Asunnon ostaminen ja asuntolaina

Kertokaas fiksummat kun yritän tavata as oy:n tilinpäätöstä läpi mitkä on lukuja joihin kannattaa kiinnittää huomiota? Näkyisikö esim. vastikerästit jotenkin (hoito tai rahoitus)? Vai tiliöidäänkö aina kaikki about 1 = 1 ja silti siellä voi olla isännöinnissä jotain karhuja menossa, mutta niihin lukuihin ei pääse tuolta käsiksi? Yhtiöllä kirjoilla yhden osakkeen vuokratulot, jotta onko tuo automaagisesti haltuunotettu vai onko normaalia, että yhtiöllä omia asuntoja?

Yhtenä vuotena huolto ja käyttömenot melkein 2x budjetoidun. Tiedän, että tuolloin asennettu iloq tsydeemit, mutta eikös sen pitäisi olla jossain muulla rivillä ja samana vuonna putkiremppa jotta eikös sen kulut nyt kuitenkin ole kaikki myös omalla rivillä vai vuotaako putkiremppa euroja normaalisti myös huolto ja käyttömenoihin.

Putkirempan lainan kohdalla tavattu: " Lainaosuussuoritukset on tilinpäätöksessä tuloutettu ja rahastoitu ja pääomavastikkeet tuloutettu."

Toinen pienempi laina: "Lainaosuussuoritukset on tilinpäätöksessä tuloutettu ja pääomavastikkeet tuloutettu."

Onkohan tossa nyt vaan joku kirjoitusvirhe vai mitä ihmettä toi eka lause tarkoittaa.

Tietenkin häiritsin välittäjää myös näillä tyhmillä kysymyksillä, mutta oletan, että kiinnostus on jotain vitutuksen ja negatiivisen puolella kun ostaja on kiinnostunut mihin rahansa lyö kun varmaan vähän totuttu tapettien värin ihasteluun...


Sain näihin nyt vastaukset ja muuten ok. Tuo mikä oli lihavoitu:

" Lainaosuus oli mahdollista maksaa ennen lainan nostoa kokonaisuudessaan pois ja silloin laina tuloutettiin. Samana vuonna kuitenkin maksettiin myöhemmin lainaosuuksia pois ja ne rahastoitiin yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti. Näin samalle vuodelle tuli kahta eri tapaa sekä tulouttamista, että rahastoimista. Mikäli maksaa nyt putkiremontin lainaosuutensa pois, niin se rahastoidaan. "

Tässä nyt ei tietenkään vastata miten kuukausittaiset lyhennykset menee eli joudunko sitä kysymään uudestaan? Vai meneekö ne samalla tavalla kuin jos maksaa lainaosuuden pois eli rahastoidaan = ei saa vähentää heti. Arvonnousun sijaan odotan arvonlaskua niin tälläinen mahdollisesti myydessä verovähennyshyödyn kuittaava tapa laskee kyllä kuukausittaisen netto kassavirran pakkaselle ja sitä myöden mielenkiinnonkin.
 
Tässä nyt ei tietenkään vastata miten kuukausittaiset lyhennykset menee eli joudunko sitä kysymään uudestaan? Vai meneekö ne samalla tavalla kuin jos maksaa lainaosuuden pois eli rahastoidaan = ei saa vähentää heti. Arvonnousun sijaan odotan arvonlaskua niin tälläinen mahdollisesti myydessä verovähennyshyödyn kuittaava tapa laskee kyllä kuukausittaisen netto kassavirran pakkaselle ja sitä myöden mielenkiinnonkin.
Ei mene, kuukausittaisia pääomavastikkeita ja lainaosuussuorituksia voi käsitellä eri tavoin kirjanpidossa, ja niin usein tehdäänkin nykyään. Nimenomaan niin, että lainaosuussuoritukset rahastoidaan ja pääomavastikkeet tuloutetaan.

Kun siellä on aiemmin tuloutettu pääomavastikkeet, niin todennäköisesti toimitaan jatkossakin. Mutta periaatteessa rahastointipäätös tehdään tilikausi kerrallaan yhtiökokouksessa.

Lainaosuussuorituksia siis ovat ne, kun osakkaat maksavat lainaosuuksiaan kerralla pois. Nämä usein rahastoidaan, koska summat saattavat olla sen verran suuria, että ne tuloksi kirjattuna aiheuttaisivat sellaisen katastrofin, että taloyhtiö joutuu maksamaan tuloveroa.
Kuukausittaiset pääomavastikkeet ovat ennakoitavissa, joten niiden osalta voi harrastaa verosuunnittelua etukäteen.
 
Olikos olemassa joku sivusto tai palvelu, jolla saa kilpailutettua asuntolainatarjouksia? Onko kokemuksia esim. Etua.fi sivusta?
 
Mää sain pari vuotta sitten 0,3 marginaalitarjouksen, kun kilpailutin jonkun sivuston kautta olemassa olevan lainan. Sen avulla sain tiputettua nykysessä pankissa marginaalia, vaikka kovasti olisivat halunneet tarjouksen antaneet minut asiakkaakseen. Sanoivat jopa että olisi voinut tippua tuostakin alemmas. En vain halunnut lopulta vaihtaa pankkia muiden palveluiden takia vaikka niukasti ehkä olisi halvemmaksi tullutkin.
 
Kiitos kommenteista, tosi hyvää keskustelua :geek: Suhtautuukohan pankit nuivasti ajatukseen, että ostetaan uudella lainalla uusi asunto, ja jos vanha ei menekään kaupaksi niin sitten vanha laina lyhennysvapaalle kunnes kaupat on siitä tehty? Tämä olisi sellainen yhtälö jossa talous pysyisi kasassa kahdellakin asunnolla. Sillä kuitenkin maksaisi useamman kuukauden korkoja vrt. sopimussakkoon joka on isompi riski koska asunto pitäisi saada todella rivakasti myytyä. Sitten jos kovin alkaa happanemaan markkinoilla niin pistää vuokralle.

Jokseenkin alan itse kallistua tuohon riskin ottamiseen ostajan näkökulmasta eli ehdotonta tarjousta hieman pyyntihintaa alempana. Pitää tuolta välittäjältä haistella hieman myyjän tilannetta ja sen mukaan pelata ja sovitella esimerkiksi kauppa- ja luovutuspäivää mahd. myöhäiseksi jolloin saisi lisää myyntiaikaa omalle asunnolle.

Updatet oman asunnon myynnin kanssa: ei jätetty tarjousta tästä "unelma-asunnosta", mutta myytiin vanha asunto _viikossa_ 4k alle pyynnin (saatiin sama hinta kuin 5 v. sitten maksettiin itse) ja tästä viikko eteenpäin niin löytyi se kuuluisa "parempi" josta tehtiin kaupat 14k pyyntihinnan alle. Me laitettiin ostotarjouksen ehdoksi oman asunnon myynti ja myyjä ei saa jatkaa kaupankäyntiä ja he sen hyväksyivät, olihan meidän oman asunnon kauppa jo tässä vaiheessa vain odottamassa teknisiä muodollisuuksia, mm. kosteusmittausta ja kauppakirjan laatimista/allekirjoitusta sekä kohteen maksua.

Nämä kaupat menivät siis limittäin meidän kohdalla ja ehdottomasti oikea päätös noin oman mielenterveyden kannalta on myydä ensiksi oma pois ja sitten katsella uusi tilalle. Kyllähän tuossa stressikäyrät hetkittäin nousi mutta hyvää kannattaa aina odotella! :D

Hyväkuntoiset, tämän vuosituhannen rivarinpätkät ja hyvänä pidetyt uudehkot omakotitalot hyvällä sijainnilla näyttää käyvän vielä hyvin kaupaksi.
 
Korjataan tätä vielä sen verran, että ei tartte edes maksaa mitään kun laitetaan muutos voimaan korkokauden muutokseen. Pointsit tästä Danskelle :thumbsup:

Jahas... meillä oli DB:n kanssa lainaneuvottelut tuossa toissa viikolla kun korontarkistus (12kk euribor) tulee vastaan ensi kuun lopussa ja kun korot sen kun vaan nousee, niin mietittiin mitä tehdä.
Alkaa kokonaiskuukausierä kasvaa niin mahdottomaksi, että kohta syödään pelkkää tonnikalaa ja makaronia. Vaihto 3kk olisi kyllä ollut mahdollista, mutta marginaali olisi noussut. Samalla olisivat ottaneet muutoskuluja 200€ eli hyöty olisi ollut +-0.
 
Uudiskohteissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Sen verran voin sanoa kaikista isoista rakennuttajista, että yhtäkään ei kiinnosta takuuasiat enään rakennuksen nousun jälkeen ja pienien kohdalla parempi toivoa, että mitään virheitä ei löydy. Se on sitten ihan tuurissaan minkälaisia pommeja sieltä paljastuu ja korjataanko ne viikossa, kuukaudessa vai vuodessa. Tossa katselin yhtä yhtiötä asuntoa etsiessä, josta oli kolme asuntoa myynnissä. Taloyhtiö ottamassa 150000e lainaa rakennuttajan virheiden korjauksiin :smoke:. Toki aikalailla standardien mukaan elementtitaloja valmistetaan, mutta valinnoilla voidaan saada isojakin takuukorjauksia aikaan.

Melkein veikkaisin, että tonttiosuuden lunastaminen ei tuo koko osuutta myyntihintaan. Sama esim. putkiremonttilainojen yhteydessä.
Millaisia vikoja on, kun taloyhtiö joutuu ottamaan 150 000e lainan korjauksiin? Milloin talo valmistui?
 
Jahas... meillä oli DB:n kanssa lainaneuvottelut tuossa toissa viikolla kun korontarkistus (12kk euribor) tulee vastaan ensi kuun lopussa ja kun korot sen kun vaan nousee, niin mietittiin mitä tehdä.
Alkaa kokonaiskuukausierä kasvaa niin mahdottomaksi, että kohta syödään pelkkää tonnikalaa ja makaronia. Vaihto 3kk olisi kyllä ollut mahdollista, mutta marginaali olisi noussut. Samalla olisivat ottaneet muutoskuluja 200€ eli hyöty olisi ollut +-0.

Asiakaskohtaisiahan nämä monesti taitaa olla vaikuttaako marginaaliin vai ei. Meillekin tosiaan muutoskulua ensin sanottiin mutta sitten kun puhelimessa käytiin homma läpi lainaneuvottelijan kanssa niin sanoikin että ei mene maksua kun tehdään korkokauden muutokseen.

En sitten tiedä vaikuttaako nämä meidän Akava-asiakkuudet jotenkin asiaan kun sen ansiosta tippui marginaalikin aikanaan lainassa ja lainan sai heti kättelyssä ilman nostokuluja…
 
Asiakaskohtaisiahan nämä monesti taitaa olla vaikuttaako marginaaliin vai ei. Meillekin tosiaan muutoskulua ensin sanottiin mutta sitten kun puhelimessa käytiin homma läpi lainaneuvottelijan kanssa niin sanoikin että ei mene maksua kun tehdään korkokauden muutokseen.

En sitten tiedä vaikuttaako nämä meidän Akava-asiakkuudet jotenkin asiaan kun sen ansiosta tippui marginaalikin aikanaan lainassa ja lainan sai heti kättelyssä ilman nostokuluja…

Onhan nämä aina asiakaskohtaisia mutta silti vähän ihmetyttää. Itse olen TEKin jäsen, en nyt muista saatiinko tota kautta jotain etuja aikanaan kun otettiin laina.
 
Onhan nämä aina asiakaskohtaisia mutta silti vähän ihmetyttää. Itse olen TEKin jäsen, en nyt muista saatiinko tota kautta jotain etuja aikanaan kun otettiin laina.

Viime vuonna kun kyselin viitekoron muutosta niin ei ollut ollenkaan mahdollista meille, vaikka täällä jotkut oli muutoksia saaneet, tänä vuonna sitten näin…

Noi Akava-härdellit piti jotenkin avata erikseen sinne Danskelle että ne tuli voimaan. Sopimuksissa kyllä lukee jos ne on käytössä, esim meillä erikseen Akava-marginaali ja tavallinen lainatarjouksessa/lainakirjassa. Muistaakseni verkkopankissakin näkyy jossain.

Tuolta saa lisätietoja:
 
Millaisia vikoja on, kun taloyhtiö joutuu ottamaan 150 000e lainan korjauksiin? Milloin talo valmistui?
Näytti olevan 2016 vuoden viesti mitä lainasit, mutta tilanne kuulostaa todella erikoiselta. Rakennuttaja korjaa vikalistan mukaan kaikki silloin 2 vuoden kohdalla (viimeistään). Sen jälkeen vielä jatkuu 8 vuoden vastuu virheistä, joten ei kyllä uusissa yhtiössä pitäisi mitään lainaa tarvita.

Edit: Ainoa syy voisi olla rakennuttajan konkurssi.
 
Näytti olevan 2016 vuoden viesti mitä lainasit, mutta tilanne kuulostaa todella erikoiselta. Rakennuttaja korjaa vikalistan mukaan kaikki silloin 2 vuoden kohdalla (viimeistään). Sen jälkeen vielä jatkuu 8 vuoden vastuu virheistä, joten ei kyllä uusissa yhtiössä pitäisi mitään lainaa tarvita.

Edit: Ainoa syy voisi olla rakennuttajan konkurssi.
En oikeastaan enää muista tarkemmin. Rakennusaikainen vakuus ainakin oli jo vapautettu ja taloyhtiö/rakennuttaja lähtivät oikeuteen virheistä. Virhe on monesti rakentamisessa kiistanalainen asia. Virhe saattaa olla olemassa, mutta onko se rakennuttajan syy, se on eri asia. Taloyhtiö lähti korjaamaan virheitä ainakin tuossa omaan laskuun. Vastuu taitaa tällä hetkellä olla hyvinkin epävakaa. Pienemmät kuprut suurin osa rakennuttajista korjaa, mutta tuollaiset tuhansien (pieniä) ja kymmenien tai satojen tuhansien rakennusvirheet alkavat jo kaataa keskisuuria yrityksiä. Tässä alkaa myös näkymään keskeneräiseksi jääneitä taloyhtiöitä yhä enemmän.
 
En oikeastaan enää muista tarkemmin. Rakennusaikainen vakuus ainakin oli jo vapautettu ja taloyhtiö/rakennuttaja lähtivät oikeuteen virheistä. Virhe on monesti rakentamisessa kiistanalainen asia. Virhe saattaa olla olemassa, mutta onko se rakennuttajan syy, se on eri asia. Taloyhtiö lähti korjaamaan virheitä ainakin tuossa omaan laskuun. Vastuu taitaa tällä hetkellä olla hyvinkin epävakaa. Pienemmät kuprut suurin osa rakennuttajista korjaa, mutta tuollaiset tuhansien (pieniä) ja kymmenien tai satojen tuhansien rakennusvirheet alkavat jo kaataa keskisuuria yrityksiä. Tässä alkaa myös näkymään keskeneräiseksi jääneitä taloyhtiöitä yhä enemmän.
Tämä selittää, siis että on saatu aikaan oikeuteen asti menevä riita.

Mutta juu nykyään alkaa ne isot pörssiyhtiötkin olla helisemässä, että saa edes ne kohteet valmiiksi, kun kukaan ei osta niitä asuntoja. Tai pienetkään takuukorjaukset tehtyä, kun edelleen 2 vuoden jälkeen saattaa olla pahimmillaan 1/3-1/2 asunnoista myymättä.

Itse muutaman kerran asioista vääntäneenä muistan vieläkin, että mikä savotta se on saada kaikki korjattua edes omassa asunnossa. Periaatteessa esim. SRV on pari kertaa korjannut kaikki mukisematta (hommiin lukeutunut uudet saunan lauteet, uudet keittiötasot, uusi kiuas jne.), mutta sitten taas esim. Pohjolarakennuksen kanssa sai taistella ihan kunnolla, vaikka kyseessä saattoi olla oikeasti pieniä hommia, kuten pesukoneen asennus uudelleen, jotta letku ei ole niin solmussa, että ottaa vettä.
 
(Viesti lähti alunperin vahingossa keskeneräisenä kun näköjään joku enter tai shift+enter lähettää sen. Nyt viimeistelty.)

Tuli vastaan vähän erikoinen tapaus. Nää uudehkot kämpät joissa on tälläinen ei-kunnan omistama tontti ja siitä sitten asuntokohtaisesti tonttivastike. Tässä siis ei mitään uutta tai ihmeellistä, mutta tässä yhtiö on päättänyt lunastaa nää loput tonttiosuudet.


Yhtiökokous 13.4.2023 valtuutti hallituksen ottamaan Turun Seudun Osuuspankista noin 1,3 miljoonan euron suuruisen lainan ja lunastamaan LähiTapiola Tontit I Ky:ltä vielä lunastamatta olevat määräosat myyjän omistamasta Turun kaupungin VIII kaupunginosan korttelin 38 tontista numero 5.

Tähän osakkeeseen kohdistuva lainaosuus tulee olemaan 26 912,87€, joka jyvitetään lokakuussa 2023. Tontinlunastusvastike ajalle 1.10-31.12.2023 on 291,98 ja ajalla 1.1.-30.6.2024 194,56 €. Hallitus on valtuutettu tarvittaessa perimään yhden kuukauden ylimääräiset hoitovastikkeet ajalla 1.7.2023-30.6.2024. Ostaja vastaa omistusoikeuden rekisteröintikustannuksista, osakekirjan mitätöinnistä aiheutuvista mahdollisista kustannuksista sekä mahdollisesta hakemusmaksun korotuksesta.

Eli, miksi ihmeessä yhtiö on päättänyt noin? Siis mun ymmärtääkseni noiden vuokratonttien kulut on täysin niiden osakkaiden vastuulla jotka eivät ole sitä tontinosuutta lunastaneet? Mun ymmärryksellä tuossa ei yhtiöllä ole mitään hyötyä. Mä ymmärrän että ehkä nämä osakkaat joita asia koskee, voivat nähdä jotain hyötyä, jos se lunastushinnan ja tonttivuokravastikkeen suhde on muuttunut tässä kaikessa viimeisen parin vuoden jutuissa. Joskus olen laskenut että se lunastushinta on jotain 20 vuoden vuokran verran.

Mutta miksi muut osakkaat lähtisivät tuota tukemaan edes päätöstasolla, kun jokainen yksittäinen osakas on voinut sen tontin joka tapauksessa oman osakkeen kohdalta lunastaa?

Nää on sinänsä hienoja nää monet tuollaiset kohteet. Tuo on ilmoitettu 20.7 alunperin 156 000 hinnalla, nyt hintaa tiputettu tuon 8000 hiljattain josta tuota katselin. Samassa talossa pari neliötä isompi kohde, josta ei ole tullut sen puoleen hinnanalennusilmoitusta kun itse ilmoitustakaan sitten sen 20.6 jolloin laitoin tuon vahdin vetämään. Eli siellä tuo on möllöttänyt sellaisenaan ainakin 3 kuukautta. Siinä ei myöskään ole vaivauduttu mainitsemaan tuota tulevaa muutosta, vaikka päätös on tehty jo huhtikuussa!

 
Viimeksi muokattu:
Nordea tarjosi mulle asuntolainan korkopäivitystä 12kk -> 3kk 250e kertamaksu ja marginaali nousee 0,1. Nordea primeen olisi saanut ilman marginaalimuutosta.

Täällä myös kyselty muutosta 12kk -> 3kk nordealta. Missä tällä hetkellä laina 100k€. Marginaali 0.55 nousisi 0.7 ja 250€ muutosmaksu.

Tarjous myös OP:lta josta saisi 3kk euriborin 0.5 marginaalilla ja sitte vielä ne kuuluisat bonukset päälle.

Tekisi mieli kyllä vaihtaa OP:hen. Mutta tuo nordean joustoluotto systeemi on kyllä todella helppo. Lykkäät lisää lyhennystä jos haluat ja jos haluat maksaa vain korot niin muutat erää. Kokemusta ei OP:n lainasta kuinka siellä toimii.
 
(Viesti lähti alunperin vahingossa keskeneräisenä kun näköjään joku enter tai shift+enter lähettää sen. Nyt viimeistelty.)

Tuli vastaan vähän erikoinen tapaus. Nää uudehkot kämpät joissa on tälläinen ei-kunnan omistama tontti ja siitä sitten asuntokohtaisesti tonttivastike. Tässä siis ei mitään uutta tai ihmeellistä, mutta tässä yhtiö on päättänyt lunastaa nää loput tonttiosuudet.




Eli, miksi ihmeessä yhtiö on päättänyt noin? Siis mun ymmärtääkseni noiden vuokratonttien kulut on täysin niiden osakkaiden vastuulla jotka eivät ole sitä tontinosuutta lunastaneet? Mun ymmärryksellä tuossa ei yhtiöllä ole mitään hyötyä. Mä ymmärrän että ehkä nämä osakkaat joita asia koskee, voivat nähdä jotain hyötyä, jos se lunastushinnan ja tonttivuokravastikkeen suhde on muuttunut tässä kaikessa viimeisen parin vuoden jutuissa. Joskus olen laskenut että se lunastushinta on jotain 20 vuoden vuokran verran.

Mutta miksi muut osakkaat lähtisivät tuota tukemaan edes päätöstasolla, kun jokainen yksittäinen osakas on voinut sen tontin joka tapauksessa oman osakkeen kohdalta lunastaa?

Nää on sinänsä hienoja nää monet tuollaiset kohteet. Tuo on ilmoitettu 20.7 alunperin 156 000 hinnalla, nyt hintaa tiputettu tuon 8000 hiljattain josta tuota katselin. Samassa talossa pari neliötä isompi kohde, josta ei ole tullut sen puoleen hinnanalennusilmoitusta kun itse ilmoitustakaan sitten sen 20.6 jolloin laitoin tuon vahdin vetämään. Eli siellä tuo on möllöttänyt sellaisenaan ainakin 3 kuukautta. Siinä ei myöskään ole vaivauduttu mainitsemaan tuota tulevaa muutosta, vaikka päätös on tehty jo huhtikuussa!

On kyllä todella erikoisen kuuloinen viritys. Tää pitäisi varmaan kysyä ihan hallituksen puheenjohtajalta (tai muulta kokoukseen osallistuneelta), että miksi tämmöinen tehdään.

Ainoa mikä itsellä tulee mieleen on se, että taloyhtiön osakkaat on päättänyt ryhtyä vuokranantajiksi (ja/tai tonttikauppiaiksi). Eli luotto siihen, että asunnot menee kaupaksi on kova. Nyt jos siis ostat asunnon, niin maksat tästä yhtiölle vuokraa tai sitten lunastat tämän taloyhtiöltä heidän määräämäänsä hintaan. Tai ehkä tällä on ajateltu kuollettaa tätä vuokrakulua, jonka yhtiö varmaan maksaa ulkopuoliselle per kuukausi myymättömistä asunnoista.

Joskus yhdessä yhtiössä tehtiin vähän vastaava, jossa olin osakkaana. Silloin kyseessä oli autokatospaikat, joista rakennuttaja halusi päästä eroon. Nämä myytiin taloyhtiölle suht halvalla (verrattuna alkuperäiseen myyntihintaan), jonka jälkeen yhtiö taisi vuokrata niitä.
 
Täällä myös kyselty muutosta 12kk -> 3kk nordealta. Missä tällä hetkellä laina 100k€. Marginaali 0.55 nousisi 0.7 ja 250€ muutosmaksu.

Tarjous myös OP:lta josta saisi 3kk euriborin 0.5 marginaalilla ja sitte vielä ne kuuluisat bonukset päälle.

Tekisi mieli kyllä vaihtaa OP:hen. Mutta tuo nordean joustoluotto systeemi on kyllä todella helppo. Lykkäät lisää lyhennystä jos haluat ja jos haluat maksaa vain korot niin muutat erää. Kokemusta ei OP:n lainasta kuinka siellä toimii.
Käsitykseni mukaan OP:lla toimi vastaavan kaltainen homma, täällä ketjussakin on siitä jokin aika puhuttu. :) Kandee tsekkaa ja jos ok niin pankki vaihtoon, en todellakaan maksaisi tuota marginaalin korotusta euriborin vaihdosta tässä kohden. Periaatteestakaan. :D
 
Täällä porukalla näköjään halutaan nostaa marginaalia viitekoron muutoksesta + se 200-250€ maksu. Itsellä meni niin että vaativat muutoksesta 200€ kulun vaikuttamatta marginaaliin mutta jos pysytään 12kk euriborissa niin suostuivat alentamaan marginaalia 0,15%, ilman mitään maksuja tietysti. Pysyttiin vielä tuossa 12kk euriborissa. Toki meillä nyt hivenen korkeampi marginaali kuin mitä täällä nähtävästi porukalla on mutta ei siitä sen enempää.
 
Täällä myös kyselty muutosta 12kk -> 3kk nordealta. Missä tällä hetkellä laina 100k€. Marginaali 0.55 nousisi 0.7 ja 250€ muutosmaksu.

Tarjous myös OP:lta josta saisi 3kk euriborin 0.5 marginaalilla ja sitte vielä ne kuuluisat bonukset päälle.

Tekisi mieli kyllä vaihtaa OP:hen. Mutta tuo nordean joustoluotto systeemi on kyllä todella helppo. Lykkäät lisää lyhennystä jos haluat ja jos haluat maksaa vain korot niin muutat erää. Kokemusta ei OP:n lainasta kuinka siellä toimii.

OP:lla todella nihkeä systeemi, tästä ihan hiljattain kokemusta. Kysyin OPlta, olisiko asuntolainaa mahdollista uudelleenjärjestää, jotta saisi pienemmän kk/erän. Vastasivat, että sieltä verkkopankin kautta joutuu hakemaan muutosta lainaan. Haettiin sitten muutosta, että kk/erä muutettaisiin 1200 > 1000. Virkailija soitti ja kertoi, että jos nyt tehdään tuo kk/erän muutos vuodeksi, ei enää koskaan voida tehdä mitään muutosta lainaan. Myöskään lyhennysvapaata ei enää tulevaisuudessa saisi, jos joskus tulisi vaikka työttömyyttä yms. Puhelinneuvottelussa käytiin myös kaikki menot ja tulot läpi, aivan samalla tavalla kuin olisi haettu uutta lainaa. Emäntä olisi vielä joutunut toimittamaan tulos ja taselaskelmat, koska on yrittäjä. Päätettiin sitten jättää koko homma sikseen, kun menisi niin vaikeaksi. Haetaan varmaan Nordeasta asuntolainaa seuravana. Meillä ollut OPlla asiakkuus vuodesta 2008 ja se nyt pääpankkina. Maksuhistoriaa löytyy edllisestä asuntolainasta, joka ennätettiin maksaa lähes kokonaan. Tätä nykyistä asuntolainaa maksettu vuodesta 2019 lähtien. Jotenkin itseäni hieman yllätti pankin asenne. Mökkilaina sitten on taas ollut Nordeassa tästä vuodesta lähtien. Joustoa en ole vielä käyttänyt, mutta ajatuksen tasolla tykkään siitä, että jos tulee tiukempaa pystyn kuukausittaista maksuerää muuttamaan.
 
Itse sain Nordealta kinuttua muutoksen 12kk -> 3kk ilman muutosmaksua ja marginaalintarkistusta. Marginaali oli jo suht alhaalla 0,3x tasolla.
 
Danske otti satasen 12 kk - 3 kk vaihdosta. Kilpailutus sai nyt jääd tällä kertaa, koska osa vakuuksista pitää irrottaa mahdollisimman pian ja omassa taskussa ei riitä rahkeet vakuusvajeen täyttämiseen.
 
OP:lla todella nihkeä systeemi, tästä ihan hiljattain kokemusta. ..
OP:sta kyllä itselläkin sellainen kokemus että se kenen kanssa asioit, vaikuttaa törkeän paljon siihen miten homman saa rullaamaan, sama koskee sitä niiden vakuutuspuolta joka on oliko Pohjolan käsissä? Itse sain loistavan tyypin lainapuolella hyppysiini ja vakuutusten kanssa kun oli ongelmia niin tämä pankin jamppa antoi jonkin vakuutuskaverinsa yhteystiedot niinsaatiin nekin sorvattua hemmetin hyvin kohdilleen. Eli tuntuisi että on todella henkilösidonnaista tuolla. Aiempi pankki oli Danske, siellä oli myös tosi loistava ja ripeä lainatäti joka myöhemmin jäi pois - mutta hänen kauttaan sain kaikki ekan asuntolainan todellisessa kiireessä hoidettua mallikkaasti. :)
 
OP:lla saatiin 12kk->3kk 200 euron maksulla. Samalla saatiin marginaalia tiputettua hitusen alaspäin, vielä ensi viikolla soittaa että oltaisiinko tyytyväisiä. No sen näkee sitten tulevatko vielä hitusen alaspäin (marginaalin osalta) tuskin tulevat kuitenkaan. Ihan tyytyväinen pitää olla jo tässä vaiheessa. Jokainen säästetty kymppi on kotiin päin.
Suurinpiirtein vuosi sitten kysyin marginaalin tarkistusta edellisen kerran silloin oli kuulemma kohdillaan. Aika paljon varmaan vaikuttaa kuka sen viestisi lopulta lukee ja haluaako alkaa asiaasi hoitamaan.
 
On kyllä todella erikoisen kuuloinen viritys. Tää pitäisi varmaan kysyä ihan hallituksen puheenjohtajalta (tai muulta kokoukseen osallistuneelta), että miksi tämmöinen tehdään.

Ainoa mikä itsellä tulee mieleen on se, että taloyhtiön osakkaat on päättänyt ryhtyä vuokranantajiksi (ja/tai tonttikauppiaiksi). Eli luotto siihen, että asunnot menee kaupaksi on kova. Nyt jos siis ostat asunnon, niin maksat tästä yhtiölle vuokraa tai sitten lunastat tämän taloyhtiöltä heidän määräämäänsä hintaan. Tai ehkä tällä on ajateltu kuollettaa tätä vuokrakulua, jonka yhtiö varmaan maksaa ulkopuoliselle per kuukausi myymättömistä asunnoista.

Joskus yhdessä yhtiössä tehtiin vähän vastaava, jossa olin osakkaana. Silloin kyseessä oli autokatospaikat, joista rakennuttaja halusi päästä eroon. Nämä myytiin taloyhtiölle suht halvalla (verrattuna alkuperäiseen myyntihintaan), jonka jälkeen yhtiö taisi vuokrata niitä.

Ei tuossa mitään erikoista ole. Olen asustellut yhtiössä, jossa vastaava temppu tehtiin ja tuolloisen isännöitsijän mukaan useat uudehkot yhtiöt hoiti asian noin silloin. Sen sijaan et maksat vuokraa niin tuossa tapauksessa lainaa lyhentämällä vastike pienenee sitä mukaa. Meillä tuo vuokra ja lainan lyhennys taisi olla samaa luokkaa. Taloyhtiö ei lunastushintaa määrää vaan sopimus talohtiön ja tontinvuokraajan välillä, jossa on sitten jotain indeksitarkastuksia tms. vuosittain.
 
Ei tuossa mitään erikoista ole. Olen asustellut yhtiössä, jossa vastaava temppu tehtiin ja tuolloisen isännöitsijän mukaan useat uudehkot yhtiöt hoiti asian noin silloin. Sen sijaan et maksat vuokraa niin tuossa tapauksessa lainaa lyhentämällä vastike pienenee sitä mukaa. Meillä tuo vuokra ja lainan lyhennys taisi olla samaa luokkaa. Taloyhtiö ei lunastushintaa määrää vaan sopimus talohtiön ja tontinvuokraajan välillä, jossa on sitten jotain indeksitarkastuksia tms. vuosittain.
Eli käytännössä juuri niinkuin epäilinkin. Kyllähän taloyhtiö voi päättää tontin lunastushinnan, jos joku osakas haluaa tämän lunastaa taloyhtiöltä. Vai meinasitko että alkuperäinen tontinvuokraaja päättää tontin jälleenmyyntihinnan (tai vuokrahinnan) taloyhtiön puolesta jos taloyhtiö on lunastanut jo tontin itselleen?
 
OP:lla saatiin 12kk->3kk 200 euron maksulla. Samalla saatiin marginaalia tiputettua hitusen alaspäin, vielä ensi viikolla soittaa että oltaisiinko tyytyväisiä. No sen näkee sitten tulevatko vielä hitusen alaspäin (marginaalin osalta) tuskin tulevat kuitenkaan. Ihan tyytyväinen pitää olla jo tässä vaiheessa. Jokainen säästetty kymppi on kotiin päin.
Suurinpiirtein vuosi sitten kysyin marginaalin tarkistusta edellisen kerran silloin oli kuulemma kohdillaan. Aika paljon varmaan vaikuttaa kuka sen viestisi lopulta lukee ja haluaako alkaa asiaasi hoitamaan.
Millaisen marginaalin op-tarjosi lainaanne nyt? Ajattelin, että voisin yrittää tingata hiukan omaani alaspäin. Toki voisin kysyä neuvottelun tueksi, että onko Nordean tarjoama 0,3 vielä voimassa, niin voi vaikka lyödä tarjouksen mukaan, jos alkaa nikottelemaan.
 
Eli käytännössä juuri niinkuin epäilinkin. Kyllähän taloyhtiö voi päättää tontin lunastushinnan, jos joku osakas haluaa tämän lunastaa taloyhtiöltä. Vai meinasitko että alkuperäinen tontinvuokraaja päättää tontin jälleenmyyntihinnan (tai vuokrahinnan) taloyhtiön puolesta jos taloyhtiö on lunastanut jo tontin itselleen?

Kannattaa tarkistaa yhtiöjärjestyksestä onko osakkaan lunastuksesta sanottu mitään. Jos sieltä ei löydy kannattaa tarkistaa yhtiökokouksen päätöksestä. Jos kummassakaan ei ole mainintaa pitää jokainen tonttimyynti hoitaa yhtiökokouksen päätöksellä joko määräenemmostönä tai vaikeammassa tapauksessa vaaditaan kaikkien osakkaiden suostumus, joka voi olla vaikea saada järkevään luovutushintaan.

Toisaalta en kyllä näe syytä lunastaa tonttia jos se on jo yhtiön omistuksessa. Korkeintaan voisi maksaa pois mahdollisen lainaosuuden, jos semmoista on jyvitetty huoneistolle ja korko on korkea.
 
Jos yhtiö omistaa tontin, niin eihän sitä siinä vaiheessa enää osakas lunasta. Osakas/yhtiö omistavat sen jo. Siinä vaiheessa kun yhtiö hankkii tuon tontin, niin sehän tulee jyvittää per osake ja osakkeilla, joille lunastust ei ole tehty, eli maksavat vuokraa, jyvitetään tontin osuus rahoitusosuudeksi. Tämän voi sitten maksa pois sääntöjen mukaan.

Vai ymmärränkö järjestelyn väärin?

ihan fiksuhan tämä voi olla keskimäärin osakkaille. Tosin jos oler jo lunastanut tonttiosuuden itse, niin hyöty jää matalaksi.
 
Eli käytännössä juuri niinkuin epäilinkin. Kyllähän taloyhtiö voi päättää tontin lunastushinnan, jos joku osakas haluaa tämän lunastaa taloyhtiöltä. Vai meinasitko että alkuperäinen tontinvuokraaja päättää tontin jälleenmyyntihinnan (tai vuokrahinnan) taloyhtiön puolesta jos taloyhtiö on lunastanut jo tontin itselleen?

No jos asian lyhyesti sanoisi niin näinhän se on? Niinhän sen tontin hinnan on sanellut vuokraaja niille, jotka on maksanut omansa pois ennen tuota taloyhtiön tekemää liikettä. Kuten yllä sanottu niin kun taloyhtiö ottaa tuon tontin itselleen niin siitä muodostuu lainaosuus jokaiselle osakkeelle jota tuo tilanne koskee. Se ei siitä enää muuksi muutu.
 
Tuossa varmaan ollut taustalla idea että:
Jos tontin omistaa joku kolmas taho hän voi ja yleensä myös tekeekin nostoja sekä tarkistuksia ylöspäin vuokraan joka vuosi. Sekä voihan siinä olla määriteltynä esim. sen että JOS taloyhtiö ei lunasta sitä tonttia seuraava tilaisuus tulee vaikka 10v kuluttua jolloin hintaa myös tarkistetaan ja rukataan ylöspäin.

Eli taloyhtiössä on ensin ehkä osa lunastanut tuon oman osuutensa suoraan, sitten jos on ollut vaikka 5v mietintä aikaa tms. yhtiökokouksessa on päätetty että ei makseta vuokraa tuon ajan loputtua enää tiettyä aikaa vaan otetaan yhtiölaina ja ne jotka eivät ole sitä tonttiosuuttaan vielä lunastaneet maksavat sitä yhtiölainaa (korkoineen) kunnes tontin lunastavat tai laina on maksettu loppuun.. ..ellei sitten jostain ihmeen syystä ole päädytty tilanteeseen missä osa osakkaista ei ns. ikinä lunasta sitä tonttia vaan maksaa vuokraa taloyhtiölle siitä mutta tämä menisi mielestäni jo hieman harmaalle alueelle.

Eli voiko taloyhtiö jossain on vaikka 10 jäsentä (luvun voi päättää ihan itse) tehdä niin että esim. 5kpl on ostanut sen tontin osuuden omakseen ja 5kpl heillä on tilaisuus ostaa se "koska tahansa" mutta esim. 100 vuotta kuluu ja he silti maksavat vain sitä sovittua vuokraa taloyhtiölle eli käytännössä se laina olisi kuitattu jo aikaa sitten mutta koska eivät halua lunastaa sovitulla kertasummalla sitä tonttiosuuttaan maksavat taloyhtiölle eli itselleen ja niille muille jotka ovat sen lunastaneet...

Luulisi että tuo asettaisi asukkaat hieman epäoikeudenmukaiseen asemaan vaikka jostain ihmeen syystä X jotkut olisivatkin siihen joskus suostuneet...

Tosin niinhän tehdään esim. autokatospaikkojen suhteen kuitenkin, mutta ainakin tässä meidän taloyhtiössämme se on lähinnä nimellinen 4€/kk hinta mikä pitää sisällään autopaikan ja sen sähkönkulutuksen. Eli vaikka taloyhtiö omistaa maan sekä tietysti autopaikat ja jopa jokaiselle (asunnolle, ei asukkaalle) on omansa niin siitä maksetaan eritellysti ja erikseen autopaikasta ja itsekin olen oman paikkani naapurille vuokrannut joten hänellä on kaksi paikkaa käytössään ja itse saan hieman voittoa tuosta paikasta mitä en käyttäisi muutenkaan.
 
Millaisen marginaalin op-tarjosi lainaanne nyt? Ajattelin, että voisin yrittää tingata hiukan omaani alaspäin. Toki voisin kysyä neuvottelun tueksi, että onko Nordean tarjoama 0,3 vielä voimassa, niin voi vaikka lyödä tarjouksen mukaan, jos alkaa nikottelemaan.

Meiltä OP:lle 0,48% marginaali + OP-bonukset lainasta, nykylainamäärällä tarkoittaa noin 0,25% laskua marginaalissa. Tietty jos ei näille bonuksille ole käyttöä niin sitten niitä ei kannata laskea. Bonuksissa vielä se etu että ovat verottomia, joten hyöty on vieläkin laskettua suurempi.
 
Voisin tähän alkuun muutamaa viestiä lainata, mutta uskon, että asianosaiset löytävät tämän.

Itse ajattelin tätä enemmänkin näin, kaikki seuraavassa on siis kuvitteellista:

Taloyhtiössä X on 30 osakasta ja rakennutajalla vaikka kokonaan myymättömiä asuntoja on vielä 5 kpl. Sitten asian ymmärtäminen helpottamiseksi kaikki 30 osakasta on lunastanut oman tonttiosuutensa. Nyt he maksavat kuukaudessa 500€ x 5 vuokraa jollekin ulkopuoliselle vuokranantajalle Y. Tästä syystä he päättävät lunastaa nämä tontit itselleen hinnalla 100k€ kappale eli yhteensä 500k€.

Tämän jälkeen taloyhtiöön tulee uusi osakas jonka asunnon tonttiosuus on siis taloyhtiön omistuksessa. Nyt uudella osakkaalla on mahdollisuus päättää, että maksaako hän tontistaan vuokraa taloyhtiölle 570€/kk vai lunastaako tontin itselleen 120k€ hinnalla.

Tästä syntynyt voitto (vuokra tai myyntivoitto) tietysti jaetaan osakkaille takaisin esimerkiksi vastikkeiden alennuksen kautta tai dumpataan johonkin remonttirahastoon. Ja kyllä uusi osakas osallistuu myös omalta osaltaan taloyhtiöllä olevaan lainaan, jolla saadaan tuottoa taloyhtiölle.

Tämä sama pätee toki vanhaan yhtiöönkin. Itse en nyt kuitenkaan jaksa uskoa, että mikään taloyhtiö lunastaisi muutaman naapurin tontit, niin että maksaa nämä porukalla lainalla tai ylimääräisillä vastikkeilla ja kaikki olisi iloisia. Itse en ainakaan haluaisi olla tälläisen yhtiön maksumies.

-------------------------------

Tähän löytyy varmaan vielä kymmenen tyyppiä sanomaan, että:
"Pitää muistaa, että tonttia ja autopaikkaa ei voi muuten ostaa asuntolainalla, koska asuntolainalla voi ostaa vain asunnon. Tontin ja autopaikan ostoon tarvitaan tietysti tonttilaina sekä autopaikkalaina." Tätä meinaan itselle tässä muutama sivu sitten väitti yllättävän moni.
 
Voisin tähän alkuun muutamaa viestiä lainata, mutta uskon, että asianosaiset löytävät tämän.

Itse ajattelin tätä enemmänkin näin, kaikki seuraavassa on siis kuvitteellista:

Taloyhtiössä X on 30 osakasta ja rakennutajalla vaikka kokonaan myymättömiä asuntoja on vielä 5 kpl. Sitten asian ymmärtäminen helpottamiseksi kaikki 30 osakasta on lunastanut oman tonttiosuutensa. Nyt he maksavat kuukaudessa 500€ x 5 vuokraa jollekin ulkopuoliselle vuokranantajalle Y. Tästä syystä he päättävät lunastaa nämä tontit itselleen hinnalla 100k€ kappale eli yhteensä 500k€.

Tämän jälkeen taloyhtiöön tulee uusi osakas jonka asunnon tonttiosuus on siis taloyhtiön omistuksessa. Nyt uudella osakkaalla on mahdollisuus päättää, että maksaako hän tontistaan vuokraa taloyhtiölle 570€/kk vai lunastaako tontin itselleen 120k€ hinnalla.

Tästä syntynyt voitto (vuokra tai myyntivoitto) tietysti jaetaan osakkaille takaisin esimerkiksi vastikkeiden alennuksen kautta tai dumpataan johonkin remonttirahastoon. Ja kyllä uusi osakas osallistuu myös omalta osaltaan taloyhtiöllä olevaan lainaan, jolla saadaan tuottoa taloyhtiölle.

Tämä sama pätee toki vanhaan yhtiöönkin. Itse en nyt kuitenkaan jaksa uskoa, että mikään taloyhtiö lunastaisi muutaman naapurin tontit, niin että maksaa nämä porukalla lainalla tai ylimääräisillä vastikkeilla ja kaikki olisi iloisia. Itse en ainakaan haluaisi olla tälläisen yhtiön maksumies.

-------------------------------

Tähän löytyy varmaan vielä kymmenen tyyppiä sanomaan, että:
"Pitää muistaa, että tonttia ja autopaikkaa ei voi muuten ostaa asuntolainalla, koska asuntolainalla voi ostaa vain asunnon. Tontin ja autopaikan ostoon tarvitaan tietysti tonttilaina sekä autopaikkalaina." Tätä meinaan itselle tässä muutama sivu sitten väitti yllättävän moni.

Helpottaisi kummasti kun ihan oikeasta elämästä esimerkin tekisi kun nähdäkseni homma ei vain näin toimi.

Se et taloyhtiö ostaisi (lunastaa) tontin loppuosan niiden puolesta, jotka eivät ole näin tehnyt vaatii kaikkien hyväksynnän ja valtuutuksen. Ne osakkeet jotka ovat osuutensa ostaneet aikaisemmin niin heitähän tämä asia ei millään tavalla koske. Siinä vaiheessa kun tontin lunastus on tehty niin velkaosuus on jo osakkeen vastuulla eikä "taloyhtiö" asiaan enää mutkia tee. Osake lyhentää kuukausittain "pääomavastiketta" muiden vastikkeiden lisäksi.
 
Helpottaisi kummasti kun ihan oikeasta elämästä esimerkin tekisi kun nähdäkseni homma ei vain näin toimi.

Se et taloyhtiö ostaisi (lunastaa) tontin loppuosan niiden puolesta, jotka eivät ole näin tehnyt vaatii kaikkien hyväksynnän ja valtuutuksen. Ne osakkeet jotka ovat osuutensa ostaneet aikaisemmin niin heitähän tämä asia ei millään tavalla koske. Siinä vaiheessa kun tontin lunastus on tehty niin velkaosuus on jo osakkeen vastuulla eikä "taloyhtiö" asiaan enää mutkia tee. Osake lyhentää kuukausittain "pääomavastiketta" muiden vastikkeiden lisäksi.
Ymmärrän idean. Itse pyörittelin vähän toisenlaista ideaa tosiaan. Toki tässä jos saisi esimerkiksi tämän taloyhtiön oikean suunnitelman tietää, niin tietäisimme, että mitä tapahtuu.

Oma kokemus tuli vaan mieleen lunastetuista autopaikoista, joita yhtiö vuokrasi ja myi myöhemmin.
 
Op prime on nyt 3,50 luokkaa. Uteliaisuuttani kyselen, että onkos täällä väkeä joka kekkaloi tuon Primen varassa? Tällä hetkellä se on selkeästi halvempi kuin euribor.
 
Op prime on nyt 3,50 luokkaa. Uteliaisuuttani kyselen, että onkos täällä väkeä joka kekkaloi tuon Primen varassa? Tällä hetkellä se on selkeästi halvempi kuin euribor.
Ainakaan Oulun OP ei tarjonnut Primeä vaihtoehdoksi ollenkaan kun sitä kysyin.
 
Onko noista Prime-koroista jotain graafia olemassa, jossa niitä voisi verrata suoraan euriboreihin? Ilmeisesti suurin este niiden käyttämiseen viitekorkona on se, ettei pankit sitä suostu tarjoamaan tai marginaali on posketon. Toisekseen niillä on taipumuksena jäädä ylemmäs euribor-korkojen laskiessa.
Löytyy graafi, jossa Nordean, Dansken ja OP:n primet + 12kk euribor

Lyhempiin verrattaessa joutuu sitten käyttämään toista graafia apuna
 
Löytyy graafi, jossa Nordean, Dansken ja OP:n primet + 12kk euribor

Lyhempiin verrattaessa joutuu sitten käyttämään toista graafia apuna

Noita käppyröitä kun katsoo, niin voisi äkkiä luulla, että nuo Prime korot nokittaa tuon Euriborin tässä lähitulevaisuudessa jos oman marginaalin saa pidettyä aisoissa. Nollakorkoihon tuskin mennään ihan äkkiä.
 
Onko kokemusta kuinka pankki (op) toimii kun ostin talon puolison kanssa puoliksi ja täten nykyinen kerrostalo-osake (minun nimissä kokonaan, asp ensiasunto) jäisi vuokralle. Tällöin pitää irtisanoa se valtion korko takaus. Minua kiinnostaisi tuota marginaalia kinuta pankilta alas samaan mitä tuossa uudessa lainassa. Mitäköhän mieltä pankki on tuosta kun nyt lähtee tuo valtion korkokattokin pois niin voiko pankki jopa korottaa marginaalia jos kyselen tuota lainn koron madallusta kun riskikin on korkeampi kun ei ole enää valtion takausta? Lainaa maksettu ensiasunnosta n. 30000e pois.
 
Onko kokemusta kuinka pankki (op) toimii kun ostin talon puolison kanssa puoliksi ja täten nykyinen kerrostalo-osake (minun nimissä kokonaan, asp ensiasunto) jäisi vuokralle. Tällöin pitää irtisanoa se valtion korko takaus. Minua kiinnostaisi tuota marginaalia kinuta pankilta alas samaan mitä tuossa uudessa lainassa. Mitäköhän mieltä pankki on tuosta kun nyt lähtee tuo valtion korkokattokin pois niin voiko pankki jopa korottaa marginaalia jos kyselen tuota lainn koron madallusta kun riskikin on korkeampi kun ei ole enää valtion takausta? Lainaa maksettu ensiasunnosta n. 30000e pois.
Kyllähän tuossa paljon vaikuttaa kokonaisuus. Eli pankki arvioi tilannetta varmasti sen puolesta, että mikä on kokonais lainasumma, mikä on asuntojen vakuusarvo, mihin suuntaan alueen asuntojen hinnat on menossa, millaiset tulot teillä yhdessä sekä tämän hetken varallisuus.

Näillä tiedoilla foorumilla tuskin kukaan osaa asiaa tarkemmin arvioida. Toki sijoituslainoissa yleensä marginaali on korkeampi, kuin asuntolainassa.

Edit: typo
 
Viimeksi muokattu:
Hei, laitetaas tänne. Pahoittelut jos menee väärään ketjuun. Osaisiko joku auttaa oheisessa tilanteessa.

Itsellä nyt vuokralainen jättänyt 3kk vuokrat maksamatta. Sen lisäksi väestörekisterin mukaan asukas ei enää asu asunnossa, mutta ei vastaa puhelimeen, jotta asia voitaisiin kysyä. . Minulla on hallinnointisopimus yrityksen kanssa, joka hoitaa nämä omasta puolestani eteenpäin. Sieltä tuli tänään sähköposti, jossa mainittiin, että sopiiko jos asukas häädetään ja velat siirretään oikeudelliseen perintään. No ilman muuta

Kuitenkin kuluiksi tulisi seuravaa
-tarkastus onko asunto tyhjä ja oven avaus 50-100e
-häädön aloittaminen 65e
-ulosottovirasto 55e jos etenee häätöön asti
-jos vuokralainen riitauttaa niin 260

Sekä mikäli häätöön asti mennään hallinnointipalvelu suorittaa alla olevat toimenpiteet hyväksyttämättä minulta?

Voiko tosiaan mennä näin ettei auta kun pyllistää ja kestää sekä onko minulla mahdollisuus saada oheisia kuluja vuokralaisilta oikeuden kautta?

Tyypillisesti kustannukset ovat:
- Lukon uudelleensarjoitus (200 - 450 €)
- Asunnon tyhjentäminen vuokralaisen tavaroista (300 - 600 € riippuen tavaran määrästä)
- Huoneiston siivoaminen (100 - 400 € riippuen lian määrästä)
- Asunnon lopputarkastus ja kuvat (30 - 70 €)


 
Hei, laitetaas tänne. Pahoittelut jos menee väärään ketjuun. Osaisiko joku auttaa oheisessa tilanteessa.

Itsellä nyt vuokralainen jättänyt 3kk vuokrat maksamatta. Sen lisäksi väestörekisterin mukaan asukas ei enää asu asunnossa, mutta ei vastaa puhelimeen, jotta asia voitaisiin kysyä. . Minulla on hallinnointisopimus yrityksen kanssa, joka hoitaa nämä omasta puolestani eteenpäin. Sieltä tuli tänään sähköposti, jossa mainittiin, että sopiiko jos asukas häädetään ja velat siirretään oikeudelliseen perintään. No ilman muuta

Kuitenkin kuluiksi tulisi seuravaa
-tarkastus onko asunto tyhjä ja oven avaus 50-100e
-häädön aloittaminen 65e
-ulosottovirasto 55e jos etenee häätöön asti
-jos vuokralainen riitauttaa niin 260

Sekä mikäli häätöön asti mennään hallinnointipalvelu suorittaa alla olevat toimenpiteet hyväksyttämättä minulta?

Voiko tosiaan mennä näin ettei auta kun pyllistää ja kestää sekä onko minulla mahdollisuus saada oheisia kuluja vuokralaisilta oikeuden kautta?

Tyypillisesti kustannukset ovat:
- Lukon uudelleensarjoitus (200 - 450 €)
- Asunnon tyhjentäminen vuokralaisen tavaroista (300 - 600 € riippuen tavaran määrästä)
- Huoneiston siivoaminen (100 - 400 € riippuen lian määrästä)
- Asunnon lopputarkastus ja kuvat (30 - 70 €)
Häädöstä koituvat kustannukset voi periä häädettävältä vuokralaiselta, mutta jos maksamattomat vuokrat ovat syynä häätöön, niin tuskinpa vuokralaiselta mitään saa, eli siihen kannattaa varautua, että itse joutuu nämä kustantamaan.
 
Häädöstä koituvat kustannukset voi periä häädettävältä vuokralaiselta, mutta jos maksamattomat vuokrat ovat syynä häätöön, niin tuskinpa vuokralaiselta mitään saa, eli siihen kannattaa varautua, että itse joutuu nämä kustantamaan.

Lisäksi tämä prosessi ottaa sen 6kk äkkiä ja vastikkeet rullaa... Kämppäänhän ei saa mennä ennenkuin ulosottovirasto on tuominnut häätöön ja katsonut, että niin arvotonta romua, että saat hävittää.
 
Lisäksi tämä prosessi ottaa sen 6kk äkkiä ja vastikkeet rullaa... Kämppäänhän ei saa mennä ennenkuin ulosottovirasto on tuominnut häätöön ja katsonut, että niin arvotonta romua, että saat hävittää.
järjestämme myös asuntoon kuntotarkastuksen, jotta näemme onko asunto tyhjä. Jos asunto on tyhjä, näyttää asumattomalta ja avaimet ovat asunnossa, voimme ottaa asunnon käyttöön ilman erillistä irtisanomisilmoitusta. Tarkastuksesta aiheutuu teille huoltoyhtiön laskuttama n. 50 - 100 € tarkastuskulu, mutta jos asunto saadaan sen avulla haltuun ja uudelleenvuokrattavaksi niin se on hinnan väärti.
 
järjestämme myös asuntoon kuntotarkastuksen, jotta näemme onko asunto tyhjä. Jos asunto on tyhjä, näyttää asumattomalta ja avaimet ovat asunnossa, voimme ottaa asunnon käyttöön ilman erillistä irtisanomisilmoitusta. Tarkastuksesta aiheutuu teille huoltoyhtiön laskuttama n. 50 - 100 € tarkastuskulu, mutta jos asunto saadaan sen avulla haltuun ja uudelleenvuokrattavaksi niin se on hinnan väärti.

No ehkä tossa on avainsana siinä, että siirtänyt kirjat pois sieltä. Muuten se pykälien mukaan katsotaan henkilön kodiksi ja on kotirauhan piirissä vaikka ei siellä asuisi. Ja tällöin vaatii oikeuden päätöksen, että on tuomittu häätöön. Huoltofirma ei edes tule avaamaan ovea ellei ole häätöpäätöstä.

e: Itse siis ostin kohteen missä oli häätö menossa tai sanotaan, että aluksi yritettiin saada asukas vittuun nopeasti. Kusi nilkoille ja piti käydä häätöprosessi loppuun asti kun asukas tiesi oikeutensa. Meni joku 9kk. Eikä henkilö edes asunut koko aikana siellä. Kirjat piti kyllä siellä. Mulle tilanne oli fine kun sakot juoksi, mutta sivusta seuranneena opin, että nää pyörät pitää laittaa pyörimään heti jos vuokrat takkuaa.
 
Tämä voi olla hölmö kysymys, mutta kysyn sen silti. Naimisissa oleva pariskunta. Jos vain toinen ottaa asuntolainan ja ostaa asunnon/kiinteistön omiin nimiinsä, niin otetaanko lainaa mitoitettaessa huomioon koko talouden menot? Vai lasketaanko menot pelkästään sen puolison osalta, jonka nimiin laina ja ostettava kohde tulee? Kohde tulisi pariskunnan yhteiseksi asunnoksi.

Ymmärrän kyllä kaikki muut ongelmat, jotka tästä voi aiheutua - esimerkiksi jos pariskunta eroaa, mutta se on keskustelu erikseen.
 
Tämä voi olla hölmö kysymys, mutta kysyn sen silti. Naimisissa oleva pariskunta. Jos vain toinen ottaa asuntolainan ja ostaa asunnon/kiinteistön omiin nimiinsä, niin otetaanko lainaa mitoitettaessa huomioon koko talouden menot? Vai lasketaanko menot pelkästään sen puolison osalta, jonka nimiin laina ja ostettava kohde tulee? Kohde tulisi pariskunnan yhteiseksi asunnoksi.

Ymmärrän kyllä kaikki muut ongelmat, jotka tästä voi aiheutua - esimerkiksi jos pariskunta eroaa, mutta se on keskustelu erikseen.

Kai tuo riippuu siitä mitä kerrot lainaa hakiessa.
Eli tuo voidaan laskea hyväksi tai huonoksi puoleksi.
Jos hakee lainaa ja kertoo että taloudessa on kaksi autoa, on vaimo joka opiskelee ja pari lasta se on selkeästi negatiivinen pankin silmissä. Eli ei välttämättä kannata mainita statustaan kun lainaa hakee. Varsinkin jos se laina tulee vain omiin nimiin, näin tein itsekin 10 vuotta sitten kun seurustelukumppani oli opiskelija.

Jos taas hakee lainaa ja kertoo että taloudessa on kaksi autoa, on vaimo jolla oma yritys ja hän tulee rikkaasta suvusta (vaikka nyt Herlin, Antti laittoi terveisiä) se koetaan pikemminkin bonuksena.
 
Jos ilmoittaa omat tulot ja menot rehellisesti niin kyllähän sen luulisi riittävän. Mutta tietysti henkilön omiin menoihin kuuluu luonnoisesti se jos on elätettävistä aiheutuvia kuluja, olivat sitten lapsia, puoliso tai vaikka köyhiä vanhempia joiden elinkustannuksista osan joutuu maksamaan.
 

Uusimmat viestit

Statistiikka

Viestiketjuista
258 470
Viestejä
4 497 476
Jäsenet
74 211
Uusin jäsen
merts

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom