Ilmanvaihto eli IV-keskustelu

[JeanS]

Minulla on ilmanvaihto-ongelma 10m2 lämpimässä varastossa.
Siellä on servereitä ja muita laitteita jotka kuluttavat tällä hetkellä n 500W ja lämmöt karkaavat liian korkeaksi. Näilläkin lämpöasteilla varaston lämpötila on n. 30C. Lisäksi olen joutunut ottamaan yhden laitteen n. 350W pois sieltä.

Ilmanvaihtona varastossa on kaksi 100mm räppänää; oven vieressä ja vastakkaisessa yläreunassa. Olen laittanut siihen yläreunan räppänään Sähkötuuletin Europlast E-Extra Ø99 mm Katkaisin ja johto
Minulla oli helteillä siellä siirrettävä jäähdytin (ilmalämpöpumppu), mutta se kulutti keskimäärin n. 1000W vaikka sain siirrettyä putkella kuuman ilman ulos. Ei huvittaisi käyttää 3-4€ päivässä pelkän varaston jäähdyttämiseen.

Onko mahdollista saada pelkillä tuulettimilla (kanavapuhallin tms) n. 800-900W jäähdytystä?
Ja jäähdytys/ilmanvaihto säätyisi mielellään automaattisesti varaston sisälämmön mukaan.
Eli onko taloudellista ja kohtuu halpaa ratkaisua varaston jäähdyttämiseksi?

 

[_Tee]

Pystyykö jotenkin kohdistamaan sitä ilmanvaihtoa sinne missä lämpöä tuotetaan eli laitteisiin?

Tuossa simppeli laskuri jolla voit tarvittavaa ilmavirtaa laskea Targeted Cooling Rate Calculator - Fahrenheit & Celsius

 

[Zigh]

Pystyykö jotenkin kohdistamaan sitä ilmanvaihtoa sinne missä lämpöä tuotetaan eli laitteisiin?

Tuossa simppeli laskuri jolla voit tarvittavaa ilmavirtaa laskea Targeted Cooling Rate Calculator - Fahrenheit & Celsius

Ei kai sillä kohdistamisella mitään merkitystä ole. Tilaan tulee tietyllä teholla lämpöä, niin sieltä koko tilasta se pitää pois saada.

Tuolla laskurilla jos laittaa sisään tuleva ilma 20c ja ulos 25c (eli max sisälämpötila kun ulkona 20 astetta) ja lämmitysteho 500W niin tulos on 300m3/h.

Eli @JeanS linkkaamia puhaltimia pitäisi olla vähintään kolme kappaletta, mielellään varmaan neljä tai viisi kun ei nuo kuitenkaan nimellistehoon käytännössä pääse.

Itse varmaan hommaisin jonkun vanhan IV-koneen puhaltimen Torista. Sellaisella pääsee jo isoihin ilmamääriin kun radiaali pystyy oikeasti kehittämään alipainetta toisin kuin nuo kanavapuhaltimet. Tai uutena joku tällainen 350m3/h pöhisevä Kanavatuuletin Fresh DF 125

 

[JeanS]

Ei kai sillä kohdistamisella mitään merkitystä ole. Tilaan tulee tietyllä teholla lämpöä, niin sieltä koko tilasta se pitää pois saada.

Tuolla laskurilla jos laittaa sisään tuleva ilma 20c ja ulos 25c (eli max sisälämpötila kun ulkona 20 astetta) ja lämmitysteho 500W niin tulos on 300m3/h.

Eli @JeanS linkkaamia puhaltimia pitäisi olla vähintään kolme kappaletta, mielellään varmaan neljä tai viisi kun ei nuo kuitenkaan nimellistehoon käytännössä pääse.

Itse varmaan hommaisin jonkun vanhan IV-koneen puhaltimen Torista. Sellaisella pääsee jo isoihin ilmamääriin kun radiaali pystyy oikeasti kehittämään alipainetta toisin kuin nuo kanavapuhaltimet. Tai uutena joku tällainen 350m3/h pöhisevä Kanavatuuletin Fresh DF 125

Kiitos vinkeistä!
Oletan että toinen laite pitää olla imevä ja toinen puhaltava, muuten tulee alipaine. Tai sitten vain yksi tehokas puhaltava. Oma mutu oli että vähintään 200m3/h tarvitaan, mutta ei näköjään riittänyt. Halusin saada vähän jotain hajua minkälaista ilmamäärän vaihtoa tarvitaan ennenkuin otan yhteyttä sähäkäriin.

 

[Zigh]

Kiitos vinkeistä!
Oletan että toinen laite pitää olla imevä ja toinen puhaltava, muuten tulee alipaine. Tai sitten vain yksi tehokas puhaltava. Oma mutu oli että vähintään 200m3/h tarvitaan, mutta ei näköjään riittänyt. Halusin saada vähän jotain hajua minkälaista ilmamäärän vaihtoa tarvitaan ennenkuin otan yhteyttä sähäkäriin.

Ei sinne imevää tarvitse laittaa kun huolehtii vain että korvausilmaräppänää on tarpeeksi. Tee vaikka toinen 100mm vielä lisäksi nykyisen viereen tai muuhun kohtaan samalle oven viereiselle seinälle (oletan että se tuloilmaräppänä on alhaalla kuten pitäisi).

 

[_Tee]

Appivanhemmat olivat myös ottaneet 2 kpl näitä reikään asennetavia ilmanvaihtokoneita. Kysyin oliko yli vai alle neljä tonnia, eivät kehdanneet kertoa. Hiukan moitin ylihinnasta, mutta mikäpä siinä jos tuntevat että rahalle sai vastinetta. Kauppaa ei tehty laukkuryssän kanssa vaan itse ottivat yhteyttä myyjään.

Makuuhuoneen ilma kuulemma selvästi parempi nyt, mikä ei ole suurikaan ihme kun kesäaikana painovoimainen ilmanvaihto ei ole kaksinen.

 

[JeanS]

Toimisiko joku tälläinen?

Prima Klima 125mm TC-Thermo 420m³/h Kanavapuhallin Termostaatilla

Prima Klima Ø125mm 420m³/h Kanavapuhallin Termostaatilla. Vihertukku.fi Puutarhatarvikkeiden myymälä Helsingissä, edullinen ja nopea toimitus koko Suomeen.

www.vihertukku.fi

tai

Duct fan AC Infinity Quiet Inline 4'' 100mm 350m3/h with temp. and humidity controller

Dynamic temperature and humidity programming, with timers, grow cycles, scheduling, minimum speed. PWM-controlled EC motor provides quiet and energy-efficient performance with minimal heat and noise

www.growtent.eu

 

[FinnPeak]

Ilmanvaihto-option suunnittelu olisi edessä. Remonttikohde on iso (160m2) 80-luvun pitkälti alkuperäiskuntoinen talo missä on tältä osin aikakaudelleen tyypillisiä ongelmia, puutteelliset tuloilmaröörit + painovoimainen poisto. Osittain tästä syystä korvausilmaa onkin tullut esim lattianraoista, missä sitten alkuperäinen puukoolattu lattia on miedosti antanut omia aromejaan.
Ennen lattian fiksaamista siis tehdäänkin korvausilmaventtiilien lisäämistä - laitetaan tuuletusluukkuihin Velco-venttiilejä jotta saadaan ilma kiertämään fiksummin. Mutta mietinnässä on, mitä teemme myöhemmin, isomman korjauksen yhteydessä:

1) Jätämme sikseen, eli riittävästi tuloröörejä auki ja painovoimainen poisto
2) Huippuimurin lisääminen WC+pesutilojen poistojen taakse, niin saisi avustettua ilman liikettä esim kesäkeleillä + tehostettua kylpyhetkien ajaksi vaikka kosteuskytkimen ohjaamana
3) Poistoilma-PILP - voisi avustaa poistoilmanvaihtoa ja kerätä poistoilmasta lämpöä käyttöveteen (varaaja pitäisi vaihtaa kuitenkin) sekä kosteisiin+eteistiloihin (noin 40m2) voisi vaihtaa lattian sähkölämmityksen vesikiertoiseksi rempan yhteydessä
4) Päivittäminen koneelliseen tulo/poistoilmanvaihtoon (LTO) - pitäisi rakentaa tuloilmaputket, työ sinänsä olisi luultavasti kohtuu helppoa sillä ullakko on tilava
5) Sama kuin optio 3, mutta tulo/poisto-PILP

Talossa muuten lämmitysjärjestelmä tulee mitä luultavimmin jatkossa olemaan ILP+tulisijat (hella ja 2 varaavaa uunia)+sähkö. Lankkulattian korjausta suunnitellessa kallistuin jo siihen, että vaihdetaan maalämpöön, mutta luultavasti jää tekemättä. Investointi- ja pääomakulut kun ottaa laskuihin niin ollaan aika samoissa, kuin mitä noilla yksinkertaisemmin toteutettavilla vehkeillä pääsee ja mitään jälleenmyyntiarvoja tässä ei jaksa laskeskella. Kuukausittainen systeemien rahantarve ohuesti kyllä kiinnostaa.

Eli mitähän mä tässä kysynkään...? Varmaan sitä, että herääkö kommentteja, ja erityisesti liittyen kohtiin 3 ja 5, että mikä tuollaisen PILPin käytännön energiansäästö tuollaisessa skenaariossa on, missä se korvaisi sähköllä toimivat lämminvesivaraajan ja noin 40m2 lattialämmitysen? Oon haarukoinut, että veden lämmitykseen meidän perheellä menee ehkä 3500 kWh vuodessa, ja että kyseisen huushollin lämmitysenergian tarve on kokonaisuudessaan jossain 20000-25000 kWh hujakoilla vuodessa - remontin jälkeen uudet ikkunat ja ehkä välipohjassa hieman lisäeristystä, niin voi olla siellä 20000 kWh tienoilla. Tuosta kun hämärästi haarukoi kosteiden tilojen+vedenlämmityksen energiatarpeen, niin ehkä se voisi olla jossain 10000 kWh tasolla vuodessa. Kuinka iso osa tuosta voisi olla PILPillä tuotettavissa?

Ehkä vahvimmalla tällähetkellä ovat optiot 2 ja 3. Välttäisi tuloilmaputkien tekemisen ja sen, että ilmanvaihtojärjestelmä ylipäätään muuttuisi talossa. Isoin ongelma tässä suunnittelussa on nyt se, että vaihtoehtoja on liikaa

 

[Lumimies]

Voihan sitä kokeilla laittaa vedonparantaja hormin päähän mutta itse lähtisin ainankin vaihtoehdolla 4, mahdollisesti 5. Tulisijojen korvausilmat pitää vaan huomioida kunnolla. Tuskin pystyy pahemmin niitä vanhoja kanavia hyödyntämään vaan kaikki menee uusiksi, jos ei ole peukalo keskellä kämmentä niin säästöä saa tekemällä itse kanavat sekä eristyksen.
On myös rakennusluvan varainen toimenpide.

 

[FinnPeak]

Tokihan tässä vanhat 80-luvun poistoilmaputket uusitaan joka tapauksessa. Kysymys lähinnä vedetäänkö ne jonkun koneen kautta vai ei. Ja että rakennetaanko lisäksi tuloilmaputket koko taloon. Kyseessä siis täystiilitalo jossa ei taida muovia olla missään muualla kuin katon höyrynsulku, joten ainakin koneistetun ilmanvaihdon aiheuttamat ylipaineistustilanteet pitäisi välttää.

Yksinkertaista ja halpaa olisi vaihtoehto 1 tai 2. Lähinnä muut tulevat harkintaan jos asumismukavuudessa/vaivattomuudessa saisi jotain oleellista parannusta. Erilaisisten teknisten härpättimien huolestunut kyttääminen ei paljoa motivoi ja siksi myös PILP varauksella. Bonuksena sitten vielä, jos kuukausittaiseen rahanmenoon saisi jotain olennaista säästöä.

 

[_Tee]

En tunne kovin hyvin vaihtoehtoja 3 ja 5 niin en sano mitään, mutta kohta 4 lisää jo niin paljon asumismukavuutta että en kohtia 1 ja 2 edes harkitsisi. Varsinkin jos toteutus on helppo yläpohjassa. Maksaa hiukan enemmän, mutta ne muutamat tonnit ei harmita jälkikäteen yhtään, päin vastoin kiittelet itseäsi hyvästä valinnasta.

 

[BongisKhan]

@FinnPeak

Jos mahdollisuus vaan on, niin koneellinen ilmanvaihto LTO:lla on oikeasti aika no-brainer. Varsinkin jos yhtään löytyy kädentaitoja, niin ison osan voi tehdä itse ja säästää pitkän pennin. Toki kannattaa ammattilaista käyttää suunnitelutyössä.

Itse laittaisin muuten saman tien omaan kämppään koneellisen ilmanvaihdon, mutta kun kyseessä on kivitalo ilman mitään ylä- tai välipohjatiloja tuloputkille, niin pakko tyytyä pelkkään koneelliseen poistoon. Se taas itsessään on aika perseestä, koska tuloilmaräppänöistä vetää talvella aika ikävästi ja sen lisäksi tuntuu vaan pirun tyhmältä ensin kalliisti lämmittää huoneilmaa ja sen jälkeen ampua iso osa siitä lämmöstä taivaalle. Siksi olen harkinnut tuota vaihtoehtoa 3) omaan kämppääni, jottai saisi edes vähän tuota hukkalämpöä talteen käyttöveteen ja juurikin kylppärin (ja kellarin) lämmitykseen, mutta sen isoimpana esteenä on se, että jostain syystä Suomessa PILP-vehkeiden hinnat on aivan poskettomia. Pienimmätkin laitteet maksaa tuhansia euroja, kun taas säästöt vuositasolla olisi ehkä joitakin satasia, joten takaisinmaksuajat karkaa täysin holtittomiksi.

Tämä on käytännössä ainoa yhtään tolkullisen hintainen Suomessa myytävä PILP, mutta siinäkin on omat ongelmansa.

 

[sammy123]

Ilmanvaihto-option suunnittelu olisi edessä. Remonttikohde on iso (160m2) 80-luvun pitkälti alkuperäiskuntoinen talo missä on tältä osin aikakaudelleen tyypillisiä ongelmia, puutteelliset tuloilmaröörit + painovoimainen poisto. Osittain tästä syystä korvausilmaa onkin tullut esim lattianraoista, missä sitten alkuperäinen puukoolattu lattia on miedosti antanut omia aromejaan.
Ennen lattian fiksaamista siis tehdäänkin korvausilmaventtiilien lisäämistä - laitetaan tuuletusluukkuihin Velco-venttiilejä jotta saadaan ilma kiertämään fiksummin. Mutta mietinnässä on, mitä teemme myöhemmin, isomman korjauksen yhteydessä:

1) Jätämme sikseen, eli riittävästi tuloröörejä auki ja painovoimainen poisto
2) Huippuimurin lisääminen WC+pesutilojen poistojen taakse, niin saisi avustettua ilman liikettä esim kesäkeleillä + tehostettua kylpyhetkien ajaksi vaikka kosteuskytkimen ohjaamana
3) Poistoilma-PILP - voisi avustaa poistoilmanvaihtoa ja kerätä poistoilmasta lämpöä käyttöveteen (varaaja pitäisi vaihtaa kuitenkin) sekä kosteisiin+eteistiloihin (noin 40m2) voisi vaihtaa lattian sähkölämmityksen vesikiertoiseksi rempan yhteydessä
4) Päivittäminen koneelliseen tulo/poistoilmanvaihtoon (LTO) - pitäisi rakentaa tuloilmaputket, työ sinänsä olisi luultavasti kohtuu helppoa sillä ullakko on tilava
5) Sama kuin optio 3, mutta tulo/poisto-PILP

Itse tukkisin ylimääräiset raot (kuten aiotkin tehdä) ja pari tuollaista: LOSSNAY ILMANVAIHTOKONE MITSUBISHI LOSSNAY VL-100U5-E | Ilmanvaihtokojeet

Mausteeksi kosteisiin tiloihin ilmankuivain kosteuskytkimellä. (esim. https://fi.trotec.com/shop/ilmankuivain/kodin-ilmankuivaimet.html )

 

[Pakana]

Ilmanvaihto-option suunnittelu olisi edessä. Remonttikohde on iso (160m2) 80-luvun pitkälti alkuperäiskuntoinen talo missä on tältä osin aikakaudelleen tyypillisiä ongelmia, puutteelliset tuloilmaröörit + painovoimainen poisto. Osittain tästä syystä korvausilmaa onkin tullut esim lattianraoista, missä sitten alkuperäinen puukoolattu lattia on miedosti antanut omia aromejaan.
Ennen lattian fiksaamista siis tehdäänkin korvausilmaventtiilien lisäämistä - laitetaan tuuletusluukkuihin Velco-venttiilejä jotta saadaan ilma kiertämään fiksummin. Mutta mietinnässä on, mitä teemme myöhemmin, isomman korjauksen yhteydessä:

1) Jätämme sikseen, eli riittävästi tuloröörejä auki ja painovoimainen poisto
2) Huippuimurin lisääminen WC+pesutilojen poistojen taakse, niin saisi avustettua ilman liikettä esim kesäkeleillä + tehostettua kylpyhetkien ajaksi vaikka kosteuskytkimen ohjaamana
3) Poistoilma-PILP - voisi avustaa poistoilmanvaihtoa ja kerätä poistoilmasta lämpöä käyttöveteen (varaaja pitäisi vaihtaa kuitenkin) sekä kosteisiin+eteistiloihin (noin 40m2) voisi vaihtaa lattian sähkölämmityksen vesikiertoiseksi rempan yhteydessä
4) Päivittäminen koneelliseen tulo/poistoilmanvaihtoon (LTO) - pitäisi rakentaa tuloilmaputket, työ sinänsä olisi luultavasti kohtuu helppoa sillä ullakko on tilava
5) Sama kuin optio 3, mutta tulo/poisto-PILP

Talossa muuten lämmitysjärjestelmä tulee mitä luultavimmin jatkossa olemaan ILP+tulisijat (hella ja 2 varaavaa uunia)+sähkö. Lankkulattian korjausta suunnitellessa kallistuin jo siihen, että vaihdetaan maalämpöön, mutta luultavasti jää tekemättä. Investointi- ja pääomakulut kun ottaa laskuihin niin ollaan aika samoissa, kuin mitä noilla yksinkertaisemmin toteutettavilla vehkeillä pääsee ja mitään jälleenmyyntiarvoja tässä ei jaksa laskeskella. Kuukausittainen systeemien rahantarve ohuesti kyllä kiinnostaa.

Eli mitähän mä tässä kysynkään...? Varmaan sitä, että herääkö kommentteja, ja erityisesti liittyen kohtiin 3 ja 5, että mikä tuollaisen PILPin käytännön energiansäästö tuollaisessa skenaariossa on, missä se korvaisi sähköllä toimivat lämminvesivaraajan ja noin 40m2 lattialämmitysen? Oon haarukoinut, että veden lämmitykseen meidän perheellä menee ehkä 3500 kWh vuodessa, ja että kyseisen huushollin lämmitysenergian tarve on kokonaisuudessaan jossain 20000-25000 kWh hujakoilla vuodessa - remontin jälkeen uudet ikkunat ja ehkä välipohjassa hieman lisäeristystä, niin voi olla siellä 20000 kWh tienoilla. Tuosta kun hämärästi haarukoi kosteiden tilojen+vedenlämmityksen energiatarpeen, niin ehkä se voisi olla jossain 10000 kWh tasolla vuodessa. Kuinka iso osa tuosta voisi olla PILPillä tuotettavissa?

Ehkä vahvimmalla tällähetkellä ovat optiot 2 ja 3. Välttäisi tuloilmaputkien tekemisen ja sen, että ilmanvaihtojärjestelmä ylipäätään muuttuisi talossa. Isoin ongelma tässä suunnittelussa on nyt se, että vaihtoehtoja on liikaa

5 vaihtoehtoon teknisesti järkevä olisi nilan ec, jossa asumusmukavuus kasvaa kyllä ihan tappiin kun samalla saa koko talon kattavan jäähdytyksen. Se siis on puhtaasti tulo- ja poistoilmaa jäähdyttävä/lämmittävä laite, joka samalla tekee käyttöveden.

Laite hoitaa yksinään lämmityskauden eteläsuomessa pl. ~2-3 kylmintä viikkoa jolloin tarvitsee jonkin verran apuja.

Pelkkien pesutilojen muuttaminen vesikiertoiseksi ei ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevää.

Tuodon multiheateriin verrattuna hinta on kyllä luokkaa 3x, tosin multiheater vaatii käytännössä kasan muitakin apukomponentteja, eikä sen täyden potentiaalin valjastaminen enää juuri edullisempi ole.

Mun mielestä nilan ec sarjan suurin etu on tuo koko talon kattava jäähdytys, joka on asumismukavuuden kannalta ihan omaa luokkaansa. Vanhemmissa taloissa tuo jäähdytys pääsääntöisesti toimii hyvin, kun rakenne on yleensä sellainen että se torjuu ylimääräistä aurinkokuormaa, moderniin "avaran valoisaan" kasvihuoneolkkariin tuon teho ei riitä.

 

[sammy123]

5 vaihtoehtoon teknisesti järkevä olisi nilan ec, jossa asumusmukavuus kasvaa kyllä ihan tappiin kun samalla saa koko talon kattavan jäähdytyksen. Se siis on puhtaasti tulo- ja poistoilmaa jäähdyttävä/lämmittävä laite, joka samalla tekee käyttöveden.

Laite hoitaa yksinään lämmityskauden eteläsuomessa pl. ~2-3 kylmintä viikkoa jolloin tarvitsee jonkin verran apuja.

Pelkkien pesutilojen muuttaminen vesikiertoiseksi ei ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevää.

Tuodon multiheateriin verrattuna hinta on kyllä luokkaa 3x, tosin multiheater vaatii käytännössä kasan muitakin apukomponentteja, eikä sen täyden potentiaalin valjastaminen enää juuri edullisempi ole.

Mun mielestä nilan ec sarjan suurin etu on tuo koko talon kattava jäähdytys, joka on asumismukavuuden kannalta ihan omaa luokkaansa. Vanhemmissa taloissa tuo jäähdytys pääsääntöisesti toimii hyvin, kun rakenne on yleensä sellainen että se torjuu ylimääräistä aurinkokuormaa, moderniin "avaran valoisaan" kasvihuoneolkkariin tuon teho ei riitä.

Ei mitään riskialttiita ilmanvaihdon kautta tapahtuvaa jäähdytystä. Jos jäähdytystä kaipaa niin oikein sijoitetulla ILP:llä se hoituu, samoin lämmitys. Nilan on joku plus 10 000€ laite putkistoasennuksineen.

Missään tapauksessa piilosokkelitaloon ei saa lisätä mitään poistopuhaltimia ilman että tuloilman saanti on varmistettu muualta kuin lattian raoista. Asia kannattaa todentaa tiivistyksien jälkeen talvella vuokraamalla muutamalla kympillä lämpökamera. Liesituuletin täysille ja joku rakennuskuivauspuhallin haitariputkella kiinni poistoon että saa talon alipaineiseksi. Sitten katsoo mistä korvausilma taloon tulee.

 

[Pakana]

Ei mitään riskialttiita ilmanvaihdon kautta tapahtuvaa jäähdytystä. Jos jäähdytystä kaipaa niin oikein sijoitetulla ILP:llä se hoituu, samoin lämmitys. Nilan on joku plus 10 000€ laite putkistoasennuksineen.

En nyt keksi mitä riskialtista tuossa iv kautta toimivassa jäähdytyksessä on.. Ellei sitten tarkoita sitä että asentaa sen väärin eikä eristä tuloputkia oikein, mutta tuo nyt on melkein sama kuin asentaisi sen ilpin ja laittaisi kondenssivesiputken jemmaan seinän sisään.

Mun pointti oli asumismukavuus, jonka tuo koko talon kattava jäähdytys heittää ihan eri tasolle kuin seinäsyylät. Kyllä mullakin ILP on, mutta eihän siitä mihinkään pääse että se laite on nimenomaan halpisratkaisu, jolla saa jonkinlaisen jäähdytys/lämmitystoiminnallisuuden kun samalla tinkii asumismukavuudesta.

Se on tietusti selvää että hinta nousee mitä pidemmälle listalla kiipeää. Tuo koko talon kattava jäähdytys on jotain sellaista mitä kovin moni ihminen ei ole kokenut, eikä siten osaa arvioida minkä arvoista se on. Mä osaan, enkä ole lähtenyt sellaista rakentamaan, koska talossa on kuitenkin muuten toimiva koneellinen ilmanvaihto. Sen sijaan kanavoitavaa ilppiä olen kyllä vakavasti harkinnut syylän tilalle.

 

[sammy123]

Ei osaa ammattilaisetkaan solukumilla eristää IV-jäähdytyksiä niin ettei tiputtaisi kesällä kondenssivettä. Onneksi oli läppäri 40cm sivussa. Riskirakenne jota ei pidä kenenkään ottaa.

 

[BongisKhan]

Pelkkien pesutilojen muuttaminen vesikiertoiseksi ei ole teknisesti eikä taloudellisesti järkevää.

Miksei olisi, varsinkin jos kylppäri on muutenkin menossa remppaan?

Itse olen tässä tosiaan vakavahkosti harkinnut, että laittaisin huipparitalooni tuollaisen Multiheaterin (esi)lämmittämään poistoilmalla käyttöveden, ja koska lämmöntuottoa riittää paljon enemmän kuin tarvetta on pelkälle käyttövedelle, roilottaisin kylppäriin ja KHH:hon vesikierron lattiaan ja ehkä vielä kellariinkin jonkun konvektorin hönkimään.

Vaikea nähdä miten tuo _ei_ olisi kannattavampaa kuin noiden samojen tilojen ja käyttöveden lämmitys vuoden ympäri suorasähköllä.

 

[Pakana]

Miksei olisi, varsinkin jos kylppäri on muutenkin menossa remppaan?

Itse olen tässä tosiaan vakavahkosti harkinnut, että laittaisin huipparitalooni tuollaisen Multiheaterin (esi)lämmittämään poistoilmalla käyttöveden, ja koska lämmöntuottoa riittää paljon enemmän kuin tarvetta on pelkälle käyttövedelle, roilottaisin kylppäriin ja KHH:hon vesikierron lattiaan ja ehkä vielä kellariinkin jonkun konvektorin hönkimään.

Vaikea nähdä miten tuo _ei_ olisi kannattavampaa kuin noiden samojen tilojen ja käyttöveden lämmitys vuoden ympäri suorasähköllä.

Siis on sen pelkän kylppärin vesikierrolle muuttaminen on kyllä mahdollista, mutta ei IMO järkevää taloudellisesti, eikä edes teknisesti.

Sinne olisi pakko laittaa puskurivaraaja, ja oma sunttipiirinsä ja hyötynä ainoastaan yhden pikkukopin lämmitys, joka ei suoralla sähkölläkään maksa kuin luokkaa 100e vuodessa. Eli jos tuohon lähtee, niin sitten samantein enemmänkin huoneita mukaan.

Periaatteessa niitä muita tiloja voi lisätä lattialämmityksen sijaan myös konvektoreilla, mutta vaikka onkin periaatteessa halppo ratkaisu, ne ovat yllättävän kalliita.

Siihen LVV:an tuon lisääminen on jo järkevämpää, ja varsinkin jos taloudessa menee paljon lämmintä vettä tuo voi olla ihan optimiratkaisu.

 

[Pakana]

Ei osaa ammattilaisetkaan solukumilla eristää IV-jäähdytyksiä niin ettei tiputtaisi kesällä kondenssivettä. Onneksi oli läppäri 40cm sivussa. Riskirakenne jota ei pidä kenenkään ottaa.

Kyllä pitäisi osata. Eri asia on tietysti kiinnostaako niitä. Tuo solukumin asentaminen huolellisesti on aika sellaista hidasta ja vittumaista näpertämistä.

 

[Iipa]

Millä tavalla selvittäisin onko taloni riittävän alipaineinen? Ilmanvaihto on puhdistettu/säädetty parivuotta sitten ja nyt alkoi asia kiinnostamaan, asunnossa on koneellinen tulo/poisto lto:lla ja koneena talteri divk270. Ulko-ovi puoli senttiä rakosella ja koneessa 3/4 tehoasetus, ilmavirtaa ei tunne sisään tai ulos, sytkärin liekillä tarkasteltaessa kahvan alapuolella liekki viipottaa talosta poispäin ja suurinpiirtein kahvan yläpuolella sisäänpäin.

 

[FinnPeak]

Siis on sen pelkän kylppärin vesikierrolle muuttaminen on kyllä mahdollista, mutta ei IMO järkevää taloudellisesti, eikä edes teknisesti.

Sinne olisi pakko laittaa puskurivaraaja, ja oma sunttipiirinsä ja hyötynä ainoastaan yhden pikkukopin lämmitys, joka ei suoralla sähkölläkään maksa kuin luokkaa 100e vuodessa. Eli jos tuohon lähtee, niin sitten samantein enemmänkin huoneita mukaan.

Periaatteessa niitä muita tiloja voi lisätä lattialämmityksen sijaan myös konvektoreilla, mutta vaikka onkin periaatteessa halppo ratkaisu, ne ovat yllättävän kalliita.

Siihen LVV:an tuon lisääminen on jo järkevämpää, ja varsinkin jos taloudessa menee paljon lämmintä vettä tuo voi olla ihan optimiratkaisu.

En tiedä meinaat nyt pikkukopilla, omassa keississä nämä laatoitetut eteis-, pukuhuone- ja kph-tilat melkein olis noin 50m² luokkaa.

Sellainen PILP, missä yhdistyis LTO ja lämpöpumppu olis varmaan ihan hy peli. Tiedä sitten ovatko liian hinnoissaan.

Muuten laittelisin koko talon lattiajakoiseen maalämpöön mutta voi olla että tuollaista koko talon kertaräjäytystä lattioiden osalta ei remonttiprojektin vaivalloisuuden vuoksi jakseta. Lankkulattia ois tuolla asuintiloissa aika helppo korjailla pala kerrallaan...

 

[Pakana]

En tiedä meinaat nyt pikkukopilla, omassa keississä nämä laatoitetut eteis-, pukuhuone- ja kph-tilat melkein olis noin 50m² luokkaa.

Sellainen PILP, missä yhdistyis LTO ja lämpöpumppu olis varmaan ihan hy peli. Tiedä sitten ovatko liian hinnoissaan.

Muuten laittelisin koko talon lattiajakoiseen maalämpöön mutta voi olla että tuollaista koko talon kertaräjäytystä lattioiden osalta ei remonttiprojektin vaivalloisuuden vuoksi jakseta. Lankkulattia ois tuolla asuintiloissa aika helppo korjailla pala kerrallaan...

No onhan tuo sitten hieman eri asia. Tuo pesutila kun voi tarkoittaa myös 3m2 tilaa.

Nilanilla on tuollainen yhdistelmälaite joka hoitaa ilmanvaihdon lämpimän veden ja vilp (tai mlp).

 

[Pakana]

Millä tavalla selvittäisin onko taloni riittävän alipaineinen? Ilmanvaihto on puhdistettu/säädetty parivuotta sitten ja nyt alkoi asia kiinnostamaan, asunnossa on koneellinen tulo/poisto lto:lla ja koneena talteri divk270. Ulko-ovi puoli senttiä rakosella ja koneessa 3/4 tehoasetus, ilmavirtaa ei tunne sisään tai ulos, sytkärin liekillä tarkasteltaessa kahvan alapuolella liekki viipottaa talosta poispäin ja suurinpiirtein kahvan yläpuolella sisäänpäin.

Talonhan ei tarvitse olla alipaineinen, tärkeintä on että se ei ole lämmityskaudella ylipaineinen.

 

[Iipa]

Talonhan ei tarvitse olla alipaineinen, tärkeintä on että se ei ole lämmityskaudella ylipaineinen.

Onko lämmityskauden alipaineisuuden syy vain että lto toimii oikein? Olen ollut siinä uskossa ettei jäteilma saa virrata rakenteisiin, vai onko tämä ainoastaan lämmityskaudella haitallista?

 

[Seese]

Millä tavalla selvittäisin onko taloni riittävän alipaineinen? Ilmanvaihto on puhdistettu/säädetty parivuotta sitten ja nyt alkoi asia kiinnostamaan, asunnossa on koneellinen tulo/poisto lto:lla ja koneena talteri divk270. Ulko-ovi puoli senttiä rakosella ja koneessa 3/4 tehoasetus, ilmavirtaa ei tunne sisään tai ulos, sytkärin liekillä tarkasteltaessa kahvan alapuolella liekki viipottaa talosta poispäin ja suurinpiirtein kahvan yläpuolella sisäänpäin.

Ei kai sitä aistinvaraisesti voi selvittää muuten kuin jos on räikeästi suuntaan tai toiseen.

Täällä ilmanvaihtoukko laittoi ilmanpaineanturin etuoven tiivisteiden välistä ulkopuolelle niin sai lukemat.

 

[Lumimies]

Millä tavalla selvittäisin onko taloni riittävän alipaineinen? Ilmanvaihto on puhdistettu/säädetty parivuotta sitten ja nyt alkoi asia kiinnostamaan, asunnossa on koneellinen tulo/poisto lto:lla ja koneena talteri divk270. Ulko-ovi puoli senttiä rakosella ja koneessa 3/4 tehoasetus, ilmavirtaa ei tunne sisään tai ulos, sytkärin liekillä tarkasteltaessa kahvan alapuolella liekki viipottaa talosta poispäin ja suurinpiirtein kahvan yläpuolella sisäänpäin.

Nykyään koneellinen tulo/poisto pyritään säätämään tasapainoon joten hirveesti siellä ei pitäisi olla alipainetta. Liesituuletin/takka saattaa aiheuttaa alipaineisuutta jos korvausilmaa ei ole tehty asian mukaisesti.

 

[Pakana]

Onko lämmityskauden alipaineisuuden syy vain että lto toimii oikein? Olen ollut siinä uskossa ettei jäteilma saa virrata rakenteisiin, vai onko tämä ainoastaan lämmityskaudella haitallista?

Idea siinä alipaineisuudessa on se että ilman kyky sitoa vettä kasvaa lämpötilan noustessa.

Eli kun 21°C sisäilman suhteellinen kosteus on 40% ja jos sitä "puhalletaan" rakenteeseen sen kosteus on 100% jossain vähän 0° yläpuolella. Eli jos on pakkasta vesi tiivistyy eristeeseen niillä paikkeilla jossa eristeen lämpötila nousee 0 yläpuolelle.

Esimerkiksi Floridassa jossa on lämmintä ja kosteaa talot pyritään tekemään ylipaineiseksi, jolloin (jäähdytetty) sisäilma lämpenee mennessään rakenteen läpi kohti ulkopintaa ja ilman kosteusprosentti laskee koko matkan.

 

[Lumimies]

Onko lämmityskauden alipaineisuuden syy vain että lto toimii oikein? Olen ollut siinä uskossa ettei jäteilma saa virrata rakenteisiin, vai onko tämä ainoastaan lämmityskaudella haitallista?

Jäteilmalla yleensä tarkoitetaan lto-koneelta ulos puhallettavaa ilmaa. Joten olet oikeassa se ei saa virrata rakenteisiin vaan pitäisi mennä suoraan ulos.
Sään vaihtelu ei saa merkittävästi muuttaa painesuhteita.
Laitetaan vielä tuo nykyinen asetusteksti

Erityissuunnittelijan on suunniteltava rakennuksen ulko- ja ulospuhallusilmavirrat siten, ettei rakenteisiin aiheudu ylipaineen vuoksi rakenteita vaurioittavaa pitkäaikaista kosteusrasitusta eikä alipaineen vuoksi epäpuhtauksien siirtymistä sisäilmaan. Pääsuunnittelijan, erityissuunnittelijan ja rakennussuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti suunniteltava rakennuksen vaipan ja sisärakenteiden ilmanpitävyys ja hormivaikutuksen hallinta siten, että edellytykset ilmanvaihdon toiminnalle voidaan varmistaa ja vältetään rakenteissa olevien epäpuhtauksien, maaperässä olevien epäpuhtauksien ja radonin siirtymistä sisäilmaan ja vältetään kosteuden siirtymistä rakenteisiin.

 

[Nigel]

Miten ilmanvaihtokoneen ilmamääriä säädetään huonekohtaisesti? Meidän arkkitehti sanoi, että meidän ilmanvaihtokone on liian iso saunaan kytkemistä varten ja että saunatiloja varten tarvitsee erillisen koneen.

Mitä ihmettä? Eikö niitä ison koneen ilmamääriä muka pysty säätämään jollain venttiileillä tai erikokoisilla kanavilla?

 

[Pakana]

Miten ilmanvaihtokoneen ilmamääriä säädetään huonekohtaisesti? Meidän arkkitehti sanoi, että meidän ilmanvaihtokone on liian iso saunaan kytkemistä varten ja että saunatiloja varten tarvitsee erillisen koneen.

Mitä ihmettä? Eikö niitä ison koneen ilmamääriä muka pysty säätämään jollain venttiileillä tai erikokoisilla kanavilla?

Omalla erillisella pesutilojen koneella saadaan helposti toteutettua automaattinen kosteuden poiston tehostus, jota esim yhteistösaunoossa köytetään, mutta ei OKTssa normaalisti omaa iv konetta saunalle ole, vaan yksi iv kone.

IV inssi sen koneen koon, janavat ja sopivat venttiilit määrittelee suunnitelmassaan, ja mittauksen yhteydessä venttiilit säädetään niin että huonekohtainen litramäärä on suunnitelman mukainen, ei arkkitehdin noita tarvitse murehtia.

 

[Lumimies]

Miten ilmanvaihtokoneen ilmamääriä säädetään huonekohtaisesti? Meidän arkkitehti sanoi, että meidän ilmanvaihtokone on liian iso saunaan kytkemistä varten ja että saunatiloja varten tarvitsee erillisen koneen.

Mitä ihmettä? Eikö niitä ison koneen ilmamääriä muka pysty säätämään jollain venttiileillä tai erikokoisilla kanavilla?

Harvemmin arkkitehdit ymmärtää ja/tai tietää talotekniikasta mitään. Lvi-suunnittelijan hommia laskea ilmamäärävaatimukset.
Esim. säätöpelleillä voidaan säätää kanavan virtausta (jos kanavan koolla ja normi venttiilillä ei saada tarpeeksi pientä virtausta tai äänitasot tulee liian isoksi).

 

[SheikYerbouti]

Omalla erillisella pesutilojen koneella saadaan helposti toteutettua automaattinen kosteuden poiston tehostus, jota esim yhteistösaunoossa köytetään, mutta ei OKTssa normaalisti omaa iv konetta saunalle ole, vaan yksi iv kone.

Tämä toimii myös yhdellä koneella. Oma Vallox 125MV tehostelee aina itsestään ilmanvaihtoa saunassa/suihkussa käynnin mittaan ja pitää tehostusta yllä, kunnes kosteus on saatu toivotulle tasolle. Toki jos kämppä on iso ja saunassa tai suihkussa käy vain pikaisesti, ei välttämättä kokonaiskosteus nouse niin korkeaksi että kone reagoisi.

Meidän 120 neliön kämpässä jo muutaman minuutin saunomisen jälkeen kuulee, kun kone alkaa nostelemaan hiljakseen kierroksia.

 

[j-o-r-e]

Tämä toimii myös yhdellä koneella. Oma Vallox 125MV tehostelee aina itsestään ilmanvaihtoa saunassa/suihkussa käynnin mittaan ja pitää tehostusta yllä, kunnes kosteus on saatu toivotulle tasolle. Toki jos kämppä on iso ja saunassa tai suihkussa käy vain pikaisesti, ei välttämättä kokonaiskosteus nouse niin korkeaksi että kone reagoisi.

Meidän 120 neliön kämpässä jo muutaman minuutin saunomisen jälkeen kuulee, kun kone alkaa nostelemaan hiljakseen kierroksia.

Sama kone ja saman huomannu saunoessa. Viimeistään muutaman löylynheiton jälkeen nostaa kone tehoa.

 

[Pakana]

Sillä pesuosaston omalla koneella saadaan helposti toteutettua se niin että kuivatus tapahtuu vasta saunomisen jälkeen, ja myös tehostus saadaan kokonaan vain pesuosastoon, ilman että koko taloa tarvii tuulettaa.

Ei noita omakotitaloissa yleensä käytetä.

 

[sammy123]

Sillä pesuosaston omalla koneella saadaan helposti toteutettua se niin että kuivatus tapahtuu vasta saunomisen jälkeen, ja myös tehostus saadaan kokonaan vain pesuosastoon, ilman että koko taloa tarvii tuulettaa.

Ei noita omakotitaloissa yleensä käytetä.

Pesuosastolle ei tarvita mitään ylimääräistä ilmanvaihtoa. Ylimääräisen kosteuden poiston voi hoitaa parin sadan kuivaimella. esim. Kodin ilmankuivaimet

 

[Dokker]

Noin 100m2 tönö. Lämmitys- ja ilmanvaihtokoneena Nilan EC9. Sisällä ilmankosteus pyörinyt reilun viikon ajan 70-80% haarukassa, kun ulkonakin ollut nyt sateista. Onko tällainen ilmankuivain ainut ja järkevin tapa sisäilman kuivaamiseen? Onko tuo linkin laite riittävän tehokas vai pitääkö olla tehokkaampi laite ? Saa antaa suosituksia järkevästä ilmankuivaimesta.

SmartLife-Ilmankuivain | Wi-Fi | 20 l/Päivä | Kosteudenpoisto / Jatkuva / Kuivaa pyykkiä / Ilmanvaihto | Android™ / IOS | Säädettävä hygrostaatti | 195 m³/h

nedis.fi

 

[Juh44]

Noin 100m2 tönö. Lämmitys- ja ilmanvaihtokoneena Nilan EC9. Sisällä ilmankosteus pyörinyt reilun viikon ajan 70-80% haarukassa, kun ulkonakin ollut nyt sateista. Onko tällainen ilmankuivain ainut ja järkevin tapa sisäilman kuivaamiseen? Onko tuo linkin laite riittävän tehokas vai pitääkö olla tehokkaampi laite ? Saa antaa suosituksia järkevästä ilmankuivaimesta.

SmartLife-Ilmankuivain | Wi-Fi | 20 l/Päivä | Kosteudenpoisto / Jatkuva / Kuivaa pyykkiä / Ilmanvaihto | Android™ / IOS | Säädettävä hygrostaatti | 195 m³/h

nedis.fi

Kannattaa katsella eniten sitä "ottoteho" kohtaa, nuo suuret litramäärät on aika optimistisella tavalla ilmoitettu.
Itsellä on tälläinen 120m² omakotitalossa ja hyvin se kosteus% laskee.

CANVAC CAF2301V ILMANKUIVAIN

Äänitaso 50 dB Maksimi tilasuositus 73 m2 Ilmanvirtaus 191 m3/h Kapasiteetti 30 l/vrk Ei sisällä vedenpoistoletkua.

www.veikonkone.fi

 

[Mönssi]

Noin 100m2 tönö. Lämmitys- ja ilmanvaihtokoneena Nilan EC9. Sisällä ilmankosteus pyörinyt reilun viikon ajan 70-80% haarukassa, kun ulkonakin ollut nyt sateista. Onko tällainen ilmankuivain ainut ja järkevin tapa sisäilman kuivaamiseen? Onko tuo linkin laite riittävän tehokas vai pitääkö olla tehokkaampi laite ? Saa antaa suosituksia järkevästä ilmankuivaimesta.

SmartLife-Ilmankuivain | Wi-Fi | 20 l/Päivä | Kosteudenpoisto / Jatkuva / Kuivaa pyykkiä / Ilmanvaihto | Android™ / IOS | Säädettävä hygrostaatti | 195 m³/h

nedis.fi

Tuossa Nilanissahan on tuloilman jäähdytystoiminto, laitat tuloilman lämpötilan pyynnin mahdollisimman alas niin johan alkaa kuivamaan

 

[kytkijä]

Jahas, tuli muutettua okt taloon jossa Vallox digit 2 se iv-kone. Tätä ennen ollu tekemisissä vaik simppeleiden rivari iv koneiden kanssa.

Onko kenelläkään vinkkiä jostain perus säädöistä mistä kannattaisi lähteä liikkeelle tai ottaa huomioon? Varmaan kun ilmat kylmenee niin täytyy perehtyä tarkemmin.

Pari täsmällisempää kyssäriä;

Ilmastoitu pinta ala n. 145 neliötä. Mittaukset on aikanaan tehty 4 nopeudella (1-8) - minä olen nyt pitänyt 3 teholla. Pystyisikö huoletta pudottamaan kakkoselle jos asunnossa ok vain kaksi ihmistä? Ilmastoinnin nuohous/säätö pitää joka tapauksessa tilata, niin tulee sitten katsottua tarkemmin.

Tsekkasin asetusvalikot, ja edellisen asukkaan jäljiltä jälkilämmityksen tyyppi on jostain syystä sähkö - vaikka laitteessa on kattilalta vesikiertopatteri. Onko tämä oikea paikka muuttaa laitteen tyyppi ja voiko sen tehdä ihan huoletta?

Lisäksi peruspuhallusnopeus oli 1. Ilmeisesti tämä menee aina päälle esim sähkökatkon jälkeen ja on myös oletusasetus. Nostin sem kolmoselle. Tästä ei liene haittaa? Tuntuisi hölmöltä että sähkökatkon jälkeen iv kone menee liian pienelle teholle omia aikojaan.

 

[pulatunnus]

Ilmastoitu pinta ala n. 145 neliötä. Mittaukset on aikanaan tehty 4 nopeudella (1-8) - minä olen nyt pitänyt 3 teholla. Pystyisikö huoletta pudottamaan kakkoselle jos asunnossa ok vain kaksi ihmistä? Ilmastoinnin nuohous/säätö pitää joka tapauksessa tilata, niin tulee sitten katsottua tarkemmin.

Tsekkaa millaiset ilmamäärät tuolla 4 nopeudella toteutuu, nopeasti käyttöhjeen jostain arvotusta ilmamäärästä mutuilisin että sopi oleskelu minimi asetus olisi 4. Jos sillä toteutuu tilojen puolesta minimit. Eli silloin niinpäin että kaksihenkeä ei aiheuta lisätarvetta.

Sitten jos nuohous tarpeen ja se toteutetaan niin jos nuohoojat mittaamalla tarkistaa säädöt niin sopia etukäteen jos tarvetta optimointiin teidän käyttöön.

Vesipettaerin takia ei ilmeisesti niin tarvi säikkyillä sähkönhintaa, mutta kovilla pakkasilla voi silti haluta vähän tinkiäilmanvaihdossa säästömielessä.

Jos jälkilämmitysyksikkö on oikeasti vesi, niin kuullostaa oudolta on että valikossa olisi sähkö, aina toki arveluttaa muuttaa perusasetuksia jos ei hajua miksi on aseteltu miten on. Vesipatterin osalta lisäjännitystä tuo jäätymisriski, josta tuskin haluaa ottaa vastuuta.

 

[kytkijä]

Jahas, tuli muutettua okt taloon jossa Vallox digit 2 se iv-kone. Tätä ennen ollu tekemisissä vaik simppeleiden rivari iv koneiden kanssa.

Onko kenelläkään vinkkiä jostain perus säädöistä mistä kannattaisi lähteä liikkeelle tai ottaa huomioon? Varmaan kun ilmat kylmenee niin täytyy perehtyä tarkemmin.

Pari täsmällisempää kyssäriä;

Ilmastoitu pinta ala n. 145 neliötä. Mittaukset on aikanaan tehty 4 nopeudella (1-8) - minä olen nyt pitänyt 3 teholla. Pystyisikö huoletta pudottamaan kakkoselle jos asunnossa ok vain kaksi ihmistä? Ilmastoinnin nuohous/säätö pitää joka tapauksessa tilata, niin tulee sitten katsottua tarkemmin.

Tsekkasin asetusvalikot, ja edellisen asukkaan jäljiltä jälkilämmityksen tyyppi on jostain syystä sähkö - vaikka laitteessa on kattilalta vesikiertopatteri. Onko tämä oikea paikka muuttaa laitteen tyyppi ja voiko sen tehdä ihan huoletta?

Lisäksi peruspuhallusnopeus oli 1. Ilmeisesti tämä menee aina päälle esim sähkökatkon jälkeen ja on myös oletusasetus. Nostin sem kolmoselle. Tästä ei liene haittaa? Tuntuisi hölmöltä että sähkökatkon jälkeen iv kone menee liian pienelle teholle omia aikojaan.

Tsekkaa millaiset ilmamäärät tuolla 4 nopeudella toteutuu, nopeasti käyttöhjeen jostain arvotusta ilmamäärästä mutuilisin että sopi oleskelu minimi asetus olisi 4. Jos sillä toteutuu tilojen puolesta minimit. Eli silloin niinpäin että kaksihenkeä ei aiheuta lisätarvetta.

Sitten jos nuohous tarpeen ja se toteutetaan niin jos nuohoojat mittaamalla tarkistaa säädöt niin sopia etukäteen jos tarvetta optimointiin teidän käyttöön.

Vesipettaerin takia ei ilmeisesti niin tarvi säikkyillä sähkönhintaa, mutta kovilla pakkasilla voi silti haluta vähän tinkiäilmanvaihdossa säästömielessä.

Jos jälkilämmitysyksikkö on oikeasti vesi, niin kuullostaa oudolta on että valikossa olisi sähkö, aina toki arveluttaa muuttaa perusasetuksia jos ei hajua miksi on aseteltu miten on. Vesipatterin osalta lisäjännitystä tuo jäätymisriski, josta tuskin haluaa ottaa vastuuta.

Kiitti kommenteista.

Manuaalin mukaan 3. Teho riittää 140 neliöön ja 4. teho 175 neliöön asti. Meillä kun on tuo 145 neliötä niin pähkäilin et olisko se lähellä totuutta, vaihtaa 50l/s.


Siitä olen varma, että on vesipatteri. Putket tulee jäspin tehowatilta lähtevästä lattialämmityskierrosta ja kytkeytyy kennoon Valloxissa. Pitää koittaa selvittää ja varmistaa tuo. Sisuskaluiltaan taitaa olla juuri vastaava kuin tässä manuaalin kannessa

Edit. Mulla näyttäisi jälkikämmityksessä olevan tuo patteri, mutta tulopuolella on sähkövastus. Liekköhän tuo ihan validi konfiguraatio? - edit 2, vkl mallissa näkyy olevan etulämmitys sähköllä ja jälkilämmitys patterilla.

 

[pulatunnus]

Kiitti kommenteista.

Manuaalin mukaan 3. Teho riittää 140 neliöön ja 4. teho 175 neliöön asti. Meillä kun on tuo 145 neliötä niin pähkäilin et olisko se lähellä totuutta, vaihtaa 50l/s.

Puhaltimet tuskin on ilmamäärä ohjattu, siis ei säädä puhaltimia niin että tietty ilmamäärä toteutuisi. Eli veikkaan käyttöohjeen ilmamäärät olevan enemmän viitteellisiä mitä ehkä voi saavuttaa.
Jos löydät mittaus/säätö pöytäkirjan, eli sellaisen lapun missä on kirjattu venttiilien asennot, niistä mitatut ilmamäärät ja ynnätty kokonais ilmamäärät tuolla säätö asetuksella. Voi olla käyttöohjeen haarukassa, tai alle, tuskin yli.

Jos mittauspöytäkirjaa ei löydy, niin turvallisinta lähteä siitä että enintään käyttöhjeen haarukassa. Jonkun pdfn läysin niin joku suositus tavoite poistossa nelosella 50 litran ympärillä, kolmosella 40 litarin nurkilla, kakkosella kolmenkymmen.
Riippuu asunnosta, mutta 140 neliötä taitaa mennä tuonne 50 litran nurkille jo ihan neliöillä. ja mainitsitko että nelos asennolla on säädetty, niin sekin tukisi sitä ajatusta että nelos asento on se normaali käyttöasento. voi olla myös niukka.

Edit. Mulla näyttäisi jälkikämmityksessä olevan tuo patteri, mutta tulopuolella on sähkövastus. Liekköhän tuo ihan validi konfiguraatio? - edit 2, vkl mallissa näkyy olevan etulämmitys sähköllä ja jälkilämmitys patterilla.

Etulämmitys on turvallisempaa että on sähkö, jäätymisvaaran takia (*. ainoa haitta se että sitä tarvitaan lähinnä tiukemmilla pakkasilla, milloin sähkökin yleensä kalliimpaa ja lämmönvaihtimen kanssa voi olla ns sulatus tarpeita.

Eli jos siis se sähköpatteri on siinä suoraan raitisilma, ulko tulevan ilman puolelle, ennen lämmönvaihdinta, ja se vesipatteri on sen jälkeen, siinä kanavassa mistä menee huoneistoon (tuloilma kanavaan). Jos normaalivesikierto ennen lämmönvaihdinta, niin se pitäisi pitää aina turvallisesti plussalla, eli turhaan lämittää ulkoilmaa ennen lämmönvaihdinta, ja hanskata esim vesikierto ja sähkökatkot, ettei silloin jäädy.

Mutta sitten pitäisi arpoa miksi asetuksissa oli jälkilämmitys sähköllä, onko se tarkoituksella, vai ei. voi kuvitella tilanteet että ihan tarkoituksella, tai sitten väärin. ja tärkeintä kai se että toimii oikein, kesällä vähän vaikeampia, mutta kun viilenee niin laita länpöpyynti reilusti ja arvailla esim putkista että kiertääkö vesi. Toinen mikä pitäisi arpoa että miten toimii pakkasella, jos kone sammuksissa, kiertääko vesi.

Joissain koneissa voi olla ihan käsin pyöriteltävä termari, huone patterien tyylinen, jolloin koneen automatiikka ei sitä säädä. jos lisäksi ei ole kiertovesipumppu tai magneettiventtiiliä, niin aika varma. haitta lähinnä että asetus on ns kiinteä, vaatii koneen avaamista jos haluaa muuttaa.

 

[Glencairn]

Kohta 3v asuttu tässä talossa ja nyt vasta tuli mieleen hankkia tarpeeksi pitkät tikkaat ja kiivetä ulos tarkastamaan koneen tuloilmaritilä, aivan tukossahan se oli, eipä enää ihmetytä miksi kämpässä välillä noen ja rasvan käryä

 

[Boulder]

Kohta 3v asuttu tässä talossa ja nyt vasta tuli mieleen hankkia tarpeeksi pitkät tikkaat ja kiivetä ulos tarkastamaan koneen tuloilmaritilä, aivan tukossahan se oli, eipä enää ihmetytä miksi kämpässä välillä noen ja rasvan käryä

Jos siinä oli mitään hyttysverkon kaltaista niin toivottavasti otit sen pois samalla.

 

[Glencairn]

Jos siinä oli mitään hyttysverkon kaltaista niin toivottavasti otit sen pois samalla.

Oli metallinen hyttysverkko joka hajosi melkein tomuksi kosketuksesta, nyt saa olla ilman verkkoa

 

[pulatunnus]

Oli metallinen hyttysverkko joka hajosi melkein tomuksi kosketuksesta, nyt saa olla ilman verkkoa

Jossain vaiheessa suosittu tuollaisia, ne tosiaan vain haitaksi. kunhan jäi sen verran ritilää ettei linnut, oravat jne sinne mene.

 

[Lumimies]

Lto-koneen kanssa ei saa olla sitä hyttysverkkoa ulkoilmasäleikössä, näin on tietääkseni ollut aina.
Syynä juurikin tuo verkon tukkeutuminen ja vaikea puhdistus.

 

[puik]

Lto-koneen kanssa ei saa olla sitä hyttysverkkoa ulkoilmasäleikössä, näin on tietääkseni ollut aina.
Syynä juurikin tuo verkon tukkeutuminen ja vaikea puhdistus.

Jos säleikköön pääsee käsiksi ja sen joskus puhdistaa, kai tällainen olisi ok? Itseä nyppii, kun kesällä tulee aika kerros ötököitä jo kuukaudessa raitisilmasuodattimeen. Omalla kohdalla on ilmanottoputki maantasalla. Ratkaisuksi pistin hyttysverkkoa kierroksen putken ympärille. Verkon pinta-ala on lähellä karkeasuodattimen kokoa eikä ole kerännyt enempää ötököitä, mutta koneeseenasti niitä ei ole paljoa enää päätynyt.

 

[Sikatiiker]

Jos säleikköön pääsee käsiksi ja sen joskus puhdistaa, kai tällainen olisi ok? Itseä nyppii, kun kesällä tulee aika kerros ötököitä jo kuukaudessa raitisilmasuodattimeen. Omalla kohdalla on ilmanottoputki maantasalla. Ratkaisuksi pistin hyttysverkkoa kierroksen putken ympärille. Verkon pinta-ala on lähellä karkeasuodattimen kokoa eikä ole kerännyt enempää ötököitä, mutta koneeseenasti niitä ei ole paljoa enää päätynyt.

Mulla on raitisilma jossain about neljässä metrissä maasta ja silti tulee itikoita raitisilmasuodattimeen. Metsä vieressä joten olen vain tyytynyt tähän tilanteeseen kun muutenkin jos jonkinlaista öttiäistä vilistää joka puolella. Vaihdan mieluusti suodattimia useamman kerran vuodessa sillä vähän alle 50€ setillä ja tykkään ajatella että pysyy sisäilma "puhtaampana". Eikö tuollainen verkko huurru umpeen talvella?