Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[lizard]

Legacy-koodit eivät tiedä tällaisesta mitään vaan ne on kirjoitettu oletuksella 1 tavu = 1 merkki. On vähän vaikeaa arvioida miten paljon tämän oletuksen särkyminen rikkoo koodia. Eihän esim. alimerkkijonoihin pääse enää käsiksi suoraan indeksoimalla (esim. tekstirivillä 5 saraketta vakiopaikoissa ja halutaan poimia 4. sarakkeessa oleva numero ja konvertoida se liukuluvuksi). Hyvin tavallinen tehtävä, kun luetaan tekstitiedostosta dataa sisään. Toki voi pitäytyä ASCII-merkistössä mutta entäs kun 2. sarakkeessa lukeekin "Hyvinkää"?

Ihanko varmasti, jos käytetään jotain binääriä (esim. vanha kirjasto), jossa nämä kutsut on inline-optimoitu suoraan assembleriksi? Enää näin ei voi tehdä, jolloin suorituskyky kärsii.

Ehkä toimii, jos todella kutsutaan jotain funktiota mutta monet merkkijonofunktiot on tehty inline-assemblerina. Ei taida toimia, jos on koodattu jokin toiminnallisuus itse käsin.

Legacy-ohjelma, joka ei tiedä UTF-8'sta mitään, näkee nuo enkoodatut pätkät tilanvarauksensa mukaisina hivenen pitempinä pätkinä. Pääsääntöisesti tuo ei haittaa mitään. Esimerkiksi tuota tekstitiedostoa (vaikka CSV) parsiessa etsit jonkinlaisia column-markereita, joilla jaat tekstin sarakkeiksi. Nuo löytyvät ihan samalla tavalla kuin ennenkin. Se "hyvinkää" parsiutuu sieltä ihan oikein. strlen() palauttaa sille oikean tilanvarauksen mukaisen arvon, jolla voi tarvittaessa varata oikean määrän muistia. Ja vaikka strncpy kopioi sen varattuun bufferiin oikein, vaikka sovellus ei ole ikinä unicodesta kuullutkaan. Ja ei haittaa, vaikka kaikki nuo olisi inlinetetty binääriin, se strlen on edelleen ihan sama toteutus.

Sitten jos sulla on vaikka legacy tekstieditori, niin toki sillä saa generoitua rikkinäisiä utf-8 payloadeja: menet vaikka lisäämään välilyönnin keskelle tuollaista enkoodattua blobia. Mutta niiden esimerkiksi deletoiminen tai copy-paste toimii ihan oikein. Tällainen käyttötapaus sopii hyvin tilanteeseen, jossa tiedoston payload on pääasiassa ASCII, mutta voi sisältää pieniä määriä muita merkkejä.

 

[lizard]

Unicode on tarpeellinen tapauksissa, joissa saman dokumentin on pystyttävä näyttämään eri kirjoitusjärjestelmien merkkejä, siis esimerkiksi sekä koodisivulta IBM850 että japanilaisten kirjoitusjärjestelmästä löytyviä merkkejä.

Hyöty unicodesta tulee jo ihan siitä, että jokaisen tiedoston mukana ei tarvitse erikseen olla jossain toisaalla metatietona, millä koodisivulla se on kirjoitettu. Ääkköset ja muutkin yli 128'n olevat merkit menevät heti pieleen, jos tietoa siirtäessä lähettäjä ja vastaanottaja käyttävät eri koodisivua. UTF-8 pystyy esittämään kerralla kaikki unicode-speksin määrittelemät merkit, ei pelkkää 256-merkin subsettia. No, meille Suomessa on tuttua jo kymmenien vuosien takaa, että ääkköset voivat mennä pieleen, mutta käytännössä nämä paikat ovat koko ajan vähentyneet. Ja tässä unicode on ratkaisu, ei ongelma. Ongelma ovat nuo toisistaan irralliset 8-bittiset merkistöt.

Ja näinä päivinä tietty ihan mikä teksti vaan voi sisältää vaikka hymiöitä.

 

[JCSH]

Hyöty unicodesta tulee jo ihan siitä, että jokaisen tiedoston mukana ei tarvitse erikseen olla jossain toisaalla metatietona, millä koodisivulla se on kirjoitettu. Ääkköset ja muutkin yli 128'n olevat merkit menevät heti pieleen, jos tietoa siirtäessä lähettäjä ja vastaanottaja käyttävät eri koodisivua. UTF-8 pystyy esittämään kerralla kaikki unicode-speksin määrittelemät merkit, ei pelkkää 256-merkin subsettia. No, meille Suomessa on tuttua jo kymmenien vuosien takaa, että ääkköset voivat mennä pieleen, mutta käytännössä nämä paikat ovat koko ajan vähentyneet. Ja tässä unicode on ratkaisu, ei ongelma. Ongelma ovat nuo toisistaan irralliset 8-bittiset merkistöt.

Ja näinä päivinä tietty ihan mikä teksti vaan voi sisältää vaikka hymiöitä.

Puhumattakaan siitä, että noin 2/3 maailmasta käyttää jotain muita aakkosia kuin latinalaisia.

 

[Paapaa]

Hämmentävää lukea, että joku haikailee suppeita merkistöjä, jotka eivät siis kykene kattamaan edes kaikkia länsieurooppalaisten kielien tarvitsemia merkkejä, puhumattakaan muusta maailmasta. Se, että ohjelmoija on paska eikä kykene toimimaan UTF-8:n kanssa ja on saanut oppinsa 80-luvulla ei ole mikään peruste luopua siitä ja palata johonkin puutteellisen Latin-1:een. Devaaja on hyvä ja siirtyy 2000-luvulle. UTF-8-enkoodaus on todella toimiva ratkaisu, eikä ihme että se on saavuttanut laajan tuen.

Mutta miten ihmeessä tämä nyt sitten liittyy digitalisaatioon? En tiedä. Taas jotain ihme vänkäämistä uusista ja vanhoista protokollista, mikä varmaan kuuluisi jonnekin muualle. EDIT: No ehkä niin, että merkistöongelmat olivat ihan oikea ja paha ongelma digitalisaation alkuvaiheessa: nimet olivat väärin, vieraskieliset sanat oli väärin, piti muuttaa kirjaimia vääriksi ja sen jälkeen samalla sanalla olikin useita kirjoitusasuja ja haku ei toiminut oikein, sama sana näkyi eri tavalla eri käyttäjille jne. UTF-8 ja tietenkin Unicode ovat tuoneet tähän todella hyvän ja toimivan ratkaisun. EI nyt jumalauta kukaan tervejärkinen voi kaivata jotain vanhoja merkistöjä

 

[JCSH]

Legacy-koodit eivät tiedä tällaisesta mitään vaan ne on kirjoitettu oletuksella 1 tavu = 1 merkki. On vähän vaikeaa arvioida miten paljon tämän oletuksen särkyminen rikkoo koodia. Eihän esim. alimerkkijonoihin pääse enää käsiksi suoraan indeksoimalla (esim. tekstirivillä 5 saraketta vakiopaikoissa ja halutaan poimia 4. sarakkeessa oleva numero ja konvertoida se liukuluvuksi). Hyvin tavallinen tehtävä, kun luetaan tekstitiedostosta dataa sisään. Toki voi pitäytyä ASCII-merkistössä mutta entäs kun 2. sarakkeessa lukeekin "Hyvinkää"?

Tai jos siinä lukeekin 北京 tai 東京都. Puhumattakaan جِدَّة‎ tai תל אביב. Sitten on toki myös Αθήνα ja Hà Nội.
Suht nopeasti huomataan, että tuollaisia yksinkertaistuksia sisältävät legacy-koodit kuuluvat sinne roskakoriin kaksinumeroisten vuosilukujen ja 32 bittisten aikaleimojen kanssa.

 

[love_doctor]

Eleganttius ottaa merkittävää osumaa, jos/kun olemassaolevaa koodia menee rikki.

Legacy-koodit eivät tiedä tällaisesta mitään vaan ne on kirjoitettu oletuksella 1 tavu = 1 merkki. On vähän vaikeaa arvioida miten paljon tämän oletuksen särkyminen rikkoo koodia. Eihän esim. alimerkkijonoihin pääse enää käsiksi suoraan indeksoimalla (esim. tekstirivillä 5 saraketta vakiopaikoissa ja halutaan poimia 4. sarakkeessa oleva numero ja konvertoida se liukuluvuksi). Hyvin tavallinen tehtävä, kun luetaan tekstitiedostosta dataa sisään. Toki voi pitäytyä ASCII-merkistössä mutta entäs kun 2. sarakkeessa lukeekin "Hyvinkää"?

Ihanko varmasti, jos käytetään jotain binääriä (esim. vanha kirjasto), jossa nämä kutsut on inline-optimoitu suoraan assembleriksi? Enää näin ei voi tehdä, jolloin suorituskyky kärsii.

Ehkä toimii, jos todella kutsutaan jotain funktiota mutta monet merkkijonofunktiot on tehty inline-assemblerina. Ei taida toimia, jos on koodattu jokin toiminnallisuus itse käsin.

Vanhaa koodia menee jatkuvasti rikki, kun vaatimukset muuttuvat. Esim. merkistöistä jos luet lisää, huomaat että se "vanha" ei ollut 8 bittiä vaan ASCII oli 7 bittiä ja kahdeksas saattoi olla esimerkiksi virheenkorjaukseen pariteetti. 8-bittiset merkistöt kyllä rikkoivat yhteensopivuutta myös jos oletus oli että merkit ovat 7-bittisiä ja esim. kirjaimet ovat väleillä a-z ja A-Z. Ääkköset kun eivät kuulu noihin väleihin. 128 merkkiin on aika paha sovittaa montaakaan kieltä, kun mukana on ohjausmerkkejäkin.

Oikeastaan toit aika hyvin esille parikin virhekäsitystä - C-tyylinen tapa koodata merkkijonot 0-loppuisiksi ilman pituustietoa on tehoton ja tietoturvaongelmille altis paskakoodaus. Samoin tekstin käsittely inline assyllä. Tietoturvasyistä tällainen pitäisi lopettaa kuten myös näitä tekevät koodarit. Toinen pointti on että kovinkaan usein tekstiin ei sovelleta merkkikohtaisella indeksoinnilla hajasaantia vaan teksti käydään läpi kokonaisuutena tai jollain muulla tavalla (esim. rivinvaihdot), jotka kuitenkin vaativat läpikäyntiä. Vaihtelevanpituiset merkit tuovat miinuspuolia, mutta myös etuja. Merkkijonoja kannattaisi C-tyylin sijaan käsitellä aina pituustiedolla, koska vaikka siinä on hieman enemmän kirjanpitoa, strlen-tyylinen nopeutuu O(n)-ajallisesta O(1)-aikaiseksi ja monet oikeasti raskaat operaatiot voi optimoida menemään vektoreilla tai muuten kevyemmällä muistikuormalla, kun ei tarvitse lukea jonoa haarautumisen päättämiseksi.

Digitalisaation kannalta on hyvä jos merkistöt ovat monikäyttöisiä. Se että joku MUMPSin 1960-luvun 8-bittinen paskakoodi toimii vielä 2230 ilman tarvetta muokata jotain 8-bittistä assyä on enemmän joku (kaulaparta)koodarien eroottinen fantasia.

 

[Juha Kokkonen]

Offtopic seis ja keskittykää ketjun aiheeseen, kiitos.

 

[takomo]

Offtopic seis ja keskittykää ketjun aiheeseen, kiitos.

Kun katson ylläolevaa kommentointia, niin minusta alkaa näyttää siltä, että pakkodigitalisaation ydinongelma ei ehkä olekaan analogisen pakottaminen digitaaliseksi vaan yleisemmin kaiken vanhan pakottaminen uudeksi, hinnasta ja seurauksista piittaamatta. Legacy on kirosana ja paskaa riippumatta siitä onko kyse pahvikortistosta, analogisesta radiosta vai VAXille tehdystä, Linuxille portatusta tietokannasta. Pelkkä digitalisaatio ei olekaan riittävää, vaan pitää olla uudenaikaista digitalisaatiota. Lähinnä tällaisesta asennoitumisesta tulee mieleen Maon kulttuurivallankumous, jossa vanha historia tuhottiin aktiivisesti ja yritettiin korvata uudella, kommunistisella tulevaisuudella.

Porukka ilkkuu sille, että uusien maailmanstandardien pakottaminen kaikkeen särkee toimivia tietojärjestelmiä, eikä haitoilla ja kustannuksilla ole väliä. Esim. tällainen, uudenaikaisesti koodattu kartta on tosi hyödyllinen eurooppalaiselle:

 

[Kautium]

...pakkodigitalisaation ydinongelma ei ehkä olekaan analogisen pakottaminen digitaaliseksi vaan yleisemmin kaiken vanhan pakottaminen uudeksi, hinnasta ja seurauksista piittaamatta.

Väärin, ei kukaan ole haluamassa "kaiken vanhan pakottamista uudeksi, hinnasta ja seurauksista piittaamatta". Kyse on siitä, että halutaan vanhentuneiden menetelmien korvaamista tehokkaammilla, nopeammilla, käytettävämmillä ja modulaarisemmilla.

Aina uusi ei tietenkään ole kaikessa parempi, mutta kehitys kehittyy, eikä yleensä kuitenkaan mennä kokonaisuutena taaksepäin, vaikka ei kertalaakista priimaa tulisikaan.

Legacy on kirosana ja paskaa riippumatta siitä onko kyse pahvikortistosta, analogisesta radiosta vai VAXille tehdystä, Linuxille portatusta tietokannasta.

Niin no, lähtökohtaisesti legacy nimenomaan on paskaa, jos ei kyse ole jostakin sellaisesta asiasta, jota ei nykypäivänä ole mahdollista korvata paremmalla. Paikallaan jumittamisen ei pidä olla itseisarvo, eikä varsinkaan jos takana on vain muutosvastarintaa, tai yksittäisten dinosaurusten vanhoillisia ajatusmalleja.

 

[3dfx]

Väärin, ei kukaan ole haluamassa "kaiken vanhan pakottamista uudeksi, hinnasta ja seurauksista piittaamatta". Kyse on siitä, että halutaan vanhentuneiden menetelmien korvaamista tehokkaammilla, nopeammilla, käytettävämmillä ja modulaarisemmilla.

Tuolta se käyttäjälle monesti näyttää että pääasia että vaan uudistetaan. Sen lisäksi kun ne uuden järjestelmän opettelut tulee muiden töiden päälle eikä muita töitä korvaavasti. Hyödytkin jää kysymysmerkiksi käyttäjälle kun pääsääntöisesti käyttöliittymät nykyisin huononee, mikä taas tekee valtavia kustannuksia kun kukaan ei osaa käyttää, ja päivityksessä valikot sotketaan tms.

Ainakin itsellä on ollu ainakin 15 vuotta väsymys turhanpäiväiseen opetteluun erityisesti tietotekniikan kanssa...joskus teininä vielä jaksoi.

 

[Sompi]

Hyöty unicodesta tulee jo ihan siitä, että jokaisen tiedoston mukana ei tarvitse erikseen olla jossain toisaalla metatietona, millä koodisivulla se on kirjoitettu.

Mutta pitää kuitenkin olla metatieto siitä, että se on unicodea - ja myös siitä, mitä unicoden tyyppiä ja versiota se on. Mikään ei siis ole muuttunut.

Hämmentävää lukea, että joku haikailee suppeita merkistöjä, jotka eivät siis kykene kattamaan edes kaikkia länsieurooppalaisten kielien tarvitsemia merkkejä, puhumattakaan muusta maailmasta. Se, että ohjelmoija on paska eikä kykene toimimaan UTF-8:n kanssa ja on saanut oppinsa 80-luvulla ei ole mikään peruste luopua siitä ja palata johonkin puutteellisen Latin-1:een. Devaaja on hyvä ja siirtyy 2000-luvulle. UTF-8-enkoodaus on todella toimiva ratkaisu, eikä ihme että se on saavuttanut laajan tuen.

Edellisessä viestissäni jo kerroin, miksi unicoden pitäminen oletuksena ei ole hyvä asia. Se tekee ihan konkreettisia tietoturvariskejä ja on ongelmallinen myös käyttäjien tuottaman sisällön kanssa esimerkiksi foorumeilla ja vieraskirjoissa. Unicode on kyllä hyvä asia silloin, kun sitä tarvitaan, ja ilman unicodea moni asia olisi hankalampaa. Kuitenkin tuollainen kaikkien pakottaminen unicoden käyttäjiksi on vastenmielistä ja tuottaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee niistä.

Ja ovathan ne tasapituiset merkistöt aina myös helpompia implementoida.

Oikeastaan toit aika hyvin esille parikin virhekäsitystä - C-tyylinen tapa koodata merkkijonot 0-loppuisiksi ilman pituustietoa on tehoton

Itse asiassa nollaloppuiset merkkijonot ovat kyllä ainakin x86-alustalla varsin nopeita käsitellä. Siitä voisikin tehdä jonkinlaisen vertailun, että kumpaan menee enemmän kellosyklejä, PASCAL-tyyppisiin merkkijonoihin joissa pituustieto on alussa kokonaislukuna vai C-tyyppisiin merkkijonoihin jotka loppuvat nollatavuun. Edellämainituissa on muuten melko merkittävänä sellainen ongelma, että sen pituustiedon bittileveys pitää tietää jostain, ennen kuin koko merkkijonoa voi edes alkaa käsittelemään.

 

[pulatunnus]

....

Porukka ilkkuu sille, että uusien maailmanstandardien pakottaminen kaikkeen särkee toimivia tietojärjestelmiä, eikä haitoilla ja kustannuksilla ole väliä. Esim. tällainen, uudenaikaisesti koodattu kartta on tosi hyödyllinen eurooppalaiselle:

Nyt ei tuo karttajuttu avaudu, png kuvatiedosto, otsikkoon liittyen haikailetko paperisia.
Digitaaliset kartat ovat olle vuosikausia ihan muuta kuin pikselikuvatiedostoja.

Mutta pitää kuitenkin olla metatieto siitä, että se on unicodea - ja myös siitä, mitä unicoden tyyppiä ja versiota se on. Mikään ei siis ole muuttunut.
....

Ymmärsin että moderointi nimenomaan kielsi merkistö keskustelun

Offtopic seis ja keskittykää ketjun aiheeseen, kiitos.

 

[LaDeX]

Nyt ei tuo karttajuttu avaudu, png kuvatiedosto, otsikkoon liittyen haikailetko paperisia.
Digitaaliset kartat ovat olle vuosikausia ihan muuta kuin pikselikuvatiedostoja.

Veikkaan että tuossa oli pointti että nuo paikkojen nimet on paikallisilla koukeroilla eikä latinalaisilla aakkosilla. Eli merkistöjuttua tämäkin.

 

[Antw]

Digitalisaatio tarkoittaa laajempaa yhteiskunnallista muutosta, joka tapahtuu, kun perinteisiä analogisia toimintoja ja prosesseja korvataan digitaalisilla ratkaisuilla ja teknologioilla. Digitalisaatio voi vaikuttaa monilla eri aloilla, kuten terveydenhuollossa, koulutuksessa, liiketoiminnassa ja julkishallinnossa. Esimerkiksi ostaminen netissä, etätyö ja viranomaisten viestintä sosiaalisessa mediassa ovat digitalisaatiota

Digitalisoinnilla puolestaan tarkoitetaan tietokoneiden ja datan hyödyntämistä toimintaan tai kehittämiseen. Esimerkiksi sähköpostitse viestiminen, verkkokaupan rakentaminen tai valokuvaaminen puhelimella ovat digitalisointia.

Lähde

Eikö olisi jo sama sulkea lopullisesti tämä lanka, kun ei tämä kerta kaikkiaan tunnu pysyvän aiheessa? Tredin aloittaja itse vie kerta toisensa jälkeen keskustelun aivan väärille raiteille, ja sitten porukkaa lähtee mukaan tähän offtopic-vänkäykseen..

 

[Hyrava]

Veikkaan että tuossa oli pointti että nuo paikkojen nimet on paikallisilla koukeroilla eikä latinalaisilla aakkosilla. Eli merkistöjuttua tämäkin.

Tuo kartta näyttäisi kovasti openstreetmap-kartalta. Samassa kartassa on eri kieliset maiden ja paikkojen nimet olemassa karttadatassa, on vain visualisoinnista kiinni minkä maan kielellä nuo tulevat näkyviin. Teoriassa kuka tahansa voi tehdä oman kartan openstreetmap-kartta-aineistosta haluamallaan kielellä. En siis sanoisi tuota ongelmaksi tai huonoksi puoleksi, päin vastoin on kätevää että samassa kartta-aineistossa on nimistö monella kielellä niin voi käyttää sitä kieltä mitä haluaa. Se, että jollain netin karttasivulla kiinalaiset paikat näkyy kiinan kielellä on vain sen kyseisen karttapalvelun visualisoinnin ominaisuus.

 

[Sompi]

Kyllä merkistöt nimenomaan liittyvät digitalisaatioon - aina kun käsitellään tekstiä digitaalisessa muodossa, niin ollaan merkistöjen kanssa tekemisissä. Tuo "asia X ei liity digitalisaatioon" -huutelu tuntuu olevan eräille vain tapa vaientaa keskustelu, jos se lähtee menemään faktojen osalta omasta mielestä epämieluisaan suuntaan.

 

[JCSH]

Kyllä merkistöt nimenomaan liittyvät digitalisaatioon - aina kun käsitellään tekstiä digitaalisessa muodossa, niin ollaan merkistöjen kanssa tekemisissä. Tuo "asia X ei liity digitalisaatioon" -huutelu tuntuu olevan eräille vain tapa vaientaa keskustelu, jos se lähtee menemään faktojen osalta omasta mielestä epämieluisaan suuntaan.

@Juha Kokkonen voi varmaan sitten tarkemmin ohjeistaa, että mikä lasketaan offtopiciksi ja mikä ei, kerta vissiin väellä on jotain epäselvyyksiä asian suhteen.

 

[Paapaa]

@Juha Kokkonen voi varmaan sitten tarkemmin ohjeistaa, että mikä lasketaan offtopiciksi ja mikä ei, kerta vissiin väellä on jotain epäselvyyksiä asian suhteen.

Tämä. Kaikki tietokoneisiin liittyvä ei liity digitalisaatioon. Muutoin koko ketjussa ei olisi mitään järkeä kun tästä tulee vain IT-ongelmien kaatopaikka tai huru-ukkojen haikailuketju kuinka kaikki oli ennen paremmin kun ääkköset eivät toimineet ja nettiyhteys ei ollut salattu.

Digitalisaatio liittyy siihen kun aiemmin "analogisia asioita" on alettu tehdä digitaalisesti ja samalla mahdollistettu kokonaan uusia palveluita tai ominaisuuksia. Tämä siirtymä ja vertailu analogisen ja digitaalisen välillä liittyy ketjuun. Muu vollotus sitten omiin ketjuihin. Ja jos haluaa perustaa jonkun "Ennen oli ATK:ssa kaikki paremmin"-valitusketjun, niin siitä vain. Siellä voi sitten jatkaa ISO/IEC 8859-1:n kaipailuja.

 

[Juha Kokkonen]

Kyllä merkistöt nimenomaan liittyvät digitalisaatioon - aina kun käsitellään tekstiä digitaalisessa muodossa, niin ollaan merkistöjen kanssa tekemisissä. Tuo "asia X ei liity digitalisaatioon" -huutelu tuntuu olevan eräille vain tapa vaientaa keskustelu, jos se lähtee menemään faktojen osalta omasta mielestä epämieluisaan suuntaan.

@Juha Kokkonen voi varmaan sitten tarkemmin ohjeistaa, että mikä lasketaan offtopiciksi ja mikä ei, kerta vissiin väellä on jotain epäselvyyksiä asian suhteen.

Tämä. Kaikki tietokoneisiin liittyvä ei liity digitalisaatioon. Muutoin koko ketjussa ei olisi mitään järkeä kun tästä tulee vain IT-ongelmien kaatopaikka tai huru-ukkojen haikailuketju kuinka kaikki oli ennen paremmin kun ääkköset eivät toimineet ja nettiyhteys ei ollut salattu.

Digitalisaatio liittyy siihen kun aiemmin "analogisia asioita" on alettu tehdä digitaalisesti ja samalla mahdollistettu kokonaan uusia palveluita tai ominaisuuksia. Tämä siirtymä ja vertailu analogisen ja digitaalisen välillä liittyy ketjuun. Muu vollotus sitten omiin ketjuihin. Ja jos haluaa perustaa jonkun "Ennen oli ATK:ssa kaikki paremmin"-valitusketjun, niin siitä vain. Siellä voi sitten jatkaa ISO/IEC 8859-1:n kaipailuja.

Ketjun aloituspostauksessa on nähdäkseni pohjustettu varsin selvästi mitä digitalisaatio tarkoittaa ja asiaa on myös ketjussa jo useita kertoja ohjeistettu.

 

[teppo mörkö]

Kun katson ylläolevaa kommentointia, niin minusta alkaa näyttää siltä, että pakkodigitalisaation ydinongelma ei ehkä olekaan analogisen pakottaminen digitaaliseksi vaan yleisemmin kaiken vanhan pakottaminen uudeksi, hinnasta ja seurauksista piittaamatta. Legacy on kirosana ja paskaa riippumatta siitä onko kyse pahvikortistosta, analogisesta radiosta vai VAXille tehdystä, Linuxille portatusta tietokannasta. Pelkkä digitalisaatio ei olekaan riittävää, vaan pitää olla uudenaikaista digitalisaatiota. Lähinnä tällaisesta asennoitumisesta tulee mieleen Maon kulttuurivallankumous, jossa vanha historia tuhottiin aktiivisesti ja yritettiin korvata uudella, kommunistisella tulevaisuudella.

Porukka ilkkuu sille, että uusien maailmanstandardien pakottaminen kaikkeen särkee toimivia tietojärjestelmiä, eikä haitoilla ja kustannuksilla ole väliä. Esim. tällainen, uudenaikaisesti koodattu kartta on tosi hyödyllinen eurooppalaiselle:

Meinaatko että paperikarttojen aikakaudella esim. kiinalaisten ja japanilaisten kartat, ja miksei kaikkien muunmaalaistenkin kartat, on aina ollut selvällä suomen kielellä? Onhan se nyt selvää, että esim. pohjoismaisten naapuriemme pääkaupunkien nimet ovat nimenomaan Tukholma ja Kööpenhamina.

 

[JCSH]

Mutta pitää kuitenkin olla metatieto siitä, että se on unicodea - ja myös siitä, mitä unicoden tyyppiä ja versiota se on. Mikään ei siis ole muuttunut.



Edellisessä viestissäni jo kerroin, miksi unicoden pitäminen oletuksena ei ole hyvä asia. Se tekee ihan konkreettisia tietoturvariskejä ja on ongelmallinen myös käyttäjien tuottaman sisällön kanssa esimerkiksi foorumeilla ja vieraskirjoissa. Unicode on kyllä hyvä asia silloin, kun sitä tarvitaan, ja ilman unicodea moni asia olisi hankalampaa. Kuitenkin tuollainen kaikkien pakottaminen unicoden käyttäjiksi on vastenmielistä ja tuottaa enemmän ongelmia kuin ratkaisee niistä.

Ja ovathan ne tasapituiset merkistöt aina myös helpompia implementoida.


Itse asiassa nollaloppuiset merkkijonot ovat kyllä ainakin x86-alustalla varsin nopeita käsitellä. Siitä voisikin tehdä jonkinlaisen vertailun, että kumpaan menee enemmän kellosyklejä, PASCAL-tyyppisiin merkkijonoihin joissa pituustieto on alussa kokonaislukuna vai C-tyyppisiin merkkijonoihin jotka loppuvat nollatavuun. Edellämainituissa on muuten melko merkittävänä sellainen ongelma, että sen pituustiedon bittileveys pitää tietää jostain, ennen kuin koko merkkijonoa voi edes alkaa käsittelemään.

Loin aiheelle ihan oman ketjunsa oikeaan paikkaan:

Merkistöistä

Siirretään tämä keskustelu oikeaan paikkaan. Edellisessä viestissäni jo kerroin, miksi unicoden pitäminen oletuksena ei ole hyvä asia. Se tekee ihan konkreettisia tietoturvariskejä ja on ongelmallinen myös käyttäjien tuottaman sisällön kanssa esimerkiksi foorumeilla ja vieraskirjoissa. Unicode...

bbs.io-tech.fi

 

[Vaateri]

Tietääkö joku, miksi Nordean piti väenväkisin korvata oikein hyvin toiminut Solo tällä uudella Netbank-kötöstyksellä?

Veikkaisin ainakin näitä: Koska kyse ei ole pelkästä verkkopankin käyttöliittymän uusimisesta ja koska Nordealla on asiakkaita useassa maassa. Siellähän tehtiin mm. iso core banking -uudistus, niin siihen on varmasti kytkös. Ja Solo on peruja ajalta, jolloin maiden toiminnot olivat suurelta osin erillisiä.

 

[takomo]

Digitalisaatio liittyy siihen kun aiemmin "analogisia asioita" on alettu tehdä digitaalisesti ja samalla mahdollistettu kokonaan uusia palveluita tai ominaisuuksia. Tämä siirtymä ja vertailu analogisen ja digitaalisen välillä liittyy ketjuun. Muu vollotus sitten omiin ketjuihin. Ja jos haluaa perustaa jonkun "Ennen oli ATK:ssa kaikki paremmin"-valitusketjun, niin siitä vain. Siellä voi sitten jatkaa ISO/IEC 8859-1:n kaipailuja.

Mitä tämän otsikon alle sinun mielestäsi sitten kuuluu?

Historian muisteluna toki paljonkin: pankit digitalisoituivat 70-80-luvulla, analogi-TV heivattiin sivuun 00-luvulla (tosin teksti-tv tuli 80-luvulla ja NICAM 90-luvun alussa), lankapuhelimet digitalisoituivat 80-luvulla viimeistä mailia lukuunottamatta ja toihan äänivalinta digin kotiinkin, GSM tuli 90-luvulla. CD-soitin on 80-luvun alusta ja iso kotien digitalisaatioaalto oli 80-luvun kuusnepat ja spektrumit ja myöhemmin pleikat. Tätä ennen videopelit. Autojen moottorinohjaus digitalisoitui viimeistään 90-luvulla. Matkatoimistot kai 80-luvulla? Taskulaskimet tulivat 70-luvulla.

Merkittäviltä osin maailma digitalisoitui 80-luvulla ja viimeistään 90-luvulla. Digitalisaatio alkoi isossa määrin 60-luvulla, kun tietokoneita alettiin hankkia julkishallintoon ja isompiin yrityksiin.

Eli mitä keskusteltavaa tässä enää on, jos rajaudutaan tiukasti analogin korvaamiseen digillä? Analogi-radion kohtalo? Mitä merkittävää digitalisaatiota muka on 2020-luvulla?
Keskusteltavaa olisi aika paljon enemmän, jos mukana olisi myös digitalisaation sukupolvet.

Väärin, ei kukaan ole haluamassa "kaiken vanhan pakottamista uudeksi, hinnasta ja seurauksista piittaamatta". Kyse on siitä, että halutaan vanhentuneiden menetelmien korvaamista tehokkaammilla, nopeammilla, käytettävämmillä ja modulaarisemmilla.

Ootapa. Aika paljon isoja, tärkeitä asioita on digitalisoitu 80-luvun tietotekniikalla. Silloin on ollut kortilla muisti, CPU-teho ja tallennustila. Ihanko tosissasi väität, että nykyaikaiset menetelmät olisivat tehokkaampia ja nopeampia kuin vanhat?

Ennen on pitänyt oikeasti miettiä resurssien riittävyyttä. Lisäresurssien hankkiminen kun ei ole ollut ihan ilmaista ja rajansa on ollut silläkin mitä saa edes rahalla.

Meinaatko että paperikarttojen aikakaudella esim. kiinalaisten ja japanilaisten kartat, ja miksei kaikkien muunmaalaistenkin kartat, on aina ollut selvällä suomen kielellä?

Kun kartta (tai muu aineisto) renderöidään eurooppalaiselle, on luonnollista, että tekstit translitteroidaan latinalaiselle merkistölle. Ei kukaan täällä ymmärrä jotain burmalaisia koukeroita.

 

[JCSH]

Eli mitä keskusteltavaa tässä enää on, jos rajaudutaan tiukasti analogin korvaamiseen digillä? Analogi-radion kohtalo? Mitä merkittävää digitalisaatiota muka on 2020-luvulla?
Keskusteltavaa olisi aika paljon enemmän, jos mukana olisi myös digitalisaation sukupolvet.

Tämä on tietotekniikkafoorumi. Tämä on täynnä keskusteluja noista "digitalisaation sukupolvista", mutta ne käydään omilla alaosiolla omissa ketjuissansa. Kuten kuuluukin toimia foorumin sääntöjen mukaan.
Keskustelu merkistöstä kuuluu ohjelmointiosiolle. Keskustelu AP:n Sisyfosmaisesta taistelusta MS:n pilvisoftien kanssa kuuluu joko Ongelmat-osioon tai Ohjelmisto-osioon.

 

[hkultala]

Ootapa. Aika paljon isoja, tärkeitä asioita on digitalisoitu 80-luvun tietotekniikalla. Silloin on ollut kortilla muisti, CPU-teho ja tallennustila. Ihanko tosissasi väität, että nykyaikaiset menetelmät olisivat tehokkaampia ja nopeampia kuin vanhat?

Ennen on pitänyt oikeasti miettiä resurssien riittävyyttä. Lisäresurssien hankkiminen kun ei ole ollut ihan ilmaista ja rajansa on ollut silläkin mitä saa edes rahalla.

Sinulla on nyt todella paljon hukassa se, mitä "tehokkuudella" tässä tarkoitetaan.

Tehokkuus tarkoittaa sitä, paljonko asioita saadaan aikaseksi / aika, mitä työntekijä siihen kokonaisuudessaan käyttää.

Otetaan vaikka esimerkki henkilöstä, jonka pitää töissä vierailla monessa paikassa, ja paikat vaihtuu päivittäin.

Vanha mekanismi == mennään joka aamu hakemaan tukikohdasta paperinen lista osoitteista missä pitää käydä. Tukikohdassa joko käsin kopioidaan se lista ottamalla siihen seinällä olevasta listasta omat osuudet tai printataan se tukikohdan tietokoneelta (jos ollaan jo 1980-luvulla)

Vasta kun tämä on haettu, lähdetään asiakkaiden luokse.

Uusi mekanismi: Kännykkään tulee lista asiakkaiden osoitteista, joissa pitää käydä. Järjestelmä myös laskee ehdotuksen käyntijärjestyksestä, jolla ajomatka paikkojen välillä minimoituu.

Kun säästyy aamun tukikohtakäynti, voidaan samassa kokonaisajassa heti käydä yhden parin asiakkaan luona enemmän. Ja kun järjestelmä laskee optimaalisen käyntijärjestyksen, voidaan säästellä ajomatkassa ja ajoajassa.


Ja mikäli listaa pitää päivitellä päivän aikana, homma hankaloituu vielä lisää vanhalla mekanismilla. Pitää joko soitella ja alkaa kirjoittelemaan listalle lisää, tai pitää käydä vaikka aina ruokatauolla tukikohdassa tarkastamassa, että olisiko listalle tullut lisää kohteita.

Uudella taas lista päivittyy kännykän softassa automaattisesti.

 

[Hyrava]

Sinulla on nyt todella paljon hukassa se, mitä "tehokkuudella" tässä tarkoitetaan.

Tehokkuus tarkoittaa sitä, paljonko asioita saadaan aikaseksi / aika, mitä työntekijä siihen kokonaisuudessaan käyttää.

Otetaan vaikka esimerkki henkilöstä, jonka pitää töissä vierailla monessa paikassa, ja paikat vaihtuu päivittäin.

Vanha mekanismi == mennään joka aamu hakemaan tukikohdasta paperinen lista osoitteista missä pitää käydä. Tukikohdassa joko käsin kopioidaan se lista ottamalla siihen seinällä olevasta listasta omat osuudet tai printataan se tukikohdan tietokoneelta (jos ollaan jo 1980-luvulla)

Vasta kun tämä on haettu, lähdetään asiakkaiden luokse.

Uusi mekanismi: Kännykkään tulee lista asiakkaiden osoitteista, joissa pitää käydä. Järjestelmä myös laskee ehdotuksen käyntijärjestyksestä, jolla ajomatka paikkojen välillä minimoituu.

Kun säästyy aamun tukikohtakäynti, voidaan samassa kokonaisajassa heti käydä yhden parin asiakkaan luona enemmän. Ja kun järjestelmä laskee optimaalisen käyntijärjestyksen, voidaan säästellä ajomtkassa ja ajoajassa.


Ja mikäli listaa pitää päivitellä päivän aikana, homma hankaloituu vielä lisää vanhalla mekanismilla. Pitää joko soitella ja alkaa kirjoittelemaan lisalle lisää, tai pitää käydä vaikka aina ruokatauolla tukikohdassa tarkastamassa, että olisiko listalle tullut lisää kohteita.

Uudella taas lista päivittyy kännykän softassa automaattisesti.

Noinhan tuon digitalisoinnin pitäisi toimia. Tosin, on kyllä tullut nähtyä sitäkin että vanhanaikaiset paperilomakkeet vaan tehdään täytettävinä PDF-versioina eikä samalla paranneta prosessia millään tavalla vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus, esimerkiksi hakemalla tietokannasta lomakkeelle suoraan asiakkaan tiedot, tuotteiden/palveluiden hinnat jne. Tuollainen pelkän lomakkeen uusiminen jopa hidastaa ja huonontaa tehokkuutta kun jollain mobiililaitteella kymmeniä kenttiä käsittävä lomake on hitaampaa ja hankalampaa täyttää. Ja pahimmillaan tuosta eteenpäin homma toimii niin että lomake lähtee seuraavalle ihmiselle PDF-lomakkeena ja hän sitten manuaalisesti naputtelee tiedot laskutusjärjestelmään sun muihin järjestelmiin vaikka sekin olisi samalla voitu automatisoida.

Eli tuollaisen digisiirtymän voi tehdä hyvin, miettimällä koko prosessi uusiksi tai sitten vaan siirtää paperilomake sähköiseksi ja työmäärä pysyy samana kuin ennenkin eikä sillä saavuteta mitään aika- tai kustannussäästöjä.

 

[Kautium]

Eli tuollaisen digisiirtymän voi tehdä hyvin, miettimällä koko prosessi uusiksi tai sitten vaan siirtää paperilomake sähköiseksi ja työmäärä pysyy samana kuin ennenkin eikä sillä saavuteta mitään aika- tai kustannussäästöjä.

Niin voi. Ei ole kuitenkaan millään tavalla digitalisaation vika, jos jossakin yrityksessä ei osata tai ei haluta päivittää prosesseja ja järjestelmiä nykyaikaisemmiksi.

 

[pulatunnus]

Noinhan tuon digitalisoinnin pitäisi toimia. Tosin, on kyllä tullut nähtyä sitäkin että vanhanaikaiset paperilomakkeet vaan tehdään täytettävinä PDF-versioina eikä samalla paranneta prosessia millään tavalla vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus, esimerkiksi hakemalla tietokannasta lomakkeelle suoraan asiakkaan tiedot, tuotteiden/palveluiden hinnat jne. Tuollainen pelkän lomakkeen uusiminen jopa hidastaa ja huonontaa tehokkuutta kun jollain mobiililaitteella kymmeniä kenttiä käsittävä lomake on hitaampaa ja hankalampaa täyttää. Ja pahimmillaan tuosta eteenpäin homma toimii niin että lomake lähtee seuraavalle ihmiselle PDF-lomakkeena ja hän sitten manuaalisesti naputtelee tiedot laskutusjärjestelmään sun muihin järjestelmiin vaikka sekin olisi samalla voitu automatisoida.

Eli tuollaisen digisiirtymän voi tehdä hyvin, miettimällä koko prosessi uusiksi tai sitten vaan siirtää paperilomake sähköiseksi ja työmäärä pysyy samana kuin ennenkin eikä sillä saavuteta mitään aika- tai kustannussäästöjä.

En tiedä mistä tämän kaivoit digitalisaatiota kuvaavaksi esimerkiksi.

Toki PDF lommakkeita on tullut ja vaikka se ei ole se maali ollut, niin on tehostannut isosti toimintaa.
Paperiseen verrattuna
- lomakkeet helpompi pitää ajantasalla
- Käsinkirjoitettuun verrattuna luettavia, ja kurinalaisempia
- Tänäpäivänä iso juttu, paperit ei pyöri siellä täällä, helppo tapa parantaa sitä hallintaa
- Lomakkeiden toimitus nopeutuu, halvempaa
- Jos esimerkki kohteessa tänää vielä käsin syöttö vastaanotto päässä, niin sähköinen lomake mahdallistaa siinäkin tehostamista, puolimekaanista sähköistä käsittelyä, jos esim kopio/liitä sallittu, niin vähentää entisestään virheitä. Jossain voi olla kielletty. Mahdollistaa kuitenkin jatkossa prosessi automatisointia.

Monessa paikkaan ollaa toki paljon pidemmällä , mutta nuokin vaiheet ovat olleet isoja harppauksia. Kannattaa myös se tiedostaa että jossain pisteessä se näkymä on vain siitä kohtaa, jossain pisteessä voi työmäärä jopa lisääntyä, mutta isommassa kuvassa iso tehostus.

Tyypillinen esimerkki jälkimmäisestä on se että ennen digitalisaatiota joku suorittavaa työtä tekevä teki sitä omaa hommaa, ja sen tekemistä organisoit ja välitti useita henkilöitä, ja tänään se suorittavaa työtä tekevä sen lisäksi itse hakee seuraan tehtävän määrykset, ohjeet, ja tekee niistä kuittaukset, raportin, eli kokee tekevänsä sen lisää, vs aiemmin. Mutta homma tehostunut järkyttävästi.

 

[Sonic Empire]

Työeläkealalla digitalisaatio on ollut huimaa vaikka verrattuna vuoteen 2005 jolloin itse aloittelin alalla. Silloin oikeasti kaikki hakemukset sun muut tulivat joko paperilla, sähköpostilla tai faksilla jonka jälkeen nämä käsin lähetettiin skannattavaksi talon asiakirjaskannaamoon tai postitukseen ja syötettiin kaikki tiedot käsin järjestelmiin.

Kun tuli päätöksen antamisen aika, kirjoitettiin päätös Wordissa vakiopohjia käyttäen ja tulostettiin tuo päätös omalla printterillä ja tämän jälkeen kuoritettiin ja lähetettiin sisäisellä postilla postitukseen. Vakuutuskirjat kansioitiin > sisäisellä postilla postitukseen. Sisäinen posti kävi 4 kertaa päivässä hakemassa lähtevät postit.

Nykyään kaikki on digitaalista. Päätökset tulevat suoraan systeemeistä, asiakkaat löytyvät Salesforcesta ja CRM:stä, kaikki tapahtuu digitaalisesti tai robottien tekemänä. Itselle jää aikaa asiantuntijatyöhön paljon enemmän päivän aikana. En edes muista koska olisin lähettänyt viimeksi kenellekään postilla mitään.

 

[Hyrava]

En tiedä mistä tämän kaivoit digitalisaatiota kuvaavaksi esimerkiksi.

Toki PDF lommakkeita on tullut ja vaikka se ei ole se maali ollut, niin on tehostannut isosti toimintaa.
Paperiseen verrattuna
- lomakkeet helpompi pitää ajantasalla
- Käsinkirjoitettuun verrattuna luettavia, ja kurinalaisempia
- Tänäpäivänä iso juttu, paperit ei pyöri siellä täällä, helppo tapa parantaa sitä hallintaa
- Lomakkeiden toimitus nopeutuu, halvempaa
- Jos esimerkki kohteessa tänää vielä käsin syöttö vastaanotto päässä, niin sähköinen lomake mahdallistaa siinäkin tehostamista, puolimekaanista sähköistä käsittelyä, jos esim kopio/liitä sallittu, niin vähentää entisestään virheitä. Jossain voi olla kielletty. Mahdollistaa kuitenkin jatkossa prosessi automatisointia.

Monessa paikkaan ollaa toki paljon pidemmällä , mutta nuokin vaiheet ovat olleet isoja harppauksia. Kannattaa myös se tiedostaa että jossain pisteessä se näkymä on vain siitä kohtaa, jossain pisteessä voi työmäärä jopa lisääntyä, mutta isommassa kuvassa iso tehostus.

Tyypillinen esimerkki jälkimmäisestä on se että ennen digitalisaatiota joku suorittavaa työtä tekevä teki sitä omaa hommaa, ja sen tekemistä organisoit ja välitti useita henkilöitä, ja tänään se suorittavaa työtä tekevä sen lisäksi itse hakee seuraan tehtävän määrykset, ohjeet, ja tekee niistä kuittaukset, raportin, eli kokee tekevänsä sen lisää, vs aiemmin. Mutta homma tehostunut järkyttävästi.

No jos otetaan esimerkiksi vaikkapa joku asentajan keikkalappunen, niin paperiversion naputtelee nopeammin koneelle oikeisiin kenttiin kuin copypasteaa kenttä kerrallaan jostakin ensin sähköpostin liitteenä tulleesta pdf-lomakkeesta joka pitää erikseen avata ruudulle ja vaihdella ikkunasta ja sovelluksesta toiseen (jos vaan käsialasta saa selvää). Lisäksi asentajat inhoavat täytellä mitään kankeita pdf-lomakkeita työkännykän pieneltä näytöltä ja mieluummin tekisivät niitä paperisia kun ne oli nopeampia täyttää käsin kynällä.

Sanoisin että tuollaisessa uudistuksessa digitalisoinnista on ollut vain haittaa kun hankaloittaa ja hidastaa prosessia, asentajien ja lomakkeiden naputtelijoiden ärsyyntymisestä puhumattakaan. Ainoa säästö on se, että paperilomakkeita ei tarvitse asentajilla olla mukana, mutta pahimmassa tapauksessa tuokin korvautuu sillä että joku pienellä näytöllä varustetun koneen omaava konttoriduunari printtailee nuo laput ensin paperille helpottaakseen omaa syöttötyötään kun ei tarvitse sovellusten välillä pomppia.

Ja olen päässyt todistamaan sitäkin kun eräässä firmassa siirryttiin joskus yli 20v sitten "paperittomaan konttoriin", paperin kulutus lisääntyi ensimmäisen vuoden aikana kolminkertaiseksi...

 

[Hyrava]

Työeläkealalla digitalisaatio on ollut huimaa vaikka verrattuna vuoteen 2005 jolloin itse aloittelin alalla. Silloin oikeasti kaikki hakemukset sun muut tulivat joko paperilla, sähköpostilla tai faksilla jonka jälkeen nämä käsin lähetettiin skannattavaksi talon asiakirjaskannaamoon tai postitukseen ja syötettiin kaikki tiedot käsin järjestelmiin.

Kun tuli päätöksen antamisen aika, kirjoitettiin päätös Wordissa vakiopohjia käyttäen ja tulostettiin tuo päätös omalla printterillä ja tämän jälkeen kuoritettiin ja lähetettiin sisäisellä postilla postitukseen. Vakuutuskirjat kansioitiin > sisäisellä postilla postitukseen. Sisäinen posti kävi 4 kertaa päivässä hakemassa lähtevät postit.

Nykyään kaikki on digitaalista. Päätökset tulevat suoraan systeemeistä, asiakkaat löytyvät Salesforcesta ja CRM:stä, kaikki tapahtuu digitaalisesti tai robottien tekemänä. Itselle jää aikaa asiantuntijatyöhön paljon enemmän päivän aikana.

Noinhan sen digitalisaation pitäisikin onnistua, ja joissakin paikoissa on onnistuttukin. Valitettavan usein jostain "säästetään" ja sitten samoista analogiprosesseista tehdään vain monimutkaisia digiprosesseja joissa joku asia on aavistuksen halvempaa ja nopeampaa mutta kaikki muu on kalliimpaa ja hitaampaa.

 

[pulatunnus]

No jos otetaan esimerkiksi vaikkapa joku asentajan keikkalappunen, niin paperiversion naputtelee nopeammin koneelle oikeisiin kenttiin kuin copypasteaa kenttä kerrallaan jostakin ensin sähköpostin liitteenä tulleesta pdf-lomakkeesta joka pitää erikseen avata ruudulle ja vaihdella ikkunasta ja sovelluksesta toiseen (jos vaan käsialasta saa selvää). Lisäksi asentajat inhoavat täytellä mitään kankeita pdf-lomakkeita työkännykän pieneltä näytöltä ja mieluummin tekisivät niitä paperisia kun ne oli nopeampia täyttää käsin kynällä.

Voidaan toki maalailla kankeita prosesseja käistellä se PDF vastaanotto päässä ja verratta johonkin näppärään selkeään käsinkirjoitettuun. Jos copy/paste on esimerkissä vaikeaa, niin voi sen lukea ja naputella, virhe riski lisääntyy.

Mutta tuossakin säästyy se paperinlapun toimitus, käsittely, arkistointi, tuhoaminen.

Se toki harmillista että esimerkki kohteessa lomakkeen täyttäjillä huonot välineet, ja se että lomakkeen toimituskin vaikeaksi koetulla sähköpostilla, näihin olisi toki helppoja ja edullisia vaihtoehtoja. Koska en yksittäistä tapausta tunne niin menee arvailuksi jutun taustat.

Ensinnä tulee toki mieleen se että se digatalisointi ollut jälkijunassa, ja kun on esim tullut kyselyä että mites te niitä lappusia käsittelette niin tuolla tavalla nopeasti saati hommaa paikattua.

Ehkä siellä on jotain isompaa menossa, jos tuo vaihe on vielä pitkään käytössä, niin päätelaitteet miettiä, ja se lomakkeiden välitys, esim lomakkeet täyttää ohjelmalla joka tukee pilvitallennusta, se taipuu pieneenkin oraganisaatioon. Tietenkin jos kyse ison ja pienen oraganisaation välisestä rajapinta puutteesta, niin voi olla pitkäprosessi tehdä väliaikaisesti.


Muistettava se että sähköpostin valinnalla muistakin syistä kuin vain se että lomake saadaan perille.

 

[kaarlos]

Erinäiset automatisoidut tuotevarastot ovat hyvä esimerkki valtavasta tehostuksesta joka ei olisi mahdollista ilman digitalisaatiota. Joskus vuosia sitten tuli käytyä töiden merkeissä todella suuren vaatevalmistajan automatisoidussa varastossa josta lähetettiin tuotteita eteenpäin liikkeisiin ja verkkokauppatilauksiin. Robotit sinkoilivat hyllyltä toiselle ja keräsivät ja kuljettivat ne paketointialueelle.

Noi on todella vakuuttavia kokonaisuuksia kun pääsee näkemään vierestä miten prosessi pyörii. Oli ymmärtääkseni vielä tuolloin kyseisen firman vanhentuneempi varasto, uudempaa en päässyt näkemään.

 

[love_doctor]

Noinhan tuon digitalisoinnin pitäisi toimia. Tosin, on kyllä tullut nähtyä sitäkin että vanhanaikaiset paperilomakkeet vaan tehdään täytettävinä PDF-versioina eikä samalla paranneta prosessia millään tavalla vaikka siihen olisi ollut mahdollisuus, esimerkiksi hakemalla tietokannasta lomakkeelle suoraan asiakkaan tiedot, tuotteiden/palveluiden hinnat jne. Tuollainen pelkän lomakkeen uusiminen jopa hidastaa ja huonontaa tehokkuutta kun jollain mobiililaitteella kymmeniä kenttiä käsittävä lomake on hitaampaa ja hankalampaa täyttää. Ja pahimmillaan tuosta eteenpäin homma toimii niin että lomake lähtee seuraavalle ihmiselle PDF-lomakkeena ja hän sitten manuaalisesti naputtelee tiedot laskutusjärjestelmään sun muihin järjestelmiin vaikka sekin olisi samalla voitu automatisoida.

Eli tuollaisen digisiirtymän voi tehdä hyvin, miettimällä koko prosessi uusiksi tai sitten vaan siirtää paperilomake sähköiseksi ja työmäärä pysyy samana kuin ennenkin eikä sillä saavuteta mitään aika- tai kustannussäästöjä.

Toki PDF:kin tukee osittaista koneellista käsittelyä. PDF-lomake mahdollistaa syötteen rakenteistamista, rajaamista ja lomakkeen lukemisen koneellisesti. Syötteen validointi on vähän puutteellista. Tiedostoja joutuu manuaalisesti pyörittelemään. Asiakkaat voivat myös lähettää takaisin sellaisia PDF-tiedostoja, joissa kaikki rakenteinen data on kadonnut ja lomake pitää lukea käsin printistä. Tietoturvan huolehtiminen jää asiakkaankin vastuulle. Hyvänä puolena tuossa on offline-käyttö ja sen manuaalisen työn takia siinä ei ole samanlaista bittiruton mahdollisuutta kuin digipalveluissa. Kun palveluita on digitalisoitu, kyllä tuokin on ollut ihan hyödyllinen kehitysvaihe. Varsinkin julkisella puolellahan palveluiden uudelleenkehityksen tarve on jatkuvaa ja Vitjan ja Digionen tapaiset epäonnistumiset kyllä syövät paljon niitä etuja mitä saavutetaan kun käyttöliittymä on tehty Nodella, Reactilla, Tailwindilla ja muilla 1-2 viime viikon aikana hitiksi nousseilla js-kirjastoilla.

Toki varmaan niitäkin organisaatioita vielä 2024 on, jotka keksivät nyt ekaa kertaa, että rtf/doc-formaatin sijaan lomakkeet voi tarjota pdf:nä, niin ne näyttävät printattuna samana ilman että tarvii olla sama 16 vuotta vanha mustavalkolaser rinnakkaisporttiin kytkettynä 300 dpi:n asetuksilla kuten siellä virastossa. Edelläkävijät hoksasivat tuon jo 40 vuotta sitten.

 

[jad]

Yksi ei niin hyvin loppuun asti mietitty tai toteutettu digitalisaatio on lupapiste.fi Kunnat on pitkäli siirtyneet käyttämään vain lupapisteen kautta lähetettyjä lupahakemuksia. Erittäin hyvä ja asioita nopauttava digiloikka. Teoriassa.

Esimerkiksi kunta vaatii toimenpideluvan hakemista, jos kaava-alueella haluat rakentaa katetun terassin takapihalle. Helppo homma, tee tunnukset lupapisteeseen, täytä hakemus ja se on siinä. Kilinvitut.

Työnjohtaja ? Minä ? Ei, pitää olla veronumero. Mihin rakennusjätteet toimitetaan ? Mitkä rakennusjätteet ? Kuka tekee lopputarkastuksen ? Piirrustuksen laatija ? Ei, et ole arkkitehti. Vitut, rakennetaan ilman lupaa.

Palvelua toteutettaessa on ollut mielessä vain suuret rakennushankkeet, joita toteuttaa ammattilaiset ja tavallinen ihminen on unohdettu kokonaan.

 

[takomo]

Keskustelu merkistöstä kuuluu ohjelmointiosiolle.

Onpa melkoinen tunnelinäkö, jos näkee merkistökysymykset vain koodausasiana. Ohjelmistojen särkyminen ja bugaaminen koskee kaikkia, jotka ohjelmistoja käyttävät ja saattavat osua myös ihmisiin, joiden tietoja käsitellään.

Huonoilla valinnoilla on vaikutuksia myös ihmisiin, jotka eivät ole itse mitenkään koodaamisen kanssa tekemisissä. Ääkkösten kanssa tapeltiin joskus 80-luvulla mutta 90-luvulta lähtien ne on vaikuttaneet olevan kunnossa. Enää ei ehkä osata edes epäillä, että uusilla standardeilla olisi särjetty jotain toimivaa. Siksi näistä olisi syytä keskustella myös laajemman yleisön keskusteluna.

.
.
Vanha mekanismi == mennään joka aamu hakemaan tukikohdasta paperinen lista osoitteista missä pitää käydä. Tukikohdassa joko käsin kopioidaan se lista ottamalla siihen seinällä olevasta listasta omat osuudet tai printataan se tukikohdan tietokoneelta (jos ollaan jo 1980-luvulla)

Vasta kun tämä on haettu, lähdetään asiakkaiden luokse.
.

Tämä vaikuttaa puhdasoppiselta olkiukkoilulta. Kaupallinen organisaatio on aina saanut kilpailuetua tehostamalla toimintaansa, joten uutta teknologiaa on otettu käyttöön jo aikaa sitten.

Muistin virkistämiseksi, kännykät yleistyivät 90-luvulla. Niillä on voinut soittaa firman sihteerille ja _kysyä_ päivän agendaa. Sitä aiemmin on ollut hakulaitteet, joilla tukikohta on voinut kommunikoida kenttäväen kanssa. Joillakin taisi olla omia radiojärjestelmiäkin?

Missään nimessä tässä ei ole kyse mistään päivänpolttavasta digitalisaatiosta - paitsi ehkä sihteerin eliminoimisen osalta?

...Silloin oikeasti kaikki hakemukset sun muut tulivat joko paperilla, sähköpostilla tai faksilla jonka jälkeen nämä käsin lähetettiin skannattavaksi talon asiakirjaskannaamoon tai postitukseen ja syötettiin kaikki tiedot käsin järjestelmiin.
...
Nykyään kaikki on digitaalista. Päätökset tulevat suoraan systeemeistä, asiakkaat löytyvät Salesforcesta ja CRM:stä, kaikki tapahtuu digitaalisesti tai robottien tekemänä.

Tätäkö nykypäivän digitalisaatio tosiaan on: digitaali ei ole enää oma valinta vaan ihmiset systemaattisesti pakotetaan asioimaan digitaalisesti?

Minua ainakin toden teolla etoo teknologian pakottaminen. Pahempaa kuin 1984.

 

[Jakkelii]

Ja olen päässyt todistamaan sitäkin kun eräässä firmassa siirryttiin joskus yli 20v sitten "paperittomaan konttoriin", paperin kulutus lisääntyi ensimmäisen vuoden aikana kolminkertaiseksi...

Tästä olisi kiva kuulla lisää miten tämä on mahdollista

 

[Sonic Empire]

Tätäkö nykypäivän digitalisaatio tosiaan on: digitaali ei ole enää oma valinta vaan ihmiset systemaattisesti pakotetaan asioimaan digitaalisesti?

Minua ainakin toden teolla etoo teknologian pakottaminen. Pahempaa kuin 1984.

Sitä se on ja hyvä niin. Käsittämätöntä että joku vuonna 2024 haikailee paperilomakkeiden ja manuaalityön aikaan.

Onhan se mukavaa kirjoittaa huonolla käsialalla paperihakemukseen kaikki tiedot nimestä osoitteen kautta muihin tietoihin kuin se että tunnistautuu ja järjestelmät tuovat kaiken esitiedon valmiiksi asiakasjärjestelmästä.

Tosi ikävää.

 

[kaarlos]

Tätäkö nykypäivän digitalisaatio tosiaan on: digitaali ei ole enää oma valinta vaan ihmiset systemaattisesti pakotetaan asioimaan digitaalisesti?

Minua ainakin toden teolla etoo teknologian pakottaminen. Pahempaa kuin 1984.

Mikäänhän ei estä loppukäyttäjää lisäämästä itselleen tuota analogista vaihetta. Voit tulostaa lomakkeet paperille, syöttää tiedot niihin käsin ja itse hoitaa niistä käsin syötetyistä dokumenteista sen digitointivaiheen (syöttämällä tiedot sinne digitaaliselle lomakkeelle).

Itse en ainakaan toivo että mitkään julkiset palvelut hoitaisivat tätä digitointia itse ihan kustannussyistä, mutta tosiaan tuon analogi-välivaiheen voi kuka tahansa tehdä halutessaan, jos se jotenkin hyödylliseltä tuntuu.

 

[Hyrava]

Tästä olisi kiva kuulla lisää miten tämä on mahdollista

Ihan hirveästi en valitettavasti tuosta voi kertoa etten paljasta kyseistä firmaa tai muitakaan identifioivia asioita mutta...

Kyseisessä firmassa siis oli ennen ilmoitustaululla kaikenlaisia tiedotteita sun muita ja suunnilleen jokainen pienikin asia kuskattiin firman sisäisessä postissa paperisena ja tärkeiden asioiden kohdalla oli joskus jopa jotain tulostettuja paperinippuja jotka kiersivät ihmiseltä toiselle jne. Tuon muutoksen jälkeen lähes kaikki nuo asiat siirtyivät sähköpostiin, mutta kun firmassa oli paljon sellaisia ihmisiä jotka olivat tottuneet lukemaan kaiken paperilta eivätkä tietokoneen ruudulta (ja olivat ylipäätään todella huonoja käyttämään tietokonetta) niin suuri osa ihmisistä printtaili noita sähköpostejaan ja lukivat ne sitten paperilta. Oli tuossa vähän muutakin mutta tuo oli suuri syy siihen että paperinkulutus lisääntyi tuon muutoksen takia. Toki järjestelmät olivat melko kankeita, ihmisillä huonoja näyttöjä koneissaan ja ohjeistuskin oli mennyt ihan vihkoon.

 

[Paapaa]

Tätäkö nykypäivän digitalisaatio tosiaan on: digitaali ei ole enää oma valinta vaan ihmiset systemaattisesti pakotetaan asioimaan digitaalisesti?

Tämä on suurimmassa osassa tapauksista vain hyvä asia. Kun on olemassa vain digitaalinen kanva, voi se prosessikin muuttua järkevämmäksi ja sujuvammaksi. Ja samalla säästää kustannuksia ja tuoda uusia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia. Viranomaisjutuissa on tärkeää mahdollistaa myös analoginen versio yhdenvertaisuuden takia ainakin ylimenovaiheessa. Eli niin että se 100v mammakin saa asiansa hoidettua järkevästi vaikkei ole tietokonetta eikä kännykkää. Mutta jossain vaiheessa tuo voidaan poistaa ja vaatia että kaikki asiointi tehdään digitaalisesti ja tietokone tai kännykkä on samanlainen vaatimus kuin kynä jolla lomakkeen täyttäisi.

Kaupallisella puolella sitten voidaan siirtyä paljon agressiivisemmin digiin. C-kasettien osto ei ole perusoikeus, ei edes fyysisten CD-levyjen. Tai VHS-kasettien vuokraus. Erittäin hyvä että "pakotetaan". Digiä periaatteen takia vastustavia ei tässä asiassa tarvitse onneksi kuunnella tippaakaan. He joko siirtyvät digiin tai eivät käytä mitään palveluita.

 

[napsa]

Yksi ei niin hyvin loppuun asti mietitty tai toteutettu digitalisaatio on lupapiste.fi Kunnat on pitkäli siirtyneet käyttämään vain lupapisteen kautta lähetettyjä lupahakemuksia. Erittäin hyvä ja asioita nopauttava digiloikka. Teoriassa.

Esimerkiksi kunta vaatii toimenpideluvan hakemista, jos kaava-alueella haluat rakentaa katetun terassin takapihalle. Helppo homma, tee tunnukset lupapisteeseen, täytä hakemus ja se on siinä. Kilinvitut.

Työnjohtaja ? Minä ? Ei, pitää olla veronumero. Mihin rakennusjätteet toimitetaan ? Mitkä rakennusjätteet ? Kuka tekee lopputarkastuksen ? Piirrustuksen laatija ? Ei, et ole arkkitehti. Vitut, rakennetaan ilman lupaa.

Palvelua toteutettaessa on ollut mielessä vain suuret rakennushankkeet, joita toteuttaa ammattilaiset ja tavallinen ihminen on unohdettu kokonaan.

Olisiko nämä samat tiedot helpommin täytettävissä jos olisi fyysinen paperilappu minkä kunnalle pitäisi palauttaa? Ja kokeilitko pystyykö osan kohdista jättämään tyhjäksi?

 

[Hyrava]

Tämä on suurimmassa osassa tapauksista vain hyvä asia. Kun on olemassa vain digitaalinen kanva, voi se prosessikin muuttua järkevämmäksi ja sujuvammaksi. Ja samalla säästää kustannuksia ja tuoda uusia mahdollisuuksia ja ominaisuuksia. Viranomaisjutuissa on tärkeää mahdollistaa myös analoginen versio yhdenvertaisuuden takia ainakin ylimenovaiheessa. Eli niin että se 100v mammakin saa asiansa hoidettua järkevästi vaikkei ole tietokonetta eikä kännykkää. Mutta jossain vaiheessa tuo voidaan poistaa ja vaatia että kaikki asiointi tehdään digitaalisesti ja tietokone tai kännykkä on samanlainen vaatimus kuin kynä jolla lomakkeen täyttäisi.

Kaupallisella puolella sitten voidaan siirtyä paljon agressiivisemmin digiin. C-kasettien osto ei ole perusoikeus, ei edes fyysisten CD-levyjen. Tai VHS-kasettien vuokraus. Erittäin hyvä että "pakotetaan". Digiä periaatteen takia vastustavia ei tässä asiassa tarvitse onneksi kuunnella tippaakaan. He joko siirtyvät digiin tai eivät käytä mitään palveluita.

Monissa asioissa asioinnin digitalisointi on kyllä helpottanut paljon omaa asiointia mutta vastaavasti esimerkiksi faijan kohdalla hankaloittanut, hänellä kun ei ole tietokonetta eikä edes älypuhelinta. Itsekin toivoisin tiettyihin asioihin pidempää siirtymäaikaa nimenomaan noiden "tietotekniikkarajoitteisten" eli vanhusten ja vastaavien takia mutta toivoisin silti että digipuoltakin samalla kehitettäisiin.

Hyvä esimerkki kehityksestä on vaikkapa työkkäri, aikanaan olin osa-aikaisena töissä ja työnhaku piti pitää voimassa, joten piti määrävälein käydä työkkärin konttorilla ihan fyysisesti, ja tottakai ne olivat auki todella huonosti töissä käyvän näkökulmasta. Sitten tuo muuttui siihen että tarvitsi enää soittaa johonkin numeroon olikohan puolen vuoden välein ja nykyään tuokin ilmeisesti hoituu jo täysin sähköisesti nettisivujen kautta. Tuo tuolla työkkärissä käynti tuntui todella idioottimaiselta kun työt alkoivat 8:00 ja työkkäri taisi avautua 9:00 ja tottakai siellä oli puolen kilometrin jono että pääsi sen 5min juttelemaan aspan kanssa. Tuossa meni vähintään 2-3h työaikaa hukkaan muutenkin ehkä vähän pienemmistä osa-aikaisen tunneista.

Monet palvelut toimivat loistavasti digitaalisena, esimerkiksi työterveys. Ennen piti soittaa aika ja mennä paikanpäälle käymään saadakseen saikkulapun, nykyään voi netissä varata sen ajan tai jopa tapauksesta riippuen jopa chatissa tai videovastaanotolla hoitaa asian kotoa käsin eikä tarvitse enää lähteä puolikuolleena kitumaan vastaanotolle.

Toki edelleen on muutamia asioita mitä hoidan "analogisesti" eli puhelimella soittamalla tai paikanpäällä käymällä mutta ne ovat yleensä sellaisia asioita joista en itse hirveästi ymmärrä ja on helpompaa hoitaa asia suoraan keskustelemalla eikä lähettää lukuisia sähköposteja tai odottaa pirun hidasta chattia.

Tuosta tulikin mieleen tuo chat, teoriassa se on hieno keksintö mutta yleensä chat-aspan kanssa asiointiin kuluu tuhottomasti aikaa kun itse kirjoittaa asiansa muutamassa sekunnissa ja sitten odottelee 5-10min että chat-henkilö vastaa ja jos asia ei selvinnytkään sillä yhdellä viestillä niin odotellaan toiset 5-10min jne. Ilmeisesti yksi henkilö hoitaa 100 chat-asiakasta samaan aikaan ja chat-aspan osaaminenkin yleensä on vähän puutteellista eli joutuu etsimään tietoa tai kysymään tietävämmiltä joten hommassa kestää. Tuossa olisi kyllä paljon parannettavaa että chatin kautta asiointi olisi sujuvampaa. Itse pääsääntöisesti koitan välttää chatteja jos vaan voin asian muuten hoitaa.

 

[Paapaa]

Toki edelleen on muutamia asioita mitä hoidan "analogisesti" eli puhelimella soittamalla tai paikanpäällä käymällä mutta ne ovat yleensä sellaisia asioita joista en itse hirveästi ymmärrä ja on helpompaa hoitaa asia suoraan keskustelemalla eikä lähettää lukuisia sähköposteja tai odottaa pirun hidasta chattia.

Tosin nämä ovat lopulta yhtä digitaalisia keskenään. Eri keskustellaan ihmisen kanssa eri kanavia pitkin ja ihan samaa mieltä: puhelin/puhuminen on monessa tilanteessa lyömätön sillä asioiden selittäminen ja varmistaminen että toinen ymmärtää on usein helpompaa. Saa täyden huomion aspalta toisin kuin chätissä jossa aspa saattaa yhtäaikaa vasta 10 eri chättiin. Videopuhelu on vielä askel pidemmälle, jossa esim. lekurille voi näyttää jotain oiretta. Puhelussa tai chätissä asian saa hoidettua heti eikä monen päivän päästä jolloin mailiin vastataan. Aivan liian usein laitan maililla numeroidut kysymykset joihin haluan vastauksen ja en niitä silti saa. Saa nopeammin korjattua virheet kuin mailitse jossa joutuu joka välissä odottamaan N päivää. Sinänsä kaikissa on ihminen toisella puolella mutta kommunikointi hoituu eri tavalla. Chätbotteja en edes kommentoi. Täyttä paskaa lähes aina (oho, kommentoin silti). Mutta joskus ihmischat on jossain triviaalissa asiassa ihan näppärä kuten reseptin uusiminen ja asian voi hoitaa jossain jossa ei halua että muut kuulevat.

 

[Sompi]

Sitä se on ja hyvä niin. Käsittämätöntä että joku vuonna 2024 haikailee paperilomakkeiden ja manuaalityön aikaan.

Onhan se mukavaa kirjoittaa huonolla käsialalla paperihakemukseen kaikki tiedot nimestä osoitteen kautta muihin tietoihin kuin se että tunnistautuu ja järjestelmät tuovat kaiken esitiedon valmiiksi asiakasjärjestelmästä.

Tosi ikävää.

Ei tuossa ole mitään käsittämätöntä. Ovathan ne paperilomakkeet melkoinen parannus verrattuna siihen, että jollain kännykän kosketusnäytöllä täyttelee jotain tekstikenttiä.

Sitten toisaalta taas kunnon pöytäkoneella tai läppärillä niitä täyttelee paljon mielummin kuin käyttää jotain paperilomaketta.

Tai ainakin omalla kohdallani se menee noin. Toki ihmisillä on erilaisia mieltymyksiä ja myös ihan esimerkiksi käsien koko vaikuttaa siihen, miten helppoa joku kosketusnäyttökännykän käyttö on.

Kun digitalisoidaan ihan vain siksi, että halutaan sitä digipöhinää ja digitalisaatiota digitalisaation vuoksi, niin lopputulos on lähes poikkeuksetta paskaa. Valitettavasti täälläkin foorumilla aika moni näyttää kuitenkin sellaista digipakotusta kannattavan, eivätkä halua edes oppia tehdyistä virheistä.

 

[JCSH]

Monissa asioissa asioinnin digitalisointi on kyllä helpottanut paljon omaa asiointia mutta vastaavasti esimerkiksi faijan kohdalla hankaloittanut, hänellä kun ei ole tietokonetta eikä edes älypuhelinta. Itsekin toivoisin tiettyihin asioihin pidempää siirtymäaikaa nimenomaan noiden "tietotekniikkarajoitteisten" eli vanhusten ja vastaavien takia mutta toivoisin silti että digipuoltakin samalla kehitettäisiin.

Sitä siirtymäaikaa on ollut tässä jo vähintään sellaiset 10-15 vuotta, joten pitäisi sen nyt jo hiljalleen riittää. Tämä "mutta vanhukset" argumentti on kyllä aika väsynyt, koska kyllä ne vanhuksetkin voivat oppia uusia juttuja. Kyse on enemmänkin jostain itsepäisyydestä, kuin siitä, että ei kykenisi oppimaan juttuja.

Mulla on yksi kohta 80 vuotias täti, joka oli ikänsä pienmaatilan emäntänä. Ainoa kontakti tietokoneisiin niiden talossa oli se, että hänen pojalla oli C64. Täti ei elämässänsä koskenutkaan tuohon koneeseen, paitsi ehkä siivotessa. Eli aikalailla niin ei-diginatiivi kuin vain voi olla.
Kunnes sitten jonain about 65 vuotiaana täti totesi, että kun laskutkin pitäisi maksaa netissä, niin ehkä on aika oppia käyttään tietokonetta. Meni kansalaisopiston ATK-kurssille ja sen jälkeen kysyi multa ohjeita tietokoneen ostoon. Kävin hakeen sille hinnat alkaen mallin verkkiksestä ja siitä lähtien täti on hyvin onnistunut hoitaan verkkopankki asioinnit ja muut digitalisaation tuomat "haasteet". Joo, alkuvuosina tuli tämän tästä kysymyksiä ties minkälaisista asioista, mutta suht nopeasti oppi sen peruskäytön sille tasolle, että ei enää ole tarvinnut erityisemmin apuja. Nykyään kysymykset liittyy siihen, jos syystä tai toisesta tulee joku englanninkielinen teksti, ja täti ei osaa sanaakaan englantia.

Joten aina kun näkee valitusta siitä, miten digitalisaatiossa vanhukset jäävät jotenkin ulkopuolelle, niin tulee mieleen kyseinen täti ja ajatus siitä, että ei niitä vanhuksia jätetä ulkopuolelle vaan ne vanhukset itse jäävät ulkopuolelle.

 

[Paapaa]

Sitä siirtymäaikaa on ollut tässä jo vähintään sellaiset 10-15 vuotta, joten pitäisi sen nyt jo hiljalleen riittää. Tämä "mutta vanhukset" argumentti on kyllä aika väsynyt, koska kyllä ne vanhuksetkin voivat oppia uusia juttuja. Kyse on enemmänkin jostain itsepäisyydestä, kuin siitä, että ei kykenisi oppimaan juttuja.

Ja niin kauan kun niitä paperilomakkeita on tarjolla, ne jäärät niitä myös täyttelevät ja tällä voidaan perustella että ei voida vielä siirtyä digiin. Eli samaa mieltä: jossain on raja milloin voidaan vaatia digitaalista asiointia ja lopettaa papereiden tarjoaminen ohella. Se on sitten tekninen yksityiskohta, mihin se raja vedetään. Kuinka pieneksi paperilomakkeiden täyttö pitää jäädä että sitä ei enää tarjota ja tarjotaanko yhteiskäyttökoneita, joilla lomakkeet voidaan täyttää avustetusti asiakkaan kanssa tarvittaessa tai jotain muuta apua digivammaisille.

 

[jad]

Olisiko nämä samat tiedot helpommin täytettävissä jos olisi fyysinen paperilappu minkä kunnalle pitäisi palauttaa? Ja kokeilitko pystyykö osan kohdista jättämään tyhjäksi?

Toimenpidelupahan ei nimestään huolimatta ole varsinainen lupa, vaan enemmänkin ilmoitus kunnan rakennusvalvontaan. Edellinen vastaava tapaus hoitui vapaamuotoisella sähköpostilla rakennusvalvontaan, joka johti siihen, että rakennusvalvonnasta soitettiin ja kyseltiin pari kysymystä ja homma oli sillä selvä.

Tuon lupapistehakemuksen tekemisestä on jo muutama vuosi aikaa, se oli aikalailla kyseisen palvelun lanseeraamisen aikoihin, joten on varmasti parantunut niistä ajoista.

Osan turhista kysymyksistä pystyi ohittamaan, osa oli pakollisia ja näiden osalta sitten joutuikin kyselemään käyttäjätuen kauta, että mitä tehdään, jonka johdosta kunnan edustaja pääsi isommin oikeuksin ohittamaan nämä pakolliset osiot.
Ongelmahan oli puhtaasti UI/UX puolella, lomake ei mukautunut lainkaan aiempiin valintoihin. Esim. jos heti ensimmäisenä valitsen tyypiksi toimenpidelupa, niin sen perusteella lomakkeen jatkokysymyksistä olisi voinut suuren osan jättää näyttämättä.

 

[takomo]

Monissa asioissa asioinnin digitalisointi on kyllä helpottanut paljon omaa asiointia mutta vastaavasti esimerkiksi faijan kohdalla hankaloittanut, hänellä kun ei ole tietokonetta eikä edes älypuhelinta. Itsekin toivoisin tiettyihin asioihin pidempää siirtymäaikaa nimenomaan noiden "tietotekniikkarajoitteisten" eli vanhusten ja vastaavien takia mutta toivoisin silti että digipuoltakin samalla kehitettäisiin.

Minustakin digipalveluiden kehittäminen on hyvä asia, kunhan se tapahtuu vapaaehtoispohjalta. Jos ne on niin hyviä kuin väitetään, niin kaikkihan siirtyy niitä käyttämään vapaaehtoisesti. Jotain on pahasti vialla, jos palveluita on jotenkin pakotettava tai edes painostettava.

Pitäisikin luopua ajatuksesta, että olisi jokin siirtymäaika ja olla tyytyväinen siihen, että digiasioijat keventävät asiakaspalvelun työtaakkaa. Ei pitäisi edes tavoitella täydellisyyttä.

Esimerkiksi lukuisat tietosuoja- ja yksityisyydensuojakysymykset on valideja perusteita suhtautua
nuivasti digipalveluiden pakottamiseen.

Monet palvelut toimivat loistavasti digitaalisena, esimerkiksi työterveys. Ennen piti soittaa aika ja mennä paikanpäälle käymään saadakseen saikkulapun, nykyään voi netissä varata sen ajan tai jopa tapauksesta riippuen jopa chatissa tai videovastaanotolla hoitaa asian kotoa käsin eikä tarvitse enää lähteä puolikuolleena kitumaan vastaanotolle.

Tämä on vähän asia, jossa einaria sattuu huonolla tuurilla käkättimeen. On sillä oma merkityksensä, että lääkäri tapaa potilaan fyysisesti ja voi tarkkailla myös harvinaisten tilojen oireita. Yksi kollega kävi vastaanotolla hakemassa flunssalappua mutta lääkäri lähettikin kaverin sairaalaan per-heti akuutin sydäntulehduksen vuoksi.

Sitä se on ja hyvä niin. Käsittämätöntä että joku vuonna 2024 haikailee paperilomakkeiden ja manuaalityön aikaan.

Onhan se mukavaa kirjoittaa huonolla käsialalla paperihakemukseen kaikki tiedot nimestä osoitteen kautta muihin tietoihin kuin se että tunnistautuu ja järjestelmät tuovat kaiken esitiedon valmiiksi asiakasjärjestelmästä.

Tunnistautumispakko on yksi punainen vaate. Pankkitunnukset on pankkiasiointia varten eikä niiden käyttöä muuhun pitäisi edellyttää. Siihen liittyy aivan liian suuret väärinkäytösriskit. Tunnistautumisesta jää aina myös "pysyvä" (5 vuotta) jälki.

Miksi paperilomakkeellakaan pitäisi kysellä sellaista, jonka firma tietää jo muutenkin? Paperilomakkeen laajuudella on rajansa mutta onko digilomakkeen? Jos paperilomake ei sovi yhdelle A4:lle, niin ruvetaan äkkiä kyselemään lomakkeen yksinkertaistamisen perään. Jos digilomakkeesta tulee monisivuinen, sivuja on helppo lisätä loputtomiin.

Yksi digitalisaation varjopuoli onkin siinä, että vähämerkityksellistä informaatiota voidaan kerätä ja hilloa loputtomasti. Jos kaiken pitää sopia paperiarkistoon, ruvetaan äkkiä fokusoitumaan olennaiseen. Miljoona A4:a on 100 hyllymetriä, 2 miljoonaa vie 200 metriä, mutta kynnenkokoiselle 1 TB microSD-kortille sopii 500 miljoonaa A4:a (2k per sivu).

Ja niin kauan kun niitä paperilomakkeita on tarjolla, ne jäärät niitä myös täyttelevät ...

Näyttää tuo "paperilomake" olevan samanlainen kirosana kuin "legacy-järjestelmä". Melkoista pikkuhitlerismiä leimata kaikki paperilomakkeiden käyttö jääryydeksi. On niillä asiakkaalle etunsa ja paikkansa vaikka pystyisi digiäkin käyttämään.

Paperilomakkeella näkyy esim. täyttäjän käsiala. Se menetetään digissä kokonaan. Paperilomake on helppo täyttää missä vain ja täyttämisen jälkeenkin voi miettiä yön yli tai ensi viikkoon pistääkö lapun eteenpäin - ilman että tästä jää mihinkään merkintää keskeytyneestä lomakkeesta. Paperilomakkeen allekirjoituskin on vain alkuperäisellä lomakkeella eikä ties-missä rekisterissä.

 

[3dfx]

Miksi paperilomakkeellakaan pitäisi kysellä sellaista, jonka firma tietää jo muutenkin? Paperilomakkeen laajuudella on rajansa mutta onko digilomakkeen? Jos paperilomake ei sovi yhdelle A4:lle, niin ruvetaan äkkiä kyselemään lomakkeen yksinkertaistamisen perään. Jos digilomakkeesta tulee monisivuinen, sivuja on helppo lisätä loputtomiin.

Yksi digitalisaation varjopuoli onkin siinä, että vähämerkityksellistä informaatiota voidaan kerätä ja hilloa loputtomasti. Jos kaiken pitää sopia paperiarkistoon, ruvetaan äkkiä fokusoitumaan olennaiseen. Miljoona A4:a on 100 hyllymetriä, 2 miljoonaa vie 200 metriä, mutta kynnenkokoiselle 1 TB microSD-kortille sopii 500 miljoonaa A4:a (2k per sivu).

Tätä olen itsekkin miettinyt. Esimerkiksi työnhaussa aikanaan digitaaliset lomakkeet tuntui byrokratisoivan koko prosessin hyvin kankeaksi ja kuormittavaksi käyttäjälle.

Esim. Normaali työnhaku lähetä työhakemus+CV. Digitaalisessa lomakkeessa taas CV:stä löytyvät asiat kysytään erikseen digitaalisella lomakkeella aivan täysin typerällä tarkkuudella "syötä työn alku ja loppu päivämäärä muodossa ppkkvvvv), työhakemuksessa kerrotut asiat kysytään erikseen jossain typerissä kysymyslaatikoissa jne. kuitenkin pyydetään erikseen vielä CV ja työhakemus. Jossain vaiheessa lopetin noiden täyttämisen ja kirjoitin vain että katso työhakemus, katso CV ja vastasin tyyliin yhteen laatikkoon kun ihan turhaa.

Tolla tiedolla ei työnantaja tee mitään, että oliko nyt 20 päivä vai 21 kun työsopimukseni 2 vuotta sitten paikassa X päättyi. Tai oliko valmistumispäivämääräni 20 vai 21 päivä.