Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

[mustajoki]

Se älypuhelin ostos kerran viidessä vuodessa on kyllä sen verta pieni kulu, että ei se nyt todellakaan ole mikään ongelma. Etenkin kun sillä ostoksella säästetään kokonaisuuden kannalta aika reippaasti rahaa.

Toki olisi mukavaa, että tuolla alalla olisi enemmän kilpailua. Mutta onneksi EU on herännyt lainsäädännöllisesti ja lisännyt merkittävästi kuluttajansuojaa ja myös rajoittanut noiden suuryritysten valtaa.

Tarkennan, että kaksi älypuhelinta pitää olla rinnakkain, molemmat aktivoituja tarvittavien tunnisteiden osalta. Muuten, jos puhelin putoaa johonkin jorpakkoon, on nykyaikana aika orpo olo.

Vai miten olette ratkaisseet tämän ongelman?

 

[JCSH]

Tarkennan, että kaksi älypuhelinta pitää olla rinnakkain, molemmat aktivoituja tarvittavien tunnisteiden osalta. Muuten, jos puhelin putoaa johonkin jorpakkoon, on nykyaikana aika orpo olo.

Vai miten olette ratkaisseet tämän ongelman?

Nykyään on aika orpo olo, jos kännykkä putoaa johonkin jorpakkoon. Aiemmin oli aika orpo olo, jos se lompakko putoaa johonkin jorpakkoon.
Että siinä mielessä tilanne ei ole muuttunut, vain se esine mikä voi hukkua.

 

[Frankie]

Sekin helpottaa, ettei kulje ympäriinsä nenä kiinni luurissa. Ei putoa niin helposti jorpakkoon.

 

[jetblack]

Sekin helpottaa, ettei kulje ympäriinsä nenä kiinni luurissa. Ei putoa niin helposti jorpakkoon.

Itse putosin jorpakkoon (mereen) puhelin taskussa, mutta koska oli vedenkestävä puhelin niin ei siinä sen isompaa vahinkoa tapahtunut. myöskin lompakko oli taskussa. setelit piti vähän kuivatella.

 

[Kingofflies]

Eivät ole. Radiotaajuuksia ei ole tehty lisää sitten maailman luomisen, joten ne on hyvä säästää sellaisiin asioihin, joita ei pysty tekemään muilla tavoilla.

Mikä teknologia tai palvelu tarkalleen ottaen kilpailee sielläkaupan sisällä niistä kallisarvoisista taajuuksista?

 

[kaarlos]

Paras mahdollinen ratkaisu, ja ainoa joka ylipäätään toimii joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjien ja ulkopaikkakuntalaisten tapauksessa, on se, että matka ostetaan käteisellä itse liikennevälineestä.

Olen ulkopaikkauntalaisena harvinaisen eri mieltä. Sen pari kertaa kun olen Helsingissä käynyt ilman paikallistuntemusta, niin aivan vitullista lottoa olisi valita oikea pysäkki ja oikea bussi päästäkseni kohteeseen. HSL:n sovelluksen kautta tää on aivan triviaalia, ei tarvitse ymmärtää mistään mitään.

Edit: Se bussissa maksaminen johtaa siihen, että siellä arpoo joku mummeli / muuten kykenemätön 5 minuuttia korttinsa / kolikkojensa kanssa ja kaikki saa odottaa. Tuo on toki toimiva vaihtoehto jos tyyppi heitetään ulos bussista heti jos transaktio ei tapahdu 10 sekunnin sisään bussiin astumisesta.

 

[Kingofflies]

Etkö siis tosiaankaan näe nyt mitään muita vaihtoehtoja kuin radioaallot ja CAT6-kaapelin? Sen signaalinhan voi välittää sitä virtakiskoakin pitkin.

Ei välttämättä mihinkään, mutta kyllähän tuollainen radiotaajuuksien turha käyttö on aina sitten pois jostain muusta, ja onhan sillä kaupalla naapuritkin, jotka varsinkin kaupunkialueella saattavat olla lähelläkin, jos se kauppa sijaitsee vaikka asuintalon katukerroksessa.

Se virtakisko maagisesti itsestään ilmestyy siihen kauppaan pysytettävään pop-up pisteeseen? Ok.

Ymmärrätkö radiotekniikasta mitään? Otetaas vertailukohta ja reality check: Mites kun ihmisillä kerrostaloissa on vieri vieressä 2,4GHz tukareita ja dataa kulkee PALJON. Esimerkiksi kerrostalossa asuessani tuli joka asuntoon 1Gb/s ja moni (kaikki nykymaailmassa) sitä jakoi Wlanin yli, osa liikenteestä 2,4GHz verkossa. Miten ikimaailmassa se voi toimia?
Nyt sitten joku kauppa ottaa käyttöönsä 2,4GHz hintanäytöt, datan määrä on taatusti pienempi kuin lerrrostaloesimerkissä ja ”naapurit” on paljon kauempana kuin kerrostaloesimerkissä.

Miten sä jaksat trollata?

 

[miloytyn]

Ehkäpä sinun kannattaisi.

Sanoisin että yli 20v tietoliikenteen parissa työskentelystä antaa vähän käsitystä asiasta.

 

[miloytyn]

Paras mahdollinen ratkaisu, ja ainoa joka ylipäätään toimii joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjien ja ulkopaikkakuntalaisten tapauksessa, on se, että matka ostetaan käteisellä itse liikennevälineestä.

Käteinen ei todellakaan ole lähimainkaan paras vaihtoehto, esim korttimaksu lähimaksuna on huomattavasti parempi.

 

[Sonic Empire]

Tuohan nimenomaan olisi halpa systeemi, ja helposti kustomoitavissa

Perustele. Jos puhutaan isoista kaupoista, joissa tuotteita on tuhansia ja taas tuhansia ja hyllymetrejä on varmasti useita kilometrejä.

Miten se on halvempi systeemi vetää kilometreittäin sähköjohtoa ja virtakiskoja verrattuna itsenäisiin paristolla toimiviin hintalappuihin, joiden käyttämiseksi tarvitaan muutama tukiasema ja joita voi kuka tahansa kesähessukin käyttää.

 

[Vaateri]

Perustele. Jos puhutaan isoista kaupoista, joissa tuotteita on tuhansia ja taas tuhansia ja hyllymetrejä on varmasti useita kilometrejä.

Miten se on halvempi systeemi vetää kilometreittäin sähköjohtoa ja virtakiskoja verrattuna itsenäisiin paristolla toimiviin hintalappuihin, joiden käyttämiseksi tarvitaan muutama tukiasema.

Ei näihin ikinä ole minkäänlaisia perusteluita tai edes jossain määrin uskottavia kuvauksia esitetty, vaan ainoastaan todettu että muiden tekemä on huono ja oma vaihtoehto olisi paras. Tällä kertaa oli sentään valikoitunut kohteeksi ihan hauska arkinen juttu, jota harvempi tulee todennäköisesti ylipäätään miettineeksi.

 

[Sonic Empire]

Paras mahdollinen ratkaisu, ja ainoa joka ylipäätään toimii joukkoliikenteen satunnaiskäyttäjien ja ulkopaikkakuntalaisten tapauksessa, on se, että matka ostetaan käteisellä itse liikennevälineestä.

Ei, paras systeemi olisi se että liikenneväliseessä näytät lukijaan (pankki/luotto/matkakorttia tai muuta maksuvälinettä) astuessasi sisään kulkuneuvoon ja kun jäät pysäkillä pois niin taas näytät maksuvälinettä lukijaan.

Jos se toimii saumattomasti Lontoossa, toimisi se myös meillä.

 

[Kingofflies]

Se virtakisko tulee melko varmasti halvemmaksi.

Ei tule. Heitetään hatusta, että tukiasema maksaa 1000 euroa, ja se palvelee 1000 ESL näyttöä, virtakiskoa menisi hatusta heitettynä kilometri (isossa kaupassa) ja sen asennuskustannukset 5000 euroa.


Ylläpito..kaupan pohjathan eivät ole staattisia, vaan uudelleenjärjestelyjä tapahtuu. Mistä ne virtakiskot sinne hyllyyn tulee, miten ne maagisesti siirtyy kun joku hyllyt liikkuu? Verrattuna langattomaan, jossa kauppias voi siirtää hyllyä miten haluaa.

Ihan oikeasti: Miksi edes vänkäät asiasta? Tiedät varmasti itsekin, että radiotaajuuksille tulee ruuhkaa, ja se haittaa ja hidastaa tiedonsiirtoa. Se on hyvin havaittavissa kaupunkialueilla, joista on lankapuhelinverkko purettu pois ja asukkaiden internet-yhteydet ovat mobiiliverkon varassa. Taajuuksia on olemassa vain rajattu määrä, eikä langaton tiedonsiirto oikein skaalaudu ylöspäin kuten langallinen tiedonsiirto - uutta taajuutta ei voi luoda tyhjästä samalla tavalla kuin uuden kaapelin voi vetää entisten rinnalle. Totta kai se vaikuttaa naapureiden mahdollisuuteen käyttää bluetoothia, jos jossain kaupassa on tuhansia bluetooth-laitteita viestittelemässä keskenään.

Joo-o, vertailet puhelintaajuuksia ja 2,4GHz? Ihan tosissasi? Onko kantamassa mitään eroa? Onko käyttäjämäärässä mitään eroa? Eri taajuus, eri käyttötarkoitus, eri ongelmat ja eri ratkaisut.

BLE kantama luokkaa 10 metriä, ei häiritse naapureita. Matkapuhelintukari kantama pisimmillään kymmeniä kilometrejä jos niin halutaan. Pitää alkaa miettiä solujen kokoa, suuntausta jnejne.

 

[jyppi]

"Pitkä 10 vuoden pariston kesto minimoi elinkaarikustannukset "

Ollaan reiluja ja puolitetaan tuo viiteen, siinä kohtaa kun se toinen tai kolmas pariston vaihto tulee ajankohtaiseksi niin aika varmasti alkaa nuo kylmäkaapit, hyllyt yms. vaihtumaan kaupassa.

E-ink näyttö käyttää virtaa vain kun sen tilan tarvitssee päivittää, eli lähtökohtaisesti kaupoissa hyvin harvoin. Taitaa nuo piiritkin mitkä hoitaa radioyhteyden olla sen verran virtapihejä nykyään että se pariston vaihto tulee aika harvoin vastaan ellei nyt ihan joka päivä niitä hintalappuja päivitä useita kertoja.

 

[Kingofflies]

Nyt tämä keskustelu alkaa taas kiertämään kehää. Onko se ihan oikeasti noin hankalaa lukea niitä viestejä edes yhden sivun verran taaksepäin?

Ei ole. Onko se oikeasti noin hankalaa kertoa, kenen kanssa se luokkaa 10m BLE -asema kilpailee? Ja jos kilpaileekin, mitä sitten? Joku jo sanoi, että isossa kaupassa voi olla satoja asiakkaiden BT-laitteita jo ennestään kilpailemassa siitä kaistasta, hyvin on toimineet ja toimivat.

 

[samsungaaja]

00:36->

Tosi vanhanaikaista kaivella jotain puhelinta näprätäkseen hsl-äppiä, kätevintä ja turvallisinta olisi lukea lippu vaan verkkokalvoilta.

 

[Frankie]

Pitääkö se toistaa monta kertaa? Saadaan eliminoitua paristojen vaihdot ja turha tietoliikenne ilmateitse.

Tuo vaihto nyt ei kuormita yhtään ketään. Ainakin ihan pirusti vähemmän, kuin se vanhanaikainen laputus laputuskoneella. Oletko yhtään... tai tiedänhän minä, että et ikinä edes yritä katsoa kokonaisuutta, vaan tartut pienimpiin mahdollisiin lillukanvarsiin. Ja mikä ihmeen turha tietoliikenne ilmateitse? Se on tarpeellista tietoliikennettä ja se säästää aika paljon kustannuksia. Mitään haittoja sillä ei ole. Ei pienintäkään.

 

[Frankie]

Käteinen on ainoa maksutapa, jolla pystyy maksamaan olematta jonkin pankin tai maksupalvelun asiakas.

Mistä sä saat sen käteisen?

 

[Kingofflies]

Kuka väitti sellaista?

Eihän se toimikaan.

Sinulla on tietotaitoa sanoa, ettei toimi? Meillä tosiaan oli kerrostalossa vieri vieressä asuntoja, jotka jokainen jakoivat 1Gb/s verkkoa Wifin yli. Siihen mikroaaltouunit, ihmisten kännyköiden Bluetoothit jne. Ihan hyvin toimi, aina tuli 800Mb/s Wifin yli.

Jos datan määrä on riittävän pieni, niin silloin ongelmia ei välttämättä tule. Ei tämä ole trollausta, vaikka se ymmärtämättömän mielestä saattaa siltä vaikuttaakin.

Itse olen toiminut tietoliikennetekniikan parissa 25 vuotta. Jos tietoliikennetekniikka on ymmärtämättömälle vieras termi, se tarkoittaa langallista/langatonta tiedonsiirtoa, signaalinkäsittelytekniikoita ja muita pikku juttuja.

Sekoitat nyt (ilmeisen tahallasi) asiat niin, että puhut skaaloista suurentelevaan sävyyn vain minun esittämässäni ratkaisussa ikään kuin ne eivät olisi suuria myös tuossa langattomassa ratkaisussa. Joku kilometri virtakiskollista hyllynreunalistaa ei ole isossa kaupassa mikään ihmeellinen hankinta. Jonkinlainen listahan siinä pitää niitä hintanäyttöjä/lappuja varten olla joka tapauksessa.


Käteinen on ainoa maksutapa, jolla pystyy maksamaan olematta jonkin pankin tai maksupalvelun asiakas. Se, että joukkoliikenneyhtiö pakottaa asiakkaansa jonkin maksupalveluyrityksen asiakkaaksi, ei loppujen lopuksi juuri eroa siitä, että pakottaa asiakkaan Googlen tai Applen ja jonkun äppifirman asiakkaaksi.



Heitit hatusta tuon virtakiskon asennuskustannuksetkin. Miksi sen asentaminen olisi yhtään kalliimpaa kuin hyllyjen kokoaminen yleensäkään on? Eiväthän ne hyllyt sinne kauppaan itsekseen ilmesty.

Ne hyllyt eivät muutenkaan kasaa itse itseään, joten ei tuossa ole mitääns ellaista ongelmaa, jota ei olisi olemassa jo valmiiksi.


Samalla tavalla ne taajuudet ruuhkautuvat sekä matkapuhelinverkossa että WLAN-verkossa, ja seuraukset ovat melko samankaltaisia.

Sinulla ei ole edes perustason ymmärrystä tai halua uskoa asiaa ymmärtäviä. Puhuin 2,4GHz verkoista, en Wlanista.
Wlanin (ja BT/eityisesti BLE) ja matkapuhelinverkon kaistan-, taajuuden ja virheiden hallinta, uudelleenlähetykset jnejne on toteutettu ihan eri tavalla, ei niitä voi verrata. Yhteistä niille on lähinnä se, että ovat sähkömagneettista säteilyä.
Ja tosiaan, tässä kyseisessä tapauksessa puhuttiin vieläpä BLE:stä. Sen kantavuus luokkaa 10 metriä, bittimäärä maksimi 3Mb/s, tiukkoja vaatimuksia viestien perillemenolle ei ole jne.

Se 10 metrin kantamakin voi kyllä jossain kerrostalon kivijalassa sijaitsevan pikkukaupan tapauksessa häiritä naapureita.

Miksi? Jos ne mun kerrostaloesimerkin kymmenet Wifiä ja puhelimia/BT käyttäneet naapurit ei häirinneet toisiaan. Sitten kivijalkaan tulevan kaupan BLE, joka sekoittaa pakan? Ei todellakaan.

 

[Sonic Empire]

koitat nyt (ilmeisen tahallasi) asiat niin, että puhut skaaloista suurentelevaan sävyyn vain minun esittämässäni ratkaisussa ikään kuin ne eivät olisi suuria myös tuossa langattomassa ratkaisussa. Joku kilometri virtakiskollista hyllynreunalistaa ei ole isossa kaupassa mikään ihmeellinen hankinta. Jonkinlainen listahan siinä pitää niitä hintanäyttöjä/lappuja varten olla joka tapauksessa.

Perustele nyt äläkä väistele.

ESL-hintalappu kiinnittyy nykyisiin hyllynreunoihin joko adapterilla tai ilman. Siihen ei tarvita erikoistyökaluja tai osaamista.

Kuka asentaisi kaupassa aina virtakiskot irtomyyntipisteisiin jne? Mitä osaamista niiden asentaminen tarvitsee?

Ihan perus virtakisko nopeasti katsottuna maksaa halvimmillaan 10 euroa metri. Jos kaupassa on 1000m hyllyä, tulee virtakiskon hinnaksi pelkästään 10 000 euroa + asennus + sähköjen vetäminen.

Minulla on 13 vuoden kokemus suuresta ruokakaupasta. Perus hyllyjen kasaaminen on lastenleikkiä ja onnistuu keneltä tahansa. Uudemmat kaapit sun muut hienommat kalusteet tulevat paikalle kokonaisuuksina tai moduuleina.

 

[JCSH]

Jos datan määrä on riittävän pieni, niin silloin ongelmia ei välttämättä tule. Ei tämä ole trollausta, vaikka se ymmärtämättömän mielestä saattaa siltä vaikuttaakin.

No kuinka paljon dataa sä luulet, että ne hintalaput tarvii?
Puhutaan tyyliin max parista kilotavusta per lappu per päivä. Yksi asiakas, joka kuuntelee musiikkia langattomilla kuulokkeilla, aiheuttaa enemmän bluetooth liikennettä tuonne kauppaan kuin tuollainen lappujärjestelmä.

Jonkinlainen listahan siinä pitää niitä hintanäyttöjä/lappuja varten olla joka tapauksessa.

Jos käyt kaupassa oikeasti, etkä missään trollimaailmassa, niin huomaat, että siellä kaupassa kaikki tavarat eivät ole hyllyissä. Vaan siellä on esim. trukkilavoilla vessapaperia, sikspäkkejä, konvehtirasioita ja vaikka mitä muuta. Kaikki sellaisia, jotka on erittäin helppo hoitaa langattomilla lapuilla, mutta erittäin v-mäistä jos pitää vetää kaapelia jokaiseen myyntipisteeseen.

Ne hyllyt eivät muutenkaan kasaa itse itseään, joten ei tuossa ole mitääns ellaista ongelmaa, jota ei olisi olemassa jo valmiiksi.

Mutta kun ne hyllyt on yleensä jo valmiiksi niissä kaupoissa siinä vaiheessa, kun tuollaista järjestelmää aletaan ottamaan käyttöön.
Lisäksi valtaosa niistä hyllyistä on sähköttömiä, kerta valtaosa tavaroista ovat sellaisia, että ne eivät tarvitse jäähdytystä. Langattomat laput on helppo asentaa mihinkä tahansa nykyisen myymälän hyllyihin ja muihin myyntipisteisiin ilman mitään muutoksia. Sun ehdotus vaatii, että kaikkiin hyllyihin vedetään johdot ja kaikkia hyllyjä muokataan siten, että saadaan nuo sun uudet kiskot niihin. Lisäksi kaikki ne myyntipisteet, jotka ei ole hyllyjä, jää tuon järjestelmän ulkopuolelle. Lisäksi aina jos hyllyjä siirretään, tarvii taas muuttaa johdotuksia.
Kaikki sen takia, että säästetään ehkä megatavu BLE liikennettä päivässä ja patterinvaihdot kerran kymmenessä vuodessa.

Mutta joo, tää nyt alkaa meneen sulta jo niin vahvasti sinne stone deaf trollauksen puolelle, että lienee riittävästi multa.

 

[Kingofflies]

Perustele nyt äläkä väistele.

ESL-hintalappu kiinnittyy nykyisiin hyllynreunoihin joko adapterilla tai ilman. Siihen ei tarvita erikoistyökaluja tai osaamista.

Kuka asentaisi kaupassa aina virtakiskot irtomyyntipisteisiin jne? Mitä osaamista niiden asentaminen tarvitsee?

Ihan perus virtskisko nopeasti maksaa halvimmillaan 10 euroa metri. Jos kaupassa on 1000m hyllyä, tulee virtakiskon hinnaksi pelkästään 10 000 euroa + asennus + sähköjen vetäminen.

”perustele” . Ihanko tosissaan pyydät tätä käyttäjää perustelemaan?

Jottei mene nollapostaukseksi: Sompin (perustelemattomissa) heitoissa on myös oikaistu se tosiasia, että nykymaailmassa henkilötyö on kallista, tekniikka ei. Eli kun lähdetään askartelemaan jonkun virtakiskoasennuksien , johdonvetojen, sähköjen kytkemiseen hyllyyn jne.. kanssa, työn määrä lisääntyy huimasti, ja se on kallista.
Elektroniikka, tässä tapauksessa ESL-näytöt ja niiden tukiasemat ovat halpoja.

 

[Hyrava]

”perustele” . Ihanko tosissaan pyydät tätä käyttäjää perustelemaan?

Jottei mene nollapostaukseksi: Sompin (perustelemattomissa) heitoissa on myös oikaistu se tosiasia, että nykymaailmassa henkilötyö on kallista, tekniikka ei. Eli kun lähdetään askartelemaan jonkun virtakiskoasennuksien , johdonvetojen, sähköjen kytkemiseen hyllyyn jne.. kanssa, työn määrä lisääntyy huimasti, ja se on kallista.
Elektroniikka, tässä tapauksessa ESL-näytöt ja niiden tukiasemat ovat halpoja.

Turha tuon Sompin kanssa on taistella, aikaisemmissakin caseissa homma on mennyt vaan loppumattomaksi väännöksi joka on yleensä loppunut moderaattorin väliintuloon.

 

[Bigfoot007]

Työpaikat kyllä tarjoavat työpuhelimen jos jotain autentikaattoria tarvitsee käyttää, eihän työpaikat voi pakottaa käyttämään omaa laitetta enkä minä ainakaan ihan tietoturvan takiakaan siviilipuhelimeen haluaisi työjuttuja ja toisinpäin.

Tuo että jossain vuokramökissä tarvitaan jotain äppejä on kyllä perseestä, itse en ainakaan haluaisi asentaa parin yön takia jotain epämääräisiä äppejä puhelimeen. Toivottavasti tuollaisista mobiililaitevaatimuksista kerrotaan ennen mökin varaamista, saattaa meinaan mennä jollakin eläkeläisellä vähän sormi suuhun jos vuokrattuun mökkiin ei edes sisään pääse sillä seniori-Dorolla.

Mutta päivittäisasioinnissa esimerkiksi HSL:n äppi on todella kätevä, samoin pankkiasiointi mobiililla, noita kuitenkin käyttää säännöllisesti. Taksia käytän melko harvoin ja olen kyllä aina taksin saanut tilattua ihan soittamallakin, ainakin täällä Uudellamaalla taitaa suunnilleen kaikkien taksifirmojen takseja saada tilattua puhelimitsekin. Tuo matkalippujen ostaminen ilman mobiiliäppiä on tosiaan noille liikennöitsijöille vain suuri kuluerä, suuri osa ihmisistä käyttää noita mobiilisti joten ei tarvita sitä kioskia jossa joku elämäänsä kyllästynyt aspa vastentahtoisesti myy lippuja.

Yksikään työpaikka ei ole toistaiseksi tarjonnut ilmaista älypuhelinta, mutta vapaaehtoinen puhelinetu on tarjolla, jota useimmat hyödyntävät. Tuosta mobiilaitepakosta on ollut vääntöä HR:n kanssa, joiden vastaus oli ylimielinen "kaikillahan on älypuhelin tänä päivänä". Minun on näin ollen pakko käyttää osa palkastani puhelinetuun, koska en halua henkilökohtaiselle laitteelleni työnantajan vekottomia tai peräti vakoilua. Saahan tuossa ilmaisen älypuhelin parin, kolmen vuoden välein, toisaalta käytetyn myyntiarvo on lähellä nollaa. Hauskana yksityiskohtana puhelinedun kautta voi tilata myös tyhmän puhelimen, jossa ei toimi minkäänlaiset tunnistaumissoftat.

Kun katson isoa kuvaa, en halua elää yhteiskunnassa, jossa 1) on pakko pitää älylaitetta mukana 2) jonka pitää olla mahdollisimman moderni 3) ja käyttää toista mainstream järjestelmää jota hallinnoi kasvoton monikansallinen roistoyhtiö 4) olla yleensä maksullisen internet yhteyden saavutettavissa 5) tarkistaa että laitteissa riittää aina virtaa ja tuhlata aikaa näiden jatkuvaan latailuun 6) Ladata ja ylläpitää pakollisia sovelluksia 7) Joihin on pakko rekisteröityä, yleensä henkilökohtaisilla tiedoilla.. 8) jotka leviävät kasvottomien monikansallisten roistoyhtiöiden käsiin tai päätyvät kansainvälisille rikollisjärjestöille tai Kivimäen kaltaisille tissiposki-hakkereille, koska applikaatioiden tietoturva on tunnetusti paskaa, ja shakaalit haistavat luonnollisesti helpon rahan.

Jos haluaisin tänä päivänä pärjätä peruspuhelimella, jolla voi soittaa ja tektata, tämä ei ole enää mahdollista. Vaikka piirongin laatikosta löytyy edelleen mm. hyväkuntoinen Nokia 5100

 

[Frankie]

Mulle ei soita nykyään kuin TM:n lehtimyyjät. Voisin luopua puhelimen peruspuhelinominaisuudesta ihan koska vaan.

 

[JCSH]

Yksikään työpaikka ei ole toistaiseksi tarjonnut ilmaista älypuhelinta, mutta vapaaehtoinen puhelinetu on tarjolla, jota useimmat hyödyntävät. Tuosta mobiilaitepakosta on ollut vääntöä HR:n kanssa, joiden vastaus oli ylimielinen "kaikillahan on älypuhelin tänä päivänä". Minun on näin ollen pakko käyttää osa palkastani puhelinetuun, koska en halua henkilökohtaiselle laitteelleni työnantajan vekottomia tai peräti vakoilua. Saahan tuossa ilmaisen älypuhelin parin, kolmen vuoden välein, toisaalta käytetyn myyntiarvo on lähellä nollaa. Hauskana yksityiskohtana puhelinedun kautta voi tilata myös tyhmän puhelimen, jossa ei toimi minkäänlaiset tunnistaumissoftat.

Kun katson isoa kuvaa, en halua elää yhteiskunnassa, jossa 1) on pakko pitää älylaitetta mukana 2) jonka pitää olla mahdollisimman moderni 3) ja käyttää toista mainstream järjestelmää jota hallinnoi kasvoton monikansallinen roistoyhtiö 4) olla yleensä maksullisen internet yhteyden saavutettavissa 5) tarkistaa että laitteissa riittää aina virtaa ja tuhlata aikaa näiden jatkuvaan latailuun 6) Ladata ja ylläpitää pakollisia sovelluksia 7) Joihin on pakko rekisteröityä, yleensä henkilökohtaisilla tiedoilla.. 8) jotka leviävät kasvottomien monikansallisten roistoyhtiöiden käsiin tai päätyvät kansainvälisille rikollisjärjestöille tai Kivimäen kaltaisille tissiposki-hakkereille, koska applikaatioiden tietoturva on tunnetusti paskaa, ja shakaalit haistavat luonnollisesti helpon rahan.

Jos haluaisin tänä päivänä pärjätä peruspuhelimella, jolla voi soittaa ja tektata, tämä ei ole enää mahdollista. Vaikka piirongin laatikosta löytyy edelleen mm. hyväkuntoinen Nokia 5800

Niin aina kun tulee jotain uutta teknologiaa, on aina niitä vastarannan kiiskejä jotka haluavat harata vastaan. Ja mikäs siinä, kukin taklaa tavallaan.
Mutta noiden vastarannan kiiskejen pitää hyväksyä ja ymmärtää se, että me muut ei haluta maksaa tuota heidän vastarannan kiiskeilyä. Jos vaikka julkisen liikenteen asiakkaista 99% käyttää vaikkapa sitä mobiililippua ja 1% haluaa maksaa käteisellä, niin tuo käteisjärjestelmän ylläpito maksaa hemmetisti enemmän, kuin mitä sen asiakkaat tuottavat myyntituloja. Joka tarkoittaa, että ne 99% joutuvat maksamaan tuon 1%:n itsepäisyydestä.

 

[Bigfoot007]

Ennen pitkää Suomessa kelpaa maksuvälineeksi pelkästään Bitcoin ja kaikkien pitää osata lohkoketjujen salat, jotta saa ostettua edes maitoa lähikiskalta

 

[jetblack]

Niin aina kun tulee jotain uutta teknologiaa, on aina niitä vastarannan kiiskejä jotka haluavat harata vastaan. Ja mikäs siinä, kukin taklaa tavallaan.
Mutta noiden vastarannan kiiskejen pitää hyväksyä ja ymmärtää se, että me muut ei haluta maksaa tuota heidän vastarannan kiiskeilyä. Jos vaikka julkisen liikenteen asiakkaista 99% käyttää vaikkapa sitä mobiililippua ja 1% haluaa maksaa käteisellä, niin tuo käteisjärjestelmän ylläpito maksaa hemmetisti enemmän, kuin mitä sen asiakkaat tuottavat myyntituloja. Joka tarkoittaa, että ne 99% joutuvat maksamaan tuon 1%:n itsepäisyydestä.

Niimpä. mitä sitä nyt edes seteleitä ja kolikoita mukana kantamaan kun on vaihdantatalouskin ollut olemassa. Kapallinen perunoita vaan mukaan lossikuskille.

 

[LaDeX]

Yksikään työpaikka ei ole toistaiseksi tarjonnut ilmaista älypuhelinta, mutta vapaaehtoinen puhelinetu on tarjolla, jota useimmat hyödyntävät. Tuosta mobiilaitepakosta on ollut vääntöä HR:n kanssa, joiden vastaus oli ylimielinen "kaikillahan on älypuhelin tänä päivänä". Minun on näin ollen pakko käyttää osa palkastani puhelinetuun, koska en halua henkilökohtaiselle laitteelleni työnantajan vekottomia tai peräti vakoilua. Saahan tuossa ilmaisen älypuhelin parin, kolmen vuoden välein, toisaalta käytetyn myyntiarvo on lähellä nollaa. Hauskana yksityiskohtana puhelinedun kautta voi tilata myös tyhmän puhelimen, jossa ei toimi minkäänlaiset tunnistaumissoftat.

Kun katson isoa kuvaa, en halua elää yhteiskunnassa, jossa 1) on pakko pitää älylaitetta mukana 2) jonka pitää olla mahdollisimman moderni 3) ja käyttää toista mainstream järjestelmää jota hallinnoi kasvoton monikansallinen roistoyhtiö 4) olla yleensä maksullisen internet yhteyden saavutettavissa 5) tarkistaa että laitteissa riittää aina virtaa ja tuhlata aikaa näiden jatkuvaan latailuun 6) Ladata ja ylläpitää pakollisia sovelluksia 7) Joihin on pakko rekisteröityä, yleensä henkilökohtaisilla tiedoilla.. 8) jotka leviävät kasvottomien monikansallisten roistoyhtiöiden käsiin tai päätyvät kansainvälisille rikollisjärjestöille tai Kivimäen kaltaisille tissiposki-hakkereille, koska applikaatioiden tietoturva on tunnetusti paskaa, ja shakaalit haistavat luonnollisesti helpon rahan.

Jos haluaisin tänä päivänä pärjätä peruspuhelimella, jolla voi soittaa ja tektata, tämä ei ole enää mahdollista. Vaikka piirongin laatikosta löytyy edelleen mm. hyväkuntoinen Nokia 5800

Kerta tässä ketjussa on ihan normi viilata pilkkua jne. niin huomautan että Nokia 5800 on älypuhelin Löytyy itseltä myös vitriinistä.

 

[Bigfoot007]

Kerta tässä ketjussa on ihan normi viilata pilkkua jne. niin huomautan että Nokia 5800 on älypuhelin Löytyy itseltä myös vitriinistä.

Ajatusvirhe, Nokia 5100 tarkoitin, erhe korjattu

 

[Bigfoot007]

Niimpä. mitä sitä nyt edes seteleitä ja kolikoita mukana kantamaan kun on vaihdantatalouskin ollut olemassa. Kapallinen perunoita vaan mukaan lossikuskille.

Ollaan yhtä naiiveja tulevaisuudessakin, jookos. Seuraavaksi antavat istuttaa sirun keskushermostoosi, jotta vapaamuurarit saavat rekisteröityä jokaisen liikkeesi

 

[LaDeX]

Ajatusvirhe, Nokia 5100 tarkoitin, erhe korjattu

Ai että siinä on muuten klassikkopuhelin. Edelleen hyvän näköinen.

Ollaan yhtä naiiveja tulevaisuudessakin, jookos. Seuraavaksi antavat istuttaa sirun keskushermostoosi, jotta vapaamuurarit saavat rekisteröityä jokaisen liikkeesi

Jos sillä sirulla saa ohjattua kodin elektroniikkaa ajatuksen voimalla niin tänne yksi, kiitos.

 

[Vaateri]

Yksikään työpaikka ei ole toistaiseksi tarjonnut ilmaista älypuhelinta, mutta vapaaehtoinen puhelinetu on tarjolla, jota useimmat hyödyntävät.

Yllättävää vaihtelua näissä sitten, kun omalla kohdalla viimeisen 12 vuoden aikana jokainen (neljä kpl) työnantaja on älypuhelimen tarjonnut ilmaiseksi käyttöön. Heikoin esitys oli suurkorporaation hinnatalkaen-Samsung, paras pk-ykrityksen sen vuoden Samsung Sxy Ultra.

 

[JCSH]

Yllättävää vaihtelua näissä sitten, kun omalla kohdalla viimeisen 12 vuoden aikana jokainen (neljä kpl) työnantaja on älypuhelimen tarjonnut ilmaiseksi käyttöön. Heikoin esitys oli suurkorporaation hinnatalkaen-Samsung, paras pk-ykrityksen sen vuoden Samsung Sxy Ultra.

Eiköhän tuossa haeta sitä, että teknisesti se ei ole ”ilmainen”, kerta sillä on se 20 euron verovaikutus.
Siis olettaen, että kyseessä on puhelin jota saa käyttää myös vapaa-ajalla.

 

[Vaateri]

Eiköhän tuossa haeta sitä, että teknisesti se ei ole ”ilmainen”, kerta sillä on se 20 euron verovaikutus.
Siis olettaen, että kyseessä on puhelin jota saa käyttää myös vapaa-ajalla.

Puhelinetu ei koske sitä laitetta, ainoastaan liittymää.

 

[miloytyn]

Puhelinetu ei koske sitä laitetta, ainoastaan liittymää.

Tämä. Minulla oli yhdessä työpaikassa työpuhelin, mutta ei puhelinetua. Mahdollisesti henkilökohtaiset puhelut piti eritellä ja ne vähennettiin palkasta. Luonnollisesti tuota 20€ verovaikutusta ei myöskään ollut.

 

[Vaateri]

Tämä. Minulla oli yhdessä työpaikassa työpuhelin, mutta ei puhelinetua. Mahdollisesti henkilökohtaiset puhelut piti eritellä ja ne vähennettiin palkasta. Luonnollisesti tuota 20€ verovaikutusta ei myöskään ollut.

Joo, itsekin olen puhelinedusta kieltäytynyt, kun silloin sen liittymässä ei ollut roaming kunnossa. Mutta laitteen olen aina ottanut.

 

[Hyrava]

Joo, itsekin olen puhelinedusta kieltäytynyt, kun silloin sen liittymässä ei ollut roaming kunnossa. Mutta laitteen olen aina ottanut.

Sama juttu, itsekin kieltäydyin puhelinedusta. Työpuhelimella tehdään työasioita ja siviilipuhelimella siviiliasioita. Toki siviilinumero on työnantajan tiedossa ja työnumero on muutamalla työn ulkopuolisella tiedossa mutta käytännössä tähän mennessä ei ole tullut tarvetta työnantajan soittaa siviilipuhelimeen eikä noiden parin henkilön ole tarvinnut soittaa työpuhelimeen.

 

[Vaateri]

Mietin tuota pelkoa Googlen ja Applen määräävästä asemasta älypuhelinten yleishyödyllisten palveluiden suhteen enkä nopeasti mietittynä keksinyt oikein kuin lähimaksusysteemin, jonka muokkaaminen uuden kilpailijan (jos noille jäteille sellainen tulisi tai vaikkapa EU päättäisi että nyt tehdään koko yhteisön voimin oma alusta) ekosysteemiin olisi edes kovin iso urakka. Enkä ole varma olisiko sekään, onhan nytkin kaikenlaisia fitbiypayta ja vastaavia. Tai sellainen mielikuva ainakin on, että olisivat helposti portattavissa eikä backendit ole päätteistä erityisen riippuvaisia muutoin kuin tietoturvallisuusvaatimusten suhteen.

 

[=JP=]

Ehkäpä sieltä vielä tulee digieuro jonain päivänä...

Digitaalisesta eurosta

Euroopan keskuspankki (EKP) on euroalueen keskuspankki. Euroalueen muodostavat ne Euroopan unionin jäsenvaltiot, jotka ovat ottaneet euron käyttöön. EKP:n tärkein tehtävä on pitää hintataso euroalueella vakaana niin, että yhteinen raha säilyttää arvonsa.

www.ecb.europa.eu

 

[Sonic Empire]

Ei jumalauta. Jos teille muille ei nyt tässä ihan tosiaan oikeasti käynyt jo keskustelun asiayhteyksistä ilmi, että kyse on hieman erilaisesta virtakiskosta, niin ehkäpä tätä keskustelua ei kannata jatkaa.

No kerro sitten viisaampana että minkälaisesta virtakiskosta olisi kyse? Laita vaikka ihan linkkinä suoraan tuotteeseen.

Olet kyllä hulvaton veikkonen.

 

[Kingofflies]

No kerro sitten viisaampana että minkälaisesta virtakiskosta olisi kyse? Laita vaikka ihan linkkinä suoraan tuotteeseen.

Olet kyllä hulvaton veikkonen.

Ei hupiukolla ole tapana perustella hatusta tempaistuja väitteitään. Se on sellainen 3-napainen virtakisko, joka ei todellakaan maksa 10 euroa/metri! Muutama pikku yksityiskohta on auki: millaista protokollaa se maaginen virtakisko käyttää, miten/millaisella impedanssilla ne näytöt siihen virtakiskoon liittyy, miten estetään häiriöt siinä maagisessa virtakiskossa, mitä tapahtuu, kun se virtakisko fyysisesti vikaantuu vaikka puolivälistä ja puolet hintanäytöistä vikaantuu, jnejnejne.

Nämä kaikki on ratkaistu BLE-ratkaisussa.

Ei vaan: Ehdotan, että otetaan käyttöön ”virtakisko” ja siihen päälle jonkun huippuosaajan koodaama protokollapino, ja sovelluskerros tehtäisiin telnetillä. Tää ei ole kuin toteuttamista vailla.

 

[Kingofflies]

No mistä sitä rahaa nyt yleensä saa? Se ei kuulu valtiolle, sinulle eikä joukkoliikennepalveluja tarjoavalle yritykselle minkään vertaa.

En tiedä mistä sinä saat. Itse käyn töissä ja saan työnantajaltani palkkaa. Kyllä se, mistä rahat alunperin tilillesi saat, kuuluu valtiolle (verottajalle) rahanpesusäännösten mukaan.

Oman rahan nostaminen omalta tililtä nostoautomaatilla tai niiden käyttö ei kuulu kellekään.
e: tai saattaa kuulua sekin, jos samalle henkilölle liikaa lahjoittelet niitä käteisiä (yli 5000€/3 vuotta) rahana

 

[Kingofflies]

Ei jumalauta. Jos teille muille ei nyt tässä ihan tosiaan oikeasti käynyt jo keskustelun asiayhteyksistä ilmi, että kyse on hieman erilaisesta virtakiskosta, niin ehkäpä tätä keskustelua ei kannata jatkaa.

Ei jumalauta. Kerro nyt jo toki, mikä se erilainen virtakisko on. Vain sinä tässä maailmassa tiedät sen toiminnan, ylivertaisuuden, hinnan ja muut speksit. Paljasta nyt ihmeessä meille muille vähemmän ymmärtäville. Ja koska se on niin ylivertainen teknisesti ja taloudellisesti, tuotteista se.

 

[Kingofflies]

2,4 gigahertsin wifissä yhden kanavan kaistanleveys näyttäisi olevan noin 150 megabittiä sekunnissa. Kanavia on yhteensä 14, joista kaikki eivät ole käytössä. Useampi kuin yksi käyttäjä ei siis voi kerrallaan siirtää kantavuusalueen sisällä gigabittiä sekunnissa. Oikeastaan se kanavien määrä per laite näyttäisi muutenkin olevan jaettu kolmeen, jos speksiä noudatetaan kunnolla, joten se gigabitin sekunnissa siirtäminen ei yhdeltäkään käyttäjältä onnistu sääntöjä rikkomatta.

Ei ja ei, et näemmä ymmärrä tästäkään asiasta taas mitään. Googletat siellä kovasti, mutta metsään menee koko ajan. Nyt edelleen puhuttiin 2,4GHz taajuudesta, eikä Wifistä. Jos puhutaan wifistä, Kanavia on 14.
Mutta ei ole joko-tai. Kaksi käyttäjää (käyttäjä1-tukiasema1 ja käyttäjä2-tukiasema2) voi käyttää samaa kanavaa samaan aikaan, kunhan niissä on riittäävä signaali-kohina-ero. Asiaa ymmärtämättömälle signaali-kohina -ero toki varmaan vaikea käsite. EI siis tarvi olla tilanne, että ne ei kuule toisiaan ollenkaan.

2,4Hz käyttää Wifi, BT, BLE. Siellä on ollut nerokkaita suunnittelijoita, jotka miettineet, miten 2,4GHz kaista jaetaan eri tekniikoiden kesken ilman ongelmia. Kuten myös, miten tekniikan sisällä (wifi,BT, BLE) kaista jaetaan. Ja hyvin ne toimii, hintanäytöt päivittyvät ja BLE-kuulokkeet toimivat moitteetta. Mikä ongelma? ”Se on hyvä säästää ne kallisarvoiset taajuudet” ei kelpaa vastaukseksi.

Siellä on Sompi vähän eri tason tekijät tekemässä kuin itseoppinut telnet tcp/ip-pinon koodaaja.

Mikä olikaan se ongelma näiden langattomien ESL-näyttöjen suhteen? Se, että ne välkkyy 5-30 sekunnin välein? Pystyikö kukaan muu sun lisäksi todentamaan moista ongelmaa? Sulla kaikki näytöt kaikissa kaupoissa välkkyi 5-30 sekunnin välein. Kellään muulla ei juurikaan ikinä, tai ”kerran satuin näkeen et hinta muuttui”.

Edelleen, oletko trolli vai tyhmä? Oma arvaus on, että molempia.

Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

 

[Kingofflies]

2,4 gigahertsin wifissä yhden kanavan kaistanleveys näyttäisi olevan noin 150 megabittiä sekunnissa.

Asiaa ymmärtämättömälle amatöörille puhekielessä kaistanleveys voi tarkoittaa ”sitä datamäärää, joka voidaan tiettyä yhteyttä käyttäen siirtää tietyssä ajassa”.
Meille ammattilaisille kuitenkin linkkini 1) tai 2). Ymmärrän toki, jos asioita ei ihan täysin ymmärrä, että asiat menee sekaisin. Toki siinä vaiheessa ei pitäisi vängätä ja mutuilla

Kaistanleveys – Wikipedia

fi.m.wikipedia.org

 

[Kingofflies]

Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

Edelleen, eivät lopu samalla tavalla. Se on aivan eri asia, jos sinulla on BLE-kuulokkeet, joiden kantama on 10 metriä ja jotka eivät ole yhteydelliset ja jotka ei ole niin tarkkoja pakettihäviöiden, jitterin tai viiveen suhteen.
Versus kännykkäyhteys.
Pistäpä Sompi google laulamaan, mikä on yhteydellinem/yhteydetön yhteys, pakettihäviöt, jitter ja viiveet. Tuu sit taas tänne änkyttämään, että ne on sama asia.

Sä oot oikeasti trolli ja nautit tästä väittelystä, jossa heittelet päättömiä väitteitä ilman ymmärrystä tai perustelua. En jaksa uskoa, että kukaan on noin tyhmä.

 

[Kingofflies]

2,4 gigahertsin wifissä yhden kanavan kaistanleveys näyttäisi olevan noin 150 megabittiä sekunnissa. Kanavia on yhteensä 14, joista kaikki eivät ole käytössä. Useampi kuin yksi käyttäjä ei siis voi kerrallaan siirtää kantavuusalueen sisällä gigabittiä sekunnissa. Oikeastaan se kanavien määrä per laite näyttäisi muutenkin olevan jaettu kolmeen, jos speksiä noudatetaan kunnolla, joten se gigabitin sekunnissa siirtäminen ei yhdeltäkään käyttäjältä onnistu sääntöjä rikkomatta.


Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

Sen verran annan periksi: Mun päätelaitteet tukeneet aina usemapaa taajuutta yhtä aikaa mutta ei tarjoa riittävän tarkkaa tilastotietoa, en tiedä paljonko dataa on mennyt 2,4GHz ja mikä 5GHz taajuudella.

Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että nuo kaksi taajuuskaistaa yhteensä vetää 1Gb/s kerrostalossa jokaiselle käyttäjälle, vierekkäisille asunnoille. Ja jos se liikenne meni 5GHz, sitä oli enemmän vapaama 2,4GHz.
Niin tai näin 2,4GHz ei ole kaistasta pulaa

 

[Frankie]

En tiedä mistä sinä saat. Itse käyn töissä ja saan työnantajaltani palkkaa. Kyllä se, mistä rahat alunperin tilillesi saat, kuuluu valtiolle (verottajalle) rahanpesusäännösten mukaan.

Oman rahan nostaminen omalta tililtä nostoautomaatilla tai niiden käyttö ei kuulu kellekään.
e: tai saattaa kuulua sekin, jos samalle henkilölle liikaa lahjoittelet niitä käteisiä (yli 5000€/3 vuotta) rahana

No jos se käteinen on se maksuväline ja pankkisopimukset ovat sitä kamalaa digitalisaatiota, ihan se fyysinen nostotapahtuma vaatii mitä suurimmalla todennäköisyydellä fyysisen välineen, joka kulkee nimellä pankkikortti. Pankkikortilla voi vihdoinkin maksaa HSL:n alueella lähimaksulla lippuvekottimelle. Voittaako käteisen ja miksi juuri 100-0?

Omaa työmatkailua HSL:n app on helpottanut ihan älyttömästi. Ei tarvitse enää a) kantaa b) latailla sitä sinistä korttia. Kausilipun voimassaolon tarkistaminen onnistuu ihan koska ja missä vaan, kauden ostaminen MobilePayllä tai ePassilla on huomattavasti helpompaa kuin pankkisoftassa ährääminen. Ja se ährääminenkin oli sata kertaa kivampaa kuin lippuautomaatin kanssa taistelu sen sinisen kortin kanssa.

Sen verran old schoolia silti olen, etten ole jättänyt pankkikorttia pois korttikotelosta. En vain tykkää siirtää ihan kaikkea puhelimen tai kellon vastuulle.

E. Hups, piti lainata @Sompi viestiä eikä sun. No, olkoot nyt näin.

No mistä sitä rahaa nyt yleensä saa? Se ei kuulu valtiolle, sinulle eikä joukkoliikennepalveluja tarjoavalle yritykselle minkään vertaa.

 

[pulatunnus]

2,4 gigahertsin wifissä yhden kanavan kaistanleveys näyttäisi olevan noin 150 megabittiä sekunnissa. Kanavia on yhteensä 14, joista kaikki eivät ole käytössä. Useampi kuin yksi käyttäjä ei siis voi kerrallaan siirtää kantavuusalueen sisällä gigabittiä sekunnissa. Oikeastaan se kanavien määrä per laite näyttäisi muutenkin olevan jaettu kolmeen, jos speksiä noudatetaan kunnolla, joten se gigabitin sekunnissa siirtäminen ei yhdeltäkään käyttäjältä onnistu sääntöjä rikkomatta.


Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

Jos kaupassa on 30 000 nimikettä, ynnätään sillä jotain, yhdellä tukarilla muutamasta kymmenestä tuhanteen asiakasta (hintalappua), jos yhden lapun piikki liikenne vuorokaudessa kilotavu. eli magatavau vuorokaudessa. per tukari, jos sattuisi se tuhat oleen ja vuorokauteen kaikkiin niihin isompi päivitys.

No koko 30 000 satsiin kilotavu per lappu, niin 30 megatavua vuorokaudessa.

Kustannusjuttuhan se on, vaikka sähkösyötettäisiin johdoilla, niin tietoliikenne voisi silti olla langaton , ja isolla osalla tarve paristovarmennukseen (paristo, konkka, akku jne), ja osalla kokonaan paristotoimisuuteen. Siinä miettiä mikä on kustannus ero sillä että laitteeseen integroidaan poweri virransyöttää varten ja sitä mahdollisista piuhatietoliikennettä varten.

Noihin on muitakin toiminnallisuuksia kuin vain se näyttö ja se mitä niissä näytetään, yksi tärkeä on se päivitys, siellä hyllyllä, toinen mitä markkinoidaan on sen näytön paikannus. Jos tehdään hylly metri missä itse hyllyssä on kyseisiä ominaisuuksia, ajatus tasolla voi laittaa rautaa rajustikkin, ja voi tehdä koukut missä sähköt jne. Jos kaikki "piuhalla" niin sitä varten tarvitaan hyvin laaja tuotevalikoima niin hylly tarvikkeita, koukkujamyöten. ja silti no patterivehkeet.

Hintalapussa on myös oma elinkaarensa, teknisesti virtalähde voisi olla 10v, pidempikin, mutta aletaan olla sitten siinä mikä on sen laiitteen elinkaari, kannattaako virtalähde mititoittaa yli sen.

Samalla tavalla ne taajuuskanavat loppuvat kesken kaikilla langattomilla tiedonsiirtotavoilla. Eroa on vain siinä, miten mikäkin protokolla käsittelee sellaiset tilanteet. Päätelaitteet joutuvat jakamaan vuoroja keskenään taajuuskanavan käytölle, koska kaksi laitetta ei voi yhtä aikaa lähettää dataa samalla kanavalla.

Niin no, taitaa olla enemmän kaistaa kuin niillä vanhoilla kupareilla.
Yhteen halliin voidaan tuupata vähän isomman kunnan asukasmäärän verran ihmisiä , tarjota niille suorituskykyiset mobiilipalvelut + itse tapahtuma organisaatiolla/järjestäjille.

No jos se käteinen on se maksuväline ja pankkisopimukset ovat sitä kamalaa digitalisaatiota, ihan se fyysinen nostotapahtuma vaatii mitä suurimmalla todennäköisyydellä fyysisen välineen, joka kulkee nimellä pankkikortti. Pankkikortilla voi vihdoinkin maksaa HSL:n alueella lähimaksulla lippuvekottimelle. Voittaako käteisen ja miksi juuri 100-0?
----

Yksi tärkeä asia kannattaa muistaa, se yksityisyys, julkisen liikenteen pitää osan mielestä olla anonyymiä matkustamista, ei sellaista että ne matka rekisteröidään. (se ei ihan toteudu sillä että se anonyymivaihtoehto on tehty kalliimmaksi ja vaikeammaksi ettei se oli enään pelkkä valinta kysymys)

Toinen on käytettävyys, ilman muuta hankilimpia oli ne missä pitää lippu ostaa etukäteen, jos myynti pisteestä, PK seudun liikkenne turistille ollut ihan syvältä, kun käteis myynnit supistu, eikä ollut edes lähimaksua.

Eli maksukortti matkan maksu on ihan tämän päivän minimi, lähimaksu kulkuvälineessä/portilla.

Se on ihan syvältä oleva ajatus että pitäisi höylätä itsensä ulos . Se myös haaste että ainakin osassa matkan lähimaksu toteutuksissa samalla kortilla ei voi maksaa kuin yhden. (en nyt muista missä näin oli)

Yleensä raskaassa teollisuudessa ollaan melko vaativia siitä, että ratkaisujen toimintavarmuuden ja uptimen on oltava mahdollisimman hyvä. Ilmeisesti tuollaista laakerianturia ei sitten pidetä laitoksen toiminnan kannalta kovin kriittisenä järjestelmänä, kun se voidaan toteuttaa jollain langattomalla IoT-lelulla.

Vähän epävarma mitä yrität sanoa, mutta teollisuudessa siirrytään langattomuuteen, jos komponentille ei tarvitse syöttää johtoja pitkin virtaa, niin siinä nähdään isoja etuja jos ei tarvitse johtoja. Vaikka sähkönsyöttö olisi, niin se liikenne voi tapahtua langattomasti.