Yleistä keskustelua sähköautoista

Molemmat autot omistaneena, kyllä aivan varmasti pakkaan mielummin lastenrattaat + 4 matkalaukkua E-troniin vrt Leafiin johon jo pelkkiä lastenrattaita pakatessa pitää vähän katsoa, että missä suunnassa ne sujahtaa sinne kun e-troniin voi heittää ihan missä suunnassa tahansa. Toki Leaf takakontti on muodoltaan "monttu" siinä missä E-tronissa on nostettu välitilalla lastausluukun tasolle lattia, ratkaisu varmaan tuo Leafille testilitroja hitusen mutta häviää reippaasti käytännöllisyydessä.
Uskon kyllä, että pakattavuudessa on eroja. Mielestäni kuitenkin kritiikki jotain mittaustapaa (banaanilaatikot) ei oikein toimi, jos tulokset ovat samansuuntaisia muiden mittaustapojen kanssa, edellämainittu ADAC ja esim. Tekniikan Maailma (Leaf kontin subbarilla 360 litraa, E-tron 380+50). TM ei mitannut konttia hattuhylly poistettuna. Sanoisin, että paremmin nuo erilaiset mittaukset edustavat tilavuutta kuin joku satunnaisen käyttäjän yksilöllinen pakkaustarve ja -kokemus. Auton valmistajien omat tilavuusluvut on taas aina enemmän tai vähemmän optimistisia, kun niissä tavataan käyttää litran kokoisia palikoita.
 
No ei kai tuo nyt köyhille kohdistu? Köyhällä ei ole varaa ostaa uutta autoa, vaikka siihen saisikin parin tonnin tuen. Köyhät ostavat niitä parin tonnin käytettyjä autoja. Suurin osa ihmisistä ei koko elämänsä aikana osta ainuttakaan uutta autoa, vaan autot ostetaan käytettyinä.
No ei tuo kohdistu niille köyhille joilla ei ole varaa autoon, jotka eivät aja > 15 000km vuodessa omalla autolla. Eikä sen idea ole tuossa.

Tuo tuki voi iskeä hyvin heille pienituloisille, joilla ei merkittävää varallisuutta, jotka nyt ajalee sillä parin tonnin tai halvemmalla polttomoottoriautolla sen parikymppiä vuodessa. Tuossa tyhmässä on paljon sellaisia joilla mahdollisuus kotilataukseen, joka se muutaman kympin rintsikkä, vuokra rivari, entistä useammin ihan kerrostalo asujillakkin.

On niitä vanhoja autoja isommissakin tuloluokissa, heilläkin joilla jo pidemmälle maksettu kasvukeskuskämppä.

Jos tuki mahdollistaa sen että automyyjä voi järjestellä kuviota niin että hankkii sen romutetun ja todellisella uuden käyttäjällä joku kympin vaihdokki. Uskon että lausunto kierroksella tulee ehdotuksia miten tuki saataisiin osuun myös niille 2500€-5 000€ , jopa 10 000€ vaihtajiin.

Oleellista se että liikenteestä saadaan aidosti pois vanhaa päästäjää jotka korvataan puhtailla.
 
Uskon kyllä, että pakattavuudessa on eroja. Mielestäni kuitenkin kritiikki jotain mittaustapaa (banaanilaatikot) ei oikein toimi, jos tulokset ovat samansuuntaisia muiden mittaustapojen kanssa, edellämainittu ADAC ja esim. Tekniikan Maailma (Leaf kontin subbarilla 360 litraa, E-tron 380+50). TM ei mitannut konttia hattuhylly poistettuna. Sanoisin, että paremmin nuo erilaiset mittaukset edustavat tilavuutta kuin joku satunnaisen käyttäjän yksilöllinen pakkaustarve ja -kokemus. Auton valmistajien omat tilavuusluvut on taas aina enemmän tai vähemmän optimistisia, kun niissä tavataan käyttää litran kokoisia palikoita.
Selkänoja, hattuhylly raja on tavallaan ymmärettävä, eihän kukaan se yli lastaa, vaarallista.... :-) Mutta osassa autoissa on selkänöjan ja katon väliin esim turvaverkko mahdollisuus, jolloin myös turvallisuus hakuisille myös kattoon asti käytettävää tilaa. Sama myös penkin kaadettuna, se verkko mahdollista vetää katoon etupenkkien tasalla.

Oikeassa mailmassa toki lastataan kattoon asti, jos tarve, ja ei se tiskikone jää viemättä sen takia. vaan sen takia että se ei mahdu.

Ja edelleen en noita litrojen hehkutusta ymmärrä, kyllä arjessa ne sentin tulee vastaan, jos taasen senttejä on, niin sinne mahtuu myös litran mehupurkkeja. Sentit myös paljastaa käytettävyyttä.

Toki jos litroja on kolmesataa porrasperässä, niin tuskin siellä senttejä on :-) kolmerivisessä pystyperässä ehkä.

Litrajutussa "isona" esimerkkinä usein ollut julkistetut tiedot VW ID "polosta" jossa litroja tolkuttomasti. Osaan käyttöön ilmeisesti oikeasti tilaa, tiskikoneen kanssa voi silti olla haasteellinen. (ei hajua senteistä)
 
. Sanoisin, että paremmin nuo erilaiset mittaukset edustavat tilavuutta kuin joku satunnaisen käyttäjän yksilöllinen pakkaustarve ja -kokemus. Auton valmistajien omat tilavuusluvut on taas aina enemmän tai vähemmän optimistisia, kun niissä tavataan käyttää litran kokoisia palikoita.
Näinhän se on, ja siten esimerkiksi se banaanilaatikkokoe on aika turha ( sillä viihteellinen arvo, ja jossain määrin jollekulle viitteellinenkin) kun harvemmin tulee sen kokoista pakattua autoon.
Suomalaiselle ehkä tärkeämpää olisi vaikka keissien tai koppien mahtuminen takalaariin Viron reissulta. Itselleni taas tärkeämpiä mittoja ovat (astian- tai lpyykinpesukoneen mahtuminen penkit kaadettuna sekä monikäyttökauppakassien ( xc40 6 kpl) mahtuminen autoon hattuhyllyn alle. Jälkimmäinen on viikottainen tarve ja ensimmäinen on yllättävä tarve. Sitten taas edellä mainittujen keissien tai koppien kuljettamistarve on jokaisella toki yksilöllistä mutta isomman juhlan edellä, painoraja huomioiden, tulee tietenkin autoon mahtua sopiva määrä janojuomaa yhtä kuljetuskertaa kohden. Tietyn ikäisille taas eräiden rattaiden mahtuminen on se kynnyskysymys, jonka yli on päästävä autoa ostettaessa. Autonvalmistajien ja lehtien litrakokojen vertailu taas ei ole käytännössä osoittanut riittävää korrelaatiota tilan monikäyttöisyyden välillä.
 
Näinhän se on, ja siten esimerkiksi se banaanilaatikkokoe on aika turha ( sillä viihteellinen arvo, ja jossain määrin jollekulle viitteellinenkin) kun harvemmin tulee sen kokoista pakattua autoon.
Lähdin googletteleen banaanilaatikoiden kokoa, jossain ulkomitat 600mmx400mmx211mm ja siitä sitten enemmän tai vähemmän alaspäin. Noiden sovittaminen on myös tetristä ja pahvisina samansarjan laatikoillakkin voi tiukoissa tapauksissa tule eroja testikeroilla.

Jos mitataan jotan etutilaa, tai muita tavaratilan lokeroita, niin voi siinä miettiä kumpi on isompi, 600x400x210 vai 500x500x500, vai 1000x1000x200 Ekaan sopii yksi laatikko, keskimmäiseen ei yhtään, jälkimmäiseen ei yhtään,tai pari runnommalla (jos mennään tuolla 600x400x210, pienempiä voi sopia keskimmäiseenkin)

Kuvahaulla kun haki niin testeissä käytetään monelaista laatikkoa ja niitä runnotaan eri tavoin, tässä ketjussa nopeasti en löytänyt artikkelia Bjørn Nyland laatikoiden vakioinnista, joku autotalli kuva missä seinustalla kasa pahvilaatikoita eri brändeillä ja "yksinkertaisina"

Jos litroja haluaa, niin mites testi missä tuupataan venyvä "pallo" joka pumpataan täyteen ja mitataan täytteen tilavuus, no vaatisi jotain kevyttä käyttökelpoista nestettä, ja säiliön kestävyyttä, kuutio vettä voi olla vähän liikaa.

Kaasulla mittaaminen, paine ja painosaadaan mitattua.
 
Lähdin googletteleen banaanilaatikoiden kokoa, jossain ulkomitat 600mmx400mmx211mm ja siitä sitten enemmän tai vähemmän alaspäin. Noiden sovittaminen on myös tetristä ja pahvisina samansarjan laatikoillakkin voi tiukoissa tapauksissa tule eroja testikeroilla.

Jos mitataan jotan etutilaa, tai muita tavaratilan lokeroita, niin voi siinä miettiä kumpi on isompi, 600x400x210 vai 500x500x500, vai 1000x1000x200 Ekaan sopii yksi laatikko, keskimmäiseen ei yhtään, jälkimmäiseen ei yhtään,tai pari runnommalla (jos mennään tuolla 600x400x210, pienempiä voi sopia keskimmäiseenkin)

Kuvahaulla kun haki niin testeissä käytetään monelaista laatikkoa ja niitä runnotaan eri tavoin, tässä ketjussa nopeasti en löytänyt artikkelia Bjørn Nyland laatikoiden vakioinnista, joku autotalli kuva missä seinustalla kasa pahvilaatikoita eri brändeillä ja "yksinkertaisina"

Jos litroja haluaa, niin mites testi missä tuupataan venyvä "pallo" joka pumpataan täyteen ja mitataan täytteen tilavuus, no vaatisi jotain kevyttä käyttökelpoista nestettä, ja säiliön kestävyyttä, kuutio vettä voi olla vähän liikaa.

Kaasulla mittaaminen, paine ja painosaadaan mitattua.
Ero virallisten tilavuuksien ja todellisten tilavuuksien välillä ei ole välttämättä iso. Se minkä itse olen eniten nähnyt vaikuttavan kontin käyttökelpoisuuteen on takapenkin kaltevuus; esimerkiksi mökkireissulle tetrishengessä pakkaamme ensin joustavat laukut ja reput selkänojia vasten niin, että takapinta( puskuria kohden) on suht suora ja sen perään sitten mm. kylmälaukut. Tavaratilan täyttöaste, hattuhyllyn tasoon asti, on yleensä korkea mutta silti takapenkitkin ottavat omansa.

Moni mm. saksalainen vertailee tavaratilan käytettävyyttä, kuten teen itsekin, matkalaukkujen mahtumismäärällä. Jos kaksi aikuista matkaa pidemmälle lomareissulle tulee sinne mahtua kaksi isoa lentolaukkua. Näiden ongelmana on, että niitä on eri kokoisina, meilläkin kolmea erikokoista, ja lisäksi monelle se kajuuttalaukku on todellisempi mitta(!tämähän on lähes mitallistettu lentoyhtiöstä riippumattomaksi). Yllättävän harvaan perheautoon mahtuu kolmea lentolaukkua ellei yhtä sijoita takapenkille( mikä toki kolmestaan matkustaessa ei ole ongelma).

Omaa autoa kun olen ne 36 kerrasta viimeiset 30 katsastanut olen aina yrittänyt mahduttaa ne matkalaukut( 4 kpl alkuaikoina ja 3 nyt viimeiset 8 vuotta) kyytiin niin, että kyytiläisetkin sinne vielä jollain lailla 170 kilometrin siirtymälle mahtuvat mukaan. Siinä eivät sen enempää erimittaiset pahvilaatikot, viralliset kuutiot, tai edes laskennallinen kokonaistilavuuskaan auta kun matkalaukut eivät ole joustavia. Tässä auttaa vietävästi jos takapenkkin on liikkuvaa mallia, joko kokonaan tai edes selkänojien osalta.
 
Tässä auttaa vietävästi jos takapenkkin on liikkuvaa mallia, joko kokonaan tai edes selkänojien osalta.
Olen samaa mieltä, ja tärkeää tarkasteltava tuon asento mittojen lisäksi, millaiset mahdollisuuden kaataa selkänoja kokonaan, samoin suksiluukku voi olla erittäin tärkeä. Näissä voi olla saman mallin varusteluissa merkittäviä eroja.



Matkustamisen osalta tulee vähän se ristiriita että jos on useampi matkustaja niin takapenkin tilat on niiden käyttöön ja niiden mukavuuden kannalta sen kutistaminen on vähän ristiin sen kanssa että silloin tarvii enemmän tavaratilaa. vs se että matkustaa, yksin kaksin, parin hengen kamoi, jolloin ihan sama vaikka takana ahdasta, tai sinne vo tuupata osa kasseista, kaataa osan selkänojasta suoraksi.

Mutta siinä samaa mieltä että takapenkin selkänöjan sääntö on useammankin kerran säästänyt siltä vaivalta että osaa tai kokonaan takaselkänöjää tarvinnut kaataa. Ja mukavampi ahadas matka, kuin se että osa jää laiturille.

Yksin kaksi matkustava voi vedellä takaselkänöka etuasennojaa tai jopa osa tai kokonaan selkenojä kaadettuna, jos auto sen mahdollistaa, tosin se yleensä enemmän tai vähemmän lisää melua. ja pysäkköinnissä voi olla epätoivottu heikon näkösuojan takia.

Edit:
Vieraalla autolla välillä tulee yllätyksiä, jossa se selkänoja ei kaadukkaan osissa , toisessa osissa, mutta istuin osa yhtenäinen, suksuluukku ei olekkaan itsestään selvä. en uskalla väittää kuinka harvinen nykyään on kiinteä selkänoja.
 
Merkistä huolimatta sähköautoa ei pitäisi säilyttää talossa olevassa autotallissa eikä näemmä ihan kiinni talossakaan. Harmittava tapaus mutta näitä on ollut, tuleekohan jotain goodwilliä volkkarilta: esimerkiksi ilmainen avaimenperä?
Kirjoituksessasi on virhe, pitäisi olla: Merkistä huolimatta autoa ei pitäisi säilyttää talossa olevassa autohallissa eikä näemmä ihan kiinni talossakaan.
Toisaalta autotalli on nimensä mukaan tarkoitettu auton säilytykseen...
 
Merkistä huolimatta sähköautoa ei pitäisi säilyttää talossa olevassa autotallissa eikä näemmä ihan kiinni talossakaan. Harmittava tapaus mutta näitä on ollut, tuleekohan jotain goodwilliä volkkarilta: esimerkiksi ilmainen avaimenperä?
Vuosia sitten oli epäluuloja sähköautojen osalta ja jossain jopa oltiin laittamassa kieltoja sähköautoille.

Mutta siitä on jo aikaa kun todettu että sähköautoja voi pysäköidä autohalleissa, autotalleissa, autopaikoilla, ei kohonnutta riskiä vs polttikset, ehkä jopa päinvastoin. Tuossa vaiheessa oli jo pelastuslaitoksilla osaaminen lisääntynyt ja nykyään sotealueen joissa osaaminen.

Vakuutusyhtiöillä on lataamisen osalta suht tiukat suojeluohjeet, samoin niiden polttoneisteiden osalta, ja muun palokuorman osalta.

Autotallit, parkkihalit, niin niissä sähköauto on muuten varsinturvallinen.

Tietenkin jos haet korkeaa paloturvallisuutta, niin paikka mikä kestää sen palokuorman, vanhoissa rintisikka talleissa se voi olla varsin heikko, jolloin ensin tarkistaa palohälyttimet. Riippumatta mikä voimalinja. jos polttomoottori niin se ilmanvaihto.
 
Ei toi ID4 kovin vanhalta näyttänyt? Joo ei siitä vaan pääse mihinkään että sähköauto palaa paljon kovemmin kuin bensa saatikka diesel joka on paloturvallisin näistä yleisistä voimanlähteistä. Hälyttimet tosiaan kuntoon jos sisällä pitää. Ei sitä sammumaan saa käsivehkeillä mutta ehtii ulos.

NMC on akkuteknikkoista ilmeisesti hieman korkeariskisempi syttymään kuin LFP.

Webasto oli aikanaan yleinen palon aiheuttaja mutta liekö johtunut huonoista asennuksista tjms.
 
Matkustamisen osalta tulee vähän se ristiriita että jos on useampi matkustaja niin takapenkin tilat on niiden käyttöön ja niiden mukavuuden kannalta sen kutistaminen on vähän ristiin sen kanssa että silloin tarvii enemmän tavaratilaa. vs se että matkustaa, yksin kaksin, parin hengen kamoi, jolloin ihan sama vaikka takana ahdasta, tai sinne vo tuupata osa kasseista, kaataa osan selkänojasta suoraksi.
Kuten kirjoitin, olen autoni hankkinut niin, että sillä pystyy 4 matkustamaan silloin kun meitä matkusti 4( eli auto on väh. c-segmenttiä), myöhemmin 3 ja nyt edelleen se kolme on vaatimuksena vaikka 2 matkustaa 99 % ajasta. 170 km on kuitenkin niin pitkä matka ettei kassit sylissä haluaa kukaan matkustaa. Mökille voidaan niin mennä kun matka on lyhyt.

Se suksiluukku on onneksi löytynyt lähes kaikista autoistani mutta se karsii jo kovalla kädellä ostokelpoisten mallien määrää.

Ja se frootti, siellä minulla on vain tuulilasinpesuneste ja tätä nykyä turhakkeen roolissa oleva type 2 -kaapeli kun se( frootti) on ensinnä isomman työn alla avata ja toiseksi sinne ei mahdu kuitenkaan juuri se minkä sinne haluaisin änkeä( ei, en tarkoita anoppia kun hän on kuollut). Talvella se toimii hyvin ravintolaruoan kylmänäpitäjänä.
 
Ei toi ID4 kovin vanhalta näyttänyt? Joo ei siitä vaan pääse mihinkään että sähköauto palaa paljon kovemmin kuin bensa saatikka diesel joka on paloturvallisin näistä yleisistä voimanlähteistä. Hälyttimet tosiaan kuntoon jos sisällä pitää. Ei sitä sammumaan saa käsivehkeillä mutta ehtii ulos.

NMC on akkuteknikkoista ilmeisesti hieman korkeariskisempi syttymään kuin LFP.

Webasto oli aikanaan yleinen palon aiheuttaja mutta liekö johtunut huonoista asennuksista tjms.
Mitä tarkoitat vanhalla? Suhteellisen uusiahan noi kaikki ovat. Vanteista ja etuoven lätkäpaikasta vois arvailla, että tuo on alkupään autoja 21-22. Varma en ole, kun ei hajuakaan milloin nuo vanteet vaihtui ja lätkä poistui. Uusinta sorttia tuo ei ole.
 
Ei toi ID4 kovin vanhalta näyttänyt? Joo ei siitä vaan pääse mihinkään että sähköauto palaa paljon kovemmin kuin bensa saatikka diesel joka on paloturvallisin näistä yleisistä voimanlähteistä. Hälyttimet tosiaan kuntoon jos sisällä pitää. Ei sitä sammumaan saa käsivehkeillä mutta ehtii ulos.

NMC on akkuteknikkoista ilmeisesti hieman korkeariskisempi syttymään kuin LFP.

Webasto oli aikanaan yleinen palon aiheuttaja mutta liekö johtunut huonoista asennuksista tjms.
Sähköauton akun syttyessä palo on voimakkaampi, mutta näin ei ole tapahtunut läheskään kaikissa tapauksissa sähköauton palaessa. Toki ikävää tilanteen osuessa kohdalle, varsinkin jos auto on pysäköity jonkin rakennuksen viereen johon palo leviää.
 
NMC on akkuteknikkoista ilmeisesti hieman korkeariskisempi syttymään kuin LFP.

Hieman? Aika helvetisti :D

Netistä löytyy läjä videoita thermal runaway testeistä ja käytännössä LFP kyllä saattaa savuttaa reippaasti mutta se ei todellakaan pala samalla tavalla kuin NMC jonka palamisprosessi muistuttaa suunnilleen räjähdystä.

Itse en ymmärrä miksi autovalmistajat edes viitsii enää käyttää NMC:tä. Ainoa syy joka tulee mieleen on munan kasvatus eli NMC tarjoaa kevyemmän, energiatehokkaamman ja enemmän virtaa antavan ratkaisun jolla saadaan sähköauto kiihtymään parissa sekunnissa ja asiakas kasvattamaan virtuaalipenistään. LFP on vähän painavampi ja tylsempi ratkaisu jolla saadaan vieläkin auto kiihtymään ihan tarpeeksi nopeasti normaaliin käyttöön, mutta edut ovat huomattavia (paloturvallisuus, hinta, jne).

Itsellä on kerran meinannut käydä heikosti kun tulin liikenneympyrään ja katsoin että väistettävä auto on kaukana ja paikallaan, joten ehdin ihan hyvin.... paitsi että se oli joku vitun Tesla jonka kuski päätti pistää tallan pohjaan ja syöksyä liikenneympyrään kun ohjus.
Onko kukaan tietoinen onko noista ollut vielä oikeustapauksia että onko nopeasti kiihtyvän auton omistajalla mitään velvollisuutta käyttää järkeään vaikka etuajo-oikeus olisikin, koska niillä pystyy hyvin yllättämään muita jotka eivät odota että se tuleekin tilanteeseen niin nopeasti.

Edit:
Linkissä on asiaa vähän avattu teorian kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
NMC:n käyttö länsiautoissa johtuu nähdäkseni isolta osin siitä, että länsimaiset firmat pääsivät ilman lisenssimaksuja käsiksi LFP-teknologiaan vasta äskettäin. Vaikea käyttää kun ei osaa.

Ja jos vaan ostaa kennot kiinasta, niin vaikea uskoa että ero kuroutuu kiinni -> menee varmasti hetki ennenkuin länsifirmat pääsevät vauhtiin teknologian kanssa.
 
Uusimmissa Kiinassa myytävissä BYDeissä näyttäisi olevan 0-100km/h tylsät 2,7 sekuntia. Mutta eihän nuo mitään ratavehkeitä ole, kun on reilusti painoa.

Niissä on varmaan käytössä uudet BYD Blade 2.0 akut joista on ilmeisesti short ja long versiot. Shortin pitäisi kyetä antamaan 16C ja Longin 8C. Jos ei ihmeitä ole akkukemian suhteen keksitty niin arvasin että moduuleja on rinnakkaistettu entistä enemmän.
Long versiolla tuskin saadaan 2.7s kiihtyvyyttä, mutta se on todennäköisesti tarkoitettu tavallisempiin autoihin.


NMC:n käyttö länsiautoissa johtuu nähdäkseni isolta osin siitä, että länsimaiset firmat pääsivät ilman lisenssimaksuja käsiksi LFP-teknologiaan vasta äskettäin. Vaikea käyttää kun ei osaa.

Ja jos vaan ostaa kennot kiinasta, niin vaikea uskoa että ero kuroutuu kiinni -> menee varmasti hetki ennenkuin länsifirmat pääsevät vauhtiin teknologian kanssa.

Tässä on näyttänyt jo jonkin aikaa siltä että akkuteknologioiden kohdalla Kiina vie ja länsi vilisee.
NMC:n käytön akkuna tietysti mahdollisti myös sähköautojen korkeat hinnat jolloin pystyttiin pistämään kalliimpia akkuja autoihin ja kyllähän tuo kiihtyvyys oli iso myyntivaltti länsimaissa ainakin alkuvaiheessa.
 
Niissä on varmaan käytössä uudet BYD Blade 2.0 akut joista on ilmeisesti short ja long versiot. Shortin pitäisi kyetä antamaan 16C ja Longin 8C. Jos ei ihmeitä ole akkukemian suhteen keksitty niin arvasin että moduuleja on rinnakkaistettu entistä enemmän.
Long versiolla tuskin saadaan 2.7s kiihtyvyyttä, mutta se on todennäköisesti tarkoitettu tavallisempiin autoihin.
Jos tuo Longin 8C on todellinen purkuteho vähintään 2,7 sekunnin ajan, niin kyllähän sekin riittää 2,7 s 0-100.

Heikoimmissa 2,7 s autoissa on noin 500 kW (Model S P100D). Longilta vaadittava akkukoko olisi 500 kW / 8 / h = 62,5 kWh bruttoakku (netto noin 60 kWh).

Hieman raskaampi auto olisi Maserati Folgore, 2,7 s, 560 kW, 2 335 kg. Silloinkin riittäisi 560 / 8 = 70 kWh brutto, eli noin 66 kWh netto.

Nuo olivat vielä pieniä akkuja. Vastaan on tullut 111 kWh LFP. Sellaisella auton massa on helposti 2,5 tn tai vähän ylikin. Toisaalta silloin 8C tarjoaa 888 kW moottoritehoa, millä pitäisi tonneista huolimatta hoitua 2,7 s.
 
NMC:n käyttö länsiautoissa johtuu nähdäkseni isolta osin siitä, että länsimaiset firmat pääsivät ilman lisenssimaksuja käsiksi LFP-teknologiaan vasta äskettäin. Vaikea käyttää kun ei osaa.

Ja jos vaan ostaa kennot kiinasta, niin vaikea uskoa että ero kuroutuu kiinni -> menee varmasti hetki ennenkuin länsifirmat pääsevät vauhtiin teknologian kanssa.
Ei ainoastaan lisenssi kuluista (jotka saa yleensä neuvoteltua sopiviksi) vaan myös länsivalmistajien vahvasta uskosta että sähköauton tärkein ominaisuus on range.

Kiinalaiset ymmärsivät, että hinta on tärkeämpi. Ihmiset ulisevat ostavansa sähköauton vasta kun Lappiin pääsee kusematta. Mutta tosiasiassa ostavat sähköauton sitten kun se on riittävän halpa (vaikkei sillä pääsekkään Lappiin kusematta).
 
Ei ainoastaan lisenssi kuluista (jotka saa yleensä neuvoteltua sopiviksi) vaan myös länsivalmistajien vahvasta uskosta että sähköauton tärkein ominaisuus on range.

Kiinalaiset ymmärsivät, että hinta on tärkeämpi. Ihmiset ulisevat ostavansa sähköauton vasta kun Lappiin pääsee kusematta. Mutta tosiasiassa ostavat sähköauton sitten kun se on riittävän halpa (vaikkei sillä pääsekkään Lappiin kusematta).
Sanoisin, että molempia tarvitaan. Perusautoihin, joilla ei muutenkaan ajeta pitkää matkaa säännöllisesti, LFP on hyvä valinta. Mutta isoon ja kalliiseen autoon sopii paremmin NMC, koska autosta tulee kallis joka tapauksessa. Vaikka nyt Bemarit ja Mersut.

Tänä tai ensi vuonna näyttäisi tulevan juurikin Mersulta ja Bemarilta seuraava loikka rangessa, kun uuden sukupolven autot tulee myyntiin. Molemmilla WLTP nousee noin 500 kilsasta jonnekin 800 km tienoille. Tuo alkaa jo olemaan riittävä, etenkin kun nykyisinkin pääsee kesäkelissä jopa pidemmälle kuin WLTP. Alkaa jo oikeasti olla kusematta lappiin tason suoritus hyvällä säällä.
 
Mitä mieltä tästä Polestarista? Ainakin lämpöpumppu löytyy ja akkutakuu on voimassa. Onko jotain muuta mitä pitäisi ottaa huomioon?

Kotona on mahdollisuus vain 1 x 8A hidaslataukselle, mutta sen ei kaiketi pitäisi olla ongelma, koska ajo on pääosin nurkkapyöritystä max 50 km/päivä.
 
Kotona on mahdollisuus vain 1 x 8A hidaslataukselle, mutta sen ei kaiketi pitäisi olla ongelma, koska ajo on pääosin nurkkapyöritystä max 50 km/päivä.
Kuinka vanha tilus sinulla on? Muutamankymmentä vuotta vanhoissa, ellei vanhemmissakin on voimapistorasia yleensä tonttikeskuksessa. Siitä saisi vaikka reilussa tunnissa tuon ajosuoritteen ladattua

8 A antaa 8 tunnissa noin 50 km kaupunkiajoa, ainakin nelivedossa( kulutus lyhyillä matkoilla on 250- 500 Wh/km ja 20 km matkoilla 170 Wh/km kesällä ja pahimmillaan tuplat talvella mutta yleensä noin 280 Wh/km).
Toiseksi 8 tuntia tavallisesta pistorasiasta päivittäin on tuhoon tuomittua, ja siten tarvitaan 16 A pistorasia varmuuden vuoksi. Mutta jos nämä ovat kunnossa, 8 A:lla pärjää vallan mainiosti.
 
Kuinka vanha tilus sinulla on? Muutamankymmentä vuotta vanhoissa, ellei vanhemmissakin on voimapistorasia yleensä tonttikeskuksessa. Siitä saisi vaikka reilussa tunnissa tuon ajosuoritteen ladattua

8 A antaa 8 tunnissa noin 50 km kaupunkiajoa, ainakin nelivedossa( kulutus lyhyillä matkoilla on 250- 500 Wh/km ja 20 km matkoilla 170 Wh/km kesällä ja pahimmillaan tuplat talvella mutta yleensä noin 280 Wh/km).
Toiseksi 8 tuntia tavallisesta pistorasiasta päivittäin on tuhoon tuomittua, ja siten tarvitaan 16 A pistorasia varmuuden vuoksi. Mutta jos nämä ovat kunnossa, 8 A:lla pärjää vallan mainiosti.
Kysessä on taloyhtiö. Autolämmitystolpan tilalle on mahdollista vaihdattaa latauskotelo, mutta virta saa kuulemma olla maksimissaan 8 A.

Eli latausmahdollisuus on mitä on. Lähinnä talviaika siinä mietityttää, kun kulutus on suurempi.
 
Eiköhän se auto seiso keskimäärin pidempäänkin kuin 8h/vrk siinä ruudussaan, joten vuoden mittaan saa tuollakin liruttelulla aika hyvin kilsoja ladattua.
 
Kysessä on taloyhtiö. Autolämmitystolpan tilalle on mahdollista vaihdattaa latauskotelo, mutta virta saa kuulemma olla maksimissaan 8 A.
Ok, nämä unohtuivat( tämä tilanne on tyttärellänikin edessä huomisesta lähtien).

Niihin on oletusarvoisesti vaihdettu jo vähän paukkulankaa paksumpaa sekä uusi, mitallinen boksi.

Joka tapauksessa sillä mummolaturilla pärjää vallan mainiosti jos saa ottaa virtaa koko yön( tai päivän).

Katsomaasi autoon en ota kantaa mutta moni haluaa matriisit( minulla niitä ei ole, enkä ole kaivannut, autona tosin isosiskomalli) ja muuten varustelussa ei suuria puutteita näytä olevan( kai siinä sähköpenkit löytyy, must jos on erimittaiset kuskit kun toimiessaan vaihtaa penkkien asennon automaattisesti).
 
Itse en ymmärrä miksi autovalmistajat edes viitsii enää käyttää NMC:tä. Ainoa syy joka tulee mieleen on munan kasvatus eli NMC tarjoaa kevyemmän, energiatehokkaamman ja enemmän virtaa antavan ratkaisun jolla saadaan sähköauto kiihtymään parissa sekunnissa ja asiakas kasvattamaan virtuaalipenistään. LFP on vähän painavampi ja tylsempi ratkaisu jolla saadaan vieläkin auto kiihtymään ihan tarpeeksi nopeasti normaaliin käyttöön, mutta edut ovat huomattavia (paloturvallisuus, hinta, jne).

No on siinä se puoli, että NMC toimii keskimäärin aika paljon paremmin kylmässä säässä kuin LFP, mikä on täällä Perä-Pohjolan perseessä aika jees. Pikalatausnopeudet ovat tähän asti myös NMC:llä huomattavasti kovempia, tosin tämä on pikkuhiljaa kuroutumassa umpeen. Että on siinä nyt sentään vähän muutakin, kuin pärinäfaktori.

Eipä siinä, olisin itsekin silti mieluummin ostanut LFP-akullisen auton, mutta tarjonta on kovin heikkoa varsinikin jos isomman akun haluaa.
 
Mitä mieltä tästä Polestarista? Ainakin lämpöpumppu löytyy ja akkutakuu on voimassa. Onko jotain muuta mitä pitäisi ottaa huomioon?

Kotona on mahdollisuus vain 1 x 8A hidaslataukselle, mutta sen ei kaiketi pitäisi olla ongelma, koska ajo on pääosin nurkkapyöritystä max 50 km/päivä.
Tuosta puuttuu Pilot-paketti eli ei ole mm. adaptiivista vakkaria, sumareita tai Pixel led ajovaloja. Pilot paketin tunnistaa helposti sumuvaloista eli jos ei ole sumareita niin ei ole Pilot-pakettia.
 
Viimeksi muokattu:
Itse en kyllä suostuisi enää missään nimessä hankkimaan autoa ilman adaptiivista vakkaria. Se on aivan ylivoimaisesti eniten yleistä ajomukavuutta ja elämänlaatua parantanut yksittäinen varuste autossa ja ajan adaptiivinen vakkari päällä varmaan 95% ajasta, olin sitten taajamassa, maantiellä, kehillä tai motarilla.

Noita Polleja tosiaan on niin pilvin pimein tarjolla, että en kyllä minäkään näkisi mitään järkeä ottaa yksilöä muulla kuin vähintään pilot (tai edes pilot-lite) ja plus paketeilla.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
280 878
Viestejä
4 827 133
Jäsenet
78 177
Uusin jäsen
Jimi123456

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom