Niin no keskustelu on vellonut siellä täällä, mutta kun jossain vaiheessa puhuttiin siitä kuinka 1D koodit hyviä kun ovat vanha keksintö, jota vanhatkin järjestelmät tukevat, niin se on sen lukijan tehtävä dekoodata se viivakoodi, eikä järjestelmälle ole mitään väliä mikä se viivakoodityyppi on lukiessa ollut. Toki jos se data muuttuu niin se haluttu tieto pitää ehkä osata parsia uudesta kohdasta, mutta se on stringin käsittelyä eikä enää liity viivakoodeihin mitenkään. Ja toki on lukijoita jotka osaa sen perus parsinnankin tehdä esim. tietystä positiosta.
Viivakodii tarvii myös sen sovelluksen joka sen datan parsii/käyttää ja itse viivakoodi ei sitä kerro mitä dataa siinä on, no ehkä EAN koodi.
Viivakoodeja itsessään on sen kymmenen sorttia, ja ne usein tarvii sen lukijan parametrointia, ja usein vain tuettuna numerot, ja muiden merkkien osalta mennään nopeasti aika epävarmalle/suppealle pohjalle. Toki 2D koodejakin on monia, mutta QR koodi on valta-asemassa jos sisältö tarkoitettu kuplan ulkopuolelle.
QR koodin vahvuus myös siinä että se sellaisenaan voi pitää sisällään itsessään tiedon ja/tai URLin millä missä voidaan tarjota tietoa mitä ei itse koodia printatessa ole tiedetty. eli tavallaan tietoa voidaan päivittää jälkikäteen.
Erittäin hyvä keksintö siviilikäyttöön. Käytän lähes päivittäin QR-koodia kirjautumiseen/2FA-tunnistautumiseen sekä Nordean että Nordnetin kanssa. Kirjautuminen nopeaa ja helppoa ja turvallista. Ei tarvitse naputella koodeja.
Vielä kun korvaisivat leveät viivakoodit QR:llä satunnaisissa laskuissa. Helpompi lukea kännykällä.
Molempi parempi. Viivakoodi yhteensopivuudem, yms vuoksi, mutta se QR koodi olisi helppo lisätä laskulle, jos vain laskutusohjelma siihen taipuisi.
QR laskukoodit tuli SEPA maksujen myötä, olisko vajaa 10 vuotta Suomessa ollut. Toki silloin ja taidetaan vielä nykyäänkin myydä laskujen lukua varten edelleen viivakoodin lukijoita jotka ei tue QR koodeja. Esimerkki siitä että QR koodien tulosta tiedotettiin hyvissä ajoin niin ei näytä edes 10v siirtymäaika riittävän.
Viivakoodi , kuten joku taisi mainita, on teknisesti huono, eikä vähiten sen leveyden takia. ja sisällötään rajoittunut, ja itse datakaan ei ole oikein ihmisen luettava, siis työläs parsia se sisältä. ja sisällöltään, eikä siis tue kansallisia viitteeitä.
QR tukee RFviitteitä, perinteisiä kotimaisia viitteitä, vapaata viestiä, saajan nimeä, BIC koodi, IBAN, valuutta, summa, eräpäivä, muutakin, eli käytännössä kaikki tarpeellinen tieto. No voisi siinä olla enemmänkin(*, mutta noilla jo pääsee aika pitkälle. Ja lukeminenkin onnistuu paljon sujuvammin kuin sen viivakoodin luku. Ja periaatteessa joku puhelimen QR koodin lukija voisi tunnistaa sen pankki QR koodiiksi.
Käytetty merkistö on myös koodissa, suositus toki utf-8
En uskalla sanoa miten pankien käyttöliittymät tukee virtuaali QR koodeja, mobiili sovelluksella jos maksaa niin ei tarvisi kikkailla jollain email PDF laskun QRkoodin kuvalla joka ajaa QR lukijan kautta, vaan ihan copy/paste
(*
Rajoituksia mm se että vain yksi saajan tilinumero, nykyään ei niin väliä kun tilisiirrot on nopeita.
Eivät ole tainneet Suomessa ottaa tuulta alleen siinä käytössä, mutta maailmalla QR-koodin avulla avautuu ravintolan menu puhelimeen hetkessä terassipöytään istuuduttua. On kyllä kaikkien kannalta erinomaisen tehokas ratkaisu.
No vähän nihkeesi lähti alkuun, mutta kyllä QR koodia löytyy moneen lähtöön, URL linkkejä vähän joka juttuun, missä on ilman muuta näppärä. Tykkää, arvostele, anna palautetta, lisätietoja, ja olihan se tuskallinen mobilepay.
Kannata kuitenkin NFC tagia + sen päällä QR koodi. NFC ehkä mitä on vuosia jossain tuotu ja siinä omat vahvuutensa, mutta alku olisi vähän sitä että ihmiset ei olleet siihen tottuneet ja olivat sen kytkenee pois, jos ei muusta syystä niin suositus ei RFID suojatut kortti kotelot puhelinkuorissa, ja eri puhelinmallin vähän vailinan tuki.
Mutta mainittu ravintolan menu, niin jotta ollaan otsikon ytimessä niin tärkeää se että sähköinen on tukemassa sitä perinteistä paperista, ei sen korvaaja.