Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[Sonic Empire]

Koronapassin qr-koodi purkautuu kuin sipuli - Insinööri-lehti

Mustavalkoiset pisteet saadaan muokattua kerros kerrokselta ihmisen ymmärtämään muotoon.

insinoori-lehti.fi

Tuossahan se on kerrottu aika selkeästi. QR-koodi pitää sisällään tiedon rokotustilanteesta. Kerro toki, jos sinulla on muuta tietoa.

 

[ojisama]

Lasken digitalisaation hyödyiksi omatoimikirjastot, tulee hyödynnettyä ainakin kerran kahteen viikkoon.

 

[lizard]

QR-koodiin voi pistää ihan mitä tahansa sisältöä. tätä rajoittaa lähinnä:

• Käytettävästä merkistöstä riippuen maksimi payload koko on muutaman kilotavun luokkaa. Ja kovin isolla payloadilla itse koodi on myöskin hyvin kookas.
• Jos tarkoitus on lukea koodi olemassaolevalla lukijalla, esimerkiksi puhelimen normaali kameralla, niin uusia protokollia ei oikein voi keksiä. Tuollaisiin tilanteisiin tarvitaan erillinen lukijasovellus. Vaikkapa tuossa koronatodistuksessa tuo "hc1" kertoo mitä sisältöä loppuosa on. Tuntemattomista sisällöistä saat vaihtelevan virheilmoituksen että sisältöä ei ymmärretty. Tosin vaikka tuo koronatodistus lukeutuu ainakin iPhonen normi kameralla ihan oikein ja näyttää samat tiedot kuin oletetaan.

 

[mustajoki]

Nordea haluaisi nyt sitten että siirryttäisiin mobiilivarmenteisiin.

Nordea ehdottaa rajua muutosta pankkitunnusten käyttämiseen

Verkkohyökkäyksistä kärsinyt pankki ehdottaa rajua muutosta suomalaisten arkirutiineihin.

www.is.fi

Ihmettelen tosin hieman, ettei sitä henkilökortin kansalaisvarmennetta mainita edes sivulauseessa vaihtoehtona. Se 53 € hinta per 5 vuotta on kuitenkin alle puolet esim Elisan mobiilivarmenteen kustannuksesta samalle ajalle.

 

[Kautium]

Nordea haluaisi nyt sitten että siirryttäisiin mobiilivarmenteisiin.

Nordea ehdottaa rajua muutosta pankkitunnusten käyttämiseen

Verkkohyökkäyksistä kärsinyt pankki ehdottaa rajua muutosta suomalaisten arkirutiineihin.

www.is.fi

Ihmettelen tosin hieman, ettei sitä henkilökortin kansalaisvarmennetta mainita edes sivulauseessa vaihtoehtona. Se 53 € hinta per 5 vuotta on kuitenkin alle puolet esim Elisan mobiilivarmenteen kustannuksesta samalle ajalle.

Se vaatii erillisen lukijan ja lisäksi sen käyttöönotto (ja kahden pin-koodin kanssa käyttäminen) on tavan tallaajalle sen verran kömpelö prosessi, että ei ihmekään kun sitä ei kehdata ehdottaa laajemmin.

 

[ravallo]

Tuli fiilis, että käyn nostamassa fyffet patjan alle talteen.
Eikö yks maailman suurimmista pankkiryöstöistä nojannu juuri noihin eräajoihin ja epäonnistu ihan pelkällä tuurilla kun yhden vastaanottajan tilissä oli yhden kirjaimen kirjoitusvirhe?

Tavallaan mä en oikeastaan pidä noita ison skaalan hakkerointeja isoimpana uhkana, ehkä juuri siksi että niitä järjestelmiä on niin hitosti jo yksittäisen pankin sisällä, ja siten siellä on ihan saakelisti kohtia missä niitä koitetaan täsmäyttää keskenään jotta siellä pysyy summat ojennuksessa. Siten jos jonnekin yhteen järjestelmään pystyisikin syöttelemään omiaan (kuten tuossa esimerkkijutussakin kävi) niin on iso sauma että se narahtaa jossain kohtaa johonkin tarkastukseen, ja sitten koko homma vedetään seis. Ja melkeinpä aina se vaatii aika syvällistä tuntemusta niistä pankin järjestelmistä, joka on jo lähtökohtaisesti aika short-supply -kamaa, ja siten se potentiaalisten syyllisten lista on melko lyhyt.

Ehkä suurempi pay-off on koittaa kusettaa isoa määrää yksittäisiä ihmisiä sössimään itse juttunsa pankkitunnareillaan.

Eikä se rahojen katoaminen sinänsä ole se isoin riski, vaan se että nuo järjestelmät ajetaan johonkin epäsynkkaan ihan jonkun virheen takia, ja siksi jutut jää seisomaan, kun koitetaan selvittää että miksi yhdessä järjestelmässä näyttää että jollain välitystilillä on 83,25€ enemmän tai vähemmän kuin toisella, vaikka pitäisi olla saman verran. Tavallaan aiheutetaan se DOS ihan itse.

 

[kurkimies]

Tässähän selitetään, mistä pankkien ongelmat johtuvat eli vanhasta ohjelmointikielestä/systeemeistä. Onkohan pankit ajatelleet, ettei tuollaisiin 80-luvun systeemiin saa osia enään

Tässäkö syy pankkiongelmiin? Tietojärjestelmät ovat 80-luvulla käyttöönotetun keskustietokoneen varassa

 

[hkultala]

Tässähän selitetään, mistä pankkien ongelmat johtuvat eli vanhasta ohjelmointikielestä/systeemeistä. Onkohan pankit ajatelleet, ettei tuollaisiin 80-luvun systeemiin saa osia enään

Tässäkö syy pankkiongelmiin? Tietojärjestelmät ovat 80-luvulla käyttöönotetun keskustietokoneen varassa

IBMltä saa kyllä vanhojen järjestelmien kanssa yhteensopivaa uutta mainframe-rautaa edelleen, mutta ongelma on se softa joka on kirjoitettu COBOLilla joka on todella typerä ohjelmointikieli jolla asioien kirjoittaminen on muutenkin hidasta ja jota juuri kukaan ei enää osaa, että muutosten/korjausten tekeminen siihen softaan on hankalaa ja kallista.

IBM Z - Wikipedia

en.wikipedia.org

COBOL - Wikipedia

en.wikipedia.org

 

[Frankie]

Nyt oli päivän Hesarissa digitalisaation huonosta puolesta malliesimerkki. Rapakon takana robotti-imurit kiusaavat perheen koiria ja huutelevat asukkaille rasistisia kommentteja. IoT-tietoturva+++

 

[ravallo]

IBMltä saa kyllä vanhojen järjestelmien kanssa yhteensopivaa uutta mainframe-rautaa edelleen, mutta ongelma on se softa joka on kirjoitettu COBOLilla joka on todella typerä ohjelmointikieli jolla asioien kirjoittaminen on muutenkin hidasta ja jota juuri kukaan ei enää osaa, että muutosten/korjausten tekeminen siihen softaan on hankalaa ja kallista.

Mun kokemuksen mukaan toi Cobol ei ole se suurin ongelma vaan se arkaainen yleisarkkitehtuuri, ja se että koitetaan tehdä nykyaikaisia reaaliaikaisia ja eventtipohjaisia järjestelmiä tiukkaan ajastettuihin eräajoihin pohjaavien taustajärjestelmien päälle, kirjoittelin tästä pidemmän pätkän väärään ketjuun.

Cobolissa itsessään on hyviäkin puolia pankki / taloushallinto / laskentatoimen järjestelmissä, joissa yleensä ne suurimmat ongelmat eivät ole sellaisia että niissä olisi suuresti apua jostain fiineistä koodipatterneista tai rakenteista, vaan se että kokonaisuudesta tulee niin hankalasti ymmärrettävä, ettei syy-seuraussuhteet pysy räpylässä. Cobolissa on se hyvä puoli, että se on oikeasti helppolukuista, ja tietty kankeus ja vanhanaikaisuus rakenteissa ei myöskään rohkaise ylimääräiseen kikkailuun. Ainakin ne pankin Cobol-sorsat joista yritin itse änkätä että mitähän mikäkin palikka oikeasti tekee olivat paljon selkeämpiä ja yksiselitteisempiä kuin ko. palikoista olemassa olleet dokumentaatiot.

Kehittäminen Cobolilla on sitten nykyaikaisesta näkökulmasta aika karseaa. Asiaa vielä pahentaa se, että mainframeilla "testiympäristöjen" (mitähän ne oikeasti siellä puolella olikaan, namespaceja tms?) pystyttäminen ei ole helppoa eikä halpaa, ja useimmiten niitä on vähän jos ollenkaan. Sitten testaillaan joillain feikkiasiakkailla ja feikkitileillä tuotantoympäristössä

Mutta eihän tuolla tietenkään juuri Cobolilla mitään kehitetäkään, vaan koitetaan tehdä uusia softakerroksia niiden legacysoftien päälle.

 

[pulatunnus]

QR-koodiin voi pistää ihan mitä tahansa sisältöä. tätä rajoittaa lähinnä:

• Käytettävästä merkistöstä riippuen maksimi payload koko on muutaman kilotavun luokkaa. Ja kovin isolla payloadilla itse koodi on myöskin hyvin kookas.
• Jos tarkoitus on lukea koodi olemassaolevalla lukijalla, esimerkiksi puhelimen normaali kameralla, niin uusia protokollia ei oikein voi keksiä. Tuollaisiin tilanteisiin tarvitaan erillinen lukijasovellus. Vaikkapa tuossa koronatodistuksessa tuo "hc1" kertoo mitä sisältöä loppuosa on. Tuntemattomista sisällöistä saat vaihtelevan virheilmoituksen että sisältöä ei ymmärretty. Tosin vaikka tuo koronatodistus lukeutuu ainakin iPhonen normi kameralla ihan oikein ja näyttää samat tiedot kuin oletetaan.

En varma mitä tarkoitat uusilla protokollilla tässä yhteydessä.
Jos ja kun itse QR koodi on vuosien saatossa kehittynyt, niin lukija , siitä voinut seurata se että lukija tarvinnut päivitystä. Nyky puhelimien kameroissa vuosikausia riittäneet paukut, enemmän kyse siitä kameran kyvyistä huonoissa oloissa kaukaa/läheltä.
Puhelimien kamera softissa tuki QR koodiin vuosien saatossa lisääntynyt, ei ole itsestään selvä että joka softa tukee, ja tuki voidaan tuoda päivityksessä.

Jos prokollilla viittaa sitä kaikkea mihin QR koodia hyödynnetty, niin osa on ihan vakiintunutta ja osa QR lukija softista osaa parsia sisällön (*, tai jos kyse URL niin toimia suoraan sen mukaan, monet QR sovellutukset ovat enemmän tai vähemmän suljettuja, itse sisältö sellaisenaan ei ole ihmisen luettavaa.

(*
URL ja muissakin tapauksissa ehkä ehdottaa sovellusta mille välittää sisältö.
Osa lukijoista vain näyttää sisällön.

Se vaatii erillisen lukijan ja lisäksi sen käyttöönotto (ja kahden pin-koodin kanssa käyttäminen) on tavan tallaajalle sen verran kömpelö prosessi, että ei ihmekään kun sitä ei kehdata ehdottaa laajemmin.

Suurin hidaste henkilökortin varmenteen yleistymiselle oli sen ns tuotteistaminen ja se ettei esim pankit ottaneet sitä käyttöön (OP ryhmä taisi osittain). ja pankit hallitsi tunnisttautumis mariikointa.

Kiinteissä työpitsteissä (PC pöytäkone) lukia ei ongelma josa olisi lähtenyt lentoon, läppärilauussakin olisi kulkenut. Mutta käyttöön otto taitaa edelleen hankalaa, se pitäisi olla sellainen että Windows, Mac mailmassa lukia kiinni ja menoksi. Mitä se ei ollut.

Mobiilissa, puhelin puolella sama, taitaa tänäpäivänäkin olle vain allekirjoitus tuki ja sekin työlästä (en tarkistannut onko asiat kihittyneet) Lukijahan on miljoonissa luureissa (NFC). Yksikään pankki ei taida moobilissa tukea henkilökorttia.

Mutta alkaako tämäkin liipata jotain muuta ketjua, muistelen että henkkarista on oma ketju, mutta ei heti osumaa.

Esimerkki siitä että hyväkään ajatus ei nouse lentoon jos käytettävyys ei ole hyvä. Huono voi menestyä, jos se on käytettävä ja tai saanut valta-aseman.

 

[lizard]

En varma mitä tarkoitat uusilla protokollilla tässä yhteydessä.
Jos ja kun itse QR koodi on vuosien saatossa kehittynyt, niin lukija , siitä voinut seurata se että lukija tarvinnut päivitystä. Nyky puhelimien kameroissa vuosikausia riittäneet paukut, enemmän kyse siitä kameran kyvyistä huonoissa oloissa kaukaa/läheltä.
Puhelimien kamera softissa tuki QR koodiin vuosien saatossa lisääntynyt, ei ole itsestään selvä että joka softa tukee, ja tuki voidaan tuoda päivityksessä.

Jos prokollilla viittaa sitä kaikkea mihin QR koodia hyödynnetty, niin osa on ihan vakiintunutta ja osa QR lukija softista osaa parsia sisällön (*, tai jos kyse URL niin toimia suoraan sen mukaan, monet QR sovellutukset ovat enemmän tai vähemmän suljettuja, itse sisältö sellaisenaan ei ole ihmisen luettavaa.

Niin, siis QR-koodi itsessään on pelkkää dataa. Lukijan pitää ymmärtää miten sitä on tarkoitus käyttää. Jos sisältö on https URI, niin lukija osaa avata sen selaimessa. Jos siinä on WIFI: niin osaa tarjota liittymistä verkkoon. Mutta jos siinä on jotain tuntematonta "hubbabubbaa", niin yleisellä lukijalla ei ole aavistustakaan, mitä kyseisellä payloadilla pitäisi tehdä. Eli jos haluat luoda kokonaan uuden käyttötapauksen QR-koodin datalle, niin tarvitaan custom ohjelma, joka osaa tulkata mitä tuolle hubbabubballe pitäisi tehdä.

 

[lxmo]

Nyt oli päivän Hesarissa digitalisaation huonosta puolesta malliesimerkki. Rapakon takana robotti-imurit kiusaavat perheen koiria ja huutelevat asukkaille rasistisia kommentteja. IoT-tietoturva+++

Tässä vielä linkki uutiseen: Teknologia | Robotti-imurit huudelleet rasistisia solvauksia Yhdysvalloissa – Valmistajan tuotteita myydään myös Suomessa

 

[3dfx]

Lasken digitalisaation hyödyiksi omatoimikirjastot, tulee hyödynnettyä ainakin kerran kahteen viikkoon.

Ehdottomasti tämä, kuten myös sähköisten kirjojen ja julkaisujen etsiminen vrt. pitäisi etsiä joku journaalin oikean vuosikerran volume ja sitä ja tätä. Nopeasti saa asian tarkastettua vaikka pdf kirjasta vaikkei sellaista haluaisi muutoin lukea.

 

[tjkoo]

Vaimo työskentelee yhdessä vaikeammista päiväkodeista. Ja on aivan naurettavaa ajatella että jotenkin rajoittamalla kännykän käyttöä, tms asiat muuttuisi.

Fakta on se että lapset löytävät ja etsivät kaltaisiaan, etenkin kouluiässä. Etenkin niitä keneltä on myös rajoitettu kaikkia asioita.

Jos ostat tytölle mopon ja sitä kiinnostaakin enemmän kaverit kellä ei ole, ja pojat ylipäätänsä, niillä on jo autot, niin.. Varmaan ihan ok.

 

[Sallys]

Vaimo työskentelee yhdessä vaikeammista päiväkodeista. Ja on aivan naurettavaa ajatella että jotenkin rajoittamalla kännykän käyttöä, tms asiat muuttuisi.

Fakta on se että lapset löytävät ja etsivät kaltaisiaan, etenkin kouluiässä. Etenkin niitä keneltä on myös rajoitettu kaikkia asioita.

Jos ostat tytölle mopon ja sitä kiinnostaakin enemmän kaverit kellä ei ole, ja pojat ylipäätänsä, niillä on jo autot, niin.. Varmaan ihan ok.

Eihän päiväkodissa lapsilla mitään kännyköitä ole tai pitäisi olla. Ei noin pienten lasten pidä käyttää kännyköitä. Jos joku lapsi on koukutettu puhelimeen vanhempien toimesta niin ehdottomasti kerätään pois.

 

[pulatunnus]

Niin, siis QR-koodi itsessään on pelkkää dataa. Lukijan pitää ymmärtää miten sitä on tarkoitus käyttää. Jos sisältö on https URI, niin lukija osaa avata sen selaimessa. Jos siinä on WIFI: niin osaa tarjota liittymistä verkkoon. Mutta jos siinä on jotain tuntematonta "hubbabubbaa", niin yleisellä lukijalla ei ole aavistustakaan, mitä kyseisellä payloadilla pitäisi tehdä. Eli jos haluat luoda kokonaan uuden käyttötapauksen QR-koodin datalle, niin tarvitaan custom ohjelma, joka osaa tulkata mitä tuolle hubbabubballe pitäisi tehdä.

Mobiilissa ja miksei PC puolellakkin kaupasta voidaan sitten hakea sopivia. Mutta jos tämä lähti pasissta/henkkareista niin niissä ei sinänsä ole mitään sellaista millä kaupasta hakea, ja joka tapauksessa sen datan käyttö on käyttäjä ja käyttötarkoitus kohtaista. Eli tavallaan lähdetään sieltä sovellus puolelta joka tukee QR koodin sisältöä sovelluksin omiin tarpeisiin sopivasti. Sama se on noissa pankki/lasku QR koodeissa, niin se tuki lähtee sieltä niitä hyödyntävästä sovelluksesta, tuetaan sitä sisältöä, eli itse lukijan ei tarvi tajuta mitään siitä siällön käyttämisestä.



Ehkä tämä sitten laveasti tulkiten on digitalisaatio hyviä puolia.

 

[Hyrava]

Eihän päiväkodissa lapsilla mitään kännyköitä ole tai pitäisi olla. Ei noin pienten lasten pidä käyttää kännyköitä. Jos joku lapsi on koukutettu puhelimeen vanhempien toimesta niin ehdottomasti kerätään pois.

Kyllä täällä Uudellamaalla ainakin vaikuttaa että vastasyntyneilläkin on jo kännykkä, varmaan kätilö antaa kersalle ensimmäisen kännykän käteen siinä syntymän hetkellä

Toki on hyvä että oppivat käyttämään tekniikkaa pienestä pitäen mutta noille pikkukersoille kyllä pitäisi opettaa koska noita laitteita on soveliasta käyttää sekä kuinka niitä käytetään häiritsemättä muita ihmisiä.

 

[mustajoki]

Se vaatii erillisen lukijan ja lisäksi sen käyttöönotto (ja kahden pin-koodin kanssa käyttäminen) on tavan tallaajalle sen verran kömpelö prosessi, että ei ihmekään kun sitä ei kehdata ehdottaa laajemmin.

Näin kai sitten. Erityisen työläältä tuo ei tosin tuntunut.

Itse siis päädyin tuohon kansalaisvarmenteeseen, kun mobiilivarmenteen mahdollisen kuukausimaksun lisäksi Moi Mobiili ei edes mobiilivarmenteita tue - haittaisi liittymien kilpailuttamista ellei luota niihin winbackkeihin.

 

[Walla]

Mobiilissa ja miksei PC puolellakkin kaupasta voidaan sitten hakea sopivia. Mutta jos tämä lähti pasissta/henkkareista niin niissä ei sinänsä ole mitään sellaista millä kaupasta hakea, ja joka tapauksessa sen datan käyttö on käyttäjä ja käyttötarkoitus kohtaista. Eli tavallaan lähdetään sieltä sovellus puolelta joka tukee QR koodin sisältöä sovelluksin omiin tarpeisiin sopivasti. Sama se on noissa pankki/lasku QR koodeissa, niin se tuki lähtee sieltä niitä hyödyntävästä sovelluksesta, tuetaan sitä sisältöä, eli itse lukijan ei tarvi tajuta mitään siitä siällön käyttämisestä.

Niin no keskustelu on vellonut siellä täällä, mutta kun jossain vaiheessa puhuttiin siitä kuinka 1D koodit hyviä kun ovat vanha keksintö, jota vanhatkin järjestelmät tukevat, niin se on sen lukijan tehtävä dekoodata se viivakoodi, eikä järjestelmälle ole mitään väliä mikä se viivakoodityyppi on lukiessa ollut. Toki jos se data muuttuu niin se haluttu tieto pitää ehkä osata parsia uudesta kohdasta, mutta se on stringin käsittelyä eikä enää liity viivakoodeihin mitenkään. Ja toki on lukijoita jotka osaa sen perus parsinnankin tehdä esim. tietystä positiosta.

 

[BGZ]

QR-koodi on kyllä kohtalaisen turha keksintö siviiliin. Itse en ainakaan ole kokenut yhtikäs mitään lisäarvoa semmoisista. Tulee mieleen lähinnä skannerz-lelut, joita omassa lapsuudessani mainostettiin. Ehkä jotkut tykkää sitten jatkaa skannailua tällä tavoin

 

[Paapaa]

QR-koodi on kyllä kohtalaisen turha keksintö siviiliin.

Erittäin hyvä keksintö siviilikäyttöön. Käytän lähes päivittäin QR-koodia kirjautumiseen/2FA-tunnistautumiseen sekä Nordean että Nordnetin kanssa. Kirjautuminen nopeaa ja helppoa ja turvallista. Ei tarvitse naputella koodeja.

Vielä kun korvaisivat leveät viivakoodit QR:llä satunnaisissa laskuissa. Helpompi lukea kännykällä.

 

[Kautium]

QR-koodi on kyllä kohtalaisen turha keksintö siviiliin. Itse en ainakaan ole kokenut yhtikäs mitään lisäarvoa semmoisista. Tulee mieleen lähinnä skannerz-lelut, joita omassa lapsuudessani mainostettiin. Ehkä jotkut tykkää sitten jatkaa skannailua tällä tavoin

En tiedä tykkäämisestä, mutta on niillä paljon kätevämpi liittää vaikka puhelimia yhteiseen Spotify-sessioon tai kirjautua puhelimen avulla TV:n sovelluksiin, kuin millään perinteisellä tavalla merkkijonoja typottaen.

 

[Timo 2]

Vielä kun korvaisivat leveät viivakoodit QR:llä satunnaisissa laskuissa. Helpompi lukea kännykällä

Molempi parempi. Viivakoodi yhteensopivuudem, yms vuoksi, mutta se QR koodi olisi helppo lisätä laskulle, jos vain laskutusohjelma siihen taipuisi.

 

[Paapaa]

Molempi parempi. Viivakoodi yhteensopivuudem, yms vuoksi, mutta se QR koodi olisi helppo lisätä laskulle, jos vain laskutusohjelma siihen taipuisi.

Joo toki just noin. Ja A4:lla on lääniä tarpeeksi kummallekin, eli ei jää tilanpuutteesta kiinni kuten ehkä jossain muissa käyttökohteissa.

 

[Vaateri]

QR-koodi on kyllä kohtalaisen turha keksintö siviiliin. Itse en ainakaan ole kokenut yhtikäs mitään lisäarvoa semmoisista. Tulee mieleen lähinnä skannerz-lelut, joita omassa lapsuudessani mainostettiin. Ehkä jotkut tykkää sitten jatkaa skannailua tällä tavoin

Eivät ole tainneet Suomessa ottaa tuulta alleen siinä käytössä, mutta maailmalla QR-koodin avulla avautuu ravintolan menu puhelimeen hetkessä terassipöytään istuuduttua. On kyllä kaikkien kannalta erinomaisen tehokas ratkaisu.

 

[Hyrava]

Molempi parempi. Viivakoodi yhteensopivuudem, yms vuoksi, mutta se QR koodi olisi helppo lisätä laskulle, jos vain laskutusohjelma siihen taipuisi.

Nimenomaan, tavallinen viivakoodi kun toimii noilla perinteisillä viivakoodinlukijoilla mutta QR-koodit eivät niillä toimi, joten tuo QR ei voisi olla ainoa vaihtoehto laskuissa. Toki toisena vaihtoehtona itselläni olisi päivittää viivakoodinlukija QR-koodeja (ja muita 2D-koodeja) lukevaan malliin.

 

[Hyrava]

Eivät ole tainneet Suomessa ottaa tuulta alleen siinä käytössä, mutta maailmalla QR-koodin avulla avautuu ravintolan menu puhelimeen hetkessä terassipöytään istuuduttua. On kyllä kaikkien kannalta erinomaisen tehokas ratkaisu.

Itse en kyllä yhtään tykkää mitään ruokalistoja selailla ravintolassa kännykän ruudulta kun muutenkin yritän ravintoloissa pitää kännykän taskussa. Monessa muussa hommassa nuo QR-koodit (ja muutkin viivakoodit) kyllä helpottavat elämää.

 

[samsungaaja]

Koronapassin jälkeen (ei kyllä ennenkään sitä) ole paljoa kiinnostanut qr-skannailut, olkoon miten "kätevä" kikkare vain.. Olihan se näppärä väline syrjintään, sitä ei käy kieltäminen.

 

[Timo 2]

Koronapassin jälkeen (ei kyllä ennenkään sitä) ole paljoa kiinnostanut qr-skannailut, olkoon miten "kätevä" kikkare vain.. Olihan se näppärä väline syrjintään, sitä ei käy kieltäminen.

Vasara on hyvä työkalu rakentamisessa, mutta sillä saa myös iskettyä toisen kalloon reiän.

 

[pulatunnus]

Niin no keskustelu on vellonut siellä täällä, mutta kun jossain vaiheessa puhuttiin siitä kuinka 1D koodit hyviä kun ovat vanha keksintö, jota vanhatkin järjestelmät tukevat, niin se on sen lukijan tehtävä dekoodata se viivakoodi, eikä järjestelmälle ole mitään väliä mikä se viivakoodityyppi on lukiessa ollut. Toki jos se data muuttuu niin se haluttu tieto pitää ehkä osata parsia uudesta kohdasta, mutta se on stringin käsittelyä eikä enää liity viivakoodeihin mitenkään. Ja toki on lukijoita jotka osaa sen perus parsinnankin tehdä esim. tietystä positiosta.

Viivakodii tarvii myös sen sovelluksen joka sen datan parsii/käyttää ja itse viivakoodi ei sitä kerro mitä dataa siinä on, no ehkä EAN koodi.
Viivakoodeja itsessään on sen kymmenen sorttia, ja ne usein tarvii sen lukijan parametrointia, ja usein vain tuettuna numerot, ja muiden merkkien osalta mennään nopeasti aika epävarmalle/suppealle pohjalle. Toki 2D koodejakin on monia, mutta QR koodi on valta-asemassa jos sisältö tarkoitettu kuplan ulkopuolelle.

QR koodin vahvuus myös siinä että se sellaisenaan voi pitää sisällään itsessään tiedon ja/tai URLin millä missä voidaan tarjota tietoa mitä ei itse koodia printatessa ole tiedetty. eli tavallaan tietoa voidaan päivittää jälkikäteen.

Erittäin hyvä keksintö siviilikäyttöön. Käytän lähes päivittäin QR-koodia kirjautumiseen/2FA-tunnistautumiseen sekä Nordean että Nordnetin kanssa. Kirjautuminen nopeaa ja helppoa ja turvallista. Ei tarvitse naputella koodeja.

Vielä kun korvaisivat leveät viivakoodit QR:llä satunnaisissa laskuissa. Helpompi lukea kännykällä.

Molempi parempi. Viivakoodi yhteensopivuudem, yms vuoksi, mutta se QR koodi olisi helppo lisätä laskulle, jos vain laskutusohjelma siihen taipuisi.

QR laskukoodit tuli SEPA maksujen myötä, olisko vajaa 10 vuotta Suomessa ollut. Toki silloin ja taidetaan vielä nykyäänkin myydä laskujen lukua varten edelleen viivakoodin lukijoita jotka ei tue QR koodeja. Esimerkki siitä että QR koodien tulosta tiedotettiin hyvissä ajoin niin ei näytä edes 10v siirtymäaika riittävän.

Viivakoodi , kuten joku taisi mainita, on teknisesti huono, eikä vähiten sen leveyden takia. ja sisällötään rajoittunut, ja itse datakaan ei ole oikein ihmisen luettava, siis työläs parsia se sisältä. ja sisällöltään, eikä siis tue kansallisia viitteeitä.
QR tukee RFviitteitä, perinteisiä kotimaisia viitteitä, vapaata viestiä, saajan nimeä, BIC koodi, IBAN, valuutta, summa, eräpäivä, muutakin, eli käytännössä kaikki tarpeellinen tieto. No voisi siinä olla enemmänkin(*, mutta noilla jo pääsee aika pitkälle. Ja lukeminenkin onnistuu paljon sujuvammin kuin sen viivakoodin luku. Ja periaatteessa joku puhelimen QR koodin lukija voisi tunnistaa sen pankki QR koodiiksi.

Käytetty merkistö on myös koodissa, suositus toki utf-8

En uskalla sanoa miten pankien käyttöliittymät tukee virtuaali QR koodeja, mobiili sovelluksella jos maksaa niin ei tarvisi kikkailla jollain email PDF laskun QRkoodin kuvalla joka ajaa QR lukijan kautta, vaan ihan copy/paste
(*
Rajoituksia mm se että vain yksi saajan tilinumero, nykyään ei niin väliä kun tilisiirrot on nopeita.

Eivät ole tainneet Suomessa ottaa tuulta alleen siinä käytössä, mutta maailmalla QR-koodin avulla avautuu ravintolan menu puhelimeen hetkessä terassipöytään istuuduttua. On kyllä kaikkien kannalta erinomaisen tehokas ratkaisu.

No vähän nihkeesi lähti alkuun, mutta kyllä QR koodia löytyy moneen lähtöön, URL linkkejä vähän joka juttuun, missä on ilman muuta näppärä. Tykkää, arvostele, anna palautetta, lisätietoja, ja olihan se tuskallinen mobilepay.

Kannata kuitenkin NFC tagia + sen päällä QR koodi. NFC ehkä mitä on vuosia jossain tuotu ja siinä omat vahvuutensa, mutta alku olisi vähän sitä että ihmiset ei olleet siihen tottuneet ja olivat sen kytkenee pois, jos ei muusta syystä niin suositus ei RFID suojatut kortti kotelot puhelinkuorissa, ja eri puhelinmallin vähän vailinan tuki.

Mutta mainittu ravintolan menu, niin jotta ollaan otsikon ytimessä niin tärkeää se että sähköinen on tukemassa sitä perinteistä paperista, ei sen korvaaja.

 

[love_doctor]

Eivät ole tainneet Suomessa ottaa tuulta alleen siinä käytössä, mutta maailmalla QR-koodin avulla avautuu ravintolan menu puhelimeen hetkessä terassipöytään istuuduttua. On kyllä kaikkien kannalta erinomaisen tehokas ratkaisu.

Tehokas joo, mutta jos haluat kysyä ruuista jotain vaikka allergiatapauksissa tai tulisuudesta yms., niin kappas vaan, kyseisissä ravintoloissa ei ole allokoitu henkilökuntaa lainkaan siihen. Joskus kun aloitin työelämässä, ravintolakulttuuri oli aika erilaista kun ylipäänsä digimaksaminen oli alkeellista ja illanvietossa koottiin porukassa käteisestä pottia tarjoilijalle, kun lasku oli tietysti yhdistetty koko seurueelle. Oli siinäkin ongelmansa, mutta nykyään yksi syy, miksi ei huvita edes mennä johonkin ravintolaan viettämään aikaa esim. romanttisen illalisen muodossa on tuo digitalisaation steriloima kulttuuri. Toki niitä perinteisempiäkin paikkoja vielä on.

 

[Paapaa]

Tehokas joo, mutta jos haluat kysyä ruuista jotain vaikka allergiatapauksissa tai tulisuudesta yms., niin kappas vaan, kyseisissä ravintoloissa ei ole allokoitu henkilökuntaa lainkaan siihen. Joskus kun aloitin työelämässä, ravintolakulttuuri oli aika erilaista kun ylipäänsä digimaksaminen oli alkeellista ja illanvietossa koottiin porukassa käteisestä pottia tarjoilijalle, kun lasku oli tietysti yhdistetty koko seurueelle. Oli siinäkin ongelmansa, mutta nykyään yksi syy, miksi ei huvita edes mennä johonkin ravintolaan viettämään aikaa esim. romanttisen illalisen muodossa on tuo digitalisaation steriloima kulttuuri. Toki niitä perinteisempiäkin paikkoja vielä on.

Sanoisin, että on kyllä äärimmäisen harvinaisia ravintolat, joissa ei saa palvelua ja joissa katsotaan menu kännykästä QR-koodin lukemisen jälkeen. Käyn suht usein ruokaravintoloissa, eikä tuollaista ole kyllä tullut koskaan eteen Helsingissä. Ulkomailla UK:ssa taisi kerran osua kohdalle tuollainen, mutta eivät kyllä yleisiä. Siellökin kyllä oli tarjolija jota sai jututtaa. Saa hakemalla hakea, että tuollaiseen päätyy.

 

[Hyrava]

Sanoisin, että on kyllä äärimmäisen harvinaisia ravintolat, joissa ei saa palvelua ja joissa katsotaan menu kännykästä QR-koodin lukemisen jälkeen. Käyn suht usein ruokaravintoloissa, eikä tuollaista ole kyllä tullut koskaan eteen Helsingissä. Ulkomailla UK:ssa taisi kerran osua kohdalle tuollainen, mutta eivät kyllä yleisiä. Siellökin kyllä oli tarjolija jota sai jututtaa. Saa hakemalla hakea, että tuollaiseen päätyy.

Noita pelkkään QR-koodi-ruokalistaan nojaavia ravintoloita taitaa Suomessa olla ehkä kourallinen mutta sellaisia joissa on QR-koodilla ruokalista mutta paperisetkin löytyy on enemmänkin. Itselle on ainakin ihan ok jos lista on saatavilla QR-koodillakin, kunhan se on paperisenakin saatavilla. Itse ainakin pidän paljon enemmän A4-kokoiselta paperilta listan lukemisesta kuin muutaman tuuman kännykän näytöltä tihrustamisesta.

 

[Heikki_H]

Sanoisin, että on kyllä äärimmäisen harvinaisia ravintolat, joissa ei saa palvelua ja joissa katsotaan menu kännykästä QR-koodin lukemisen jälkeen. Käyn suht usein ruokaravintoloissa, eikä tuollaista ole kyllä tullut koskaan eteen Helsingissä. Ulkomailla UK:ssa taisi kerran osua kohdalle tuollainen, mutta eivät kyllä yleisiä. Siellökin kyllä oli tarjolija jota sai jututtaa. Saa hakemalla hakea, että tuollaiseen päätyy.

Just näin. Tuo siirtää vaan menun paperilta puhelimen näytölle, mutta ei ne muuta palvelua poista.
Ja aika helvetin monessa paikassa se menu QR-koodin takanakin on optio, ei ainut vaihtoehto.

 

[Vaateri]

Sanoisin, että on kyllä äärimmäisen harvinaisia ravintolat, joissa ei saa palvelua ja joissa katsotaan menu kännykästä QR-koodin lukemisen jälkeen. Käyn suht usein ruokaravintoloissa, eikä tuollaista ole kyllä tullut koskaan eteen Helsingissä. Ulkomailla UK:ssa taisi kerran osua kohdalle tuollainen, mutta eivät kyllä yleisiä. Siellökin kyllä oli tarjolija jota sai jututtaa. Saa hakemalla hakea, että tuollaiseen päätyy.

Niin siis noihan on käytössä nimenomaan terasseilla varsinkin Etelä-Euroopassa niiden ulkoilmassa hapantuneiden kosteusvaurioisten läpysköiden sijaan. Esimerkiksi eteläisessä Espanjassa kaikkialla. Ja tietenkin saman menun saa pyytämälläkin tai löytää ilman qr-koodia paikan sivuilta. Mutta vähentää tarvetta raijata menut pöytiin ja pois paikkaa avattaessa/suljettaessa tai pyytää sitä tarjoilijalta mikäli paikassa ei niitä ole pöydissä.

Ja mitä tulee allergeeneihin, niin tietenkin menuissa on perusmerkinnät.

Noista seuraava askel on sitten erilliset sovellukset, joihin olen törmännyt ainakin Prahassa, joiden avulla voi ruoat tilata ja laskun maksaa.

 

[love_doctor]

Sanoisin, että on kyllä äärimmäisen harvinaisia ravintolat, joissa ei saa palvelua ja joissa katsotaan menu kännykästä QR-koodin lukemisen jälkeen. Käyn suht usein ruokaravintoloissa, eikä tuollaista ole kyllä tullut koskaan eteen Helsingissä. Ulkomailla UK:ssa taisi kerran osua kohdalle tuollainen, mutta eivät kyllä yleisiä. Siellökin kyllä oli tarjolija jota sai jututtaa. Saa hakemalla hakea, että tuollaiseen päätyy.

Joo ulkomaista tarkoitin. En ole Suomessa paljon törmännyt vielä. Tosiaan tuolla ulkomailla vietin vähän pidempään aikaa ja lähistöllä ei paljon muita ei ollut kuin näitä qr-koodipaikkoja. Tuohon vielä liittyi se, että kun sillä koodilla voi avata tilaussivun, trollaamisen välttämiseksi ne koodit vaihtuivat joka päivä ja pöydälle oli tulostettu usean päivän qr-koodit - oli sellaisessa päivyrin tapaisessa värkissä rei'itettynä lappuina.

 

[Antw]

Jokohan tämä QR-keskustelu olisi taputeltu?

 

[pulatunnus]

Just näin. Tuo siirtää vaan menun paperilta puhelimen näytölle, mutta ei ne muuta palvelua poista.
Ja aika helvetin monessa paikassa se menu QR-koodin takanakin on optio, ei ainut vaihtoehto.

Samaa mieltä.
Keskustellut (ravintola, menu) palvelut on niitä digitalisaation etuja, lisäävät ns saavutettavuutta.

Voi nimenomaan olla ajantasaiset tiedot allegerkiajutuista, raaka-aineiden alkuperästä jne.
Ja sitten se saavutettavuus, kaikilla ei ole näky yhtä hyvä, joten digitaalinen versio voi helpottaa lukemista, tai tarjota sisällön muilla aisteilla, esim äänellä. Ja iso etuhan on kääntäjät ja ns vieraiden tuotteiden kohdalla helpompi etsiä lisätietoa. ja helppo sitten tallentaa ns muistijälki kokemuksesta joka sisältää tiedot siitä mitä syönyt ja mitä maksanut.

Palvelu ravintolassa jos ollaan itselle vahvalla kielialueella niin en missään nimessä tarkoita että digitalisaatio korvaisi perinteisen palvelun, esim allergiat, tarjoilian kanssa käydä ne läpi, joka tarpeen vaatiessa keskustelee keittiön kanssa vaihtoehdoista ja suosituksista.

Edit:
Se miten asiakas löytää ne digitaaliset palvelut, niin se toki tärkeää, ja Suomessa kärjessä on Google, eli se pitää olla kunnossa, erilaiset tagit paikanpäällä (NFC, Majakat jne) varmistaa, alentaa kynnystä. karttapalvelut, jne. Ja mielestäni pitäisi toimia ihan selaimella, ilman rekisteröitymistä. Josta tulee mieleen pöytävaraukset, joissa on erikorkuisia esteitä.

 

[Cluuduli]

Aira Samulinin hautakivessä on QR-koodi jonka avulla pääsee tutustumaan hänen elämäänsä:

Aira Samulinin kuolemasta vuosi – hautakivessä komeilee erikoinen yksityiskohta

Tanssilegendan tuhkat on haudattu Hietaniemen uurnalehtoon.

www.is.fi

 

[Paapaa]

Jokohan tämä QR-keskustelu olisi taputeltu?

Se sentään poikkeuksellisesti liittyy digitalisaatioon, ainakin siis esim. ruokalistojen tiirailu kännykästä vs. paperilta ja mahdollinen palvelun väheneminen ja myös siirtyminen älylaitteeseen "itsepalveluksi". Kyllä täällä muustakin saa keskustella QR-keskustelun rinnalla. Antaa tulla vaan!

 

[miloytyn]

Mobiilissa, puhelin puolella sama, taitaa tänäpäivänäkin olle vain allekirjoitus tuki ja sekin työlästä (en tarkistannut onko asiat kihittyneet) Lukijahan on miljoonissa luureissa (NFC). Yksikään pankki ei taida moobilissa tukea henkilökorttia.

Mistä lähtien henkilökortin kansalaisvarmennetta on voinut käyttää puhelimen kanssa?

No itse itselleni vastaten, sitä ei voi käyttää puhelimella. Esim sivulla Kansalaisvarmenne | Digi- ja väestötietovirasto sanotaan:

Kansalaisvarmenteella asiointiin tarvitset

• tietokoneen
• kortinlukijan
• kortinlukijaohjelmiston
• henkilökohtaiset tunnusluvut.

Kansalaisvarmennetta ei voi käyttää puhelimella.

 

[pulatunnus]

Mistä lähtien henkilökortin kansalaisvarmennetta on voinut käyttää puhelimen kanssa?

No itse itselleni vastaten, sitä ei voi käyttää puhelimella. Esim sivulla Kansalaisvarmenne | Digi- ja väestötietovirasto sanotaan:

Viimevuosikymmennellä tuli NFC tuki, eli osalla jo toinen kortti missä NFC, jos ei ole aivan hiljan luovuttu. Kortinlukijakin vaihtoehto, mutta se ei kovin mobiili.

Se on sitten oma asiansa onko sitä tukea ylläpidetty, alunalkaen oli surkea, allekirjoittaan muistaakseni pysty, en tiedä miten toimii nyky luureissa.

Pointtini oli se että "lukijat" luureissa on , kortit on, potenttiaalia on, mutta homma puolitiessä. ja ilmeisesti jo aikoinaan periaatepäätös että yritetään mobiilivarmenteella. Ja kuluttajakäytössä se henkilökortti PClläkin ymärtääkseni ihan marginaalista.

Munakana ilmiöstä valiteltu, mutta digiviraston turha odotella että laajamittaisesti otettaisiin käyttöön, jos digivirasto ei ole saanut koskaan aikaan palikoita millä kuluttajan olisi sitä helppo käyttää.

Edit:
On hengissä, päivitetty tänävuonnakkin
Google Play kauppa

SCS-allekirjoitussovellusta voidaan käyttää palvelussa, pitää ko. palvelun tukea SCS-rajapintaa.

SCS-allekirjoitussovellus toimii tällä hetkellä seuraavissa palveluissa:
• Kelain*: sähköisten lääkemääräysten laatimiseen (lääkäri, hammaslääkäri)

* SCS-allekirjoitussovellus toimii Kelain-palvelun kanssa, mutta Kela ei virallisesti tue sen käyttöä.

SCS-allekirjoitussovellus mahdollistaa tunnistautumisen ja digitaalisten allekirjoitusten tekemisen niissä palveluissa, jotka tukevat SCS-rajapintaa. Tarvitset vain SCS-allekirjoitussovelluksen, Digi- ja väestötietoviraston (DVV:n) liikkeelle laskeman älykortin ja kortinlukijan. Kortinlukijaa ei tarvita, jos älykortti tulee NFC:tä, mutta tällöin Android-laitteen pitää tukea NFC:tä. .....

 

[miloytyn]

Viimevuosikymmennellä tuli NFC tuki, eli osalla jo toinen kortti missä NFC, jos ei ole aivan hiljan luovuttu. Kortinlukijakin vaihtoehto, mutta se ei kovin mobiili.

Se on sitten oma asiansa onko sitä tukea ylläpidetty, alunalkaen oli surkea, allekirjoittaan muistaakseni pysty, en tiedä miten toimii nyky luureissa.

Pointtini oli se että "lukijat" luureissa on , kortit on, potenttiaalia on, mutta homma puolitiessä. ja ilmeisesti jo aikoinaan periaatepäätös että yritetään mobiilivarmenteella. Ja kuluttajakäytössä se henkilökortti PClläkin ymärtääkseni ihan marginaalista.

Munakana ilmiöstä valiteltu, mutta digiviraston turha odotella että laajamittaisesti otettaisiin käyttöön, jos digivirasto ei ole saanut koskaan aikaan palikoita millä kuluttajan olisi sitä helppo käyttää.

Edit:
On hengissä, päivitetty tänävuonnakkin
Google Play kauppa

Kuten tuon sovelluksen kuvauksesta voi lukea se tukee reseptien sähköistä määräämistä Kelain kortilla. Tuo ei tue kansalaisvarmennetta, mikä nyt olisikin erikoista kun Digi- ja väestötietovirasto itse sanoo että mobiilia ei tueta. Eikä kyllä tietääkseni ole koskaan ollut tuettunakaan.

 

[love_doctor]

Kuten tuon sovelluksen kuvauksesta voi lukea se tukee reseptien sähköistä määräämistä Kelain kortilla. Tuo ei tue kansalaisvarmennetta, mikä nyt olisikin erikoista kun Digi- ja väestötietovirasto itse sanoo että mobiilia ei tueta. Eikä kyllä tietääkseni ole koskaan ollut tuettunakaan.

Tässäkin on vaan epäonnistuttu. Rahaa käytetty teknologiaan, jota ei sitten ole nähty tärkeäksi tukea edes valtion omissa palveluissa. Puhelimessa kun on USB ja taustalla Linux, ei siinä ole mitään teknistä estetty tukea lukijallistakaan korttia.

 

[miloytyn]

Tässäkin on vaan epäonnistuttu. Rahaa käytetty teknologiaan, jota ei sitten ole nähty tärkeäksi tukea edes valtion omissa palveluissa. Puhelimessa kun on USB ja taustalla Linux, ei siinä ole mitään teknistä estetty tukea lukijallistakaan korttia.

No se, mutta kuka moista kantaisi mukana. No jospa ne saisi joskus julkistettua sen mobiilihenkkarin. Ensi vuonna sen pitäisi tulla joskus kesällä (tosin uskoo ken tahtoo)

 

[pulatunnus]

Kuten tuon sovelluksen kuvauksesta voi lukea se tukee reseptien sähköistä määräämistä Kelain kortilla. Tuo ei tue kansalaisvarmennetta, mikä nyt olisikin erikoista kun Digi- ja väestötietovirasto itse sanoo että mobiilia ei tueta. Eikä kyllä tietääkseni ole koskaan ollut tuettunakaan.

Mitä tarkoitat kansalaisvarmenteella? Siis ihan sen kortin kansalaisvarmennetta tuossa NFC versiossakin käytetään.

Sitä yritin tuoda esille että tuki on huono, ja esim Suomi.fi palveluun ei ymmärtääkseni noilla palikoilla tunnistautua.
Sinänsä tuo ohjelma ei rajoita jos joku palvelu haluaisi sitä tukea tunnistautumisessa.

Samat rajoitteet tuossa on myös USB ja BT kortinlukijoiden kanssa.

En katsonut onko Windowsille virallisia ohjelmia NFCn käyttöön, joka toisi sillä puolella helpotusta.


Edit:
NFCssä on rajoitus, ilmeisesti PIN2 koodiaa vaativia allekirjoituksia ei voi tehdä. (digitalisaatio.fi), jonka mukaan 2017 asti ollut NFC tuki.

PIN2 eli allekirjoitustunnusluku,

Tässäkin on vaan epäonnistuttu. Rahaa käytetty teknologiaan, jota ei sitten ole nähty tärkeäksi tukea edes valtion omissa palveluissa. Puhelimessa kun on USB ja taustalla Linux, ei siinä ole mitään teknistä estetty tukea lukijallistakaan korttia.

Tuo Android siis tukee lukijoitakin, USB, BT.

Isompi ongelma taitaa olla Android, ja se että ei nämä kortti jutut ole vakiintuneet. Pieni markkina, tämäkin tarvisi sitä EU laajuista vauhtia.

 

[idkf]

Tässähän selitetään, mistä pankkien ongelmat johtuvat eli vanhasta ohjelmointikielestä/systeemeistä. Onkohan pankit ajatelleet, ettei tuollaisiin 80-luvun systeemiin saa osia enään

Tässäkö syy pankkiongelmiin? Tietojärjestelmät ovat 80-luvulla käyttöönotetun keskustietokoneen varassa

Sinällään erikoista, että tässä vihjataan Nordean olevan Mainframe/cobol käyttäjä. Minusta Nordea on juuri niitä harvoja pankkeja jotka on siirtänyt pankkitoiminnan pois tuolta mainframe -maailmasta.

Accenture ja Temenos edistämään Nordean ydinpankkitoiminnan digitaalisia valmiuksia

Tuo minusta oli miljardiprojekti jolla siirrettiin ydintoiminta käsittääkseni AWS -pilveen, mutta voin olla tietysti väärässäkin.

 

[Hyrava]

Sinällään erikoista, että tässä vihjataan Nordean olevan Mainframe/cobol käyttäjä. Minusta Nordea on juuri niitä harvoja pankkeja jotka on siirtänyt pankkitoiminnan pois tuolta mainframe -maailmasta.

Accenture ja Temenos edistämään Nordean ydinpankkitoiminnan digitaalisia valmiuksia

Tuo minusta oli miljardiprojekti jolla siirrettiin ydintoiminta käsittääkseni AWS -pilveen, mutta voin olla tietysti väärässäkin.

No tuohan kivasti selittäisikin Nordean palvelunestohyökkäykset kun pankkipalvelut on pilvessä eli internetissä. Nuo wanhat mainframe-koneet kun eivät netissä suoraan ole niin niihin ei DDOS-hyökkäykset niin pure. Toki asia ei ole todellisuudessa ihan noin simppeli mutta...

 

[idkf]

No tuohan kivasti selittäisikin Nordean palvelunestohyökkäykset kun pankkipalvelut on pilvessä eli internetissä. Nuo wanhat mainframe-koneet kun eivät netissä suoraan ole niin niihin ei DDOS-hyökkäykset niin pure. Toki asia ei ole todellisuudessa ihan noin simppeli mutta...

No, jotenkin niihin mainframeihin täytyy silti päästä julkisesta internetistä käsiksi jotta verkkopankki toimii.

Nordea Bank Cloud | IBM

Tuolla mainittu DB2 purescale on käsittääkseni juuri AWS/Azure pilvessä ajettava versio tuosta DB2 tietokannasta jota on pyöritetty mm. Mainframella. Sanaa mainframe ei ainakaan tuossa artikkelissa mainita kertaakaan.