tulee savua sisälle.

Toki sitten kun siellä tulisijassa on kunnon veto päällä niin se ei enää takkakytkintä kaipaa.

 

[j-o-r-e]

Eipä meilläkään sitä kanavaa missään piirustuksissa ole, enkä ihan tarkkaan edes tiedä mistä kohtaa imee. Rakentaja sanoi terassin alta. Ei ole ollut tarvetta tutkia, kun purkamatta laudoitusta ei sinne nää.

Takkakytkintä ei tarvitse käyttää kuin syksyn ensimmäisillä polttoilla sytyttäessä. Muutoin takan hyvä veto voittaa talon lievän alipaineen helposti. Ja meillä on vielä takan luukun lasissa vipu, millä lasin yläreunan saa raotettua, joka aiheuttaa pienen imun siihen ja pitää lasin paremmin puhtaana. Eikä tästä raostakaan mitään savua tule, vaikkei takkakytkintä käytä.

 

[repairman]

Ei se korvausilmaputki todellakaan mikään välttämättömyys ole. Tai edes suositus. Ihan hyvin leivinuunikin saa tarvittavan lisäilman ilmanvaihdon kautta.

Vaikutus poltonaikaisella energian kulutuksella vuotuiseen kulutukseen on täysi nolla. Sen sijaan voi miettiä sitä, että nykyään kun häkäreikä on joka peltissä pakollinen, niin kuinka paljon tuollainen vapaasti virtaava kanava tulisijan läpi vie koko ajan lämpöä harakoille.

 

[puik]

Meidän liesituuletin ei ole kiinni ilmanvaihtokoneessa, sillä on ihan oma huippari jota ohjataan liesituulettimen säädöillä. Eli 99% ajasta pois päältä.

Itse olisin kytkenyt liesituuletin-"kompensaation" kun kerran uusi kone joka sitä tukee. Eli ideana tiputtaa lto-poistoa kun lieskari päällä ettei talo alipaineistu liikaa. Käsittääkseni onnistuu ihan on-off jännitetiedolla. Voi tulla suoraan kuvusta tai sitten joku paine-eromittari tms joka kytkee päälle. Luultavasti olisi tietty vakioasetus eikä säätyisi lieskarin nopeuden mukana. Itsellä ongelmana tämän puute vanhan lto-koneen kanssa ja ikkunaa saa availla ettei tule piipusta korvausilmaa. Jos unohtuu että takka päällä tulee savut sisälle aika takuuvarmasti.

Olisi kyllä mukava jos saisi jotenkin helposti itse mittailtua, että millainen se paine-eri nykyisellään on vaipan yli. Hiton kalliita vaan ne laitteet ja vuokrausta harjoittaa vaan harva liike, Allergia- ja Sisäilma-Apu kai eniten.

En tiedä riittäiskö elektroniikkatarvikkeena myytävä paine-eroanturi. Ei mikään tarkka, mutta suuntaa-antava.

Perhospelti löytyy vain itse liesituulettimesta, tuo ylimääräinen poistoilmakanva nököttää katonrajassa ilman erillisiä säätöjä. On kyllä jännä ratkaisu. Eihän tuo kai sinällään mitään isoa ongelmaa aiheuta, jos pienehkö määrä korvausilmaa tulee tuota kautta. Ei millään viittis taas jotain ammattilaista palkata tuota ihmettelemään.

En olisi huolissani tuosta ylimääräisestä poistosta. Asentaisin perhospellin (en tiedä miten onnistuu käytännössä) tai saunaräppänän että saa suljettua tarvittaessa. Varmaan ajateltu tehostaa koko keittiön ilmanvaihtoa samalla, mutta oudolta ratkaisulta tuntuu kun pitäisi myös lto-poisto löytyä keittiöstä ja yhtä hyvin voisi lton nopeutta nostaa. Nähdäkseni isoin haitta korvausilman vuotaminen mikä kylmällä viilentää taloa. Paine-eroon tuskin kovin haitallinen, nykyisin tähdätään käsitääkseni vain pieneen alipaineistukseen (muutaman prosentin ero poisto-ja tuloilmavirroissa).

Ammattilaisen kommentteja asiaan voi olla vaikea saada, iv-koneen asentajilta olisi ollut hyvä kysyä mitä mieltä ovat. Meillä ollut erilaisia outouksia selvinnyt ja olen korjaillut vuosien aikana, ihan alkuperäisestä suunnitelmasta alkaen. Yhteen varastohuoneeseen suunniteltu korvausilmaräppänät +poisto vaikka talossa lto. Niitä räppäniä ei onneksi ole eikä iv-säätäjä osannut sanoa asiasta mitään, käsittääkseni ei lto:n kanssa lisätä korvausilmaräppäniä paitsi tulisijalle.

 

[Juh44]

Itse olisin kytkenyt liesituuletin-"kompensaation" kun kerran uusi kone joka sitä tukee. Eli ideana tiputtaa lto-poistoa kun lieskari päällä ettei talo alipaineistu liikaa. Käsittääkseni onnistuu ihan on-off jännitetiedolla. Voi tulla suoraan kuvusta tai sitten joku paine-eromittari tms joka kytkee päälle. Luultavasti olisi tietty vakioasetus eikä säätyisi lieskarin nopeuden mukana. Itsellä ongelmana tämän puute vanhan lto-koneen kanssa ja ikkunaa saa availla ettei tule piipusta korvausilmaa. Jos unohtuu että takka päällä tulee savut sisälle aika takuuvarmasti.

En tiedä riittäiskö elektroniikkatarvikkeena myytävä paine-eroanturi. Ei mikään tarkka, mutta suuntaa-antava.

Paine-erokytkin PEK-1 - SAVO

Paine-erokytkin tuo ilmanvaihtokoneiden tarvitseman kärkitiedon omalla tai ulkoisella moottorilla varustetun liesituulettimen asennukseen.

savo.fi

Itse ajattelin mennä ilman lieskarin kompensaatiota, mutta kun ulospuhaltava lesituuletin on valittu ei hinnat-alkaen malli niin se kyllä kiskoo ruoan käryt pihalle ja piipusta vaikka linnunpesän (savunhajun) sisälle.
Onneksi vedin rakentaessa ylimääräisen piuhan teknisestä tilasta liesituulettimelle ja nyt onkin tuollainen Savon kytkin pöydällä odottamassa asentamista että saa kompensoida liesituulettimen vaikutuksen/edes osan siitä.

 

[pulatunnus]

Ei se korvausilmaputki todellakaan mikään välttämättömyys ole. Tai edes suositus. Ihan hyvin leivinuunikin saa tarvittavan lisäilman ilmanvaihdon kautta.

Taitaa riippua kohteesta, jos siellä imuri millä turvaa suunnan sytyttäessä ja tarvittaessa sen jatkuessa.
Tiiviit kämpät säädetty aiempaa tasapainoisemmaksi, (mikä helpottaa) ja riippuu kohteesta, millainen, ja vähän IV koneellakkin merkitystä, mutta toki jos muualta poistoa, niin koneesta virtaava tulo kasvaa.

Jos takkakytkintä ajattelit, niin sitten se korvausilma tuodaan suunnitellusti IV koneenkautta.

Vaikutus poltonaikaisella energian kulutuksella vuotuiseen kulutukseen on täysi nolla. Sen sijaan voi miettiä sitä, että nykyään kun häkäreikä on joka peltissä pakollinen, niin kuinka paljon tuollainen vapaasti virtaava kanava tulisijan läpi vie koko ajan lämpöä harakoille.

Pientä toki verrattuna mitä vielä vuosituhannenvaihteessa meni harakoille muuten. saati viimevuosisadalla kun lämpö puhallettiin pihalle.

Pihalle menevä ei kai ongelma, vaan se että jos sieltä alkaa virrata ilmaa sisälle. Ei ehkä ihan sitä mitä halutaan.

Jos mietit poltonaikaista energia tehokkuutta, niin voi sitä miettä että lämmitetäänkö -20c asteinen korvausilman ensin +17c asteiseksi jonka jälkeen pesän kautta pihalle.

 

[jak_pdgm]

Mietin tuossa jo aiemmin kahta lossnayta rintamamiestalon alakertaan, yläkertaan jo sellaisen laitoin ja hyvin taitaa siellä toimia.

Näköjään putkitettavia iv-koneita on saatavilla sellaisiakin, mikä mahtuu keittiöön kaappiin liesituulettimen päälle. Osa niistä sisältää myös sen liesituulettimen kuvun. Tuollainen olisi helppo rakentaa vanhaan taloon, kun kytkisi vaan poiston yhteen hormin kanavaan ja saman kanavan alaosan putkittaisi ja ottaisi sitä kautta tuloilman kellarin kautta ulkoa.

Mietityttää vaan äänitaso, jos tuollaisen koneen laittaa keittiöön keskelle taloa ja vetää siitä lyhyet kanavat olo- ja makuuhuoneeseen, eikö kanaviin usein laiteta ihan äänenvaimentimiakin? Tosin ei tuo pikku lossnaykaan ihan äänetön ole.

 

[Lumimies]

Ulkoilma- ja ulospuhalluskanava pitää myös eristää. Myöskään tuota ulospuhallusilmaa ei saa johtaa hormiin ilman putkitusta.
Poistoilma tarkoittaa huoneesta poistettaa ilmaa ja taas tuloilma tarkoittaa huoneeseen tuotavaa ilmas.

 

[Riihis]

Mietin tuossa jo aiemmin kahta lossnayta rintamamiestalon alakertaan, yläkertaan jo sellaisen laitoin ja hyvin taitaa siellä toimia.

Näköjään putkitettavia iv-koneita on saatavilla sellaisiakin, mikä mahtuu keittiöön kaappiin liesituulettimen päälle. Osa niistä sisältää myös sen liesituulettimen kuvun. Tuollainen olisi helppo rakentaa vanhaan taloon, kun kytkisi vaan poiston yhteen hormin kanavaan ja saman kanavan alaosan putkittaisi ja ottaisi sitä kautta tuloilman kellarin kautta ulkoa.

Mietityttää vaan äänitaso, jos tuollaisen koneen laittaa keittiöön keskelle taloa ja vetää siitä lyhyet kanavat olo- ja makuuhuoneeseen, eikö kanaviin usein laiteta ihan äänenvaimentimiakin? Tosin ei tuo pikku lossnaykaan ihan äänetön ole.

Pippurihylly-lto, Mielestäni ahdettu liikaa osia liian pieneen tilaan, ja eiköhän se ääntäkin pidä. Rauhassa ku miettii ja tuumailee, niin kyllä se paikka löytyy myös perinteiselle lto-koneelle. Metriset vaimentimet vielä järjestelmään, ja maltilliset kierrokset koneeseen, niin varmasti on parempi, kuin huudattaa keittiössä mikron kokoista konetta.

 

[jak_pdgm]

Pippurihylly-lto, Mielestäni ahdettu liikaa osia liian pieneen tilaan, ja eiköhän se ääntäkin pidä. Rauhassa ku miettii ja tuumailee, niin kyllä se paikka löytyy myös perinteiselle lto-koneelle. Metriset vaimentimet vielä järjestelmään, ja maltilliset kierrokset koneeseen, niin varmasti on parempi, kuin huudattaa keittiössä mikron kokoista konetta.

Joo kellarikerrokseen mahtuisi toki vaikka minkälainen kone. Mietin tuota kaappikonetta lähinnä vaihtoehtona isolle + pienelle lossnaylle olohuoneen ja makuuhuoneen ilmanvaihtoon.

 

[2112]

Ilto 440 -koneen ohjauspaneeli on eloton. Led ei pala eikä ilmanvaihto reagoi näppäinten painalluksiin. Itse kone kyllä hurisee edelleen. Johto irti -> laite sammuu -> johto kiinni -> laite käynnistyy uudelleen. Paneeli pysyy pimeänä kaiken aikaa. Kokeilin puhdistaa kaapelin kontaktit PRF:llä mutta eipä tuosta ollut apua.

Edit: syylliseksi paljastui paneelin ja koneen välinen kaapeli. Eli uudella kaapelilla näyttöön tuli taas eloa. Mikä voi olla huonompi juttu, jos jossain välikatossa joku otus on käynyt sitä vanhaa kaapelia jyrsimässä.

 

[Nik97]

Noniin, nuohoutin omakotitalossamme IV kanavat sekä venttiilit pestiin ja säädettiin uudelleen. Referenssinä käytettiin IV suunnittelijan piirustuksia joihin se on aikanaan (16v sitten) suunnitellut tuloilmaksi +76l/s ja poistoksi -65l/s ja lämmöntasausilmaksi -20 l/s.

Kun talo on valmistunut niin ilmamäärät ovat säädetty pöytäkirjan mukaan tuloilmaksi +74 l/s ja poistoksi -65,5 ja lämmöntasausilma säädetty -16,5 l/s. Nämä siis vuonna 2008 kun talo on valmistunut. Pöytäkirjassa ei lue millä nopeudella iv kone on ollut kun se on mitattu. Ja jotta kaikille selviää mikä on "lämmöntasausilma" niin sillä nähtävästi tarkoitetaan takan päällä olevaa poistoilmaventtiiliä jonka tarkoitus ilmeisesti viedä takan lämmittämä ilma iv koneelle joka tuo sitä takan lämmittämää ilmaa sitten tuloilmaventtiileistä, näin sen siis käsitin, korjatkaa jos olen väärässä.

Nyt tänään kuitenkin mittasivat iv koneen 2/4 nopeudella tuloilmaksi 55 l/s ja poistoksi -67 l/s ja tuo lämmöntasaus -17 l/s.

Eli poistoilmamäärä ihan ok mutta tuloilmamäärä alakanttiin. Eli talo on vähän liikaa alipaineinen, ja mittaaja oli sitä mieltä että tuloilmapuhallin on tehottomampi mitä poistoilmapuhallin niin siksi tälläinen ero.

Kun nyt katselen tuoreinta mittauspöytäkirjaa niin tuloilmapuolella kaikki muut ovat suunnitelmiin nähden alakanttiin paitsi keittiössä ja toisessa makuuhuoneessa, näissä ero suunnitelmaan nähden on vain 1 l/s vähemmän mitä suunnittelija on piirtänyt.

Pitkä teksti mutta mitäs mieltä raati on täällä, pitäisikö lähteä uusimaan tuloilman puhallinta vai mikä muu tuon eron voisi selittää? Huomattakoon että en tiedä näistä iv asioista mitään että olisiko nuo oikeasti saanut paremmiksi ruuvaamalla noita venttiilejä mutta mittaaja mainitsi vaan että niiden puhaltimien tehot ovat mitä ovat ja ne voi heikentyä ajan saatossa. Talolla ikää 16v ja ilto 350 koneena. Onko tuossa tuloilmapuhaltimen heikkoudessa perää tekkiläisten mielestä? Laakerit vaihdoin itse viime syksynä molempiin puhaltimiin ja se auttoi ainakin äänimaailmaan.

 

[Lumimies]

Lämmöntasausilman oikea termi on kiertoilma.
Moottorit taitaa olla identtisiä joten heittämällä toisin päin voisi mittarilla nähdä onko eroa.
Noiden moottorien nopeuksia ohjataan muutajan eri välilähdöillä, sieltä voisi saada lisää potkua 2 asentoon.

 

[Nik97]

Lämmöntasausilman oikea termi on kiertoilma.
Moottorit taitaa olla identtisiä joten heittämällä toisin päin voisi mittarilla nähdä onko eroa.
Noiden moottorien nopeuksia ohjataan muutajan eri välilähdöillä, sieltä voisi saada lisää potkua 2 asentoon.

Onko kuluttajille saatavilla jotain edullista ja luotettavaa ilmamäärä mittaria jolla voisin sitten itse kokeilla tuota mainitsemaasi temppua?

Eipä tuosta alipaineisuudesta juurikaan haittaa ole itselle ainakaan, 2 nopeudella ollaan pärjätty ihan hyvin, sitten jos on porukkaa enemmän niin olen kääntänyt 3:lle. Ainoa tietenkin että talo ottaa tietysti korvausilmaa takan hormista enemmän mutta ei sekään varsinaisesti vaiva ole ollut.

Montakohan vuotta tuota iv konetta on järkevää enää ylipäätään pitää vaikka se toimiikin ihan fine edelleen..

 

[Riihis]

Tuloilman puolella tietysti ahdistaa poistoa enemmän tiheämpi suodatin sekä mahdollinen raitisilman säleikkö. Jos puhaltimet saman tehoisia/nopeudella.

 

[puik]

Noniin, nuohoutin omakotitalossamme IV kanavat sekä venttiilit pestiin ja säädettiin uudelleen. Referenssinä käytettiin IV suunnittelijan piirustuksia joihin se on aikanaan (16v sitten) suunnitellut tuloilmaksi +76l/s ja poistoksi -65l/s ja lämmöntasausilmaksi -20 l/s.

Kun talo on valmistunut niin ilmamäärät ovat säädetty pöytäkirjan mukaan tuloilmaksi +74 l/s ja poistoksi -65,5 ja lämmöntasausilma säädetty -16,5 l/s. Nämä siis vuonna 2008 kun talo on valmistunut. Pöytäkirjassa ei lue millä nopeudella iv kone on ollut kun se on mitattu. Ja jotta kaikille selviää mikä on "lämmöntasausilma" niin sillä nähtävästi tarkoitetaan takan päällä olevaa poistoilmaventtiiliä jonka tarkoitus ilmeisesti viedä takan lämmittämä ilma iv koneelle joka tuo sitä takan lämmittämää ilmaa sitten tuloilmaventtiileistä, näin sen siis käsitin, korjatkaa jos olen väärässä.

Nyt tänään kuitenkin mittasivat iv koneen 2/4 nopeudella tuloilmaksi 55 l/s ja poistoksi -67 l/s ja tuo lämmöntasaus -17 l/s.

Eli poistoilmamäärä ihan ok mutta tuloilmamäärä alakanttiin. Eli talo on vähän liikaa alipaineinen, ja mittaaja oli sitä mieltä että tuloilmapuhallin on tehottomampi mitä poistoilmapuhallin niin siksi tälläinen ero.

Kun nyt katselen tuoreinta mittauspöytäkirjaa niin tuloilmapuolella kaikki muut ovat suunnitelmiin nähden alakanttiin paitsi keittiössä ja toisessa makuuhuoneessa, näissä ero suunnitelmaan nähden on vain 1 l/s vähemmän mitä suunnittelija on piirtänyt.

Pitkä teksti mutta mitäs mieltä raati on täällä, pitäisikö lähteä uusimaan tuloilman puhallinta vai mikä muu tuon eron voisi selittää? Huomattakoon että en tiedä näistä iv asioista mitään että olisiko nuo oikeasti saanut paremmiksi ruuvaamalla noita venttiilejä mutta mittaaja mainitsi vaan että niiden puhaltimien tehot ovat mitä ovat ja ne voi heikentyä ajan saatossa. Talolla ikää 16v ja ilto 350 koneena. Onko tuossa tuloilmapuhaltimen heikkoudessa perää tekkiläisten mielestä? Laakerit vaihdoin itse viime syksynä molempiin puhaltimiin ja se auttoi ainakin äänimaailmaan.

Ohjeen mukaan ILTO:lla tuloilmavirta suunnitellaan 20% pienemmäksi kuin poisto (vähän nuo arvot epäselviä kun manuskassa ei puhuta mtään 350 mallista), eli 54l/s tapauksessasi kun kiertoilma on käytössä. Tuon perusteella säädöt vaikuttaa olevan OK. Täällä 20v vanha Vallox eikä siinä ole tuollaista kiertoilmaominaisuutta ja on itselle ihan vieras. Tällä tulopuoli on n. 10% heikompi kuin poisto, näkee laitteen teknisistä tiedoista ja säädöt johti samaan. Ei kuulemma pystynyt enempää kuristamaan poistoräppäniä. Muuntajasta moottorien käyttöjännite-erot on niin isot, että sillä ei voi puhallinnopeutta kompensoida.

Näissä vanhoissa koneissa kun on vaihtovirtapuhaltimet, niin huonoksi mennyt moottorin kondensaattori pitäisi juurikin laskea puhaltimen nopeutta. En tiedä miten sitä voi muuten todeta kuin tarkkailemalla iv-räppänien paineita tai irrottamalla ja mittaamalla kondensaattorit. Itsekin olen koneen vaihtoa miettinyt, mutta nämä vanhat on aika pomminvarmoja ja uusien kanssa taas kuulee useammin ongelmista. Lisäksi pelkällä säästöllä en päivitystä pystynty itselleni perustelemaan, toisaalta käyttömukavuus kasvaisi. Nyt on mielessä automatisoida puhallinnopeuksien säätöä, kun vaan ehitis.

Lisäksi on ollut mielessä hankkia tämän tapainen paine-erosensori ulkovaipan ja venttiilien paineen tarkastamiseksi.

 

[Nik97]

Ohjeen mukaan ILTO:lla tuloilmavirta suunnitellaan 20% pienemmäksi kuin poisto, eli 54l/s tapauksessasi kun kiertoilma on käytössä. Tuon perusteella säädöt vaikuttaa olevan OK. Täällä 20v vanha Vallox eikä siinä ole tuollaista kiertoilmaominaisuutta ja on itselle ihan vieras. Tällä tulopuoli on n. 10% heikompi kuin poisto, näkee laitteen teknisistä tiedoista ja säädöt johti samaan. Ei kuulemma pystynyt enempää kuristamaan poistoräppäniä. Muuntajasta moottorien käyttöjännite-erot on niin isot, että sillä ei voi puhallinnopeutta kompensoida.

Näissä vanhoissa koneissa kun on vaihtovirtapuhaltimet, niin huonoksi mennyt moottorin kondensaattori pitäisi juurikin laskea puhaltimen nopeutta. En tiedä miten sitä voi muuten todeta kuin tarkkailemalla iv-räppänien paineita tai irrottamalla ja mittaamalla kondensaattorit. Itsekin olen koneen vaihtoa miettinyt, mutta nämä vanhat on aika pomminvarmoja ja uusien kanssa taas kuulee useammin ongelmista. Lisäksi pelkällä säästöllä en päivitystä pystynty itselleni perustelemaan, toisaalta käyttömukavuus kasvaisi. Nyt on mielessä automatisoida puhallinnopeuksien säätöä, kun vaan ehitis.

Lisäksi on ollut mielessä hankkia tämän tapainen paine-erosensori ulkovaipan ja venttiilien paineen tarkastamiseksi.

Mutta kun tämä talo on valmistunut (2008) niin kokonaistuloksi on mitattu 74 l/s ja nyt saatiin vaan tuo 55 l/s.. joten mikäköhän tuon eron tässä 16v ajassa selittää..

 

[sammy123]

Ohjeen mukaan ILTO:lla tuloilmavirta suunnitellaan 20% pienemmäksi kuin poisto

NIPS

Tuo on vanhaa tietoa. Tulo- ja poistoilmamäärät tulee olla yhtä suuret. https://talotekniikkainfo.fi/book/export/html/13/pdf

 

[mikkot]

Tuo on vanhaa tietoa. Tulo- ja poistoilmamäärät tulee olla yhtä suuret. https://talotekniikkainfo.fi/book/export/html/13/pdf

En lukenut linkkiä, mutta koskeeko myös vanhempia taloja, joiden tiiveys ei vastaa nykynormeja?

 

[puik]

Mutta kun tämä talo on valmistunut (2008) niin kokonaistuloksi on mitattu 74 l/s ja nyt saatiin vaan tuo 55 l/s.. joten mikäköhän tuon eron tässä 16v ajassa selittää..

Ah jäi se huomaamatta. Onko nyt ihan varma ettei ole tehty eri puhallinnopudella säätöä silloin? Omassa talossa oli alunperin säädätetty puhaltimet täysillä vaikka riittävä ilmanvaihto tuki 3/4 nopeudella... En valitettavasti osaa sanoa enempää tähän hätään sinun säädöistö, outo homma tuo kiertoilma.

Tuo on vanhaa tietoa. Tulo- ja poistoilmamäärät tulee olla yhtä suuret. https://talotekniikkainfo.fi/book/export/html/13/pdf

Tarkoitin, että tuolla iltolla säädetään ihan ohjeenkin mukaan reilulle poistolle. Nykyisin säädetään joo lähes tasapainoon, mutta oman kokemuksen mukaan vanha kone ei siihen taivu jollei modaa tms. Uusissa on sitten puhaltimet erikseen säädettävissä.

 

[Nik97]

Ah jäi se huomaamatta. Onko nyt ihan varma ettei ole tehty eri puhallinnopudella säätöä silloin? Omassa talossa oli alunperin säädätetty puhaltimet täysillä vaikka riittävä ilmanvaihto tuki 3/4 nopeudella... En valitettavasti osaa sanoa enempää tähän hätään sinun säädöistö, outo homma tuo kiertoilma.

Se on paljon mahdollista vaikka se ei selviä sen aikaisesta mittauspöytäkirjasta mutta tosiaan tuon ilton ohjeen mukaan pitäisi säätö tehdä nopeudella 3.

Kyllähän eilenkin mitattiin myös nopeudella 3 mutta silloin poistoilma on edelleen reilusti enemmän mitä tulo joten ei vaikuta noiden tulo ja poistosuhteisiin.

Joku ehdotti jossakin puhaltimen kondensaattorin vaihtoa, se olisi halpa osa näin aluksi mutta pitäisi sitten jotenkin saada todetuksi että tuloilmapuhaltimen teho palautuisi tuon vaihdolla, tai jos koko puhallinmoottorin vaihtaisi..

 

[sammy123]

En lukenut linkkiä, mutta koskeeko myös vanhempia taloja, joiden tiiveys ei vastaa nykynormeja?

Wanhempi talohan just imee kaikki *askat raoista sisäilmaan jos ilmanvaihdon tasapainoittaa alipaineiseksi. Tällä alipaineistuksellahan on tuhottu tuhansia kohteita, joihin on tehty ilmanvaihtoremontti.

 

[mikkot]

Wanhempi talohan just imee kaikki *askat raoista sisäilmaan jos ilmanvaihdon tasapainoittaa alipaineiseksi. Tällä alipaineistuksellahan on tuhottu tuhansia kohteita, joihin on tehty ilmanvaihtoremontti.

Ei kai se kohde tuhoudu sillä, että siellä on alipaine. Huonontaa vain sisäilmaa. Talo menee pilalle, jos jossain on paikallisesti ylipaine ja ilmansulun epätiiveyden takia kostea huoneilma painuu talvella rakenteisiin, jonne muodostuu kastepiste. Sitä vaan tässä mietin, että missä se raja tiiveyden suhteen menee, jos sellainen on edes olemassa. 2000-luvun alun pientalojen höyrynsulku ainakin (yleensä) falskaa läpivienneistä, mutta onko tarpeeksi tiivis, että uskaltaisi säätää tasapainoon? Pari vuotta sitten kun putsautin ja säädätin, niin ei ollut firmalla edes yritystä poiketa alkuperäisistä säädöistä. Jos tuon koneen joskus uusii, niin olisi kiva tietää, että pitäiskö vaatia pienempää paineeroa vai ei.

 

[sammy123]

Ah jäi se huomaamatta. Onko nyt ihan varma ettei ole tehty eri puhallinnopudella säätöä silloin? Omassa talossa oli alunperin säädätetty puhaltimet täysillä vaikka riittävä ilmanvaihto tuki 3/4 nopeudella... En valitettavasti osaa sanoa enempää tähän hätään sinun säädöistö, outo homma tuo kiertoilma.

Tarkoitin, että tuolla iltolla säädetään ihan ohjeenkin mukaan reilulle poistolle. Nykyisin säädetään joo lähes tasapainoon, mutta oman kokemuksen mukaan vanha kone ei siihen taivu jollei modaa tms. Uusissa on sitten puhaltimet erikseen säädettävissä.

Tasapainon saa halutessaan aikaiseksi myös venttiilien säädöllä. Toki paljon helpompaa jos puhaltimia saa säätää portaattomasti.

Ei kai se kohde tuhoudu sillä, että siellä on alipaine. Huonontaa vain sisäilmaa. Talo menee pilalle, jos jossain on paikallisesti ylipaine ja ilmansulun epätiiveyden takia kostea huoneilma painuu talvella rakenteisiin, jonne muodostuu kastepiste. Sitä vaan tässä mietin, että missä se raja tiiveyden suhteen menee, jos sellainen on edes olemassa. 2000-luvun alun pientalojen höyrynsulku ainakin (yleensä) falskaa läpivienneistä, mutta onko tarpeeksi tiivis, että uskaltaisi säätää tasapainoon? Pari vuotta sitten kun putsautin ja säädätin, niin ei ollut firmalla edes yritystä poiketa alkuperäisistä säädöistä. Jos tuon koneen joskus uusii, niin olisi kiva tietää, että pitäiskö vaatia pienempää paineeroa vai ei.

Tuhoutuminen = vetää sädesienet yms. homeitiöt väärästä paikasta, joka sitten johtaa sisäilmaongelmiin ja henkilöstön evakkoon. Voi siellä rakennuksessa toki vielä tämän jälkeen säilyttää rautakankia, mutta esim. sädesieneen ei tehoa mikään muu kuin tulitikku, tai puskutraktori. Ja skenaarioissa pitää tietysti erotella 50-90 luvun kohteet alle 20 vuotta vanhasta omakotitalosta (joka on edes auttavasti toteutettu normien mukaisesti).

 

[jm82]

Ilmalämmitys talossa hieman erikoinen ratkaisu, kun kaikkien lattiaritilöiden alla on villaa ja päädyssä myös? Eikös villapöly tuosta vain leviä sisätiloihin (tietenkin)?

Täytyy varmaan myös ne kanavat nuohota. Lisäksi nuo likaiset villat kerätä pois? Näyttää vähän siltä, että villat olisi liimattu kiinni. Ilmalämpökone on näköjään Himabloc merkkinen. Talo 1981.

 

[Riihis]

Ilmalämmitys talossa hieman erikoinen ratkaisu, kun kaikkien lattiaritilöiden alla on villaa ja päädyssä myös? Eikös villapöly tuosta vain leviä sisätiloihin (tietenkin)?

Täytyy varmaan myös ne kanavat nuohota. Lisäksi nuo likaiset villat kerätä pois? Näyttää vähän siltä, että villat olisi liimattu kiinni. Ilmalämpökone on näköjään Himabloc merkkinen. Talo 1981.

Oliskos jonkinsortin äänenvaimennusta yritetty villapaloilla?

 

[puik]

Tasapainon saa halutessaan aikaiseksi myös venttiilien säädöllä. Toki paljon helpompaa jos puhaltimia saa säätää portaattomasti.

Minulle sanoi säätäjä että ei kannata, koska ilmavirta alkaisi pitämään ääntä poistoventtiileissä jos olisi kuristanut niistä enemmän. Lopulta jäi sen alle 10% alipaineiseksi.

 

[sammy123]

Minulle sanoi säätäjä että ei kannata, koska ilmavirta alkaisi pitämään ääntä poistoventtiileissä jos olisi kuristanut niistä enemmän. Lopulta jäi sen alle 10% alipaineiseksi.

Säätäjä ei vain osannut/viitsinyt. Mitä väliä sillä on jos jossakin WC/KHH/KPH:ssa venttiili pitää ääntä? Varsinkin kun keinot heikentää ilmavirtaa onnistuu myös niillä säädettävillä putken sisään laitettavilla kiekoilla.

 

[puik]

Säätäjä ei vain osannut/viitsinyt. Mitä väliä sillä on jos jossakin WC/KHH/KPH:ssa venttiili pitää ääntä? Varsinkin kun keinot heikentää ilmavirtaa onnistuu myös niillä säädettävillä putken sisään laitettavilla kiekoilla.

Omasta mielestä ymmärrettävää, että ei kannata kuristaa venttiilejä niin paljon että vinkuvat. Töissä niitä on riittämiin enkä kotona halua sellaista kuunnella. Meillä on kyllä poistoja keittiössä ja käytävällä ja lähellä makkareita. Venttiilikohtaisia vamentimien kaltaisia kuristimiakin olisi voinut pistää, mutta ne olis varmaan hyvä imuroida kerran vuodessa. Säätäjä ei pitänyt alipaineistusta niin ongelmana eikä ole toistaiseki muita ongelmia ilmaantunut. Uuden koneen kanssa sitten joskus enemmän tasapainoon.

 

[jak_pdgm]

Tasapainon saa halutessaan aikaiseksi myös venttiilien säädöllä. Toki paljon helpompaa jos puhaltimia saa säätää portaattomasti.


Tuhoutuminen = vetää sädesienet yms. homeitiöt väärästä paikasta, joka sitten johtaa sisäilmaongelmiin ja henkilöstön evakkoon. Voi siellä rakennuksessa toki vielä tämän jälkeen säilyttää rautakankia, mutta esim. sädesieneen ei tehoa mikään muu kuin tulitikku, tai puskutraktori. Ja skenaarioissa pitää tietysti erotella 50-90 luvun kohteet alle 20 vuotta vanhasta omakotitalosta (joka on edes auttavasti toteutettu normien mukaisesti).

Eikö sädesientä, homeitiöitä, yms. ole muutenkin joka paikassa, tai ainakin jokaisessa talossa mihin kulkeutuu ilmaa ulkopuolelta.

 

[puik]

Se on paljon mahdollista vaikka se ei selviä sen aikaisesta mittauspöytäkirjasta mutta tosiaan tuon ilton ohjeen mukaan pitäisi säätö tehdä nopeudella 3.

Kyllähän eilenkin mitattiin myös nopeudella 3 mutta silloin poistoilma on edelleen reilusti enemmän mitä tulo joten ei vaikuta noiden tulo ja poistosuhteisiin.

Joku ehdotti jossakin puhaltimen kondensaattorin vaihtoa, se olisi halpa osa näin aluksi mutta pitäisi sitten jotenkin saada todetuksi että tuloilmapuhaltimen teho palautuisi tuon vaihdolla, tai jos koko puhallinmoottorin vaihtaisi..

Katselin nyt vielä uudestaan tuota ILTOn ohjetta ja mietin sekoittaako kiertoilman merkintä noissa mittauspöytäkirjoissa. Voiko olla, että vanhassa pöytäkirjassa kiertoilmaa ei ole laskettu kokonaispoistoon ja kokonaispoisto olisi siis 65,5+16,5=82l/s. Kokonaispoiston pitäisi olla suurempi kuin tulo joka oli +74 l/s. Kun taas uudessa se olisi mukana tuossa -67 l/s arvossa? Tuntuisi hämmästyttävältä, jos nykyisin ilmavirrat voi olla siellä tulo +55l/s ja poisto 67+17 l/s eli -84l/s. Joka tapauksessa totta, että tulo/poisto suhde on laskenut jonkin verran.

 

[Nik97]

Katselin nyt vielä uudestaan tuota ILTOn ohjetta ja mietin sekoittaako kiertoilman merkintä noissa mittauspöytäkirjoissa. Voiko olla, että vanhassa pöytäkirjassa kiertoilmaa ei ole laskettu kokonaispoistoon ja kokonaispoisto olisi siis 65,5+16,5=82l/s. Kokonaispoiston pitäisi olla suurempi kuin tulo joka oli +74 l/s. Kun taas uudessa se olisi mukana tuossa -67 l/s arvossa? Tuntuisi hämmästyttävältä, jos nykyisin ilmavirrat voi olla siellä tulo +55l/s ja poisto 67+17 l/s eli -84l/s. Joka tapauksessa totta, että tulo/poisto suhde on laskenut jonkin verran.

Asia on juuri noin kuin ymmärsitkin. IV piirustuksessa lukee tuloksi 76 l/s ja poistoksi -65 l/s ja lämmöntasausilmaksi -20 l/s=yht 85 l/s.

Laskin ensimmäisen pöytäkirjan huonekohtaiset tuloilmat yhteen jolloin sain tuon 74 l/s ja poistoiksi -65,5 l/s + lämmöntasausilmaksi -16,5 l/s=-82 l/s.

Nyt eilisen mittauspöytäkirjan mukaan mittaaja sai tuloilmaksi 55 l/s ja kokonaispoistoilmaksi -84 l/s.
Tässä ei eritelty tuota lämmöntasausilmaa mutta sillä tarkoitetaan tuota takan yläpuolella olevaa venttiiliä joka pitäisi kuvan mukaan säätää -20 l/s arvoon ja eilinen mittaaja sääti sen -17 l/s.

Mä en nyt oikein ole vakuuttunut näistä mittauksista koska kyllä nuo molemmat puhaltimet pyörivät ihan fine ilman rohinoita ja pätkimisiä joten en mä osaa sanoa käykö se tulopuhallin hitaammin kuin poiston...tarkistin nimittäin silmämääräisesti kun tarkastelin konetta ja sitä missä kondensaattorit sijaitsevat..

 

[Boulder]

Ilmalämmitys talossa hieman erikoinen ratkaisu, kun kaikkien lattiaritilöiden alla on villaa ja päädyssä myös? Eikös villapöly tuosta vain leviä sisätiloihin (tietenkin)?

Täytyy varmaan myös ne kanavat nuohota. Lisäksi nuo likaiset villat kerätä pois? Näyttää vähän siltä, että villat olisi liimattu kiinni. Ilmalämpökone on näköjään Himabloc merkkinen. Talo 1981.

En ole meillä havainnut noista mitään ongelmaa. Pinnoitetut villapalat kaikissa jakolaatikoissa.

Kanavia ei oltu putsattu varmasti 20 vuoteen, mutta niistä lähti hyvin vähän pölyä. Katseltiin vielä asentajan kanssa sellaisella peilityökalulla eri puolilta taloa ja ihmeellisen puhtaan näköistä oli.

 

[Boulder]

Tasapainon saa halutessaan aikaiseksi myös venttiilien säädöllä. Toki paljon helpompaa jos puhaltimia saa säätää portaattomasti.


Tuhoutuminen = vetää sädesienet yms. homeitiöt väärästä paikasta, joka sitten johtaa sisäilmaongelmiin ja henkilöstön evakkoon. Voi siellä rakennuksessa toki vielä tämän jälkeen säilyttää rautakankia, mutta esim. sädesieneen ei tehoa mikään muu kuin tulitikku, tai puskutraktori. Ja skenaarioissa pitää tietysti erotella 50-90 luvun kohteet alle 20 vuotta vanhasta omakotitalosta (joka on edes auttavasti toteutettu normien mukaisesti).

Isompi ongelma monin paikoin lienee radon, joka varoittelee vasta syövän muodossa.

 

[jm82]

En ole meillä havainnut noista mitään ongelmaa. Pinnoitetut villapalat kaikissa jakolaatikoissa.

Kanavia ei oltu putsattu varmasti 20 vuoteen, mutta niistä lähti hyvin vähän pölyä. Katseltiin vielä asentajan kanssa sellaisella peilityökalulla eri puolilta taloa ja ihmeellisen puhtaan näköistä oli.

Samoin ne kanavat näyttää kyllä aika puhtailta. Ilmalämmityksennjakolaatikoista taas löytyi esim koiranruoka ja muuta roskaa. Ei ollut minkäänlaista pintaa siinä villassa. Eli ne villat joutui nyt heittämään kaikki roskiin.

 

[Riihis]

Samoin ne kanavat näyttää kyllä aika puhtailta. Ilmalämmityksennjakolaatikoista taas löytyi esim koiranruoka ja muuta roskaa. Ei ollut minkäänlaista pintaa siinä villassa. Eli ne villat joutui nyt heittämään kaikki roskiin.

Jos haluat "villalla" vielä uudestaan laatikot pinnoittaa, niin suosittelen Ewonaa. Kettumaista leikata, mutta ei pölise. Ja allergiamerkki. Ja avainlippu. Ja M1

 

[Riihis]

Ja miksei asenneta Iris-säätimiä heti koneen lähtöihin? Niistä saisi kokonaisilmamäärät hyvin helposti mitattua/säädettyä?

 

[sammy123]

Isompi ongelma monin paikoin lienee radon, joka varoittelee vasta syövän muodossa.

Radonalueet on hyvin kartoitettu ja sen mittaaminen on halpaa/yksinkertaista. Lisäksi siitä pääsee eroon ilmanvaihdolla. toisin kuin sädesienestä. En olisi kauhean huolissani LTO:lla varustetusta talossa, jossa ilmanvaihto on tasapainoitettu, eikä kohde sijaitse radon alueella.

Radonin voi selättää jopa ilmanvaihdon omatoimisilla korjauksilla – Nyt on oikea hetki radonmittauksille

Jos radonpitoisuus on maltillisesti koholla, tilannetta voidaan korjata tarkoituksenmukaisilla, helposti toteutettavilla korjaustoimenpiteillä, esimerkiksi parantamalla huonosti…

talotekniikka-lehti.fi

 

[jm82]

En ole meillä havainnut noista mitään ongelmaa. Pinnoitetut villapalat kaikissa jakolaatikoissa.

Kanavia ei oltu putsattu varmasti 20 vuoteen, mutta niistä lähti hyvin vähän pölyä. Katseltiin vielä asentajan kanssa sellaisella peilityökalulla eri puolilta taloa ja ihmeellisen puhtaan näköistä oli.

Himabloc ilmalämmitys tosiaan talossa (43 vuotta vanha). Minkä merkkinen ilmanvaihto/lämmitys teillä on?

Tulolle on säädöt 1 ja 2. Poistolle on omat säädöt 1 ja 2. Varmaan toimisi siis 1/1 tai 2/2. Liesituuletin on erillisenä (5 nopeutta). Takka ja puuhella.

Ei ole oikein mitään varmaa käsitystä, että miten ilmalämmitystä on aikaisemmin käytetty. Että lämpöä tulee, niin tulo täytyy olla päällä. Mutta se mielessä, että onkohan varmasti myös poisto muistettu napsauttaa päälle? Tuloilmapuhallin on ilmalämmityksessä näkyvissä, mutta poistopuhallin on varmaan jossain ylempänä piilossa.

Itse olin alkuun aika pihalla koko ilmalämmityksestä, mutta nyt "jo" hieman hahmottuu, että kuinka sen täytyy toimia.

Ilmeisesti poistoa saisi olla hitusen enemmän kuin tuloa?

 

[pulatunnus]

Ja miksei asenneta Iris-säätimiä heti koneen lähtöihin? Niistä saisi kokonaisilmamäärät hyvin helposti mitattua/säädettyä?

Koneen teho säädetään koneella, ei ole järkevää nostaa koneen tehoa ja sen jälkeen iiriksellä kuristaa.
Osassa koneita on valmiiksi laitettu/(mukaan) mittaustayhteet mittaamista varten , se sitten kuinka tarkaa koneesta tai heti lähdöstä. jos sillä haetaan suuruuslukkaa niin ei se niin litran päälle

 

[Boulder]

Himabloc ilmalämmitys tosiaan talossa (43 vuotta vanha). Minkä merkkinen ilmanvaihto/lämmitys teillä on?

Tulolle on säädöt 1 ja 2. Poistolle on omat säädöt 1 ja 2. Varmaan toimisi siis 1/1 tai 2/2. Liesituuletin on erillisenä (5 nopeutta). Takka ja puuhella.

Ei ole oikein mitään varmaa käsitystä, että miten ilmalämmitystä on aikaisemmin käytetty. Että lämpöä tulee, niin tulo täytyy olla päällä. Mutta se mielessä, että onkohan varmasti myös poisto muistettu napsauttaa päälle? Tuloilmapuhallin on ilmalämmityksessä näkyvissä, mutta poistopuhallin on varmaan jossain ylempänä piilossa.

Itse olin alkuun aika pihalla koko ilmalämmityksestä, mutta nyt "jo" hieman hahmottuu, että kuinka sen täytyy toimia.

Ilmeisesti poistoa saisi olla hitusen enemmän kuin tuloa?

Täällä on nykyään Valloxin Aito Kotilämpö, viitisen vuotta sitten vaihdettiin Aeromasterin tilalle.

Onko talossa siis muuta ilmanvaihtoa? Poistoa mieluummin vähän enemmän kuin tuloa, ei kannata yrittää liian tarkasti tasapainoa kun olosuhteetkin vaihtelee. En osaa sanoa, miten hyvin tuosta saa tulon mitattua kun tuokin kone varmaan sekoittaa huoneilmaa ja raitisilmaa kiertoilmaksi. Kotilämmössä on mittayhteet ja puhallinkäyrästöltä saa oikeat litrat puhallinnopeutta säätämällä painehäviön avulla.

Uskoisin kyllä että molemmat puhaltimet on aina päällä. Aeromasterissa ei ollut mitään muuta kuin kiertoilmapuhaltimen säätö. Koneeseen tuli sitten modattua molempiin puhaltimiin säätöpotikka

 

[pulatunnus]

En lukenut linkkiä, mutta koskeeko myös vanhempia taloja, joiden tiiveys ei vastaa nykynormeja?

Wanhempi talohan just imee kaikki *askat raoista sisäilmaan jos ilmanvaihdon tasapainoittaa alipaineiseksi. Tällä alipaineistuksellahan on tuhottu tuhansia kohteita, joihin on tehty ilmanvaihtoremontti.

Linkki vaikutti kyllä käsittelevän nykyaikaisia tämänpäivän kohteita, vanhat kohteet ei tosiaan ole tiiviitä, ja muutenkin voi olla haasteita. Jos poisto tai tulo poisto suunniteltu alipaineiseki, jos sen säätää tasapainoon, niin eikä ole vaara että enemmän tai vähemmän pitkiä aikoja ylipaineinen riippuen systeemeistä ja tasapainotuksen onnistumisesta, edes mittaus hetkellä.

Ennen pidettiin sitä haitallisena että rakenteisiin päästettiin likaista kosteaa ilmaa, vuotavassa rakennuksessa voi olla vaikea mitata vaipanylipainetta, ja ilmanvaihdon ilmamäärien mittamiinen vaikeaa tarkasti, niin eikä ole vaara että tasapainoon pyrkiessäkin se ylipaineisuutta on pidempiä aikoja ?

Ja tuolla lokiikallasi sitten ne joissa ei ole koneellista tuloilmaa on sitten alipaineen takia menetettyjä tapauksia. Niitä tehtiin vielä yksöisveen aikaan (vanhoja vs wanhoja)

Toki jos se rakennus on jo aiemmin pilattu niin kumpi sitten pahempi riskeerata ylipainetta vai sallia pienialipaine jota voi rajailla korvausilma venttiileillä. jos ilmanvaihto toiminut eikä muita mokia, niin en ihan hahmota tuhoamis lokiikkaa.

Jos nyt siis olettaan että tässä nyt puhuta jostain sellaisesta missä imetään sitä korvausilmaa jostain aivan väärästä paikkaa. jossa ehkä jotain ihan muita mokia.

 

[Applessiini]

Vanhassa talossa katolla Vilpen huippuimuri joka imee pesuhuoneesta ja wc:stä ilmaa pihalle. Ongelma on sisälle kantautuva kova ääni, johtunee siitä että suht suora putki sisältä katolle. Kokeilin työntää kanavaan säätövaimentimia mutta ne pääasiassa muuttivat ääntä viheltäväksi. Välikatossa on tilaa noin 1-1,5m, mietin jos tuohon väliin tekisi jotain mutkaa ja lisäisi joitain oikeita äänenvaimentimia. Onko noissa jotain nyrkkisääntöjä miten tehdä tai miten ei ainankaan kannata tehdä?

 

[sammy123]

Vanhassa talossa katolla Vilpen huippuimuri joka imee pesuhuoneesta ja wc:stä ilmaa pihalle. Ongelma on sisälle kantautuva kova ääni, johtunee siitä että suht suora putki sisältä katolle. Kokeilin työntää kanavaan säätövaimentimia mutta ne pääasiassa muuttivat ääntä viheltäväksi. Välikatossa on tilaa noin 1-1,5m, mietin jos tuohon väliin tekisi jotain mutkaa ja lisäisi joitain oikeita äänenvaimentimia. Onko noissa jotain nyrkkisääntöjä miten tehdä tai miten ei ainankaan kannata tehdä?

Tehokkain lienee sellainen nielumallinen laatikko, mutta itse laittaisin joustavan, ja senkin mutkalle. esim: Äänenvaimennin FSA-125-1100

 

[Applessiini]

Tehokkain lienee sellainen nielumallinen laatikko, mutta itse laittaisin joustavan, ja senkin mutkalle. esim: Äänenvaimennin FSA-125-1100

Tuo voisi olla hyvä idea, vaikka 2 tuollaista ja s mutkalle tai spiraalille.

Itse mietin aluksi että heti välikatolla 90 mutka ja laatikkomallinen vaimennin vaakaan. Päähän 2:lla mutkalla 180ast käännös ja toinen vaimennin siihen päälle. Sitten taas 90 mutka ja jatketaan alkuperäisellä linjalla huipparille. Vai tuleeko tuollaisessa ongelmia kondenssiveden kanssa kun välikatto ei ole lämmintä tilaa?
Mietin vain miten tuon saisi mahd hiljaiseksi.