Yleistä keskustelua sähköautoista

[kuoris]

Onhan tämä vannekokojen kasvu ollut huimaa. Joskus 23" vanne oli ainoastaan pimp my ride tyyppinen puuhastelua, nyt naapurin Jormallakin on sellaiset.

Ei varmaan tarvi mennä kuin ysärille kun isoin vanne mitä uuteen autoon sai oli 17”. Muistan kun näin rengasliikkeessä ekan kerran 20” vanteen ja kerroin siitä kaverille niin ei uskonut

@zepi Meet ostaa uuden Hiacen (vai mikä Proace se nykyään on) niin siinä on 16 tuuman vanteet ja kantavuutta löytyy. Vakaudesta en tiedä mut tuskin kaatuu.

 

[blastermaster]

Kyllä sen perän mistä vetarit lähtee saisi sijoitettua alas. Ulkonäkö on ainut peruste yli 17" vanteille normaalissa henkilöautossa.

Monessa taitaa siinä ”perässä”olla kiinteästi myös moottori kiinni. Halutaanko se sitten lähelle tai lähimmäksi maata? Perinteinen perä on aika pieni verrattuna näihin moottori/alennusvaihde/tasauspyörästö yhdistelmiin.

 

[mhj]

Ihan normaalit vanteet voi ostaa jos siltä tuntuu ja pullakumit sopivalla kantavuudella alle. Ei ole munkaan pakko laittaa 22” vannetta, kun 19” tai jopa 18” sopii (jarrut voi tässä jo tehdä tiukkaa).

Just tilasin uusia kesärenkaita ja sai taas kiittää taannoista itsehillintää kun on vain 19” vanteet.

 

[Dunlop]

En usko että kantavuudesta kiinni jää, meilläkin pihassa yli 2100kg auto missä 17" vanteet 225/70 renkailla. Mukavan hiljainen tuollainen rengas on, mutta ei se mikään nopea reagoimaan ole.

 

[Teknokooma]

Tässä taas mennään nopeasti makuasioiden puolelle mitä pidetään hyvänä tai mukavana ajettavuutena. Itse pidin mukavana ominaisuutena talvirenkaiden korkeaa profiilia tässä viikon sisään kun lumihangen sisässä olikin rotvalli. Enkä muutenkaan kaipaa yhtään enempää informaatiota tiessä olevista kuopista, niitä kyllä riittää.

 

[TommiZeliard]

Sähköautojen, etenkin isompien sähkösuv:ien omamassat ja massat täyteen kuormattuna ovat sitä luokkaa, että mitkään 17” korkeaproriilirenkaat eivät tarjoa siedettävää ajettavuutta, saati edes kantavuutta sille massalle ylipäätään.

Esim. Vanhan sukupolven iX50:sen täyteen lastattu massa 3150kg evdatabasen mukaan. Onnea vaan tuon kantavien siedettävän henkilöautoajettavuuden antavien 17” renkaiden etsintään…

BMW kuskit muutenkin odottavat autoltaan jotain muuta kuin tonnipakun käytöstä.

Haetaan siis kantavuutta 3 150 kg:n iX50:lle, ja tulee olla siedettävä henkilöautoajettavuus, eikä mitään tonnipakua.

Valitaan kuormitusindeksiksi 101, eli 3 300 kg/4 rengasta. Vannekoon tuli olla 17".


Nankangia halvalla:

225/55R17
3 300 kg
270 km/h
Polttoaine B, Cr 0,0066 - 0,0077
83 €/kpl

Nankang Noble Sport NS-20. Ainoastaan 83,28 €

Kesärenkaat Nankang Noble Sport NS-20, 225/55 ZR17 101W XL, Renkaiden kantavuusluku: 101, Nopeusindeksi: W.

www.rengas-online.com

Vähemmän kuluttavaa laatumisukkaa:

225/55R17
3 300 kg
240 km/h
Polttoaine A, Cr <=0,0065
138 €/kpl

Michelin Primacy 4. Ainoastaan 138,07 €

Kesärenkaat Michelin Primacy 4, 225/55 R17 101V XL, Renkaiden kantavuusluku: 101, Nopeusindeksi: V: maks. 240 km/h.

www.rengas-online.com

Tarkempaa ajettavuutta ja suurta pitoa hinnasta ja kulutuksesta viis:

225/55R17
3 300 kg
300 km/h
Polttoaine C, Cr 0,0078 - 0,0090
202 €/kpl

Michelin Pilot Sport 5. Ainoastaan 201,90 €

Kesärenkaat Michelin Pilot Sport 5, 225/55 ZR17 (101Y) XL, Renkaiden kantavuusluku: 101, Nopeusindeksi: (Y).

www.rengas-online.com

Onni oli myötä. Löytyi erittäin edullista 83 euron Nankangia ja vähän kuluttavaa järkihintaista misukkaa. Viimeinen maksaa jo yli 200 €, mutta se onkin Michelinin tuore Pilot Sport 5, eli aivan turhan hyvää ajettavuutta ja kitkakerrointa johonkin lullapulla-iX50:een. Itse laittaisin joko tuon 138 euron misukan tai samasta hintaluokasta A-polttoaineluokan Goodyear Efficientgrip Perf. 2:t. Vanteen mahtuminen jarrujen ympärille on toinen juttu, mutta nyt olikin puheena vain ajettavuus ja kantavuus.

Suurin osa sähköautoista on kevyempiä kuin iX50, joten niille sopivien 17"-renkaiden löytäminen on vielä helpompaa.


Edit. Mietin, että jostain tuo 225/55R17 on tuttu. Jos en ihan väärin muista, niin juuri BMW on käyttänyt hiljattain kyseistä kokoa. Ei tosin iX:ssä, vaan matalassa 5-sarjassa.

 

[Pakana]

Jos haluaa korkeaprofiiliset renkaat ulkonäön takia, mutta haluaa että ne ovat kovat, niin hankkii asuntoautoon tms tarkoitetut korkean kantavuuden renkaat. Se renkaan runko on monin verroin jäykempi kuin matalaprofiilisessa "normaalissa" renkaassa.

Nopeusluokat noissa renkaissa on vaan alhaisemmat, johtuu autosta pitääkö laittaa tarra kojelautaan.. sähkärissä ei välttämättä tarvii, kun huippunopeus ei yleensä ole niin korkea.

 

[BongisKhan]

Omasta mielestä noi jättiläisrenkaat henkilöautoissa näyttää vaan huvittavilta. Mutta kuten kaikissa ulkonäköasioissa niin kaikkiahan ei tarvitsekaan (tai edes voi) miellyttää, kunhan riittävä markkinasegmentti tykkää.

Samaa mieltä. Aina pitänyt isoja vanteita ja ohuita kumeja muutenkin hölmön näköisenä, mutta varsinkin nyt sähköautoaikoina tuo on kyllä vaan helvetin tyhmää tunkea noita isoja vanteita noihin kun pahimmillaan sillä sulaa luokkaa 100 km potentiaalisesta rangesta pois.

 

[Vepasto]

vaan helvetin tyhmää tunkea noita isoja vanteita noihin kun pahimmillaan sillä sulaa luokkaa 100 km potentiaalisesta rangesta pois.

Kaikille tuo range ei ole se juttu jota päin pitää joka käänteessä kumarrella.

 

[mhj]

Kaikille tuo range ei ole se juttu jota päin pitää joka käänteessä kumarrella.

Itellä lähtee kans pelkillä talvirenkailla -50 km rangea ja ihan sama mulle.

 

[Harb]

Kun puhutaan isojen vanteiden vaikutuksesta kulutukseen niin kannattaa muistaa että ei se vanteen halkaisija kulutusta aiheuta vaan renkaan (vanteen) leveys.

Kulutuksen kannalta kannattaisi olla halkaisijaltaan mahdollisimman suuret- ja samalla mahdollisimman kapeat renkaat ja päästäänkin @Vepasto n malliin Yleistä keskustelua sähköautoista

 

[Fact0ry]

Ihan hyvää analyysiä teslan ja sähkäreiden tulevaisuuden positioinnista. Taitaapi tesla nyt menettää markkinaosuuttaan nopeammin kuin nokia aikanaan, eipä taita olla tosta enää suuntaa muuttaminen. Tosin ei varmaan yllätyksenä tule kenellekään joka on markkinaa seurannut.

"Model 3 ja Model Y ovat nousseet Euroopassakin ensirekisteröintitilastoissa korkealle ja aivan syystäkin. Teslan nykyinen kilpailuvaltti on nimittäin asia mitä meillä Suomessakin osataan arvostaa: alhainen hinta. Tesla on kyennyt yleensä tarjoamaan kiitettävän toimintamatkan ja latauksen useamman tuhatta euroa samantasoisia kilpailijoita edullisemmin. Kun hinta on tarpeeksi kilpailukykyinen, mielikuvat Teslan huonona pidetystä laadusta, tietyistä ajettavuuden ongelmista ja esimerkiksi katsastustilastoista jäävät toissijaisiksi tekijöiksi."

"Vain muutamassa vuodessa Tesla on siis kulkenut matkan teknologianörttien märästä päiväunesta, oman lyhyen aikakautensa applemaisesta innovaattorista aivan tavalliseksi halpisautoksi."

Tesla nousi hetkessä teknologian keihäänkärjeksi ja näyttää menettävän asemansa yhtä nopeasti – Ajatuksia autoista

Teslan ympärillä on riittänyt tapatumia.

moottori.fi

Hyvä artikkeli tosiaan. Nokiaan vertaamisesi on kyllä hieman ennenaikaista, sillä Tesla on edelleen varsin kilpailukykyinen tuote eikä markkinoilla ole esitelty mitään sellaista joka veisi Teslan kilpailuvalteilta pohjan. Toistaiseksi Tesla on edelleen varsin kilpailukykyinen hinta/ominaisuus/suorituskyky-kombon näkökulmasta.

Mikä sitten on se seuraava juttu, jolla Tesla (tai muut sähköautovalmistajat) saisivat selvää kaulaa kilpailijoihin? Ehkä seuraavia:

• Sähköauto-ominaisuudet on selviö (range, kulutus, latausnopeus), joissa Tesla jää hiljalleen takamatkalle lähinnä latausnopeudessa kahden muun ollessa edelleen markkinoiden kärkikastia
• Ajoavustimet ja automaatio
• V2L/V2G ominaisuudet, joiden kysyntä on toistakseksi vähäistä mutta noussee tulevaisuudessa olennaisempaan rooliin
• Perinteisenä mielletyt laatuseikat, joissa Tesla on petrannut viime vuonna huomattavasti

Itse pidän Teslassa erityisesti DIY-ystävällisyydestä. Korjaamokäsikirja, varaosakatalogit, testerit kaikki saatavilla. Ei taida olla toista valmistajaa jolla olisi yhtä hyvä saatavuus näihin resursseihin.

 

[Teknokooma]

Kun puhutaan isojen vanteiden vaikutuksesta kulutukseen niin kannattaa muistaa että ei se vanteen halkaisija kulutusta aiheuta vaan renkaan (vanteen) leveys.

Kulutuksen kannalta kannattaisi olla halkaisijaltaan mahdollisimman suuret- ja samalla mahdollisimman kapeat renkaat ja päästäänkin @Vepasto n malliin Yleistä keskustelua sähköautoista

Kyllä ne isommat vantikset myös painavat enemmän..

 

[zepi]

Haetaan siis kantavuutta 3 150 kg:n iX50:lle, ja tulee olla siedettävä henkilöautoajettavuus, eikä mitään tonnipakua.

Valitaan kuormitusindeksiksi 101, eli 3 300 kg/4 rengasta. Vannekoon tuli olla 17".


Nankangia halvalla:

225/55R17
3 300 kg
270 km/h
Polttoaine B, Cr 0,0066 - 0,0077
83 €/kpl

Nankang Noble Sport NS-20. Ainoastaan 83,28 €

Kesärenkaat Nankang Noble Sport NS-20, 225/55 ZR17 101W XL, Renkaiden kantavuusluku: 101, Nopeusindeksi: W.

www.rengas-online.com

Vähemmän kuluttavaa laatumisukkaa:

225/55R17
3 300 kg
240 km/h
Polttoaine A, Cr <=0,0065
138 €/kpl

Michelin Primacy 4. Ainoastaan 138,07 €

Kesärenkaat Michelin Primacy 4, 225/55 R17 101V XL, Renkaiden kantavuusluku: 101, Nopeusindeksi: V: maks. 240 km/h.

www.rengas-online.com

Tarkempaa ajettavuutta ja suurta pitoa hinnasta ja kulutuksesta viis:

225/55R17
3 300 kg
300 km/h
Polttoaine C, Cr 0,0078 - 0,0090
202 €/kpl

Michelin Pilot Sport 5. Ainoastaan 201,90 €

Kesärenkaat Michelin Pilot Sport 5, 225/55 ZR17 (101Y) XL, Renkaiden kantavuusluku: 101, Nopeusindeksi: (Y).

www.rengas-online.com

Onni oli myötä. Löytyi erittäin edullista 83 euron Nankangia ja vähän kuluttavaa järkihintaista misukkaa. Viimeinen maksaa jo yli 200 €, mutta se onkin Michelinin tuore Pilot Sport 5, eli aivan turhan hyvää ajettavuutta ja kitkakerrointa johonkin lullapulla-iX50:een. Itse laittaisin joko tuon 138 euron misukan tai samasta hintaluokasta A-polttoaineluokan Goodyear Efficientgrip Perf. 2:t. Vanteen mahtuminen jarrujen ympärille on toinen juttu, mutta nyt olikin puheena vain ajettavuus ja kantavuus.

Suurin osa sähköautoista on kevyempiä kuin iX50, joten niille sopivien 17"-renkaiden löytäminen on vielä helpompaa.


Edit. Mietin, että jostain tuo 225/55R17 on tuttu. Jos en ihan väärin muista, niin juuri BMW on käyttänyt hiljattain kyseistä kokoa. Ei tosin iX:ssä, vaan matalassa 5-sarjassa.

Eihän tuossa ole alkuunkaan sama kokonaishalkaisija ja ajettavuus varmasti aika erilainen kuin iX:n vakiorengaistuksella.

Saksan iX configuraattoria kun katsoin, niin pienin tarjolla oleva rengaskoko on tällä hetkellä (kesärenkaalle) 255/50 R21. Jos haluat saman vierintäkehän, niin profiilista tulee joku 70-80 17-tuumaisella vanteella vähän leveydestä riippuen? Alkaa olla vähän väkisin lerpumman puoleinen kuormineen 3000kg autolle?

Enkä nyt jaksa uskoa että 255/50R21 olisi mikään kivireki, onhan tuossa sentään sidewallia kohtuudella.

Talvirenkaaksi sai ruksittua 235/60 R20:sen. Tuosta kun pudottelee vielä 3 tuumaa vannekokoa, niin tulee profiilia ihan kohtuudella jo. Joku 225/80 R17 ?

 

[Honzo]

Eihän tuossa ole alkuunkaan sama kokonaishalkaisija ja ajettavuus varmasti aika erilainen kuin iX:n vakiorengaistuksella.

Saksan iX configuraattoria kun katsoin, niin pienin tarjolla oleva rengaskoko on tällä hetkellä 255/50 R21. Jos haluat saman vierintäkehän, niin profiilista tulee joku 70-80 17-tuumaisella vanteella vähän leveydestä riippuen?

Mulla nyt vähän kokemusta ja en ymmärrä miksi iX:ään ottaisi vaikka 20” vanteita? Mulla on 21” alla ja on silti hiljaisin ja mukavin auto mitä olen ikinä ajanut. Koeajorapsoissa väittävät, että 22” toimii hienosti myös.

Edellisessä autossa oli kesärenkaissa 19” vanteet ja talvella 17”. Olihan ne 17” vähän hiljaisemmat (kitkat nyt muutenkin on), mutta ajettavuus oli kyllä todella epämääräinen vs. Kesärenkaat. Ja oli muuten rumat kuin mitkä noi 17” vanteet auton alla.

Nykyiseen iX:ään itse asiassa koetin saada hommattua 22” kiekkoja kesäksi, mutta lisähinta oli niin julma, että en viitsinyt. Oisko ollut jotain. 3t€.

 

[Wes Wishbone]

Hyvä artikkeli tosiaan. Nokiaan vertaamisesi on kyllä hieman ennenaikaista, sillä Tesla on edelleen varsin kilpailukykyinen tuote eikä markkinoilla ole esitelty mitään sellaista joka veisi Teslan kilpailuvalteilta pohjan. Toistaiseksi Tesla on edelleen varsin kilpailukykyinen hinta/ominaisuus/suorituskyky-kombon näkökulmasta.

Mikä sitten on se seuraava juttu, jolla Tesla (tai muut sähköautovalmistajat) saisivat selvää kaulaa kilpailijoihin? Ehkä seuraavia:

• Sähköauto-ominaisuudet on selviö (range, kulutus, latausnopeus), joissa Tesla jää hiljalleen takamatkalle lähinnä latausnopeudessa kahden muun ollessa edelleen markkinoiden kärkikastia
• Ajoavustimet ja automaatio
• V2L/V2G ominaisuudet, joiden kysyntä on toistakseksi vähäistä mutta noussee tulevaisuudessa olennaisempaan rooliin
• Perinteisenä mielletyt laatuseikat, joissa Tesla on petrannut viime vuonna huomattavasti

Itse pidän Teslassa erityisesti DIY-ystävällisyydestä. Korjaamokäsikirja, varaosakatalogit, testerit kaikki saatavilla. Ei taida olla toista valmistajaa jolla olisi yhtä hyvä saatavuus näihin resursseihin.

Nokialla tarkoitin tiettyä ajanjaksoa minkä puitteissa Nokia menetti markkinaosuuttaan verrattuna siihen mitä Teslalle on about samassa aikavälissä tapahtunut. En nyt valitettavasti löytänyt tälle lähteitä, mutta muistelen että Teslalla droppi ollut jyrkempää. Eihän nämä nyt suoraan vertailukelpoisia ole eikä sen luotettavampia johtopäätöksiäkään voi vetää, mutta silti ihan mielenkiintoista ja toki tavalla tai toisella Teslan tulevaisuuteenkin vaikuttavia.

Teslan ainoa, tilastollisesti merkitsevä kilpailutekijä tuntuu tosiaan olevan nyt hinta, kuten jutussakin lukee. DIY-ystävällisyys on ihan niche-porukan hommaa, sillä ei merkittävässä kaupallisessa mielessä tulla erottautumaan, kuten ei kaksisuuntainen latauskaan. Sähkärimarkkinat tulee viemään ne tahot, jotka voivat tarjota massoille riittävää laatua, riittävillä toiminnallisuuksilla sopivaan hintaan. Kaikki yokeilut, vilkkunappulat, fyysisten nappuloiden poistaminen yms gimmickit (joku tästäkin hermostuu, sorry siitä) jotka auttoivat Teslaa erottautumaan, tulevat myös olemaan ne tekijät jotka osaltaan jouduttavat markkinaosuuden laskemista. Luonnollisesti Muskin persoonakin tähän vaikuttaa.

Bonuksena Esson baarin tuhisee myös siihen malliin, että pitkään kohkattu autonominen ajokaan ei tule Teslaa pelastamaan kun ollaan kilpailua niin kovasti jo jäljessä. Tesla (ja käytännössä kaikki muut) on SAE tasolla 2, Mersu on jo tasolla 3 ja Waymo robotakseillaan tasolla 4.

 

[zepi]

Mulla nyt vähän kokemusta ja en ymmärrä miksi iX:ään ottaisi vaikka 20” vanteita? Mulla on 21” alla ja on silti hiljaisin ja mukavin auto mitä olen ikinä ajanut. Koeajorapsoissa väittävät, että 22” toimii hienosti myös.

Edellisessä autossa oli kesärenkaissa 19” vanteet ja talvella 17”. Olihan ne 17” vähän hiljaisemmat (kitkat nyt muutenkin on), mutta ajettavuus oli kyllä todella epämääräinen vs. Kesärenkaat. Ja oli muuten rumat kuin mitkä noi 17” vanteet auton alla.

Nykyiseen iX:ään itse asiassa koetin saada hommattua 22” kiekkoja kesäksi, mutta lisähinta oli niin julma, että en viitsinyt. Oisko ollut jotain. 3t€.

On tuossa se, että esim. BMW X5:sta saa 19" renkailla, joten jos se kelpaa about saman kokoiselle X5:lle, niin sähköauton ostaja ihan oikeutetusti ihmettelee että miksi sama ei käy sähkikselle.

 

[Honzo]

On tuossa se, että esim. BMW X5:sta saa 19" renkailla, joten jos se kelpaa about saman kokoiselle X5:lle, niin sähköauton ostaja ihan oikeutetusti ihmettelee että miksi sama ei käy sähkikselle.

No perusmallin X5 on 19” ja iX 20”. Just katoin konfiguraattorista. Eipä tossa suurta eroa ole.

 

[smicke]

Ai miksi kukaan haluaisi pienempiä vanteita?

Koska

20" kiekot näyttävät pikkupoikien leluautojen vehkeiltä ja ilmeisesti vetoavatkin henkisesti pikkupoikien kaltaisiin.

Kyyti on paljon mukavampi ja parempi pienemmillä vanteilla. Jos sporttisuutta kaipaatte katsokaa minkälainen profiili formuloiden kumeissa on

Sen lisäksi että pienemmät renkaat toimivat paremmin ne ovat todella paljon halvempia.

 

[blastermaster]

. Jos sporttisuutta kaipaatte katsokaa minkälainen profiili formuloiden kumeissa on

Sen lisäksi että pienemmät renkaat toimivat paremmin ne ovat todella paljon halvempia.

F1 rangaskokohan ei ole säännöillä pakotettu. Nykyään kyllä jo 18” ja profiili madaltuu ensivuodeksi. Ralli ja gt-autoissa yleensä melko matalat profiilit.

Tässä keskustelussa menee puurot ja vellit vähän sekaisin kun eihän vanteen tuumakoko välttämättä paljoa vaikuta renkaan kokoon. Kalleimmat kumit mitä itse olen ostanut on 16” maastorenkaat. Paljon halvemmat oli 21” SUV kumit.

 

[Hammer Schultz]

F1 rangaskokohan ei ole säännöillä pakotettu. Nykyään kyllä jo 18” ja profiili madaltuu ensivuodeksi. Ralli ja gt-autoissa yleensä melko matalat profiilit.

??

Kyllähän nuo renkaiden ja vanteiden kooti tulee suoraan FIA:n F1 technical regulationseista.

 

[blastermaster]

??

Kyllähän nuo renkaiden ja vanteiden kooti tulee suoraan FIA:n F1 technical regulationseista.

Sitä juuri tarkoitin että sen vuoksi aikanaan ajoivat niillä 13” vanteilla. Eikä sen vuoksi että olisivat paremmat kuin isommat vanteet ohuemmilla kummeilla.

 

[Fact0ry]

Nokialla tarkoitin tiettyä ajanjaksoa minkä puitteissa Nokia menetti markkinaosuuttaan verrattuna siihen mitä Teslalle on about samassa aikavälissä tapahtunut. En nyt valitettavasti löytänyt tälle lähteitä, mutta muistelen että Teslalla droppi ollut jyrkempää. Eihän nämä nyt suoraan vertailukelpoisia ole eikä sen luotettavampia johtopäätöksiäkään voi vetää, mutta silti ihan mielenkiintoista ja toki tavalla tai toisella Teslan tulevaisuuteenkin vaikuttavia.

No edelleen näitä ei voi verrata mitenkään. Nokian tappoi disruptio, joka teki Nokian tuotteista parissa vuodessa täysin vanhentuneita alueella jossa on hidasta kuroa homma kiinni (softa). Tesla on nyt saavuttanut sen vajaa pari miljoonaa autoa vuodessa ja sähköautomarkkinan kasvaessa muut valmistajat ovat päässeet apajille myös. Kasvavassa markkinassa oman markkinaosuuden ylläpito on hitusen hankalaa.

Teslan ainoa, tilastollisesti merkitsevä kilpailutekijä tuntuu tosiaan olevan nyt hinta, kuten jutussakin lukee.

No ei nyt ihan sentään. Monet käyttöliittymäasiat, tilat, sähköauto-ominaisuudet ovat edelleen kilpailukykyisiä.

Kaikki yokeilut, vilkkunappulat, fyysisten nappuloiden poistaminen yms gimmickit (joku tästäkin hermostuu, sorry siitä) jotka auttoivat Teslaa erottautumaan, tulevat myös olemaan ne tekijät jotka osaltaan jouduttavat markkinaosuuden laskemista.

Tästä sikäli samaa mieltä, että nykyinen lähestyminen rajoittaa Tesloista kiinnostuneita ostajia.

Bonuksena Esson baarin tuhisee myös siihen malliin, että pitkään kohkattu autonominen ajokaan ei tule Teslaa pelastamaan kun ollaan kilpailua niin kovasti jo jäljessä. Tesla (ja käytännössä kaikki muut) on SAE tasolla 2, Mersu on jo tasolla 3 ja Waymo robotakseillaan tasolla 4.

SAE-luokittelu nyt on yhtä tyhjän kanssa, koska se ottaa lähinnä kantaa siihen kuka ottaa vastuun auton toimista. Tuo Mersun taso 3 on rajatuilla Saksalaisilla moottoriteillä enintään 95 km/h nopeudella ruuhkassa. Ero kilpailijoihin on vain se, että tuossa kohtaa kuljettaja ei vastaa auton toimista. Teslan FSD USAssa on ihan eri tasolla, vaikka se ei täyttäisikään teknisesti kuin SAE 2 tason. USAssa Tesla on edelleen ylivoimaisen ykkönen mitä tulee autonomisen ajon kattavuuteen. Euroopassa ja Kiinassa tilanne on toinen.

 

[Mariini]

Lisää kinuskeja myös meille, norskeille jo tuttuja.

 

[Wes Wishbone]

No edelleen näitä ei voi verrata mitenkään.

No kyllä niitä vaan voi. En ole esittämässä että tämä johtaisi samaan lopputulokseen mitä Nokian kanssa kävi. Esitän vaan (ihan faktana) että markkinaosuus voi dramaattisesti tippua lyhyessäkin ajassa eikä kannata tuudittautua siihen että vanhat eväät riittävät myös jatkoon.

No ei nyt ihan sentään. Monet käyttöliittymäasiat, tilat, sähköauto-ominaisuudet ovat edelleen kilpailukykyisiä.

Näin voi varmaan yksittäinen kuluttaja helposti kokea, mutta vaikea nähdä näitä niin merkittväniä tekijöinä isommassa kuvassa kuin se mainittu hinta.

SAE-luokittelu nyt on yhtä tyhjän kanssa, koska se ottaa lähinnä kantaa siihen kuka ottaa vastuun auton toimista. Tuo Mersun taso 3 on rajatuilla Saksalaisilla moottoriteillä enintään 95 km/h nopeudella ruuhkassa. Ero kilpailijoihin on vain se, että tuossa kohtaa kuljettaja ei vastaa auton toimista. Teslan FSD USAssa on ihan eri tasolla, vaikka se ei täyttäisikään teknisesti kuin SAE 2 tason. USAssa Tesla on edelleen ylivoimaisen ykkönen mitä tulee autonomisen ajon kattavuuteen. Euroopassa ja Kiinassa tilanne on toinen.

Sanoisin että autonomisella ajolla ja sillä kuka ottaa vastuun auton toimista, on aika vahva käytännön yhteys toisiinsa. Erikoiselta myös tuntuu, jos tuota SAE J3016 -standardia pitää jotenkin puutteellisena tai virheellisenä jos halutaan arvioida (minkä tahansa) auton autonomisen ajon kypsyystasoa ja ihan yleistä luotettavuutta. Hyvä myös muistaa että Tesla muutti FSD:n oikeusjuttujen pelossa muotoon FSD (Supervised) ettei sitten oikeudessa voi kukaan kuvitella että se osaisi ajaa itse. Luonnollisesti Teslan FSD (Supervised) on kattavin jenkeissä, koska se on eniten myyty sähkäri jossa tämä toiminto on edes tällä tasolla. Markkina tulee toki sielläkin muuttumaan.

Mersun adas on hyväksytty käyttöön myös osissa Kaliforniaa ja Nevadaa, ja Kiinassa on jo nelostason testit käynnissä. Vaikka tämä ei olisikaan laajemmin vielä tarjolla, on se silti vahva todiste siitä, että muut tekevät tämänkin asian paremmin kuin Tesla.

 

[TommiZeliard]

Eihän tuossa ole alkuunkaan sama kokonaishalkaisija ja ajettavuus varmasti aika erilainen kuin iX:n vakiorengaistuksella.

Saksan iX configuraattoria kun katsoin, niin pienin tarjolla oleva rengaskoko on tällä hetkellä (kesärenkaalle) 255/50 R21. Jos haluat saman vierintäkehän, niin profiilista tulee joku 70-80 17-tuumaisella vanteella vähän leveydestä riippuen? Alkaa olla vähän väkisin lerpumman puoleinen kuormineen 3000kg autolle?

Enkä nyt jaksa uskoa että 255/50R21 olisi mikään kivireki, onhan tuossa sentään sidewallia kohtuudella.

Talvirenkaaksi sai ruksittua 235/60 R20:sen. Tuosta kun pudottelee vielä 3 tuumaa vannekokoa, niin tulee profiilia ihan kohtuudella jo. Joku 225/80 R17 ?

Alkuun käsitin ongelman olevan, että 17" ei muka tarjoaisi riittävästi ajettavuutta ja kantavuutta raskaimmille sähköautoille. Sellaisten 17"-renkaiden löytyessä selvisi, että ongelma ei suoraan liittynytkään ajettavuuden ja kantavuuden puutteeseen, vaan sopivien 17"-renkaiden liian pieneen vierintäkehään vs. iX50:een suunniteltu.

Jos pidetään härkäpäisesti kiinni juuri iX50:n 79 cm halkaisijasta, niin silloin sopivin 17" voisi olla 265/65R17, mikä maksaa esim. Bridgestonelta jo suolaiset 188 €:

Bridgestone Turanza 6. Ainoastaan 187,65 €

Kesärenkaat Bridgestone Turanza 6, 265/65 R17 112H Enliten / EV, Renkaiden kantavuusluku: 112, Nopeusindeksi: H: maks. 210 km/h.

www.rengas-online.com

Ei ihan heti lopu henkilöautokäytössä kantavuus noista 17":sta, kun sitä on pyöreästi 4,5 tn! Ongelma on 30 mm suurempi leveys kuin Suomessa myytävien iX45/60 xDriven vakiokoossa (235/60R20).

Sitten tullaan siihen, että miksi ihmeessä sen halkaisijan pitää olla tolkuton 79 cm iX:ssä? Renkaat maksaa, vanteet maksaa, kulutus kasvaa, pyörät raskaita käsitellä, vievät tilaa jne. Maavara tuskin kelpaa selitykseksi, koska sitä on ihan samat 202 mm Mini Countryman SE ALL4:ssa, jossa vakiorenkaat Suomessa ovat 205/65R17, eli halk. 69,8 cm. Moni mieltää Minin ajettavuudeltaan sporttisemmaksi autoksi kuin iX:n. Kun 205/65R17 on katsottu sopivaksi vakiorenkaaksi 5,6 s 0-100 kiihtyvään "pikkusporttiin" (2 570 kg kok.massa Minissä...), niin melkein voisi laittaa nuo Minin ensiasennusrenkaat iX:ään, sillä niissä on yht. 3 200 kg kantavuutta ja nopeusluokka 300 km/h. Vain melkein, koska esim. iX40 xDrive vaatii taka-akselille 1 690 kg, mutta läheltä piti, ettei Minin 205 mm 17" sopineet iX:ään.

Tuosta iX@205/17-mielikuvasta tulikin mieleen, että ulkonäkö/pullisteluhan se on oikea syy suurelle pyörä-/vannekoolle. Ei se, etteikö ajettavia, kantavia tai riittävän maavaran mahdollistavia löytyisi pienempienkin rengaskokojen joukosta. Sähköauto on pohjassa lepäävän akun takia tyypillisesti SUV, ja vielä suhteellisen korkealla vyötärölinjalla (koska akku ja koska ihmisten haluttomuus istua "näyteikkunassa"), minkä takia normaalit pyörä- ja vannekoot näyttäisivät hiukan hassulta, kunnes silmä tottuisi. Toimintamatkassa ja latauspaussissa otetaan jo takkiin polttomoottorisilta, joten pienet energiakulut ja kova kiihtyvyys eivät ehkä riittäisi, jos ulkonäkö olisi hassu.

Sähköauton massa/ajettavuus/maavara eivät vaadi suuria pyöriä. Ulkonäkö sen sijaan voi vaatia niin suuret pyörät, että ajettavuutta ei saataisi pienillä vanteilla, mutta nehän eivät muutenkaan olisi mikään vaihtoehto, jos ulkonäkö kerran olisi kärkisijoilla.


Tarkistin sen 5-sarjan rengasmuistikuvan. Toden totta, vuoden 2020-2023 BMW 545e:ssä on yllättävän maltillinen 225/55R17, vaikka kok.massa 2 605 kg ja 0-100 4,6 s.

 

[samiv]

Juu, siellä on töpseli, josta muistaakseni saa samat tehot ulos kuin adapterilla. Jää kaadettujen penkkien alle. Hynyn mukana tuli suoraan tuo originaali adapteri, mutta eipä ole koskaan tullut käytettyä.

Missäs kaikissa Kia malleissa tuollainen on? Ei vissiin Nirossa kuitenkaan?

 

[Fact0ry]

Mersun adas on hyväksytty käyttöön myös osissa Kaliforniaa ja Nevadaa, ja Kiinassa on jo nelostason testit käynnissä. Vaikka tämä ei olisikaan laajemmin vielä tarjolla, on se silti vahva todiste siitä, että muut tekevät tämänkin asian paremmin kuin Tesla.

Vaikka 3/4 tason saavutus onkin periaatteessa kova suoritus tuon vastuunoton takia niin todellisuudessa autoilijalle järjestelmä näyttäytyy kuten ao videossa (kohta 4:40 alkaen). Suomessa järjestelmä ei nykyrajoitteilla käytännössä koskaan toimisi, koska riittävän tiheää ruuhkaa on vain harvoin moottoriteillä.



Sitten otetaan vertailuun Teslan viimeisin fsd teillä jotka muistuttavat paljon suomen lumisia teitä. On sekä pimeää että lumista. Näissä kahdessa suorituksessa on aikamoinen ero, eikä se lvl3 tasosta huolimatta ole Mersun eduksi.

 

[Tege]

Onhan tuossa ero. Tesla on L2 tason laitos missä sinä olet vastuussa. Mersussa taas valmistaja ottaa vastuun, on heilläkin L2 tason avustimet missä sinä olet vastuussa.

https://www.sae.org/blog/sae-j3016-update

Edit. Oma ketju Autonominen ajaminen ja itsestään ajavat autot

 

[Kvarkki]

Missäs kaikissa Kia malleissa tuollainen on? Ei vissiin Nirossa kuitenkaan?

Näytti olevan paremmin varustellusssa EV6:ssa. Kia pihtaa Hynyyn nähden. Nirosta ja muista ei tietoa, speksilistasta sen näkee onko siellä 220 V outputtia.

 

[Markkanen]

Ei ID Seiskaa Pohjois-Amerikkaan: VW’s Delayed ID.7 EV Has Been Canceled for North America

 

[Tege]

Bmw päivtysversion IXn halvin (xdrive 45) näköjään saa 97kWh akun ja energiatehokkuus pitäisi olla parantunut 10% (uusi invertteri, lömpöpumppu yms .). Lataus 10-80% 35 minuuttia, joten se nyt ei toki ole mitään ihmeellistä (mutta akun kokoon nähden ihan ok).

Näyttäisi, että 45 mallin lähtö on sama/melkein kuin 40 mallin. Ehkä tämä voisi painaa 50 käytettyjen hintaa alaspäin. Toivoa ainakin voisi, niin se olisi enemmän kuin sopiva omaan käyttöön.
Toki tässä pitää hiukan myös punnita käyttökuluja, laskiskelin, että lataus nousisi noin 500€, jos keskikulutus nousee sinne lähemmäs 30kW/100km asti. Sillä tasolla taas pienemmän autot olisi energiapihimpiä mutta eipä näitä kai nämä autojen ostajat mieti.

Nuo raamittomat ikkunat tässä faceliftissä näyttäisi pitävän tuon pienen rätinän eli lasi pääsee heilumaan oven sulkiessa.

Videossa annettiin ymmärtää että ei olisi ollut lämpöpumppua aikaisemmin? Mutta ymmärsin, että kuitenkin olisi. Vai onko tämä joku Saksa juttu?

 

[samiv]

Näytti olevan paremmin varustellusssa EV6:ssa. Kia pihtaa Hynyyn nähden. Nirosta ja muista ei tietoa, speksilistasta sen näkee onko siellä 220 V outputtia.

No jos se on lisävaruste EV6:sessa niin tuskimpa sitä on E-Nirossa ollutkaan. Ainakaan ohje ei sellaista mainitse, tosin ohjekirja onkin aikamoinen vitsi, ettei se itsessään mitään kerro. Auton speksilistausta minulla ei ole, koska auto ostettuna käytettynä ja vieläpä autoliikkeestä eli sekin listaus oli vain suuntaa antava.

Edit löysin vuotta uudemman E-Niron esitteen ja siinä on tuo listattu meidän auton varustetason osana. Eli ehkäpä meidänkin autossa se voisi olla, pitääpä vielä jossain vaiheessa kollata missä se voisi olla.

 

[Akleksi]

Bmw päivtysversion IXn halvin (xdrive 45) näköjään saa 97kWh akun ja energiatehokkuus pitäisi olla parantunut 10% (uusi invertteri, lömpöpumppu yms .). Lataus 10-80% 35 minuuttia, joten se nyt ei toki ole mitään ihmeellistä (mutta akun kokoon nähden ihan ok).

Keula saatu tässä kyllä pienillä muutoksilla huomattavasti paremman näköiseksi. Munuaiset saatu paremmin sopimaan muuhun autoon.

 

[pulatunnus]

Ai miksi kukaan haluaisi pienempiä vanteita?

Koska

20" kiekot näyttävät pikkupoikien leluautojen vehkeiltä ja ilmeisesti vetoavatkin henkisesti pikkupoikien kaltaisiin.

Kyyti on paljon mukavampi ja parempi pienemmillä vanteilla. Jos sporttisuutta kaipaatte katsokaa minkälainen profiili formuloiden kumeissa on

Sen lisäksi että pienemmät renkaat toimivat paremmin ne ovat todella paljon halvempia.

Vanteista useassa viestissä juttu, mutta kommentissai oli tuo että pienemmät toimivat paremmin, niin valitsin nyt viestisi. mikäs siinä on juju ?

Jos tässä nyt ei puututa rengasprofiileihin, vaan ne valittu sopivimmat.

Se maalikkona ymmärrän että isommat vanteet maksaa enemmän, ja että tulee myös jousittamatonta massaa enemmän, itse vanteesta että kumeista. Lisäksi tarvitsevat tilaa enemmän (autossa), lähinnä takana negatiivinen juttu.

Mutta mikä tämä toimivuus juttu, meikäläisissä oloissa (Suomi) isompi rengas luulisi tarjoavan etuja , etenemisessä , talvioloissa myös taajamissa, ja ei kai se huonompi ole noissa kestopäälysteen "rei-issäkään" jne. Eli miten se mukavuus, onko se sittenkään pienten etu, saati paljon parempi pienemmillä vanteilla ?

Voimansiirron kannalta varmaan sopiva koko on plussaa, siis nyt arvon jotain maavaran, ja voimalinjan toteutusta, ja siinä sitä että onko joku viimevuosisadan 14" helppo toteutus.

Kapeilla renkailla nähty etua, eikä isompi vanne mahdollista samalla leveydellä vähän kasvattaa sitä kosketus pinta-alaa tiehen ?

Mites kulutuskestävyys (pitkäikäisyys), maalikkona voisi kuvitella että isohalkasia ei lyhennä vaan ehkä päinvastoin?

 

[Honzo]

Näyttäisi, että 45 mallin lähtö on sama/melkein kuin 40 mallin. Ehkä tämä voisi painaa 50 käytettyjen hintaa alaspäin. Toivoa ainakin voisi, niin se olisi enemmän kuin sopiva omaan käyttöön.
Toki tässä pitää hiukan myös punnita käyttökuluja, laskiskelin, että lataus nousisi noin 500€, jos keskikulutus nousee sinne lähemmäs 30kW/100km asti. Sillä tasolla taas pienemmän autot olisi energiapihimpiä mutta eipä näitä kai nämä autojen ostajat mieti.

Videossa annettiin ymmärtää että ei olisi ollut lämpöpumppua aikaisemmin? Mutta ymmärsin, että kuitenkin olisi. Vai onko tämä joku Saksa juttu?

Jos nyt ei ihan pätkäajoa aja, niin ei keskikulutus voi minnekään 30kWh/100km nousta. Meillä on on nyt ekat 2000km keskikulutus 24kWh/100km. Tollainen kehätieajelu nollakelissä menee alle 20kWh/100km.

On vanhassakin lämpöpumppu, uudessa on vain joku kehitetty versio siitä. Varmaan jokunen prosentti saatu kulutusta alas.

 

[kuoris]

@pulatunnus

Kokoa voi kasvattaa hieman myös renkaalla. Esim. Outlanderin sai ostaa 16 tai 18 tuuman vanteilla, koko oli sama. Isompi veteli urissa mutta ohjattavuus oli tarkempi.

Sporttisimmissa (bensapeleissä) etujarrujen koko rajoittaa, sähköautoissa ei niinkään.

Routakuopissa isompi vanne tuntuu toki enemmän.

Se on juuri päinvastoin eli isompi rengas myös kuluu nopeammin.

 

[Honzo]

Sähkäreissähän nimenomaan haetaan energiatehokkuutta ja siksi isompi renkaan halkaisija. Yhtenä ääriesimerkkinä aikanaan BMW i3, jossa iso halkaisija ja todella kapea rengas. 155/60R20 tais olla. Usein vain sitten halkaisijan kasvaessa kasvatetaan myös leveyttä ja se sitten taas syö sitä energiatehokkuuta. Vaan kapeat renkaat painavassa autossa ovat myös ajettavuudeltaan huterat. Kai sitä parasta kompromissia haetaan. Ja ulkonäkö myy, eli se on osa yhtälöä.

 

[pulatunnus]

@pulatunnus

Kokoa voi kasvattaa hieman myös renkaalla. Esim. Outlanderin sai ostaa 16 tai 18 tuuman vanteilla, koko oli sama. Isompi veteli urissa mutta ohjattavuus oli tarkempi.

Jos tietty koko, niin vanteen renkaan suhteella voi olla iso merkitys, eli jos siinä menee ohi optiminen, niin liian iso vanne tai liianpieni vanne huono.
Rengaskoon kasvattamisella samalla vanteella voi toki saavuttaa hyötyjä.

Routakuopissa isompi vanne tuntuu toki enemmän.

Tuossa siis mietit samaa rengaskokoa (ulkohalkaisia), eli mietit sitä että pienemmällä vanteella itse rengas joustaa enemmän, pehmeämpi. Mietitkö myös sitä jousittamatonta massaa, onko siinä muuten ero ja jos on niin millaisia. Jos tuolla sun versiolla että renkaan ulkoko on sama, mutta kevytvanne eri kokoinen ?

Mutta ilmeisesti olet samaa mieltä että isompi rengas on kuopissa parempi, tuntuu vähemmän ?

Se on juuri päinvastoin eli isompi rengas myös kuluu nopeammin.

Ok, tätä en tiennyt, lokiikkani oli se että isommalla renkaalla on enemmän pinta-alaa mutta jos mennään sama matka niin kulutus jakaantuu isommalla alella rengasta. niin jos eroa nii isomman renkaan eduksi. (siis ulkohalkaisia)

Sähkäreissähän nimenomaan haetaan energiatehokkuutta ja siksi isompi renkaan halkaisija.

Tälläinen mielikuva itsellekkin jäänyt ja olin vähän hämmentynyt kommenteista että lisää energian kulutusta.

Tosin voi olla että ne kommentit liitty niihin valintoihin missä menty yli optiminen.

 

[zepi]

Tälläinen mielikuva itsellekkin jäänyt ja olin vähän hämmentynyt kommenteista että lisää energian kulutusta.

Tosin voi olla että ne kommentit liitty niihin valintoihin missä menty yli optiminen.

Käytännössä kun vaihdetaan vannetta sähköautossa 19 -> 20 -> 21 -> 22, ei vierintäkehä / halkaisija yleensä juuri muutu, vaan samalla sitten madalletaan profiilia 55 -> 50 -> 45 -> 40 - usein vielä rengas levenee parilla sentillä tuossa.

 

[Grez]

Se on juuri päinvastoin eli isompi rengas myös kuluu nopeammin.

Olisi kiva jos tästä löytyisi joku lähde. Itse olen pulatunnuksen kanssa samaa mieltä että loogisesti tuntuisi että ainakin ympärysmitaltaan isompi rengas kestäisi pidempään. ja ChatGPT:kin väittää että "Rengaskulutukseen vaikuttaa moni tekijä, mutta yleisesti ottaen pienempi rengas kuluu nopeammin kuin suurempi." Valitettavasti en nyt löydä oikeita lähteitä kun kaikki puhuu vaan kulutuksesta, ei kulumisesta.

 

[Honzo]

Käytännössä kun vaihdetaan vannetta sähköautossa 19 -> 20 -> 21 -> 22, ei vierintäkehä / halkaisija yleensä juuri muutu, vaan samalla sitten madalletaan profiilia 55 -> 50 -> 45 -> 40 - usein vielä rengas levenee parilla sentillä tuossa.

Ei ollutkaan tästä kyse, vaan lähtökohtaisesti sähkäreissä on halkaisijaltaan suuremmat renkaat juuri energiatehokkuuden takia, vaikka just toi 19”. Sitten jos ulkonäkösyistä samaan autoon aletaan valitsemaan 20 tai 21”, niin usein rengas myös levenee ja kulutus kasvaa.

 

[Dunlop]

Sähkäreissähän nimenomaan haetaan energiatehokkuutta ja siksi isompi renkaan halkaisija. Yhtenä ääriesimerkkinä aikanaan BMW i3, jossa iso halkaisija ja todella kapea rengas. 155/60R20 tais olla. Usein vain sitten halkaisijan kasvaessa kasvatetaan myös leveyttä ja se sitten taas syö sitä energiatehokkuuta. Vaan kapeat renkaat painavassa autossa ovat myös ajettavuudeltaan huterat. Kai sitä parasta kompromissia haetaan. Ja ulkonäkö myy, eli se on osa yhtälöä.

Oletko ajanut i3 talvella, voin sanoa siinä olevan syy, miksi tuo kapea ja iso rengas ei toimi kunnolla.

 

[Pakana]

Tälläinen mielikuva itsellekkin jäänyt ja olin vähän hämmentynyt kommenteista että lisää energian kulutusta.

Ei tuo ole ihan niin yksioikoista.

Se pyörän energian kulutus muodostuu leveydestä, halkaisijasta ja painosta, joista halkaisija ei vaikuta kuin painon kautta.

Valmistajat laittavat autoihin leveitä renkaita, koska ne muistuttavat rata-autojen renkaita, vaikkei siitä leveydestä vastaavaa hyötyä siviiliautossa olekaan.

Renkaat ovat myös korkeita, koska vanteissa on hyvä kate, koska ihmiset yhdistävät näyttävät aluvanteet arvokkaisiin kevytmetallivanteisiin joita taas näkee siellä kilpa-autoissa.

Tuosta tullaan painoon.

Oikeastihan nuo eivät ole kevyitä tai arvokkaita, käytännössä saman kokoinen teräsvanne olisi kevyempi ja kalliimpi tuolla voluumilla. Oikeat kevytvanteet olisivat liian kalliit.

Käytännössä siis isot vanteet lisäävät vastusta koska ovat raskaat, mutta suuri lehä vähentää epätasaisuuksien tuomaa vastusta. Absoluuttista pienintä vastusta hakiessa pyörät olisivat kapeat ja korkeat, kuten kilpapolkupyörissä, joissa pito- ja ajo-ominaisuudet ovat riittävät ja etu haetaan mahdollisimman pienestä vastuksesta.

Kaikille tuo range ei ole se juttu jota päin pitää joka käänteessä kumarrella.

Suurin ongelmahan noissa isoissa vanteissahan on puhtaasti visuaalinen, joka taas on makuasia. Mun mielestä ne nyt vaan näyttää ihan helvetin hölmöltä.

 

[Pakana]

Oletko ajanut i3 talvella, voin sanoa siinä olevan syy, miksi tuo kapea ja iso rengas ei toimi kunnolla.

i3 ongelma on se ettei siihen saa oikeita talvirenkaita.

 

[Tege]

Jos nyt ei ihan pätkäajoa aja, niin ei keskikulutus voi minnekään 30kWh/100km nousta. Meillä on on nyt ekat 2000km keskikulutus 24kWh/100km. Tollainen kehätieajelu nollakelissä menee alle 20kWh/100km.

On vanhassakin lämpöpumppu, uudessa on vain joku kehitetty versio siitä. Varmaan jokunen prosentti saatu kulutusta alas.

Tuo kuvastaa jotain 60-70km/h keskinopeutta mutta kun ajetaan sitä 100-120km/h motarilla ja talvella pakkaset niin voi noustakin? Tänä talvi huono kun ei tullut kunnon pakkasia.

 

[Dunlop]

i3 ongelma on se ettei siihen saa oikeita talvirenkaita.

No ihan talvirenkaat siinä autossa oli, mitä ajoin. Kaupunki nopeuksissa vielä meni, mutta kehällä jos oli vähänkään lunta niin kaksin käsin sai ohjata että pysyi kaistalla.

Satasen vauhti motarilla oli jo sen verran pelottavaa, että mentiin vanhaa tietä pitkin ja mua ei ihan helpolla pelota neli tai kaksi pyöräiset ja kova vauhti.

 

[Honzo]

Tuo kuvastaa jotain 60-70km/h keskinopeutta mutta kun ajetaan sitä 100-120km/h motarilla ja talvella pakkaset niin voi noustakin? Tänä talvi huono kun ei tullut kunnon pakkasia.

Motarilla ei talvella ajeta 120kmh, tai ainakaan laillisesti..

 

[pulatunnus]

Käytännössä kun vaihdetaan vannetta sähköautossa 19 -> 20 -> 21 -> 22, ei vierintäkehä / halkaisija yleensä juuri muutu, vaan samalla sitten madalletaan profiilia 55 -> 50 -> 45 -> 40 - usein vielä rengas levenee parilla sentillä tuossa.

Ei tuo ole ihan niin yksioikoista.

Tärkeitä pointteja, jos joku kirjoittaa isompi rengas halkaisijasta puhuttaessa, lisää energiakulutusta, niin lukia voi ajatella että se halkaisia koko nimenomaan se aiheuttaa. Mutta jos kommentoija on ajatellut enemmänkin leveämpää rengasta ja vielä muutenkin menemistä yli optimin.

Valmistajan voisi olettaa mallikohtaisesti optimoivan auton muunkin rakenteen energiakulutuksen osalta, jossa suunnitellusta poikkeaminen suuntaa tai toiseen vie huonompaan, markkinoidaan myös saman kokoisissa vanteissa olisi eroja.

Mutta ilmeisesti nyt kuitenkin olette sitä mieltä että sähköautoissa isommalla rengaskoolla on haettu energiatehokkuutta. Mikä ei tarkoita etteikö joku valmistaja ole sen sitten ulosmitanut esim leventämällä tarpeettomasti rengasta, tai ulkonäkö edellä muita pilaamisia.

Oikeastihan nuo eivät ole kevyitä tai arvokkaita, käytännössä saman kokoinen teräsvanne olisi kevyempi ja kalliimpi tuolla voluumilla. Oikeat kevytvanteet olisivat liian kalliit.

Markkinoinnissa "kevytmetalli" ei välttämättä tarkoita kevyttä. Mutta aiemmin tuolla kyselin että miten sen paino vaikutus ero on jos kokoiset kevyetvanteet jotka rengastettu niin että renkaan halkaisia sama (myös leveys jne).

Siis pienempi vanteisessa todenmäköisest enemmän kumia, ehkä muutakin painoon vaikuttavaa eroa , ja todennäköisesti ilmaakin enemmän.

 

[Grez]

Markkinoinnissa "kevytmetalli" ei välttämättä tarkoita kevyttä.

Tarkoittaahan se "markkinnoinnissakin" kevyttä metallia. Vai tekeekö ne muka vanteita oikeasti esim. raudasta, lyijystä tai kullasta ja markkinoi niitä kevytmetallivanteina?

Mutta tietenkään kevytmetallivanne ei tarkoita sitä että vanne olisi kevyt.