Digitalisaatio - hyvät ja huonot puolet

Hahhah, Maalaisjärjellä voisi sanoa, että tuo "uhka" ei ole koskaan estänyt mitään.
Ehkä ei, mutta ei se nyt ole tässä niinkään olennaista, ainakaan muuten kuin että tuota kautta luonnollisesti avautuu yksi ketjun aiheeseen kuuluva digitalisaation väärinkäytön mahdollisuus. Se on miinus, mutta ei siitä varmaan ole kenelläkään mitään epäselvyyttä.

Tuossa nimenomaisessa tutkimuksessa se ei ollut kuitenkaan se juttu, kun ominaisuuden voi ottaa pois käytöstä, eikä ole viitteitä etteikö asetus myös purisi. Itse asiassa on aika varmaa, että olisivat sen tuossa yhteydessä maininneet, jos eivät olisi havainneet testilaitteiden lähettävän edes kuvakaappaustulosten sormenjälkiä niiden "kyllä, haluan personoitua sisältöä" -asetusten ollessa pois päältä. Joku muu valmistaja sitten taas tekee mitä tekee, mutta se on eri asia.
 
Tässä on ehkä myös niitä digitalisaation kääntöpuolia, että ne vanhat fyysisen maailman vastineet katoaa kun digitalisaatio tekee ne "turhiksi".
Yleensä lopputulos on kuitenkin aiempaa helpompaa ja nopeampaa, joten miksi se vanhan asian muuttuminen turhaksi on digitalisaation kääntöpuoli? Ei vanhaa pidä väkisin roikottaa mukana, ainakaan pelkästään siksi että kaikki eivät pitäisikään muutoksesta. Nostalgiankaipuu taas on eri asia ja sitä hoidetaan mm. museoissa.

Tuossa on vähän sellaista fiilistä, että valitetaan lihasten surkastumisesta, koska ei ole pakko enää kantaa vettä kaivolta tai käydä ulkovessassa.
 
Yleensä lopputulos on kuitenkin aiempaa helpompaa ja nopeampaa, joten miksi se vanhan asian muuttuminen turhaksi on digitalisaation kääntöpuoli? Ei vanhaa pidä väkisin roikottaa mukana, ainakaan pelkästään siksi että kaikki eivät pitäisikään muutoksesta. Nostalgiankaipuu taas on eri asia ja sitä hoidetaan mm. museoissa.

Tuossa on vähän sellaista fiilistä, että valitetaan lihasten surkastumisesta, koska ei ole pakko enää kantaa vettä kaivolta tai käydä ulkovessassa.
No en sanoisi, että "yleensä". Valikoima on hitosti laajempi, mutta kaikki toimii hitaammin. Tai hitosti vaivalloisemmin jos hitaus ei ole hyväksyttävää. Tämä on ollu ihan selkeä tradeoff kehityksessä, missä on hyvät ja huonot puolensa molemmissa.

Jostain muutosvastarinnasta on ihan turha jauhaa, jos pitää vaikka koon X pultin tms. perustavaran hankinnan vuoksi joko venata vähintään pari päivää, varastoida kaikki kotona, tai ajaa 50-100km johonkin kaupunkiin niin kyllä se vaan on ihan absoluuttisesti huonompaa kuin että saisin sen parin kilsan päästä kaupasta. Se maailman pulttivalikoima ei auta mua jos tarve on nyt.

Kokonaisuus mielestäni jää plussalle tässä kunhan toimituskulut pysyy kohtuullisina eikä kansainvälisen kaupan esteitä tule, mutta ne miinukset on ehdottomasti toimitusaikojen pidentymisessä tai hankinnan vaivalloisuudessa, mikä on välillä aika isokin ongelma.
 
Viimeksi muokattu:
Jostain muutosvastarinnasta on ihan turha jauhaa, jos pitää vaikka koon X pultin tms. perustavaran hankinnan vuoksi joko venata vähintään pari päivää, varastoida kaikki kotona, tai ajaa 50-100km johonkin kaupunkiin niin kyllä se vaan on ihan absoluuttisesti huonompaa kuin että saisin sen parin kilsan päästä kaupasta. Se maailman pulttivalikoima ei auta mua jos tarve on nyt.
Ei se ole digitaalisaation vika, että paikallinen kylän rautakauppa lopetti, vaan sen seurausta ettette ostaneet häneltä tarpeeksi niitä pultteja yms. vaan tilasitte ne mieluummin netistä tai ajoitte 50 km kaupungin isoon rautakauppaan.
 
Tämäkin on osa digitalisaatiokehitystä: "Kahden erittäin suositun eteläkorealaisen valmistajan, Samsungin ja LG:n, älytelevisiot tallentavat useita kertoja sekunnissa ruutukaappaukset kaikesta, mitä niillä katsotaan.". Uutisessa sanottiin, että LG:n televisio tekee jopa 100 kuvakaappausta sekunnissa, analysoi tekoälyllä mitä käyttäjä tekee ja raportoi sitten nettiin mainostajille (ja varmaan FBI/NSA/FSB ja muut vastaavat järjestöt ovat myös kiinnostuneita arkaluontoisesta datasta - pitää nyt ainakin lapsia ajatella). Pohdin myös asian ympäristövaikutuksia. Tuo materiaalin analysointi on käyttäjän kannalta täysin turhaa energian tuhlaamista.

Analogisella ajalla oli Finnpanel, jossa jokaisella valittujen kotitalouden jäsenillä oli laite jolla kerrottiin sille telkkarille mitä katsoi.
Vuonna pieru ihmiset katsoivat telkkaria useamman naapurin kanssa. Silloin tosin oli yksi kanava ja silläkin kai aika rajoitetusti lähetyksiä.

Sitten tuli internet, liuta kolmikirjaimisia organisaatioita ja, noh tehokkaampaa mainontaa.

Kumpi suo häiritsee enemmän, mainokset vai mainoksien kohdentaminen? Itse jos ei ole mahdollista tehokkaasti poistaa mainoksia, pyrin siihen että ne mainokset eivät olisi kohdennettuja. Tosi hassuja mainoksia Youtube täynnä, erityisesti.
 
Kumpi suo häiritsee enemmän, mainokset vai mainoksien kohdentaminen? Itse jos ei ole mahdollista tehokkaasti poistaa mainoksia, pyrin siihen että ne mainokset eivät olisi kohdennettuja. Tosi hassuja mainoksia Youtube täynnä, erityisesti.
Ennen kun TV-lähetykset oli pääasiallinen tapa elokuvien ja sarjojen seuraamiseen ei juurikaan ollut mahdollista edes välttää mainoksia tai edes nähdä kaikkea sisältöä. Nykyään riittää kun laittaa rahaa pöytään niin mainokset häviää ja sarjan/leffan katsomisen voi aloittaa samalta istumalta.
 
Kumpi suo häiritsee enemmän, mainokset vai mainoksien kohdentaminen? Itse jos ei ole mahdollista tehokkaasti poistaa mainoksia, pyrin siihen että ne mainokset eivät olisi kohdennettuja. Tosi hassuja mainoksia Youtube täynnä, erityisesti.

Ennen kun TV-lähetykset oli pääasiallinen tapa elokuvien ja sarjojen seuraamiseen ei juurikaan ollut mahdollista edes välttää mainoksia tai edes nähdä kaikkea sisältöä. Nykyään riittää kun laittaa rahaa pöytään niin mainokset häviää ja sarjan/leffan katsomisen voi aloittaa samalta istumalta.
Eiköhän tuossa enemmänkin kritisoitu tuota datankeruuta joka sitten päätyy käyttäjän tietämättä ties minne, eikä mainoksia itsessään. Niin ainakin itse tuon käsitin.
 
Ei se ole digitaalisaation vika, että paikallinen kylän rautakauppa lopetti, vaan sen seurausta ettette ostaneet häneltä tarpeeksi niitä pultteja yms. vaan tilasitte ne mieluummin netistä tai ajoitte 50 km kaupungin isoon rautakauppaan.
On se digitalisaation "vika" sillä nettikauppa noitten bisneksen on syöny. Tämä on ihan selkee tradeoff tilanne ja nykyisin elämänmeno on niin hidasta ettei mitään tartte heti.
 
On se digitalisaation "vika" sillä nettikauppa noitten bisneksen on syöny. Tämä on ihan selkee tradeoff tilanne ja nykyisin elämänmeno on niin hidasta ettei mitään tartte heti.
Ihmiset äänestänyt lompakolla kummasta saa paremman vastineen rahalleen.
 
Ihmiset äänestänyt lompakolla kummasta saa paremman vastineen rahalleen.
No mitä tää käsienheiluttelu muuttaa asiaa kun lopputulema on tietyllä mittareilla absoluuttisesti huonompi kuin ennen. Silloin se on digitalisaation huono puoli että mitään ei saa helposti ja heti.
 
No mitä tää käsienheiluttelu muuttaa asiaa kun lopputulema on tietyllä mittareilla absoluuttisesti huonompi kuin ennen. Silloin se on digitalisaation huono puoli että mitään ei saa helposti ja heti.
Eli ne aiemmat asiakkaat ostavat mieluummin nettikaupasta. Ja täällä valittavat että ostaisivat mieluummin paikallisesta. Mutta kun eivät oikeasti ostaneet. Siksi paikallinen lopetti. Oliko nyt tarpeeksi rautalangasta?
 
Eli ne aiemmat asiakkaat ostavat mieluummin nettikaupasta. Ja täällä valittavat että ostaisivat mieluummin paikallisesta. Mutta kun eivät oikeasti ostaneet. Siksi paikallinen lopetti. Oliko nyt tarpeeksi rautalangasta?
en ymmärrä mistä tässä änkkäät. Jos tilanne on nyt joiltain osin huonompi kuin ennen digitalisaatiota niin ei hirveemmin kiinnosta kuka ostaa ja mistä jos tarve jollekkin on minulla nyt. Oliko tarpeeksi rautalangasta?
 
En ole ihan satavarma kuuluuko tämän alle, mutta yksi missä digitaalisempaan suuntaan meno on häirinnyt omaa elämää on kuntosali. Aiemmin käytettiin korttia millä pääsi sisään-ulos sekä lukittiin säilytyskaapit. Jossain kohtaa päätettiin, että hei tämä on liian helppoa ja muutetaan tämä puhelimella toimivaksi ja täten kaapit downgreidataan käyttämään fyysisiä lukkoja jotka hankitaan itse.

Lopputuloksena ennen ongelmitta toiminut sisäänpääsy on ollut ongelmien riivaama. Mm. ulos ei ole aina päässyt ja jengi poistuu hätäpoistumisteitä, tai vaihtoehtoisesti soittaa "päivystykseen" josta vartiointiliike saapuu paikalle mukavalla viiveellä. Luonnollisesti ongelma on koskenut myös sisäänpääsyä, eikä kukaan tietenkään tule erikseen päästämään sisään koska joutuisivat tulemaan paikalle päästämään uloskin.

Järjestelmän toimiessa oikein, sisäänpääsy on suht helppoa, vaikkakin korttiin verrattuna IMO vaikeampi. Toisaalta vikatilanteissa joko A) sisään/ulos ei pääse B) Puhelin tarjoilee PIN-koodin kulkua varten joka syötetään laitteeseen joka tarjoilee QR-koodin. Nytkin omalla vakkarisalilla on kuljettu PIN-koodin avulla jo yli viikon ja sitä edelsi päivä jolloin sisälle ei lainkaan päässyt.

Sivujuonteena tässä on, että kaappien käyttöaste väheni ja porukka kantaa rojunsa mielummin salin puolella mukana ja heittää kaappiin "arvottomat" tyyliin collarit tms. ja jättävät lukottamatta.
Sivujuonne2: Ennen appipakkoa asiasta tiedotettiin, että kortit toimivat rinnalla jonkun aikaa ja saleille asennetaan latauspisteet puhelimille jos vaikka akku pääsee loppumaan. No, kortit lopettivat toiminnan, latauspisteitä ei ole näkynyt ja itsekin olen pari epäonnista päästänyt ulos koska akku loppu/yhteysongelma tms.

Toki ymmärrän ettei aina voi kaikki toimia 100% ajasta ja ongelmia on kuulemma ollut joskus korttienkin kanssa vaikka en itse niihin törmännyt, mutta se mikä häiritsee on korteista luopumisen pakollisuus. Kortit toimivat hyvin nykyisen sisäänpääsyjärjestelmän kanssa, kunnes se erikseen estettiin.
 
Älä viitsi, sehän jatkui näin:

Salaliittoilu siitä, että valmistajan tarjoamaan asetukseen ei voisi luottaa, ei ole tämän ketjun asia. Maalaisjärjellä voi sanoa, että jos kaksi maailman isointa laitevalmistaja jäisi kiinni valehtelusta, olisi se kestämätön skuuppi osakekurssien osalta.
Lg on jo kerran jäänyt kiinni kymmenisen vuotta sitten. Ei mennyt konkkaan.

 
Analogisella ajalla oli Finnpanel, jossa jokaisella valittujen kotitalouden jäsenillä oli laite jolla kerrottiin sille telkkarille mitä katsoi.
Vuonna pieru ihmiset katsoivat telkkaria useamman naapurin kanssa. Silloin tosin oli yksi kanava ja silläkin kai aika rajoitetusti lähetyksiä.

Sitten tuli internet, liuta kolmikirjaimisia organisaatioita ja, noh tehokkaampaa mainontaa.

Kumpi suo häiritsee enemmän, mainokset vai mainoksien kohdentaminen? Itse jos ei ole mahdollista tehokkaasti poistaa mainoksia, pyrin siihen että ne mainokset eivät olisi kohdennettuja. Tosi hassuja mainoksia Youtube täynnä, erityisesti.
Eihän nämä ole mitenkään verrannollisia. Aiemman sukupolven tiedonkeruu oli manuaalista työtä, jonka katsoja teki itse ja siinä taustalla oli odotus jostain palkinnosta. Näissä myös tilastoitiin nimenomaan televisio-ohjelmien katselukäyttöä. Se että käyttää televisiota esim. oman vaimon alastonkuvien tai työpaikan excel-taulukoiden katseluun on täysin eri asia. Tuossa aiemmin esille tulleessa paperissa mainittiin mm. sitä, että seurantaa ei tehty nimenomaan niinkään elokuva/sarjapalveluiden sisällöstä vaan käyttäjien henkilökohtaisesta yksityisestä käytöstä. Ei mua häiritse mainokset. Mieluummin vaikka tuplasti enemmän geneerisiä mainoksia, jos sillä voi ehkäistä vaimon kotipornon vakoilun.

Ihan yhtä lailla voi kysyä, haluatko sinä aina vaimoa naidessa pukea päälle älyehkäisyn, joka lähettää anynyymiä dataa Kiinaan siitä, miten monta minuuttia ja millä tahdilla nait vaimoa (tai naapurin Penttiä)? Datahan on täysin anonyymiä eikä Samsung pysty mitenkään identifioimaan sinua siitä, vaikka viimeiset 500 seksikertaa täsmäisikin big datassa millisekunnilleen täydellisesti sen kanssa mitä älykellosi mittaa sykettä ja liikettä. Voihan sen positiiviseksi nähdä, jos tällainen data sitten alentaa xs-kokoisten kondomien hintaa esim. 50 eurosenttiä per paketti.
 
Lg on jo kerran jäänyt kiinni kymmenisen vuotta sitten. Ei mennyt konkkaan.
Toisaalta tuon jälkeen on tullut merkittävästi vahvempia suojauksia kuluttajien tiedoille, ainakin euroopassa. Eli taloudelliset seuraukset vakoilusta saattaa olla aika merkittävät. En tosin usko, että ihan "menee konkkaan" -luokkaa, vaan lähempänä sitä "heilauttaa hetkeksi osakekurssia" tasoa. Eipä noille muutaman miljardin sakot olis muuta kuin hintalappu kuluttajien datalle. Vaikka saisivat maksimisakot eli sen 4% liikevaihdosta, niin se olis silti alle 8 miljardin sakot (jos katsoin luvut oikein). Firmalla on käteistä ja käteiseen verrattavaa varallisuutta jemmassa reilu 70 miljardia kuitenkin.

Jos joku on digitalisaation haittapuoli, niin juurikin tietojen väärinkäsittelystä ja muusta kikkailusta tulevat lähes merkityksettömät seuraukset. Paljon on puhetta kuluttajien suojaamisesta, mut rangaistukset on luokkaa parkkisakko jos kuluttajaan verrataan.
Nostetaan minimisanktio tietoturvarikkeistä 5% liikevaihdosta ja rangaistusväli vaikka 5-30% ton 4% sijaan, niin alkais tuntumaan. Lisäksi vois olla pakollinen 1% korotus jokaiselta kuukaudelta toiminnan kestosta (tahallisuus huomioiden).
 
Yle uutisoi että henkilökortissa henkilötunnuksen sisältänyt viivakoodi on nyt uusissa korteissa qr-koodi. Mätänetin, työterveyden ja muiden skannerit eivät enää pysty lukemaan koodia. Qr-koodi on teknisesti edistyneempi koodi, tukee korkeampaa redundanssia lukuvirheiden torjumiseksi ja säästää tilaa. Nyt seurauksena kuitenkin moni palvelu ei enää toimi sillä ja firmat joutuvat investoimaan uusiin laitteisiin.

Viivakoodin luku on ilmeisen helppoa alkeellisilla 80-luvun laitteillakin ja siihen riittää 1-ulotteinen valontunnistin ja alkeellinen logiikka. Qr-koodi taas vaatii digitaalista kuvaskanneria, alkeellista hahmontunnistusta ja prosessoria ohjelmistoineen. Mietin lähinnä, miksei korttiin voinut jättää molempia koodityyppejä toistaiseksi? Onko tila tosiaan niin vähissä. Ainakin marginaalissa näyttäisi hyvin olevan tilaa.
 
Yle uutisoi että henkilökortissa henkilötunnuksen sisältänyt viivakoodi on nyt uusissa korteissa qr-koodi. Mätänetin, työterveyden ja muiden skannerit eivät enää pysty lukemaan koodia. Qr-koodi on teknisesti edistyneempi koodi, tukee korkeampaa redundanssia lukuvirheiden torjumiseksi ja säästää tilaa. Nyt seurauksena kuitenkin moni palvelu ei enää toimi sillä ja firmat joutuvat investoimaan uusiin laitteisiin.

Viivakoodin luku on ilmeisen helppoa alkeellisilla 80-luvun laitteillakin ja siihen riittää 1-ulotteinen valontunnistin ja alkeellinen logiikka. Qr-koodi taas vaatii digitaalista kuvaskanneria, alkeellista hahmontunnistusta ja prosessoria ohjelmistoineen. Mietin lähinnä, miksei korttiin voinut jättää molempia koodityyppejä toistaiseksi? Onko tila tosiaan niin vähissä. Ainakin marginaalissa näyttäisi hyvin olevan tilaa.
Tuokin on taas vähän tekemällä tehty ongelma, kuitenkin aivan sama viivakoodi on ajokortissa, henkilökortissa ja KELA-kortissa ja varmaan aika monessa muussakin vastaavassa kortissa. Viivakoodissahan on vain henkilötunnus. Itsekin näytän milloin mitäkin korttia esim apteekissa, mikä nyt ensimmäisenä sattuu lompakosta kouraan osumaan. Toki jonkinlaisen siirtymäajan olisi voinut printata korttiin molemmat, sekä perinteisen viivakoodin että QR:n.
 
Yle uutisoi että henkilökortissa henkilötunnuksen sisältänyt viivakoodi on nyt uusissa korteissa qr-koodi. Mätänetin, työterveyden ja muiden skannerit eivät enää pysty lukemaan koodia. Qr-koodi on teknisesti edistyneempi koodi, tukee korkeampaa redundanssia lukuvirheiden torjumiseksi ja säästää tilaa. Nyt seurauksena kuitenkin moni palvelu ei enää toimi sillä ja firmat joutuvat investoimaan uusiin laitteisiin.

Viivakoodin luku on ilmeisen helppoa alkeellisilla 80-luvun laitteillakin ja siihen riittää 1-ulotteinen valontunnistin ja alkeellinen logiikka. Qr-koodi taas vaatii digitaalista kuvaskanneria, alkeellista hahmontunnistusta ja prosessoria ohjelmistoineen. Mietin lähinnä, miksei korttiin voinut jättää molempia koodityyppejä toistaiseksi? Onko tila tosiaan niin vähissä. Ainakin marginaalissa näyttäisi hyvin olevan tilaa.

Malliesimerkki siitä, kuinka julkisella puolella ei vaan osata, kun virkoihin pääsee puoluekirjoilla ja hyväveli-verkoistoilla eikä ammattitaidolla.
Ne pomot, ketkä tämän päätöksen tästä uudesta kortista tekivät pitäisi potkia pihalle ja laittaa henkilökohtaisesti maksamaan ksutannukset siitä, että otetaan käyttöön uusi kortti jossa on molemmat.
 
Tämä on hiukan ongelmallinen kehitys, kun kuluttajalla ainut keino on turvautua siihen, että viranomaiset esim. pistotarkistuksilla analysoivat laitteiden liikennettä. Laitteissa on täysi valmius vakoilla ja vuotaa tietoa koska tahansa. Kun tuo systeemi on paikallaan, ei vaadi kuin yhden bitin kääntämisen niin tieto lähtee ulos. Sen bitin voi kääntää vaikka hakkeri, joka samalla voi ainakin teoriassa ohjata sormenjäljet kulkemaan omalle palvelimelleen.
Tämä ei onneksi ole ainakaan kokonaan totta vaan tältäkin foorumilta löytynee osaamista seurata töllön verkkoliikennettä. Eihän siihen tarvita muuta kuin joku Wireshark niin pääsee ainakin jyvälle paljonko dataa lähtee ja milloin.

Samaa mieltä olen vakoiluriskin olemassaolosta. Pahimmillaan viranomaiset vaativat pääsyn ko. bitin ohjaamiseen.

Tuossa nimenomaisessa tutkimuksessa se ei ollut kuitenkaan se juttu, kun ominaisuuden voi ottaa pois käytöstä, eikä ole viitteitä etteikö asetus myös purisi. Itse asiassa on aika varmaa, että olisivat sen tuossa yhteydessä maininneet, jos eivät olisi havainneet testilaitteiden lähettävän edes kuvakaappaustulosten sormenjälkiä niiden "kyllä, haluan personoitua sisältöä" -asetusten ollessa pois päältä. Joku muu valmistaja sitten taas tekee mitä tekee, mutta se on eri asia.
Ainakin omassa TV:ssä kerättyjen tietojen käyttämisen kohdennettuun mainontaan voi estää mutta ohjeteksti on huomattavasti tulkinnanvaraisempi sen suhteen miten tämä vaikuttaa tietojen _keräämiseen_. Tietojen kerääminen tässä on ongelma, eikä niinkään mainonnan kohdentaminen.

Toisaalta en ole hyväksynyt TV:n käyttöehtoja enkä availlut mitään tilejä, joten valmistaja ei voi väittää, että sillä olisi GDPR:n edellyttämä asiakkaan hyväksyntä. Jos se siitä huolimatta kerää laitteeseen yhdistettävää dataa, voipi EU:lta tulla isohko lasku?
Muutenkin, vaikka TV:n käyttöönottaja olisi hyväksynyt ties minkä kyttäyksen, tämä ei voine oikeuttaa muiden henkilöiden kuin käyttöönottajan kyttäämistä?
Analogisella ajalla oli Finnpanel, jossa jokaisella valittujen kotitalouden jäsenillä oli laite jolla kerrottiin sille telkkarille mitä katsoi.
Vuonna pieru ihmiset katsoivat telkkaria useamman naapurin kanssa. Silloin tosin oli yksi kanava ja silläkin kai aika rajoitetusti lähetyksiä.
Finnpanel varmaankin oli täysin vapaaehtoinen?
 
On varmasti, mutta en usko, että vaikutus olisi kovinkaan merkittävä sellaiseen tarviketavaraan, jota haetaan rautakaupasta ihan siksi että se sattui nyt autotallin hyllystä loppumaan kesken ja lisää pitäisi saada tai hommat seisovat.
ainakin omassa elämässä on ollu aika isokin niin hyvässä kuin pahassa.
 
Juuri tuossa aiemmin linkkasin uutiseen, kun kouluun sisäänpääsy oli laitettu samanlaisen Android/iOS-appipakotuksen taakse ja lopputuloksena opiskelijat, joilla ei ole Android/iOS-puhelinta, eivät sitten enää pääse kulkemaan koulun ovista. Aivan järjetöntä kehitystä, joka ei hyödytä ketään.
Kuinkahan monta sellaista oppilasta todellisuudessa nykyään edes on? Varmaan jotain 1%, jos sitäkään. Ja kyllä näillekin varmasti järjestyy pääsy sinne kouluun sisälle, mutta se vaan pitää hoitaa eri tavalla, esim. painamalla jotain yhdellä tietyllä ovella olevaa ovikelloa tai vastaavaa.

Kuten jo todettiin, niin tämä "ei hyödytä ketään" -perustelu ei pidä paikkaansa, kun taustalla tuossa on turvallisuus, eli ei niitä ovia voi enää roikottaa avoimena, kun muuten se on kutsu kaiken maailman roadmaneille tulla pöllimään naulakoista kengät ja vaatteet ja pahimmillaan räiskimään aseilla. Tuolla rajataan sellaisia tapauksia ainakin jonkin verran. Se on sitten eri asia, jos jossakin toteutus on yleisesti teknisesti huono.

En ole ihan satavarma kuuluuko tämän alle, mutta yksi missä digitaalisempaan suuntaan meno on häirinnyt omaa elämää on kuntosali. Aiemmin käytettiin korttia millä pääsi sisään-ulos sekä lukittiin säilytyskaapit. Jossain kohtaa päätettiin, että hei tämä on liian helppoa ja muutetaan tämä puhelimella toimivaksi ja täten kaapit downgreidataan käyttämään fyysisiä lukkoja jotka hankitaan itse.

Lopputuloksena ennen ongelmitta toiminut sisäänpääsy on ollut ongelmien riivaama. Mm. ulos ei ole aina päässyt ja jengi poistuu hätäpoistumisteitä, tai vaihtoehtoisesti soittaa "päivystykseen" josta vartiointiliike saapuu paikalle mukavalla viiveellä. Luonnollisesti ongelma on koskenut myös sisäänpääsyä, eikä kukaan tietenkään tule erikseen päästämään sisään koska joutuisivat tulemaan paikalle päästämään uloskin.

Järjestelmän toimiessa oikein, sisäänpääsy on suht helppoa, vaikkakin korttiin verrattuna IMO vaikeampi. Toisaalta vikatilanteissa joko A) sisään/ulos ei pääse B) Puhelin tarjoilee PIN-koodin kulkua varten joka syötetään laitteeseen joka tarjoilee QR-koodin. Nytkin omalla vakkarisalilla on kuljettu PIN-koodin avulla jo yli viikon ja sitä edelsi päivä jolloin sisälle ei lainkaan päässyt.

Sivujuonteena tässä on, että kaappien käyttöaste väheni ja porukka kantaa rojunsa mielummin salin puolella mukana ja heittää kaappiin "arvottomat" tyyliin collarit tms. ja jättävät lukottamatta.
Sivujuonne2: Ennen appipakkoa asiasta tiedotettiin, että kortit toimivat rinnalla jonkun aikaa ja saleille asennetaan latauspisteet puhelimille jos vaikka akku pääsee loppumaan. No, kortit lopettivat toiminnan, latauspisteitä ei ole näkynyt ja itsekin olen pari epäonnista päästänyt ulos koska akku loppu/yhteysongelma tms.

Toki ymmärrän ettei aina voi kaikki toimia 100% ajasta ja ongelmia on kuulemma ollut joskus korttienkin kanssa vaikka en itse niihin törmännyt, mutta se mikä häiritsee on korteista luopumisen pakollisuus. Kortit toimivat hyvin nykyisen sisäänpääsyjärjestelmän kanssa, kunnes se erikseen estettiin.
Tuossa on kyse huonosta toteutuksesta, ei varsinaisesti digitalisaation ongelmasta yleisemmin. Minä kuljen salille nfc-kulkulätkällä, joka on toiminut 100% käyttökerroista ongelmitta. Samalla tavalla se toimisi puhelimellakin, jos toteus on laadukas.

Kaapeissa on ollut omalla salilla alusta lähtien itse laitettavat lukot ja se on kustannusmielessä ihan järkevää. Osa käyttää omia lukkoja ja osa ei. Mitään ongelmia siitä ei ole seurannut, kun käytäntö on ollut tällainen alusta lähtien.
 
Malliesimerkki siitä, kuinka julkisella puolella ei vaan osata, kun virkoihin pääsee puoluekirjoilla ja hyväveli-verkoistoilla eikä ammattitaidolla.
Ne pomot, ketkä tämän päätöksen tästä uudesta kortista tekivät pitäisi potkia pihalle ja laittaa henkilökohtaisesti maksamaan ksutannukset siitä, että otetaan käyttöön uusi kortti jossa on molemmat.
Virallinen syy jäänyt vähän epäselväksi, henkilötunnuksen uudetkin merkit voi edelleen esittää Code-39, eli se tuskin on syy.
Itse henkilötunnuksessa on jonkinlainen tarkistus, eli osa lukuvirheistä tarraa siihen, uskon että merkittävä osa.

Sinänsä QR koodille imeisesti syynsä(*sisältö, ym), jutussa ei selvin kuinka kauan ennakkoon asiasta on tiedotettu, mutta jos QR koodille ei kiire, niin omana mielipiteenä vuosia, että aidosti aikaa valmistautua ja ei kiirellisissä päivityksissä menee kuitenkin vuosia.

Ei sillä että tuo viivakoodi olisi nyt joku akuutti ominaisuus, mutta jos kuitenkin asiasta viestitty poliisihallinnolle. Toisessa reunassa on tietenkin se että QR koodillkkin tarvetta, eli tuossa vaiheessa lykkääminen veisi sitä QR koodin käyttöönottoa pitkälle, kortti kuitenkin viisivuotta voimassa.

Olisko sinne johonkin saanut jonkin onnettoman viivakoodi rantun näkymään, toiselle puollle, henkilökortti ei ole pelkästään kansallinen, vaan toimii myös matkustus asiakirjana.

Passeissa on myös QR koodi, eli henkkariein viivottaminen vapauta QR koodista.


(*
Siis heille jotka oikeasti lukee kortista tietoja, niin QR koodi on iso harppaus, pieneen tilaan merkittävästi enemmän tietoa. -> vähentää virheitä jne.

Ongelmahan on se että viivakoodia käytettiin henkilötunnuksen lukemiseen ja jopa kohteissa missä henkilötunnusta ei pitäisi edes tarvita. se vaan niin näppärä.

Ihan yksinkertaisimmissa järjestelmissä QR lukija ei auto, pitää myös se koodi parsia, siis nämä motonetit, ja jotkin sote ilmoittautumis jutut.
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa on kyse huonosta toteutuksesta, ei varsinaisesti digitalisaation ongelmasta yleisemmin. Minä kuljen salille nfc-kulkulätkällä, joka on toiminut 100% käyttökerroista ongelmitta. Samalla tavalla se toimisi puhelimellakin, jos toteus on laadukas.

Kaapeissa on ollut omalla salilla alusta lähtien itse laitettavat lukot ja se on kustannusmielessä ihan järkevää. Osa käyttää omia lukkoja ja osa ei. Mitään ongelmia siitä ei ole seurannut, kun käytäntö on ollut tällainen alusta lähtien.
Joo siksi mainitsin että en ole varma liittyykö ketjuun. Täällä kuljettiin korteilla ja se oli näppärää, varmaan lähes on-par tuon nfc lätkän kanssa. Ja kaapit toimi samoin kortilla. Ongelmista kuullut, mutta ei ollut osunut omalle kohdalle. Noiden kaappien kanssa oli vielä sellainenkin mukava ominaisuus, että 6h päästä niihin tuli kai joku merkki ja se voitiin tyhjätä. Nyt siellä voi säilyttää päivästä toiseen tavaroita kenenkään piittaamatta. Erillistä aspaa ei tässä salissa ole vaan se on ketjun toisessa liikkeessä. Ilmeisesti sielä pitää kysyä yhden lukon koodi että saa lukkoleikkurit jos vaikka oma avain/koodi hukkuu, kun edelliset kaapit sai "master" kortilla auki.

Mutta siis joo, samaa mieltä. Toteutus tässä koko siirtymässä on ollut surkea. Viimeeksi toissapäivänä oli taas sali kokonaan kiinni, mutta ketjun toinen sali palveli. Kiva juttu mutta se on kooltaan 1/3 osa tuosta isommasta, ja koko ajan sai varoa ettei törmää toiseen. Sitten kun huomioi että käyn yleensä klo 22 jälkeen niin kuumottavaa ajatella millainenhan tuo olisi ruuhka-aikana.
Sori lopu ot löpinöistä, ajatusvirtaa vain :)
 
Siis heille jotka oikeasti lukee kortista tietoja, niin QR koodi on iso harppaus, pieneen tilaan merkittävästi enemmän tietoa. -> vähentää virheitä jne.

Ongelmahan on se että viivakoodia käytettiin henkilötunnuksen lukemiseen ja jopa kohteissa missä henkilötunnusta ei pitäisi edes tarvita. se vaan niin näppärä.

Ihan yksinkertaisimmissa järjestelmissä QR lukija ei auto, pitää myös se koodi parsia, siis nämä motonetit, ja jotkin sote ilmoittautumis jutut.
Siis lähinnä meinasin tuota, että perinteinen viivakoodi on niin alkeellinen, että siihen on ollut jo 40 vuotta edullista lukijatekniikkaa. Eka viivakoodin lukija jonka löysin serristä oli 25-pinniseen sarjaporttiin tuleva mötikkä ja suolsi ulos muistaakseni 9600 bps vauhdilla DOS-ohjelmalle koodeja. Ei vaadi paljonkaan saada tuollaista toimimaan jossain legacy-päätteessä. QR-koodi ei sinänsä tuo mitään lisää tuohon, mutta voi pakottaa uusimaan järjestelmiä.
Tuokin on taas vähän tekemällä tehty ongelma, kuitenkin aivan sama viivakoodi on ajokortissa, henkilökortissa ja KELA-kortissa ja varmaan aika monessa muussakin vastaavassa kortissa. Viivakoodissahan on vain henkilötunnus. Itsekin näytän milloin mitäkin korttia esim apteekissa, mikä nyt ensimmäisenä sattuu lompakosta kouraan osumaan. Toki jonkinlaisen siirtymäajan olisi voinut printata korttiin molemmat, sekä perinteisen viivakoodin että QR:n.
Ideaalisti kansalaisen ei tarvitsisi kantaa montaa viranomaiskorttia eri tarkoituksiin. Henkilökorttiin pitäisi kyllä saada kaikki nuo muut kun se maksaakin säännöllisesti ja on teknisesti edistynein.
 
Siis lähinnä meinasin tuota, että perinteinen viivakoodi on niin alkeellinen, että siihen on ollut jo 40 vuotta edullista lukijatekniikkaa. Eka viivakoodin lukija jonka löysin serristä oli 25-pinniseen sarjaporttiin tuleva mötikkä ja suolsi ulos muistaakseni 9600 bps vauhdilla DOS-ohjelmalle koodeja. Ei vaadi paljonkaan saada tuollaista toimimaan jossain legacy-päätteessä. QR-koodi ei sinänsä tuo mitään lisää tuohon, mutta voi pakottaa uusimaan järjestelmiä.

Ideaalisti kansalaisen ei tarvitsisi kantaa montaa viranomaiskorttia eri tarkoituksiin. Henkilökorttiin pitäisi kyllä saada kaikki nuo muut kun se maksaakin säännöllisesti ja on teknisesti edistynein.
Taasen tarkoitin että tuossa QR koodissa on ihan hyötynsä , ei sitä voi viivakoodilla korvata tuon kokoisessa kortissa missä pitää olla muutakin kuin pelkää viivakoodia. (*

Siinä ehdottomasti samaa mieltä että niissä sovelluksissa missä luetaan kortista henkilötunnus niin viivakoodi ollut riittävä, halpaa rautaa, usein olemassa olevaa rautaa, ja henkilötunnuksessa itsessään jonkinlainen tarkistus.

En tiedä koska QR uudistusta alettu viemään eteenpäin, se olisi tarvinnut sitä että siitä olisi alettu tiedottaan 5v vuotta sitten (no en tiedä koska hankketta aloiteltu), toki jos viidenvuoden aikana joku uusia lukia hankkeita miettinyt missä uutta rautaa hankitaan niin viivakoodi on kuoleva , joten se enemmän tai vähemmän tietoinen valinta.

No onhan niitä näihin päiviin asti markkinoitu pankkiviivakoodin lukijoita, vaikka QR koodit olleet jo vuosia käytössä.

(*
Siis QR koodilla saadaan pieneen tilaan ne kaikki tiedot, nimet sun muut, mikä taasen iso lisäarvo monessa tilanteessa kun tarvii ne tiedot järjestelmään syöttää. vähentää virheitä jne. Toki pitää se koodari herättää ja käskeä tekemään tuki.

Vähän toistoa, ne henkkarti ja passit on 5v voimassa, eli jos nyt viivakoodilla olisi jatkettu, niin ne olisi vielä viidenvuoden päästä viivakoodeja.
 
Tiedän, että esimerkiksi joissain sairaaloissa on päivitetty ilmoittautumistiskin koodinlukijoita tukemaan 2D-koodeja. Niitä käytetään yleisesti esim. potilasrannekkeissa ja muut sairaalan hoitoketjun laitteet osaavat kyllä niiitä lukea. Eikä koodin lukemisen epäonnistuminen ole este ainakaan sairaalaan tunnistautumiselle, koska kyllä hoitaja/sihteeri/lääkäri pystyy varmistamaan henkilöllisyyden siitä kortista muutenkin ja näpyttelemään nimen, henkilötunnuksen/poimimaan ne ajanvarauskirjalta tai muulta ilman QR/viivakoodin toimimistakin. 2D-koodeja on käytetty jo pitkään esimerkiksi lääkehuollossa lääkkeiden tunnistetietojen tallettamiseen pakettien kylkeen. On arkipäivää skannata kyseisiä koodeja, jotta varmistuttaisiin oikeasta ja aidosta tuotteesta toimitusketjussa.


2D-tukevia on iso liuta. Koodinlukijahan ei sen enempää pitäisi vaatia softalta, kun seon vain syöttölaite, joka "näppäilee" lukemansa tiedon, joten miksipä ei vain vaihdettaisi vanhat lukijat uusiin. Toki julkishallintoa ajatellen asiaa valmistellaan monta vuotta, kilpailutetaan jne jne...
 
Tiedän, että esimerkiksi joissain sairaaloissa on päivitetty ilmoittautumistiskin koodinlukijoita tukemaan 2D-koodeja. Niitä käytetään yleisesti esim. potilasrannekkeissa ja muut sairaalan hoitoketjun laitteet osaavat kyllä niiitä lukea. Eikä koodin lukemisen epäonnistuminen ole este ainakaan sairaalaan tunnistautumiselle, koska kyllä hoitaja/sihteeri/lääkäri pystyy varmistamaan henkilöllisyyden siitä kortista muutenkin ja näpyttelemään nimen, henkilötunnuksen/poimimaan ne ajanvarauskirjalta tai muulta ilman QR/viivakoodin toimimistakin. 2D-koodeja on käytetty jo pitkään esimerkiksi lääkehuollossa lääkkeiden tunnistetietojen tallettamiseen pakettien kylkeen. On arkipäivää skannata kyseisiä koodeja, jotta varmistuttaisiin oikeasta ja aidosta tuotteesta toimitusketjussa.
Sen verran nopeuttaa asiointia noi, että jos tosiaan asiasta tulee todellinen ongelma jossain vaiheessa, niin varmasti lukijat lisätään.
Ainakin Turussa näitä automaatteja käytetään terveyskeskuksissa ja laboratorioissa. Ne on jotakuinkin näiden näköisiä pömpeleitä tai hyvin vastaavia, eli tietokone, tulostin ja lukija pakattu erinäkösiin kuoriin. Joistain jätetty tulostin turhana pois.
turku_tk_lukija.jpgtyks_itte.jpgtyks_lukija.jpg

Noissa isoissa on kolo viivakoodin lukuun. Pienellä vaivalla samaan aukkoon saa varmasti QR-lukijan, jos laitetoimittaja haluaa päivittää näitä. Suurin osa taitaa kuulua CGI:n ITTE-konseptiin. Noihin "tablettityylisiin" QR-lukijan lisääminen luulis olevan erityisen helppoa.
Nää vehkeet on ehdottomasti digitalisaation hyviä puolia, vaikka jonkun yksittäisen kortin viivakoodi aiheuttaisikin osalle ihmisiä ongelmia.
 
2D-tukevia on iso liuta. Koodinlukijahan ei sen enempää pitäisi vaatia softalta, kun seon vain syöttölaite, joka "näppäilee" lukemansa tiedon, joten miksipä ei vain vaihdettaisi vanhat lukijat uusiin. Toki julkishallintoa ajatellen asiaa valmistellaan monta vuotta, kilpailutetaan jne jne...
Näissä ilmoittautumis ym vehkeissä missä pelkkä henkilötunnus luetaan nykyään henkkarista/ajokortista ym viivakoodista. niin jotta toimisivat nyky henkkari/passin QR koodin kanssa niin tarvitsevat softaan tuen sen henkilötunnuksen poimimiseen siitä QR koodista.
 
Liian ilmeinen vastaus. Yllä olevalla lienee älypuhelin, mutta ei halua asentaa siihen "pöhinä-äppejä".

Näiden uuden tekniikan vastaisten mukaan kaiken pitäisi toimia sen 1% porukan mukaisesti joilla ei ole älypuhelinta.
Ei tarvitse asentaa appeja. Kameralla vain sihtaat siihen.
 
Vanhempiin Androidin versioihin saattaa joutua asentamaan Google Lensin koska kaikki kamerasoftat eivät tue QR-koodin lukemista.

Mutta pitää muistaa että nyt mennään vuosia taaksepäin.
 
Ja tässä siis digitalisaatio ei estä kirjoittamasta sen QR-koodin yhteyteen tekstiä kertomaan lisätietoja. Tuo on ennen kaikkea design-ongelma, eikä sinänsä liity digitalisaatioon. QR-koodi vain mahdollistaa tiedon koneellisen lukemisen ja esim. nopeuttaa sellaisen nettisivun avaamisen jos siinä on yhtään pidempi osoite. Typot vähenee jne. Ja QR-koodeja käytetään paljon muuhunkin kuin vain URLien koneelliseen lukemiseen. Se on vain yksi käyttökohde.

Saavutettavuudessa QR-koodi myös auttaa. Lukihäiriöiselle tai näkövammaiselle QR-koodin skannaaminen voi olla helpompaa kuin pitkän URLin lukeminen ja näpyttäminen. Musta on ihan periaate hyvä tarjota sekä QR-koodi että sama tai osa auki kirjoitettuna.
 
Liian ilmeinen vastaus. Yllä olevalla lienee älypuhelin, mutta ei halua asentaa siihen "pöhinä-äppejä".

Näiden uuden tekniikan vastaisten mukaan kaiken pitäisi toimia sen 1% porukan mukaisesti joilla ei ole älypuhelinta.

Ei tarvitse asentaa appeja. Kameralla vain sihtaat siihen.

Jos sen QR koodin haluaa lukea, selkokieliseksi, niin siinä puhelimessa pitää olla joku sovellus millä se onnistuu, nykyään kamera softissa lisääntynyt QR tuki, mutta pitkään se ei ollut mikään itsestään selvyys.

Tosin jos tähänpäivään mennessä ei ole siihen puhelimeen sitä lukijaa homannut, niin ei kuullosta yksilöltä jota se QR koodin sisältö kiinnostaisi.

Ja tässä siis digitalisaatio ei estä kirjoittamasta sen QR-koodin yhteyteen tekstiä kertomaan lisätietoja. Tuo on ennen kaikkea design-ongelma, eikä sinänsä liity digitalisaatioon. QR-koodi vain mahdollistaa tiedon koneellisen lukemisen ja esim. nopeuttaa sellaisen nettisivun avaamisen jos siinä on yhtään pidempi osoite. Typot vähenee jne. Ja QR-koodeja käytetään paljon muuhunkin kuin vain URLien koneelliseen lukemiseen. Se on vain yksi käyttökohde.

Saavutettavuudessa QR-koodi myös auttaa. Lukihäiriöiselle tai näkövammaiselle QR-koodin skannaaminen voi olla helpompaa kuin pitkän URLin lukeminen ja näpyttäminen. Musta on ihan periaate hyvä tarjota sekä QR-koodi että sama tai osa auki kirjoitettuna.

QR yleistyminen on ollut merkittävä juttu, ja monesti ei edes tarkoituksenmukaista samaa sisältöä painaa rinnalle luettavana muotona. Välillä se QR koodi on tarkoitettu luettavan sisällön koneellisen lukemisen helpottamiseen, niin silloin luonnostaa molemmat rinnan.

Mutta lähtiköhän tämä Bilteman katuseisojasta (tai vastaavasta) jossa mainostettiin uutta tuoteluotteloa ja siinä QR koodi mistä mobiililla siihen pääsee. En varma oliko siinä mainittu biltema.fi URLia, jos ei ollut niin ei ehkä iso puute, mutta periaatteessa yritysten materiaalissa voisi olla se yrityksen osoite, vaikka 9x% menee googlen kautta, niin painettuna ehkä vähän vähentäisi niitä feikkisivu petoksia.

Mutta joka tapauksessa en tuossa esimerkissä näkisi mitään lisäarvoa että QR koodin sisältö olisi rinnalla ollut purettuna tekstinä. Kohde ryhmän koko tuskin kasvaisi millään järjellisellä tarkkuudella. En kuvittele että kukaan lähtee sitä sisältö paperille muistiin kirjoittaan.
 
Vanhempiin Androidin versioihin saattaa joutua asentamaan Google Lensin koska kaikki kamerasoftat eivät tue QR-koodin lukemista.

Mutta pitää muistaa että nyt mennään vuosia taaksepäin.
Esim. Oneplus 8T:ssä on nyt Android 14, mutta olen huomannut, että sen ylhäältä alas vedettävässä valikossa oleva QR-lukija ei vaan lue kaikkia koodeja ja oletuksena käytössä oleva kameraohjelma ei reagoi QR-koodeihin. Viimeksi koitin esim. Kaskipuun ikkunassa olevaa QR-koodia (asiakas.kaskiweb.fi/..., joka muuten jo pari vuotta asentamisen jälkeen ohjaa 404-sivuun) ja ei suostunut lukemaan. Piti kaivaa Lens tai F-droidista joku QR-lukija. Tämä siis 2024. Puhelin toki on 4 vuotta vanha eli käyttöikänsä päässä.
 
Täytyy kyllä ihmetellä, mitä liikkuu sellaisen ihmisen päässä, jonka mielestä on ihan OK, että ympäröivän yhteiskunnan pakottama teknologia ei toimi kaikilla, vaan syrjii tiettyä osuutta ihmisistä jättäen heidät ulkopuolelle.
Mitä tekniikka sitten toimii kaikilla? Aina löytyy joku joka ei pysty lukemaan tekstiäkään, kuule ääntä, omista nettiä, puhelinta tai ruutuvihkoa.

Jos jollain on erityisrajoitteita niin häntä on syytä auttaa, mutta ei toimivaa yhteiskuntaa voi rakentaa periaatteella, että mitään ei voi tehdä kun löytyy joku ad hoc case missä ei toimi.


Näissä ilmoittautumis ym vehkeissä missä pelkkä henkilötunnus luetaan nykyään henkkarista/ajokortista ym viivakoodista. niin jotta toimisivat nyky henkkari/passin QR koodin kanssa niin tarvitsevat softaan tuen sen henkilötunnuksen poimimiseen siitä QR koodista.
Tuo on pikemminkin konffi kuin softatukimuutos, joko itse laitteen softasn tai sitten lukijaan. Eikä liity mitenkään käytettyyn koodityyppiin, vaan ainoastaan siihen koodin sisältöön.
 
Öö se puhelin on jokaisella taskussa. Lue koodi sillä.
Miksi puhelin olisi aina mukana?

Toiseksi, QR-koodista voi olla vaikeaa tunnistaa onko URL jotenkin epäilyttävä.

[EDIT]
Jos jollain on erityisrajoitteita niin häntä on syytä auttaa, mutta ei toimivaa yhteiskuntaa voi rakentaa periaatteella, että mitään ei voi tehdä kun löytyy joku ad hoc case missä ei toimi.
Se, että missä määrin ihmisiä voi velvoittaa pitämään puhelinta mukanaan on myös yksityiselämän suojaa koskeva ihmisoikeuskysymys. Teletunnistetietojen tallennusvelvoite on operaattorien lakisääteinen velvoite ja se tekee puhelimista seurantavälineitä (vähintäänkin tolppatiedon tasolla).

Jos ihmiset de-facto pakotetaan pitämään puhelinta aina mukanaan, kaikki pakotetaan alistumaan totaaliseen seurantaan. Digidystopia, jossa ihmisen jokaisesta liikkeestä jää rekisterimerkintä, on digitalisaation pimein uhkakuva.
 
Viimeksi muokattu:
Miksi puhelin olisi aina mukana?

Puhelin on maksuväline, matkalippu, avaimet, jne eli jo siksikin aina mukana. En pidä lompakkoa mukana ja kun saisivat vielä sen digitaalisen henkkarin niin voisi jättää ajokortin / henkilökortin pois myös matkasta. Aiemmin kun oli se trafin beta ajokortti puhelimeen, niin sillä selvisi arjen toiminnoista täysin. Ilman mitään muuta kuin puhelin mukana.
 
Miksi puhelin olisi aina mukana?

Toiseksi, QR-koodista voi olla vaikeaa tunnistaa onko URL jotenkin epäilyttävä.
Vielä vaikeampaa se on tunnistaa jostain tekstistä joka sattuu olemaan QR:n vieressä ja joka voi olla tai olla olematta se URL johon QR ohjaa.
Toki se onko ihmisluetteva osoite versio järkevää kirjoittaa viereen riippuu ihan käyttötarkoituksesta, joskus on joskus ei.
[EDIT]

Se, että missä määrin ihmisiä voi velvoittaa pitämään puhelinta mukanaan on myös yksityiselämän suojaa koskeva ihmisoikeuskysymys. Teletunnistetietojen tallennusvelvoite on operaattorien lakisääteinen velvoite ja se tekee puhelimista seurantavälineitä (vähintäänkin tolppatiedon tasolla).

Jos ihmiset de-facto pakotetaan pitämään puhelinta aina mukanaan, kaikki pakotetaan alistumaan totaaliseen seurantaan. Digidystopia, jossa ihmisen jokaisesta liikkeestä jää rekisterimerkintä, on digitalisaation pimein uhkakuva.
Niin mistä me nyt taas puhuttiinkin? Ihmisoikeusasia saada lukea Bilteman kuvasto katumainoksesta netistä ilman nettiin yhteydessä olevaa laitetta?

Jos et voi äänestää, käydä lääkärissä tai tehdä rikosilmoitusta ilman älypuhelinta niin okei, ei hyvä, mutta mikä se käytännön esimerkki on missä QR-rikkoo ihmisoikeuksia?

Ei sillä että olisin mikään QR-fani, se nyt on yksi tekniikka muiden joukossa ja sopii joihinkin käyttötarkoituksiin ja toisiin ei, mutta en nyt sitä ihmisoikeus kysymykseksi vetäisi.
 
Viimeksi muokattu:
Jos et voi äänestää, käydä lääkärissä tai tehdä rikosilmoitusta ilman älypuhelinta niin okei, ei hyvä, mutta mikä se käytännön esimerkki on missä QR-rikkoo ihmisoikeuksia?
Jos QR:ää (tai yleisemmin puhelinta) tarvitaan mihinkään julkisen vallan toimintoon, silloin ihmisoikeuskysymys ainakin on relevantti. Joku "Skannaa QR ilmoittautuaksesi lääkäriin" tai jo "Tästä QR:llä tietoa kulttuuripalveluista" voisivat olla tällaisia. Samoin se, jos jonkin alennuslipun tai julkisen edun saa vain matkapuhelimeen.

Esim. tämä on jo kyseenalaista: "Alueen ulkopuolelle Helsingin kaupunki pystyttää valokuvauspisteen, jossa voi poseerata Helsinki-valokyltillä. Kuvamuiston saa itselleen ilmaiseksi ja sen voi ladata QR-koodilla."
 
Jos QR:ää (tai yleisemmin puhelinta) tarvitaan mihinkään julkisen vallan toimintoon, silloin ihmisoikeuskysymys ainakin on relevantti. Joku "Skannaa QR ilmoittautuaksesi lääkäriin" tai jo "Tästä QR:llä tietoa kulttuuripalveluista" voisivat olla tällaisia. Samoin se, jos jonkin alennuslipun tai julkisen edun saa vain matkapuhelimeen.

Esim. tämä on jo kyseenalaista: "Alueen ulkopuolelle Helsingin kaupunki pystyttää valokuvauspisteen, jossa voi poseerata Helsinki-valokyltillä. Kuvamuiston saa itselleen ilmaiseksi ja sen voi ladata QR-koodilla."
Okei, eli se on myös ihmisoikeusrikkomus jos mihinkään julkisen sektorin toimistoon voi soittaa kun siihen tarvitaan puhelin?

Ja ilmeisesti kuvat pitäisi myös pystyä lataamaan netistä puhelimeen ilman nettiä tai puhelinta.

Lääkäriin pääsee kyllä ilman QR-koodeja tai älypuhelimia jos haluaa, olkoonkin että en nyt ehkä ihan ymmärrä miten se viivakoodimuotoimen hetu on ihmisoikeusloukkaus. Yhtä hyvin voisi sanoa että Arial fontti julkisen sektorin toiminnassa on ihmisoikeusloukkaus, sitähän nuo viivakoodit viimekädessä on, yksi muoto kirjoittaa tietoa (ja 1D:nä voi olla ihan kirjaimellisesti fontti tietokoneella).
 
Okei, eli se on myös ihmisoikeusrikkomus jos mihinkään julkisen sektorin toimistoon voi soittaa kun siihen tarvitaan puhelin?
Se, että voi soittaa ei ole mutta jos soittaminen on ainoa tapa asioida, sitä on syytä katsoa tarkemmin. Enää ei ole yleisöpuhelimia, jotka on kenen tahansa käytettävissä.

Ei soittamisessa sinänsä olisi olennaista ongelmaa mutta teletunnistetietojen tallentaminen voi siitä tehdä ongelman. Ei analogiaikana tallennettu ihmisten puhelutietoja.
Ja ilmeisesti kuvat pitäisi myös pystyä lataamaan netistä puhelimeen ilman nettiä tai puhelinta.
???
 
QR-koodia luettaessa sovellus voisi kyllä näyttää, että mihin URLiin tässä ollaan navigoimassa. Nothingin kamerasovellus ainakin ei näin tee, Google Lens näyttää domainin.
 
Täytyy kyllä ihmetellä, mitä liikkuu sellaisen ihmisen päässä, jonka mielestä on ihan OK, että ympäröivän yhteiskunnan pakottama teknologia ei toimi kaikilla, vaan syrjii tiettyä osuutta ihmisistä jättäen heidät ulkopuolelle.

Puhutko sä sokeista ja kuuroista ihmisistä? No et.

Mitä mun päässäni liikkuu kun, tuolla hyvin laajalla tapaa ilmaistuna "on ihan OK ...."?

No koliikkivauva sätkimässä selällään lattialla ja huutamassa kovaan ääneen. Mutta kun nää koliikkivauvat eivät ole vanhuksia tai alle avuttomia vauvoja, vaan täysikäisiä hardcore teknoluddiitteja. Niin ei ole oikein mitään sympatiaa. Se on yksi versio, minun, mutta ainakaan sitä ei tarvitse enää "ihmetellä".

Ei kukaan välitä tuon taivallista sun "ongelmista". Kukaan ei tule muuttamaan vallitsevia valmiita käytäntöjä koska sä näet tai koet jotain ongelmaa tai epäkohtaa. Sulta loppuu veto nopeammin kuin muilla ihmisillä herää halu lähteä selvittämään jonkun tekniikan suhteen mikä se oikea ongelma on ja voiko sen helposti korjata.


Mä vastaavasti voisin ihmetellä miksi sä vartavasten et ratko "ongelmiasi" itse. Lähes kaikki muut osaavat toimia asioiden kanssa joissa sinulla on "ylitsepääsemättömiä" ongelmia. Tuntuu vaan tyhmältä harrastukselta. Varmasti kyse on kuitenkin jostain muusta. Arvelen että oikea syy jää mysteeriksi.


Se, että voi soittaa ei ole mutta jos soittaminen on ainoa tapa asioida, sitä on syytä katsoa tarkemmin. Enää ei ole yleisöpuhelimia, jotka on kenen tahansa käytettävissä.

Kyllä matkapuhelinverkot ovat kenen tahansa käytettävissä. Sinä ja Sompikin käytette niitä.

"Ei soittamisessa sinänsä olisi olennaista ongelmaa mutta teletunnistetietojen tallentaminen voi siitä tehdä ongelman. Ei analogiaikana tallennettu ihmisten puhelutietoja."

Tietysti tallennettiin. Sulla ei ole tainnut olla lankapuhelinliittymää? Tyylikkäästi sä ainakin skippaat analogiset matkapuhelinverkot. Siis jos sä ajattelet jotain ikivanhoja käsivalinteisia puhelinkeskuksia joissa EHKÄ ei tallennettu teletunnistetietoja. En tiedä mitä sä ajattelet.


Esim. Oneplus 8T:ssä on nyt Android 14, mutta olen huomannut, että sen ylhäältä alas vedettävässä valikossa oleva QR-lukija ei vaan lue kaikkia koodeja ja oletuksena käytössä oleva kameraohjelma ei reagoi QR-koodeihin. Viimeksi koitin esim. Kaskipuun ikkunassa olevaa QR-koodia (asiakas.kaskiweb.fi/..., joka muuten jo pari vuotta asentamisen jälkeen ohjaa 404-sivuun) ja ei suostunut lukemaan. Piti kaivaa Lens tai F-droidista joku QR-lukija. Tämä siis 2024. Puhelin toki on 4 vuotta vanha eli käyttöikänsä päässä.

Mulla on myös selvästi vanhemmalla, eka kertaa kun tarvi lukea jokin koodi, en muista kumpi, yritin kai kameralla muttei toiminut. Latasin sovelluksen joka toimii hyvin. Myöhemmin olen huomannut että kamera kyllä osaa joitain koodeja hyvin lukea. Mutta osa tuntuu olevan hankalia.

Vaikka jopa samantyyppisiä, samasta lähteestä. Vähän erikoinen esimerkki, "The Talos Principle" peli vuodelta 2014 jota olen tässä pelannut. Siinä on siellä täällä sellaisia enemmälti turhia QR koodeja joissa on lyhyitä tekstejä jotka hämärästi, hyvin olemattomasti, taustoittaa pelin tarinaa. Peli itse lukee näistä automattisesti osan, ihan painamalla normaalia "aktivoi" näppäintä niiden edessä. Ne ei ole millään tavalla tärkeitä, ainakaan yksikään tähän asti luetuista.

Silti koska niistä ei tiedä mitä niissä lukee, ellei niitä lue, niin käyn tietysti kaikki läpi. Osan kännykän kamera osaa lukea, osaan joudun käyttämään sovellusta. Niitä osaa en saa millään suoraan kameralla luettua vaikka yritän eri kuvakulmia tms. Peli on first person jolloin niitä koodeja seinillä läheltä katsoessa, niitä katsotaan hieman alaviistoon, ja pelissä ei voi kyyristyä niiden koodien tasolle. Mutta vaikka yrittää kauempaa tai lähempää, kamera ei vaan lue, kun taas sovellus lukee ne helposti. Sitten osa pelissä olevista koodeista ei näytä mitään sovelluksellakaan. Olen olettanut että ne on tarkoituksella rikki.

Aika gimmic tuo jossain pelissä.

Luulisin, että se voisi olla myös ihan jonkinasteista akun säästöä. Eli kamerasovellus etsii kuvasta laiskasti koodeja, kun taas erillinen sovellus joka on vartavasten koodeja varten tehty ja käynnistetty, etsii niitä koodeja täysillä.



Mä käytän sellaista jonka nimi on vain "QR koodi". Se näyttää mitä siinä koodissa lukee. Jos se on URL se myös antaa suoran mahdollisuuden avata selain sillä.



Esim. tämä on jo kyseenalaista: "Alueen ulkopuolelle Helsingin kaupunki pystyttää valokuvauspisteen, jossa voi poseerata Helsinki-valokyltillä. Kuvamuiston saa itselleen ilmaiseksi ja sen voi ladata QR-koodilla."

Oletko sä huomattanut tuosta kyseenalaisesta käytönnöstä Helsingin kaupungille? Eihän heillä ole mitään saumaa korjata toimintaansa mikäli kukaan ei kerro tästä vääryydestä tai ongelmasta.
 
Täytyy kyllä ihmetellä, mitä liikkuu sellaisen ihmisen päässä, jonka mielestä on ihan OK, että ympäröivän yhteiskunnan pakottama teknologia ei toimi kaikilla, vaan syrjii tiettyä osuutta ihmisistä jättäen heidät ulkopuolelle.
Meni ohi mistä tuollainen kommentti virisi, tegnologia, digitalisaatio on tärkeä väline ns saavutettavuuden parantamisessa. Toki jos kehittäjä, sisällön luoja ei sitä huomioi, niin voi jäädä vajaaksi, ja siksi hallitukset ovat (joutuneet) asettamaan minimi vaatimuksia ja seurantamenetelmiä/valvontaa.

Sen suhteen paljon parannusta tullut viimevuosikymmeninä.

Tuo on pikemminkin konffi kuin softatukimuutos, joko itse laitteen softasn tai sitten lukijaan. Eikä liity mitenkään käytettyyn koodityyppiin, vaan ainoastaan siihen koodin sisältöön.

En ihan varma ajatuksestasi, tuli konffi sanasta mieleen lähinnä joku lukijan perusparametrien asettelu, tai sitten ihan sitä että parsitaan se hetu.

Lainaamani kirjoittaja oletettavasti kirjoittua noista henkkarrien ja passian QR koodeista.
Tosiaan editoin pois sen että QR koodin sisältämästä datasta sen hetu voisi kaivaa esiin myös se lukija, tai lukijan ja muun järjestelmän väliin voidaan lisätä sen työn tekevä komponentti. ja ihan potenttiaalinen vaihtoehto ympäristöissä joissa sen varsinaisen laitteen ohjelmiston päivittäminen vielä kalliimpaa. Mutta ajattelien että se nyt vaatii joka tapauksessa sen koodarin.

Markkinoilla on tiettävästi saatavilla lukijoita joissa äly, ominaisuudet riittää siihen että niihin tilaaja voi itse vääntää scprtiä millä siitä QR koodin sisältämästä datasta voi yrittää poimia esim sen hetun ja tuupata sen isäntälaitteeseen. Jos laitteessa ei ole enään tukea, kukaan joka itse laitteelle saisi lisättyä tukea niin tuohan on sitten vaihtoehto kokonaan uusimiselle.
Jos itse laitteen ohjelmiston päivittämiseen on hyvät prosessit, tai data käsitellään etänä, niin paljon etuja että se parsinta tehdään laitteessa/pilvessä.



QR-koodia luettaessa sovellus voisi kyllä näyttää, että mihin URLiin tässä ollaan navigoimassa. Nothingin kamerasovellus ainakin ei näin tee, Google Lens näyttää domainin.
Lukijoita varmaan moneen lähtöön, mutta perus QR lukija kertoo koodin datan, ja käyttäjä sitten valitsee mitä tehdään, jos URL jonnekkin nettisivulle, niin näytetään, jota tökkäsemmällä sitten eteenpäin. Tosin joissain tilanteissa käyttäjä voi haluta että menee suoraan, niin sallitaanko sekin, väliin sitten ne ULR jotka luotettuja/valkolistattuja.
 
No qr koodin saa luettua softalla fdroidista, joten menee mielestäni kategoriaan ei proprietarypaska, sen siaan voisin paasata kauemminkin googlen frameworkeista ja niiden käytöstä, mielestäni varsinkaan julkisen puolen toimiat eivät voi mennä asenteella, vittu jos et käytä tätä ja tätä järjestelmää niin kuole vaikka sitten pois, yhteiskunnan pitää olla saavutettava kaikille, ei vain sille prosentille joka suostuu jatkuvaan valvontaan ja antamaan omien laitteidensa hallinnan ulkopuolisille. ENtä jos haluaisin asentaa vaikkapa pankkisoftan puhelimeen jossa on customrommilla esim lineageOS jatkaakseni ihan toimivan raudan elinikää, koska päivitykset ovat loppuneet, ai ei onnistu tai vaatii helvetillistä säätöä, kukakohan se laitteen admin on, minä vaiko pankki. TIedän mitä tähän tulee vastaukseksi, no kun peruskäyttäjät jne, toki normojen suojelu on ihan kannatettava operaatio, mutta miksei samalla tähän vedoten vedetä winkkarin sysadminoikeudetkin pois kotikoneilta, eihän kukaan asentele mitään softia omille koneilleen muualta kuin ms storesta vai miten se meni.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
275 045
Viestejä
4 740 769
Jäsenet
77 260
Uusin jäsen
Stupa

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom