QR-koodiin voi pistää ihan mitä tahansa sisältöä. tätä rajoittaa lähinnä:
- Käytettävästä merkistöstä riippuen maksimi payload koko on muutaman kilotavun luokkaa. Ja kovin isolla payloadilla itse koodi on myöskin hyvin kookas.
- Jos tarkoitus on lukea koodi olemassaolevalla lukijalla, esimerkiksi puhelimen normaali kameralla, niin uusia protokollia ei oikein voi keksiä. Tuollaisiin tilanteisiin tarvitaan erillinen lukijasovellus. Vaikkapa tuossa koronatodistuksessa tuo "hc1" kertoo mitä sisältöä loppuosa on. Tuntemattomista sisällöistä saat vaihtelevan virheilmoituksen että sisältöä ei ymmärretty. Tosin vaikka tuo koronatodistus lukeutuu ainakin iPhonen normi kameralla ihan oikein ja näyttää samat tiedot kuin oletetaan.
En varma mitä tarkoitat uusilla protokollilla tässä yhteydessä.
Jos ja kun itse QR koodi on vuosien saatossa kehittynyt, niin lukija , siitä voinut seurata se että lukija tarvinnut päivitystä. Nyky puhelimien kameroissa vuosikausia riittäneet paukut, enemmän kyse siitä kameran kyvyistä huonoissa oloissa kaukaa/läheltä.
Puhelimien kamera softissa tuki QR koodiin vuosien saatossa lisääntynyt, ei ole itsestään selvä että joka softa tukee, ja tuki voidaan tuoda päivityksessä.
Jos prokollilla viittaa sitä kaikkea mihin QR koodia hyödynnetty, niin osa on ihan vakiintunutta ja osa QR lukija softista osaa parsia sisällön (*, tai jos kyse URL niin toimia suoraan sen mukaan, monet QR sovellutukset ovat enemmän tai vähemmän suljettuja, itse sisältö sellaisenaan ei ole ihmisen luettavaa.
(*
URL ja muissakin tapauksissa ehkä ehdottaa sovellusta mille välittää sisältö.
Osa lukijoista vain näyttää sisällön.
Se vaatii erillisen lukijan ja lisäksi sen käyttöönotto (ja kahden pin-koodin kanssa käyttäminen) on tavan tallaajalle sen verran kömpelö prosessi, että ei ihmekään kun sitä ei kehdata ehdottaa laajemmin.
Suurin hidaste henkilökortin varmenteen yleistymiselle oli sen ns tuotteistaminen ja se ettei esim pankit ottaneet sitä käyttöön (OP ryhmä taisi osittain). ja pankit hallitsi tunnisttautumis mariikointa.
Kiinteissä työpitsteissä (PC pöytäkone) lukia ei ongelma josa olisi lähtenyt lentoon, läppärilauussakin olisi kulkenut. Mutta käyttöön otto taitaa edelleen hankalaa, se pitäisi olla sellainen että Windows, Mac mailmassa lukia kiinni ja menoksi. Mitä se ei ollut.
Mobiilissa, puhelin puolella sama, taitaa tänäpäivänäkin olle vain allekirjoitus tuki ja sekin työlästä (en tarkistannut onko asiat kihittyneet) Lukijahan on miljoonissa luureissa (NFC). Yksikään pankki ei taida moobilissa tukea henkilökorttia.
Mutta alkaako tämäkin liipata jotain muuta ketjua, muistelen että henkkarista on oma ketju, mutta ei heti osumaa.
Esimerkki siitä että hyväkään ajatus ei nouse lentoon jos käytettävyys ei ole hyvä. Huono voi menestyä, jos se on käytettävä ja tai saanut valta-aseman.
insinoori-lehti.fi
www.is.fi
