Iltapäivä/roskalehdeltä uusi pohjanoteeraus

EIköhän tuo ollut ihan perus kirjoitusvirhe, kun itse jutussa on kirjoitettu oikein. Nopeasti olet screenshotin ottanut, login mukaan uutinen kerkesi olla noin vain reilut 10 minuuttia ennen kuin korjattiin.
Viime aikoina ollut täällä valitettavasti useampiakin selkeitä kirjoitus-/ajatusvirheitä sisältäviä artikkeleita, jotka on korjattu kyllä nopeasti, mutta linkattu tänne silti "pohjanoteerauksena." Ei juuri mitään tekemistä sen kanssa, mitä threadissa on tarkoittu pohjanoteerauksella.

Vinkki: tällainen artikkeli ei ole korjattavissa yhdellä tai muutamalla kirjoitusvirheen korjauksella.
 
Ei nyt ehkä mitään pohjanoteerauksia, mutta vähän ottaa päähän kun toimittajien tieto mistä kirjoittavat on ihan mitä sattuu. Joku aika sitten, iltalehden toimittajan mukaan iran uhkasi israelia ballistisella ohjuksella. Siis kuinka kauheaa, kun ihan ballistinen ohjus, millä uhkaavat. No niitä tuli sitten kaksisataa. Nyt on sitten floridaan iskenyt samaan paikkaan kolme hurrikaania peräkkäin. Ei vissiin koulussa enää opeteta, mitä eroa on tornadolla ja hurrikaanilla.
 
Nyt on sitten floridaan iskenyt samaan paikkaan kolme hurrikaania peräkkäin. Ei vissiin koulussa enää opeteta, mitä eroa on tornadolla ja hurrikaanilla.
En tiedä mihin paikkaan viitataan Floridassa ja minkälainen koko jutun sisältö on, mutta Floridaan on kyllä iskenyt kolme hurrikaania peräkkäin varsin lyhyen ajan sisään. Kenties sitä tarkoittavat. Hurrikaanit Debby, Helene ja Milton:
  • Hurrikaani Debby, 5. elokuuta
  • Hurrikaani Helene, 27. syyskuuta
  • Hurrikaani Milton, 9. lokakuuta
 
Iltasanomissa samana päivänä kaksi julkkista saanut pahoinpitelytuomion. Kuvien valinta herättää vähän kysymyksiä.

Sonja Aiello
Screenshot 2024-10-11 at 17-07-57 Ilta-Sanomat - IS - Suomen suurin uutismedia.png


Mika Tommola
Screenshot 2024-10-11 at 17-08-22 Ilta-Sanomat - IS - Suomen suurin uutismedia.png


Olisko noussu ulina jos olisivat olleet toisin päin?
 
En tiedä mihin paikkaan viitataan Floridassa ja minkälainen koko jutun sisältö on, mutta Floridaan on kyllä iskenyt kolme hurrikaania peräkkäin varsin lyhyen ajan sisään. Kenties sitä tarkoittavat. Hurrikaanit Debby, Helene ja Milton:
  • Hurrikaani Debby, 5. elokuuta
  • Hurrikaani Helene, 27. syyskuuta
  • Hurrikaani Milton, 9. lokakuuta
Oli juttu, jossa kerrottiin että toissapäivänä olisi iskenyt kolme hurrikaania muutaman tunnin välein samaan paikkaan.
 
Niin noi paskalehet menee viellä vaihtelee otsikoita.. olihan elokapinastakin et ko väriä jäi tolppiin nyt kommentoi elokapina. No jutussa vaan se elokapinan twitter päivitys vai mikä lie et no voih ja kuva hurrikaanista.. jututun lopussa luki et ei saatu elokapinalta komenttia
 
Oli juttu, jossa kerrottiin että toissapäivänä olisi iskenyt kolme hurrikaania muutaman tunnin välein samaan paikkaan.
Joo no toi ei oiken voi pitää paikkaansa, olet oikeassa.

Ehkä sama hurrikaani vois iskeä samaan paikkaan kolme kertaa tavallaan, tai no ainakin kaksi. 1) Myrsky saapuu (etureuna?), taukoa kun ollaan myrskyn silmässä ja 2) myrskyn takareuna menee yli.

Anyway, toimittajalta ei menny putkeen...
 
Yle ja Iltalehti sähläävät yhdessä:
1980-luvulla käyttöön otettu tietokone pyörittää Nordean tietojärjestelmiä.


Ja tasan tarkkaan se 80-luvulla hankittu mainframe ei ole enää tuotannossa, vaan sitä on päivitetty ties kuinka monta kertaa ajantasaisemmaksi. Varmaan joku Z-sarjan mainframe siellä nykyisin pyörii.
80-luvun huippukone (IBM 3090) ei jaksa kahdella ytimellä ja 64MB muistilla pyörittää mitään nykyisiä sovelluksia, eikä laajennus huippumalliin (6x CPU / 256MB) paljon tuohon tuo apua.
Kaikki tuon ajan mainframet on ajettu alas jo 90-luvulla tai päivitetty uusiin malleihin.
 
Yle ja Iltalehti sähläävät yhdessä:
1980-luvulla käyttöön otettu tietokone pyörittää Nordean tietojärjestelmiä.


Ja tasan tarkkaan se 80-luvulla hankittu mainframe ei ole enää tuotannossa, vaan sitä on päivitetty ties kuinka monta kertaa ajantasaisemmaksi. Varmaan joku Z-sarjan mainframe siellä nykyisin pyörii.
80-luvun huippukone (IBM 3090) ei jaksa kahdella ytimellä ja 64MB muistilla pyörittää mitään nykyisiä sovelluksia, eikä laajennus huippumalliin (6x CPU / 256MB) paljon tuohon tuo apua.
Kaikki tuon ajan mainframet on ajettu alas jo 90-luvulla tai päivitetty uusiin malleihin.
Nii siis eihä tossa ylen jutussa itse laitteistoa väitetty vanhaksi, vaa että se järjestelmä ei enää vaa oikein taivu nykymaailmaan ja sen käyttämälle ohjelmointikielle löytyy kovin vähän kovia osaajia? Otsikot molemmissa kyllä klikkihuorausta. En iltistä lukenu, mut ylen juttu ei ollu pohjanoteeraus otsikkoa lukuunottamatta.
 
Nii siis eihä tossa ylen jutussa itse laitteistoa väitetty vanhaksi, vaa että se järjestelmä ei enää vaa oikein taivu nykymaailmaan ja sen käyttämälle ohjelmointikielle löytyy kovin vähän kovia osaajia? Otsikot molemmissa kyllä klikkihuorausta. En iltistä lukenu, mut ylen juttu ei ollu pohjanoteeraus otsikkoa lukuunottamatta.
Toi Cobol-koodaajien puute uutisena on pyöriny jo vuosia uutisena. Itellä hämärä muistikuva, että olisin nähny vastaavan uutisen pari kolme vuotta putkeen jo ennen tuota uutista.
 
Huomautus - asiaton käytös, nämä "korkki kiinni" huomauttelut ei kuulu asialliseen keskusteluun
Ok? Osaatko sinä cobolia vai mikä pointti viestilläsi oli?
Sähän nyt kiukkusella päällä oot... Auttasko, jos pistäsit korkin kiinni ja menisit nukkumaan.

juhaa jo ehtikin vastata: Cobol on todella vanha ohjelmoitikieli ja sen osaajia ei oikeen enään löydy, eikä kouluteta. Vastaavanlaisissa uutisissa on ollut mainintaa, että jotkut pankit Suomessa ovat palkanneet jo eläköitynetä Cobol-devaajia takaisin riveihin, että toiminta jatkaa pyörimistään, kun tärkeä osa heidän softastaan on kirjoitettu Cobolilla.

Toivottavasti tätä vastausta ei tarvi alkaa avaamaan tarkemmin...
 
Niin noi paskalehet menee viellä vaihtelee otsikoita.. olihan elokapinastakin et ko väriä jäi tolppiin nyt kommentoi elokapina. No jutussa vaan se elokapinan twitter päivitys vai mikä lie et no voih ja kuva hurrikaanista.. jututun lopussa luki et ei saatu elokapinalta komenttia
Nää on kieltämättä vähän epäreiluja :D sellaset otsikot siis jossa "joku kommentoi" ja sitten se kommentointi onkin vetästy somesta tai on muuten vaan poöllitty jostain julkisesta tai muusta sellaisesta lähteestä, joka on pahimmassa tapauksessa jo muissa medioissa käsitelty vähemmän raflaavammin.

Ei iltapäivälehti, mutta sitäkin suurempi roskalehti Hymy (vai olikohan edesmennyt "SE-Lehti") otsikoi aikoinaan kannessa pääjuttunaan "Kari Tapio tilittää juomistaan!". Itse jutusta selkisi, että Kari Tapio oli kommentoinut "en juo" ja that's it. Tilittämistä kai sekin + kansikuvagraafikko oli varmaan lähettänyt kansitaiteensa jo painoon.
 
Toi Cobol-koodaajien puute uutisena on pyöriny jo vuosia uutisena. Itellä hämärä muistikuva, että olisin nähny vastaavan uutisen pari kolme vuotta putkeen jo ennen tuota uutista.

Mihinköhän tää offtopicci kannattais kääntää, digitalisaatioketjuun? :hmm:

Ainakaan itse kun pankkiprojektissa pyörin niin se cobol -osaajien puute ei ollut se suurin ongelma. Cobol on helppoa lukea, aika lailla kuka vaan joka vähän tajuaa miten tietokoneohjelma pelaa pystyy lukemaan cobol -sorsaa. Kirjoittaminen on sitten ihan hirveää monella tapaa, mutta Isoilla IT-taloilla on kyllä offareissa vino pino tyyppejä jotka sitä osaa, Intiassa koulutetaan uusia käsittääkseni edelleen. Tietenkin offari-inkkarien käyttö vaatii että joku kirjoittaa täällä päässä sellaisen ohjeistuksen että sinne ei juuri jää vapausasteita.

Isompi ongelma on tosiaan tuo, että yritetään saada järjestelmä näyttämään tosiaikaiselta, esm. että rahat lähtee tililtä ja tulee toiselle tilille välittömästi, vaikka niiden tilien (tietokantojen), joissa rahat oikeasti on, päivitys perustuu päivittäisiin eräajoihin, ja pankkien ja pankkiryhmien välillä se raha voi vielä pomppia muutaman välitilin kautta. Et edes voi mennä runttaamaan niitä sinne tietokantaan sivusta sisään, koska se koko arkkitehtuuri on tehty joka tasolla eräajojen varaan, liiketoiminnallisella tasolla siellä on erilaisia täsmäytyksiä yms. jotka luottaa siihen että ne rahat tulee sinne tilille tasan kerran päivässä, ja sovellustasolla eräajot käyttää esm. kursoreita tietokannan muokkaukseen (joka sopii hyvin esm. flat file tyyppisen datan viemiseen tai tuomiseen kannasta) jotka aiheuttaa hallitsemattomia kantalukkoja, jos kantaa koittaa sorkkia eräajoaikataulusta välittämättä.

Sitten olet tilanteessa jossa joko elät niiden eräajojen kanssa tai sitten teet koko paskan uusiksi, kaikki sadat liittyvät järjestelmät yms.

No, tuohan on sitten ratkaistu kätevästi niin, että tehdään toinen sovelluskerros siihen päälle, mikä kans siirtelee "rahaa" tililtä toiselle niin että se näyttää siirtyvän reaaliaikaisesti - vaikka se oikeasti ei siirrykään. Käyttäjälle se ei näy parhaassa tapauksessa mitenkään, vaikka se raha ei oikeasti olis vielä tilillä siinä varsinaisessa tietokannassa joka niitä ylläpitää, niin sitä voi kuitenkin käyttää ihan normaalisti. Sitten siellä taustalla käy hirveä hässäkkä kun se päällä oleva järjestelmä ja se alla möyrivä legacy yrittää päästä yhteisymmärrykseen että mitenkähän paljon kelläkin oikeasti on sitä hilloa tilillä... Pieni ihme ettei tuon kanssa satu enemmän vahinkoja.

Toinen juttu on vielä se järjestelmäpaletin hajanaisuus, pankeilla voi olla yhdessä perus transaktiossa mukana joku 5-15 eri järjestelmää, jotka on tehty eri toimijoiden puolesta viimeisen 30 vuoden aikana (ja kun avaa konepellin, niin selviää että se softan toimintalogiikka on vaan suoraan kopioitu jostain vielä vanhemmasta softasta jonkun 90-luvun uudistusprojektin yhteydessä), ne on eri ohjelmointikielillä, pyörii eri alustoilla, on koodattu ihan eri konventioiden mukaan, dokumentoitu (tai useimmiten tietenkään ei) eri tasolla ja tyylillä, käyttää erilaisia rajapintoja jne. Kaikista ei ollut edes sorsat tallessa, dokumentaatiosta puhumattakaan. Ja arvatkaas onko testiympäristöt ja testimateriaalit ihan parasta A-ryhmää?

Jos joskus on töissä pelottanut niin noiden pankkijärjestelmien kanssa tusaamisessa. Palvelunestoja tai ei niin tuo on sellainen tulitikkutalo että huh.
 
Tämä on varmin merkki haittaohjelmatartunnasta kotiverkossasi – pelkkä reitittimen päivittäminen ei riitä (IS)
Ihan otsikon mukainen juttu. Ei pohjanoteeraus sanan varsinaisessa merkityksessä. Alkuun päästetään ääneen dnan, elisan ja telian edustajat. Loppu kuulostaakin sitten vähemmän yllättäen kaupalliselta yhteistyöltä.

Suomalaisten kotiverkkojen turvallisuudesta nousi huoli Nordean ilmoitettua, että pankkia vastaan tehdyissä palvelunestohyökkäyksissä oli mukana suomalaisia laitteita ihmisten kotiverkoista.

Operaattorilta vai halvasta nettikaupasta?​

Yksi tapa ylläpitää reitittimen turvallisuutta on hankkia se teleoperaattorin kautta. Operaattori huolehtii laitteen päivityksistä asiakkaan puolesta.

Operaattorin ylläpitämään reitittimeen tai modeemiin ei jää ylimääräisiä avoimia tietoliikenneportteja eikä se ole siltaavassa tilassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kotiverkossa olevat laitteet eivät näy internetiin, mikä estää haittaohjelmien ujuttamista niihin.
– Älylaitteiden hankinnassa kannattaa suosia tunnettuja merkkejä, joissa turvallisuudesta on huolehdittu. Halpislaitteiden tietoturva voi olla puutteellista, Saranpää sanoo.

Reititin tai modeemi pitää myös uusia ajoittain. Teleoperaattoreiden mukaan 3–5 vuotta on raja, jonka jälkeen laite tulisi vaihtaa. Tämän jälkeen se muuttuu tietoturvariskiksi.

Turvaohjelmistosta on todellista hyötyä​

Verkossa olevissa laitteissa kannattaa myös käyttää tietoturvaohjelmistoa. Näitä on tarjolla pääosin puhelimiin, tabletteihin ja tietokoneisiin.

Näiden lisäksi Elisa myy isoista teleoperaattoreista ainoana reitittimeen asennettavaa keskitettyä tietoturvaohjelmistoa, joka valvoo kaikkia verkkoon kytkettyjä laitteita.
Kansan medialukutaito koetuksella. Hanki kalliit verkkolaitteet operaattorilta ja uusi ne kolmen vuoden välein, tai muuten... sinä senkin saastainen tietoturvariski, kato nyt mitä menit Nordeallekin tekemään.
 
Mihinköhän tää offtopicci kannattais kääntää, digitalisaatioketjuun? :hmm:

Ainakaan itse kun pankkiprojektissa pyörin niin se cobol -osaajien puute ei ollut se suurin ongelma. Cobol on helppoa lukea, aika lailla kuka vaan joka vähän tajuaa miten tietokoneohjelma pelaa pystyy lukemaan cobol -sorsaa. Kirjoittaminen on sitten ihan hirveää monella tapaa, mutta Isoilla IT-taloilla on kyllä offareissa vino pino tyyppejä jotka sitä osaa, Intiassa koulutetaan uusia käsittääkseni edelleen. Tietenkin offari-inkkarien käyttö vaatii että joku kirjoittaa täällä päässä sellaisen ohjeistuksen että sinne ei juuri jää vapausasteita.

Isompi ongelma on tosiaan tuo, että yritetään saada järjestelmä näyttämään tosiaikaiselta, esm. että rahat lähtee tililtä ja tulee toiselle tilille välittömästi, vaikka niiden tilien (tietokantojen), joissa rahat oikeasti on, päivitys perustuu päivittäisiin eräajoihin, ja pankkien ja pankkiryhmien välillä se raha voi vielä pomppia muutaman välitilin kautta. Et edes voi mennä runttaamaan niitä sinne tietokantaan sivusta sisään, koska se koko arkkitehtuuri on tehty joka tasolla eräajojen varaan, liiketoiminnallisella tasolla siellä on erilaisia täsmäytyksiä yms. jotka luottaa siihen että ne rahat tulee sinne tilille tasan kerran päivässä, ja sovellustasolla eräajot käyttää esm. kursoreita tietokannan muokkaukseen (joka sopii hyvin esm. flat file tyyppisen datan viemiseen tai tuomiseen kannasta) jotka aiheuttaa hallitsemattomia kantalukkoja, jos kantaa koittaa sorkkia eräajoaikataulusta välittämättä.

Sitten olet tilanteessa jossa joko elät niiden eräajojen kanssa tai sitten teet koko paskan uusiksi, kaikki sadat liittyvät järjestelmät yms.

No, tuohan on sitten ratkaistu kätevästi niin, että tehdään toinen sovelluskerros siihen päälle, mikä kans siirtelee "rahaa" tililtä toiselle niin että se näyttää siirtyvän reaaliaikaisesti - vaikka se oikeasti ei siirrykään. Käyttäjälle se ei näy parhaassa tapauksessa mitenkään, vaikka se raha ei oikeasti olis vielä tilillä siinä varsinaisessa tietokannassa joka niitä ylläpitää, niin sitä voi kuitenkin käyttää ihan normaalisti. Sitten siellä taustalla käy hirveä hässäkkä kun se päällä oleva järjestelmä ja se alla möyrivä legacy yrittää päästä yhteisymmärrykseen että mitenkähän paljon kelläkin oikeasti on sitä hilloa tilillä... Pieni ihme ettei tuon kanssa satu enemmän vahinkoja.

Toinen juttu on vielä se järjestelmäpaletin hajanaisuus, pankeilla voi olla yhdessä perus transaktiossa mukana joku 5-15 eri järjestelmää, jotka on tehty eri toimijoiden puolesta viimeisen 30 vuoden aikana (ja kun avaa konepellin, niin selviää että se softan toimintalogiikka on vaan suoraan kopioitu jostain vielä vanhemmasta softasta jonkun 90-luvun uudistusprojektin yhteydessä), ne on eri ohjelmointikielillä, pyörii eri alustoilla, on koodattu ihan eri konventioiden mukaan, dokumentoitu (tai useimmiten tietenkään ei) eri tasolla ja tyylillä, käyttää erilaisia rajapintoja jne. Kaikista ei ollut edes sorsat tallessa, dokumentaatiosta puhumattakaan. Ja arvatkaas onko testiympäristöt ja testimateriaalit ihan parasta A-ryhmää?

Jos joskus on töissä pelottanut niin noiden pankkijärjestelmien kanssa tusaamisessa. Palvelunestoja tai ei niin tuo on sellainen tulitikkutalo että huh.
Tuli fiilis, että käyn nostamassa fyffet patjan alle talteen.

Eikö yks maailman suurimmista pankkiryöstöistä nojannu juuri noihin eräajoihin ja epäonnistu ihan pelkällä tuurilla kun yhden vastaanottajan tilissä oli yhden kirjaimen kirjoitusvirhe?

Tuurilla ne laivatki seilaa ja sitä rataa...

Löysin sen jutunki johon viittasin: https://www.reuters.com/article/tec...op-a-billion-dollar-bank-heist-idUSKCN0WC0TB/
 
Viimeksi muokattu:

Statistiikka

Viestiketjuista
256 050
Viestejä
4 448 068
Jäsenet
73 656
Uusin jäsen
xskurkk

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom