Hedman Partnersilta kiristyskirje

[Tonnin Seteli]

Mitenkää nyt oikee mihinkää liittymättä, mut mitäköhä toi kärsimys nyt meinaa tossa?

Ylipäänsä koko virkkeen sisältö on aika hähmäinen. Kun TO-trolli vetoaa tuollaiseen, on siinä vahva trollauksen maku. Warettaminen ei äkkiseltään kuulosta sen tyyppiseltä tekijänoikeuden loukkauksesta joka olisi erityisen tahallista tai tuottamuksellista, eikä myöskään aiheuta ihmeempää kärsimystä tai muuta haittaa.

 

[emagdnim]

Ylipäänsä koko virkkeen sisältö on aika hähmäinen. Kun TO-trolli vetoaa tuollaiseen, on siinä vahva trollauksen maku. Warettaminen ei äkkiseltään kuulosta sen tyyppiseltä tekijänoikeuden loukkauksesta joka olisi erityisen tahallista tai tuottamuksellista, eikä myöskään aiheuta ihmeempää kärsimystä tai muuta haittaa.

Joo, loppupeleissä vaa "kavereille kopsaamista", mut isommassa mittakaavassa. Ellei sit ole iha julkisesta paikasta kyse, kuten piraattipoukama jolloin on kyl selkeesti yleisölle jakamista.

e: transmissionissa saa ainaki laitettua jako-nopeuden nollaan eikä jaa bittiäkää kellekkää. e2: No ehkä sen verra jakaa bittejä, että kertoo muille clienteille, että mitä tarttee. Aineistoa ei jaa.

 

[Tonnin Seteli]

Joo, loppupeleissä vaa "kavereille kopsaamista", mut isommassa mittakaavassa. Ellei sit ole iha julkisesta paikasta kyse, kuten piraattipoukama jolloin on kyl selkeesti yleisölle jakamista.

Ajattelin että sellaista mainittavan tahallista voisi olla vaikkapa wareskeneen osallistuminen ja jonkun pelin paketoituna jakeluun laittaminen, siis kopiosuojaukset kräkättynä jne. Ei se, jos lataa jonkun torrentin ja tulee siinä sivussa pari bittiä myös jakaneeksi.

Se kärsimyksen aiheuttaminen taas jää vähän mysteeriksi. Ehkä jos levittää Tauskin musiikkia?

 

[mlackke]

Jos teosta käytetään tahallisesti tai tuottamuksesta, hyvityksen lisäksi on suoritettava korvaus kaikesta muustakin menetyksestä, myös kärsimyksestä ja muusta haitasta.

öö, siis teosta käytetään mihin? Miten edes voidaan todistaa/näyttää toteen mihin esim ladattua elokuvaa netistä on käytetty? Ellei muuten todeta niin vain omaan käyttöön jolloin mitään menetystä,kärsimystä(hah), tai muuttaa haittaa ole.

 

[CaseAce]

öö, siis teosta käytetään mihin? Miten edes voidaan todistaa/näyttää toteen mihin esim ladattua elokuvaa netistä on käytetty? Ellei muuten todeta niin vain omaan käyttöön jolloin mitään menetystä,kärsimystä(hah), tai muuttaa haittaa ole.

Nä tämä on hyvä kysymys. Pitäisi tietää mitä käyttäminen tuossa tapauksessa tarkoittaa. Onko pienen osan jakaminen tuotteen käyttämistä? Logithan pyrkivät osoittamaan vain pienen osan jakamisen, ei sitä että olisi edes koko leffa ladattuna.

Tuottamuksellisuus varmaan täyttyy siinä, että olisi pitänyt tietää että teosta myös jaetaan ladattaessa?

 

[RageTech]

Lakihan on siittä perseestä että promillen sadasosan verran siittä poistetaan mitään mutta lisäyksiä/tiukennuksia/tarkennuksia tehdään. Vanhat lait vaan jää kummittelemaan joita kukaan ei oikeastaan osaa tulkita muutakun nopalla. Jos harmaalla alueella liikkuu kannattaa sitä VPN:ää käyttää.

 

[CaseAce]

Lakihan on siittä perseestä että promillen sadasosan verran siittä poistetaan mitään mutta lisäyksiä/tiukennuksia/tarkennuksia tehdään. Vanhat lait vaan jää kummittelemaan joita kukaan ei oikeastaan osaa tulkita muutakun nopalla. Jos harmaalla alueella liikkuu kannattaa sitä VPN:ää käyttää.

Eduskunta säätää lait ja tuomioistuimet niitä sitten tulkitsevat. Kansalaisen kannalta vähän haastavaa kun pitäisi tietää miten niitä on tulkittu, jotta tietäisi mitä se lakiteksti oikeasti tarkoittaa. Siksi se on vähän haastavaa vaan lueskella jostain finlexistä ja yrittää päätellä siitä jotain.

 

[axxu]

Mitenkää nyt oikee mihinkää liittymättä, mut mitäköhä toi kärsimys nyt meinaa tossa?

Tällainen opinnäytetyö tuli vastaan asiaa googletellessa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/174925/Suhonen_Elina_opinnayte.pdf

Siellä on mainittu näin:

Tekijänoikeuslaissa korvattavana vahinkolajina mainitaan myös kärsimys.Vahingonkorvauslain esitöiden mukaan kärsimyksellä tarkoitetaan henkilön henkistä kärsimystunnetta, joka aiheutuu häneen oikeudettomasti kohdistetun oikeudenloukkauksen seurauksena. Oikeuskirjallisuudessa on todettu, että kyse on nimenomaan tekijälle aiheutuneesta kärsimyksestä ja ainoastaan teoksen alkuperäiselle tekijälle voidaan siten tuomita korvausta kärsimyksestä.

Viitattu oikeuskirjallisuus on tämän opuksen vanhempi versio: Tekijänoikeus

Tuon perusteella näissä jutuissa ei ole mitään mahdollisuutta vedota kärsimykseen.

 

[emagdnim]

Tällainen opinnäytetyö tuli vastaan asiaa googletellessa: https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/174925/Suhonen_Elina_opinnayte.pdf

Siellä on mainittu näin:


Viitattu oikeuskirjallisuus on tämän opuksen vanhempi versio: Tekijänoikeus

Tuon perusteella näissä jutuissa ei ole mitään mahdollisuutta vedota kärsimykseen.

Ei tuokaa oikee avannut, että millä perusteilla pitäis kärsimyksestä korvata jotain. Vähä, ku kaupan myyjälle pitäis korvata kärsimyskorvauksia jollain perusteella, ku hänen tuotteitaan pöllittiin vai? e2: Ei kyl paras esimerkki, ku sekunnin pidempään mietti.

e: ja ei tosiaan itsellä ollutkaan aikomus näihin hedareihin viitata. Offtopikkia se oli, pisti vain mietittyttään toi laki.

 

[axxu]

Ei tuokaa oikee avannut, että millä perusteilla pitäis kärsimyksestä korvata jotain. Vähä, ku kaupan myyjälle pitäis korvata kärsimyskorvauksia jollain perusteella, ku hänen tuotteitaan pöllittiin vai? e2: Ei kyl paras esimerkki, ku sekunnin pidempään mietti.

e: ja ei tosiaan itsellä ollutkaan aikomus näihin hedareihin viitata. Offtopikkia se oli, pisti vain mietittyttään toi laki.

Tällaiseen ratkaisuun oli tuolla myös viitattu, antaa ainakin yhden esimerkin:

Myös hieman uudemmassa Helsingin hovioikeuden ratkaisussa S 13/1786 tuomittiin korvausta kärsimyksestä, kun kantaja ja vastaaja olivat luoneet yhteisteoksena kirjan, jonka vastaaja oli julkaissut ilman kantajan suostumusta ja nimeä.

 

[emagdnim]

Tällaiseen ratkaisuun oli tuolla myös viitattu, antaa ainakin yhden esimerkin:

Ok.. nyt ymmärrän. Ehkä. Jos mun nimeä ja elämää käytettäis ilman lupaa, vaikkapa nyt kirjan kirjoittamisessa ja vieläpä sillee, että ei missää hyvässä kuvassa, nii voisin siitä kärsimyskorvauksia hakea? Tossa oli varmaa kyseessä, että kirjoittaja/kustantaja kukalie päätti sit kuitenki kirjan painaa ilman lopullista suostumusta? Tarina kuitenki oli saatu vastaajalta varmaan eikä julkisista lähteistä.

Jostain taideteoksen käytöstä/jaosta tuskin kärsimyskorvauksia kovin helpolla saa väännettyä.

 

[lollie1]

Onhan tuo Finlexissä esillä.

Jos teosta käytetään tahallisesti tai tuottamuksesta, hyvityksen lisäksi on suoritettava korvaus kaikesta muustakin menetyksestä, myös kärsimyksestä ja muusta haitasta.

Kiitos tästä. Noissa sovintoehdotuskirjeissähän hedmannit mainitsevat että toimivat näiden elokuvayhtiöiden esim. warner ja scanbox toimeksiannosta. Kuitenkaan niissä ei lue että ovatko he itse hankkineet eli ostaneet lisenssin noihin tekijänoikeuksiin jos he ovat niin onhan jo tuokin sitten harhaanjohtavaa.
Eli ovat itse rahalla maksaen hakeutuneet alalle ja nyt pyytävät sitten valvontakorvauksia itsellensä. Onhan toi jo ihan törkeää.

 

[DonMC]

^ Suurin piirtein näin. Jossain (yleensä Saksassa) on joku pöytälaatikkofirma, joka ostaa itselleen "P2P-levitysoikeudet" jollekin tietylle teokselle. Sitten kyttäävät jos joku toinen levittää teosta P2P-verkoissa. IP-osoitteesta näkee missä maassa teko tapahtuu. Sen jälkeen pistävät paikallisen toimijan (HP) asialle karhuamaan korvauksia pöytälaatikkofirmalle. Paikallinen toimija tietty saa itselleen jonkun korvauksen tuosta.

Tuo "P2P-levitysoikeudet" on tässä se juttu. Elokuvayhtiöillä ja niiden normaaleilla jakelukanavilla (teatterilevitys, video, TV, streaming) ei yleensä ole tuon asian kanssa mitään tekemistä ja jos Hedari näin väittää, niin se on väärin. Kaikki on sen ulkomaalaisen pöytälaatikkofirman tekosia.

Tuo "P2P-levitysoikeudet" on pöytälaatikkofirman oma idea, eräänlainen porsaanreikä, jota elokuvayhtiöt eivät edes ole tulleet ajatelleksi ja jota toistaiseksi ovat halukkaita myymään ulkopuolisille. Jos elokuvayhtiöt heräisivät tähän, niin hommalle tulisi stoppi.

 

[Applessiini]

^ Suurin piirtein näin. Jossain (yleensä Saksassa) on joku pöytälaatikkofirma, joka ostaa itselleen "P2P-levitysoikeudet" jollekin tietylle teokselle. Sitten kyttäävät jos joku toinen levittää teosta P2P-verkoissa. IP-osoitteesta näkee missä maassa teko tapahtuu. Sen jälkeen pistävät paikallisen toimijan (HP) asialle karhuamaan korvauksia pöytälaatikkofirmalle. Paikallinen toimija tietty saa itselleen jonkun korvauksen tuosta.

Tuo "P2P-levitysoikeudet" on tässä se juttu. Elokuvayhtiöillä ja niiden normaaleilla jakelukanavilla (teatterilevitys, video, TV, streaming) ei yleensä ole tuon asian kanssa mitään tekemistä ja jos Hedari näin väittää, niin se on väärin. Kaikki on sen ulkomaalaisen pöytälaatikkofirman tekosia.

Tuo "P2P-levitysoikeudet" on pöytälaatikkofirman oma idea, eräänlainen porsaanreikä, jota elokuvayhtiöt eivät edes ole tulleet ajatelleksi ja jota toistaiseksi ovat halukkaita myymään ulkopuolisille. Jos elokuvayhtiöt heräisivät tähän, niin hommalle tulisi stoppi.

Miten voi vaatia vahingonkorvausta jos yhtään elokuvaa ei ole jaettu p2p-verkossa maksua vastaan tuon pöytälaatikkofirman toimesta? Eikö vahingonkorvauksen pidä lain mukaan perustua oikeisiin tappioihin? Vai ymmärränkö jotenkin väärin?

 

[DonMC]

^ Samaa ihmettelen itsekin. Eivät voi vedota tulomenetyksiin, koska tulojahan (laillisia sellaisia) ei ole.
Noita kiristämällä saatuja tuloja en laske laillisiksi.

 

[LaDeX]

Miten voi vaatia vahingonkorvausta jos yhtään elokuvaa ei ole jaettu p2p-verkossa maksua vastaan tuon pöytälaatikkofirman toimesta? Eikö vahingonkorvauksen pidä lain mukaan perustua oikeisiin tappioihin? Vai ymmärränkö jotenkin väärin?

Tätähän tämä on. Nintendokin jatkuvasti vie raastupaan kaikki jotka kehtaa helpottaa ihmisten pääsyä nauttimaan sellaisista peleistä joita Nintendo itse ei ole enää vuosiin (tai vuosikymmeniin) levittänyt eli mitään rahaa ei Nintendolle näistä tule mutta pitää vain tehdä kiusaa.

 

[seppohovinhaamu]

Miten voi vaatia vahingonkorvausta jos yhtään elokuvaa ei ole jaettu p2p-verkossa maksua vastaan tuon pöytälaatikkofirman toimesta? Eikö vahingonkorvauksen pidä lain mukaan perustua oikeisiin tappioihin? Vai ymmärränkö jotenkin väärin?

Tekijänoikeuslain relevantissa kohdassa puhutaan hyvityksestä (ja tietyin edellytyksin korvaus muista menetyksistä, kuten kärsimyksestä ja muusta haitasta), ei vahingonkorvauksesta. Käsittääkseni - viisaammat valistakoot - varsinaiset hyvitykset ovat harvoissa markkinaoikeudessa läpi menneissä tapauksissa olleet kohtalaisen pieniä ja ihan perusteltavia. Mutta se suurempi ongelma on se, että markkinaoikeudessa voi joutua maksamaan vastapuolen oikeudenkäyntikulut, mikä on huomattavasti isompi kulu.

On ihan loogista, että hyvitystä voi saada vaikka teosta ei olisi tekijän toimesta jaettu missään, vertaa vaikka siihen että ottaisit valokuvan / säveltäisit musiikkia omaksi iloksesi sitä missään julkisesta jakamatta ja sitä jaettaisiin ilman lupaasi, vaikket ole luopunut tekijänoikeudesta tai antanut teokselle CC-BY lisenssiä tai vastaavaa. Tekijänoikeuden haltijalla on oikeus määritellä, miten jakaa tai on jakamatta teostaan.

E: tarkennusta.

 

[lollie1]

Tämä asia ei taida noissa markkinaoikeuden oikeudenkäynneissä toteutua ja tällä perusteella myös nuo kiristyskirjeet voisi kieltää.

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
Artiklan 2. kappaleessa säädetään syyttömyysolettamasta:

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
Artiklan 1. kappaleessa on vain pääkohdat seikoista, jotka oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu (laillinen ja riippumaton tuomioistuin, oikeudenkäytön julkisuus). Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisältö onkin jätetty ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön varaan. Kuitenkin artiklan 3. kappaleessa on säädetty vähimmäisoikeuksista, jotka rikoksesta syytetylle on taattava.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti – Wikipedia

 

[Centteri]

Tämä asia ei taida noissa markkinaoikeuden oikeudenkäynneissä toteutua ja tällä perusteella myös nuo kiristyskirjeet voisi kieltää.

Oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin
1. Jokaisella on oikeus kohtuullisen ajan kuluessa oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Päätös on annettava julkisesti, mutta lehdistöltä ja yleisöltä voidaan kieltää pääsy koko oikeudenkäyntiin tai osaan siitä demokraattisen yhteiskunnan moraalin, yleisen järjestyksen tai kansallisen turvallisuuden vuoksi nuorten henkilöiden etujen tai osapuolten yksityiselämän suojaamisen niin vaatiessa, tai siinä määrin kuin tuomioistuin harkitsee ehdottoman välttämättömäksi erityisolosuhteissa, joissa julkisuus loukkaisi oikeudenmukaisuutta.
Artiklan 2. kappaleessa säädetään syyttömyysolettamasta:

2. Jokaista rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä, kunnes hänen syyllisyytensä on laillisesti näytetty toteen.
Artiklan 1. kappaleessa on vain pääkohdat seikoista, jotka oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu (laillinen ja riippumaton tuomioistuin, oikeudenkäytön julkisuus). Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin sisältö onkin jätetty ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön varaan. Kuitenkin artiklan 3. kappaleessa on säädetty vähimmäisoikeuksista, jotka rikoksesta syytetylle on taattava.

3. Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
a) oikeus saada viipymättä yksityiskohtainen tieto häneen kohdistettujen syytteiden sisällöstä ja perusteista hänen ymmärtämällään kielellä;

b) oikeus saada riittävästi aikaa ja edellytykset valmistella puolustustaan;

c) oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos hän ei pysty itse maksamaan saamastaan oikeusavusta, hänen on saatava se korvauksetta oikeudenmukaisuuden niin vaatiessa;

d) oikeus kuulustella tai kuulustuttaa todistajia, jotka kutsutaan todistamaan häntä vastaan, ja saada hänen puolestaan esiintyvät todistajat kutsutuiksi ja kuulustelluiksi samoissa olosuhteissa kuin häntä vastaan todistamaan kutsutut todistajat;

e) oikeus saada maksutta tulkin apua, jos hän ei ymmärrä tai puhu tuomioistuimessa käytettyä kieltä.
Oikeudenmukainen oikeudenkäynti – Wikipedia

Muuten kyllä näin mutta näissä keisseissä ei ole kyse rikoksista ja Markkinaoikeus on leikkioikeus.

 

[Sallys]

Pois. Olikin jo yllä.