Yleistä keskustelua sähköautoista

[smicke]

Ai miksi kukaan haluaisi pienempiä vanteita?

Koska

20" kiekot näyttävät pikkupoikien leluautojen vehkeiltä ja ilmeisesti vetoavatkin henkisesti pikkupoikien kaltaisiin.

Kyyti on paljon mukavampi ja parempi pienemmillä vanteilla. Jos sporttisuutta kaipaatte katsokaa minkälainen profiili formuloiden kumeissa on

Sen lisäksi että pienemmät renkaat toimivat paremmin ne ovat todella paljon halvempia.

 

[blastermaster]

. Jos sporttisuutta kaipaatte katsokaa minkälainen profiili formuloiden kumeissa on

Sen lisäksi että pienemmät renkaat toimivat paremmin ne ovat todella paljon halvempia.

F1 rangaskokohan ei ole säännöillä pakotettu. Nykyään kyllä jo 18” ja profiili madaltuu ensivuodeksi. Ralli ja gt-autoissa yleensä melko matalat profiilit.

Tässä keskustelussa menee puurot ja vellit vähän sekaisin kun eihän vanteen tuumakoko välttämättä paljoa vaikuta renkaan kokoon. Kalleimmat kumit mitä itse olen ostanut on 16” maastorenkaat. Paljon halvemmat oli 21” SUV kumit.

 

[Hammer Schultz]

F1 rangaskokohan ei ole säännöillä pakotettu. Nykyään kyllä jo 18” ja profiili madaltuu ensivuodeksi. Ralli ja gt-autoissa yleensä melko matalat profiilit.

??

Kyllähän nuo renkaiden ja vanteiden kooti tulee suoraan FIA:n F1 technical regulationseista.

 

[blastermaster]

??

Kyllähän nuo renkaiden ja vanteiden kooti tulee suoraan FIA:n F1 technical regulationseista.

Sitä juuri tarkoitin että sen vuoksi aikanaan ajoivat niillä 13” vanteilla. Eikä sen vuoksi että olisivat paremmat kuin isommat vanteet ohuemmilla kummeilla.

 

[Fact0ry]

Nokialla tarkoitin tiettyä ajanjaksoa minkä puitteissa Nokia menetti markkinaosuuttaan verrattuna siihen mitä Teslalle on about samassa aikavälissä tapahtunut. En nyt valitettavasti löytänyt tälle lähteitä, mutta muistelen että Teslalla droppi ollut jyrkempää. Eihän nämä nyt suoraan vertailukelpoisia ole eikä sen luotettavampia johtopäätöksiäkään voi vetää, mutta silti ihan mielenkiintoista ja toki tavalla tai toisella Teslan tulevaisuuteenkin vaikuttavia.

No edelleen näitä ei voi verrata mitenkään. Nokian tappoi disruptio, joka teki Nokian tuotteista parissa vuodessa täysin vanhentuneita alueella jossa on hidasta kuroa homma kiinni (softa). Tesla on nyt saavuttanut sen vajaa pari miljoonaa autoa vuodessa ja sähköautomarkkinan kasvaessa muut valmistajat ovat päässeet apajille myös. Kasvavassa markkinassa oman markkinaosuuden ylläpito on hitusen hankalaa.

Teslan ainoa, tilastollisesti merkitsevä kilpailutekijä tuntuu tosiaan olevan nyt hinta, kuten jutussakin lukee.

No ei nyt ihan sentään. Monet käyttöliittymäasiat, tilat, sähköauto-ominaisuudet ovat edelleen kilpailukykyisiä.

Kaikki yokeilut, vilkkunappulat, fyysisten nappuloiden poistaminen yms gimmickit (joku tästäkin hermostuu, sorry siitä) jotka auttoivat Teslaa erottautumaan, tulevat myös olemaan ne tekijät jotka osaltaan jouduttavat markkinaosuuden laskemista.

Tästä sikäli samaa mieltä, että nykyinen lähestyminen rajoittaa Tesloista kiinnostuneita ostajia.

Bonuksena Esson baarin tuhisee myös siihen malliin, että pitkään kohkattu autonominen ajokaan ei tule Teslaa pelastamaan kun ollaan kilpailua niin kovasti jo jäljessä. Tesla (ja käytännössä kaikki muut) on SAE tasolla 2, Mersu on jo tasolla 3 ja Waymo robotakseillaan tasolla 4.

SAE-luokittelu nyt on yhtä tyhjän kanssa, koska se ottaa lähinnä kantaa siihen kuka ottaa vastuun auton toimista. Tuo Mersun taso 3 on rajatuilla Saksalaisilla moottoriteillä enintään 95 km/h nopeudella ruuhkassa. Ero kilpailijoihin on vain se, että tuossa kohtaa kuljettaja ei vastaa auton toimista. Teslan FSD USAssa on ihan eri tasolla, vaikka se ei täyttäisikään teknisesti kuin SAE 2 tason. USAssa Tesla on edelleen ylivoimaisen ykkönen mitä tulee autonomisen ajon kattavuuteen. Euroopassa ja Kiinassa tilanne on toinen.

 

[Mariini]

Lisää kinuskeja myös meille, norskeille jo tuttuja.

 

[Wes Wishbone]

No edelleen näitä ei voi verrata mitenkään.

No kyllä niitä vaan voi. En ole esittämässä että tämä johtaisi samaan lopputulokseen mitä Nokian kanssa kävi. Esitän vaan (ihan faktana) että markkinaosuus voi dramaattisesti tippua lyhyessäkin ajassa eikä kannata tuudittautua siihen että vanhat eväät riittävät myös jatkoon.

No ei nyt ihan sentään. Monet käyttöliittymäasiat, tilat, sähköauto-ominaisuudet ovat edelleen kilpailukykyisiä.

Näin voi varmaan yksittäinen kuluttaja helposti kokea, mutta vaikea nähdä näitä niin merkittväniä tekijöinä isommassa kuvassa kuin se mainittu hinta.

SAE-luokittelu nyt on yhtä tyhjän kanssa, koska se ottaa lähinnä kantaa siihen kuka ottaa vastuun auton toimista. Tuo Mersun taso 3 on rajatuilla Saksalaisilla moottoriteillä enintään 95 km/h nopeudella ruuhkassa. Ero kilpailijoihin on vain se, että tuossa kohtaa kuljettaja ei vastaa auton toimista. Teslan FSD USAssa on ihan eri tasolla, vaikka se ei täyttäisikään teknisesti kuin SAE 2 tason. USAssa Tesla on edelleen ylivoimaisen ykkönen mitä tulee autonomisen ajon kattavuuteen. Euroopassa ja Kiinassa tilanne on toinen.

Sanoisin että autonomisella ajolla ja sillä kuka ottaa vastuun auton toimista, on aika vahva käytännön yhteys toisiinsa. Erikoiselta myös tuntuu, jos tuota SAE J3016 -standardia pitää jotenkin puutteellisena tai virheellisenä jos halutaan arvioida (minkä tahansa) auton autonomisen ajon kypsyystasoa ja ihan yleistä luotettavuutta. Hyvä myös muistaa että Tesla muutti FSD:n oikeusjuttujen pelossa muotoon FSD (Supervised) ettei sitten oikeudessa voi kukaan kuvitella että se osaisi ajaa itse. Luonnollisesti Teslan FSD (Supervised) on kattavin jenkeissä, koska se on eniten myyty sähkäri jossa tämä toiminto on edes tällä tasolla. Markkina tulee toki sielläkin muuttumaan.

Mersun adas on hyväksytty käyttöön myös osissa Kaliforniaa ja Nevadaa, ja Kiinassa on jo nelostason testit käynnissä. Vaikka tämä ei olisikaan laajemmin vielä tarjolla, on se silti vahva todiste siitä, että muut tekevät tämänkin asian paremmin kuin Tesla.

 

[TommiZeliard]

Eihän tuossa ole alkuunkaan sama kokonaishalkaisija ja ajettavuus varmasti aika erilainen kuin iX:n vakiorengaistuksella.

Saksan iX configuraattoria kun katsoin, niin pienin tarjolla oleva rengaskoko on tällä hetkellä (kesärenkaalle) 255/50 R21. Jos haluat saman vierintäkehän, niin profiilista tulee joku 70-80 17-tuumaisella vanteella vähän leveydestä riippuen? Alkaa olla vähän väkisin lerpumman puoleinen kuormineen 3000kg autolle?

Enkä nyt jaksa uskoa että 255/50R21 olisi mikään kivireki, onhan tuossa sentään sidewallia kohtuudella.

Talvirenkaaksi sai ruksittua 235/60 R20:sen. Tuosta kun pudottelee vielä 3 tuumaa vannekokoa, niin tulee profiilia ihan kohtuudella jo. Joku 225/80 R17 ?

Alkuun käsitin ongelman olevan, että 17" ei muka tarjoaisi riittävästi ajettavuutta ja kantavuutta raskaimmille sähköautoille. Sellaisten 17"-renkaiden löytyessä selvisi, että ongelma ei suoraan liittynytkään ajettavuuden ja kantavuuden puutteeseen, vaan sopivien 17"-renkaiden liian pieneen vierintäkehään vs. iX50:een suunniteltu.

Jos pidetään härkäpäisesti kiinni juuri iX50:n 79 cm halkaisijasta, niin silloin sopivin 17" voisi olla 265/65R17, mikä maksaa esim. Bridgestonelta jo suolaiset 188 €:

Bridgestone Turanza 6. Ainoastaan 187,65 €

Kesärenkaat Bridgestone Turanza 6, 265/65 R17 112H Enliten / EV, Renkaiden kantavuusluku: 112, Nopeusindeksi: H: maks. 210 km/h.

www.rengas-online.com

Ei ihan heti lopu henkilöautokäytössä kantavuus noista 17":sta, kun sitä on pyöreästi 4,5 tn! Ongelma on 30 mm suurempi leveys kuin Suomessa myytävien iX45/60 xDriven vakiokoossa (235/60R20).

Sitten tullaan siihen, että miksi ihmeessä sen halkaisijan pitää olla tolkuton 79 cm iX:ssä? Renkaat maksaa, vanteet maksaa, kulutus kasvaa, pyörät raskaita käsitellä, vievät tilaa jne. Maavara tuskin kelpaa selitykseksi, koska sitä on ihan samat 202 mm Mini Countryman SE ALL4:ssa, jossa vakiorenkaat Suomessa ovat 205/65R17, eli halk. 69,8 cm. Moni mieltää Minin ajettavuudeltaan sporttisemmaksi autoksi kuin iX:n. Kun 205/65R17 on katsottu sopivaksi vakiorenkaaksi 5,6 s 0-100 kiihtyvään "pikkusporttiin" (2 570 kg kok.massa Minissä...), niin melkein voisi laittaa nuo Minin ensiasennusrenkaat iX:ään, sillä niissä on yht. 3 200 kg kantavuutta ja nopeusluokka 300 km/h. Vain melkein, koska esim. iX40 xDrive vaatii taka-akselille 1 690 kg, mutta läheltä piti, ettei Minin 205 mm 17" sopineet iX:ään.

Tuosta iX@205/17-mielikuvasta tulikin mieleen, että ulkonäkö/pullisteluhan se on oikea syy suurelle pyörä-/vannekoolle. Ei se, etteikö ajettavia, kantavia tai riittävän maavaran mahdollistavia löytyisi pienempienkin rengaskokojen joukosta. Sähköauto on pohjassa lepäävän akun takia tyypillisesti SUV, ja vielä suhteellisen korkealla vyötärölinjalla (koska akku ja koska ihmisten haluttomuus istua "näyteikkunassa"), minkä takia normaalit pyörä- ja vannekoot näyttäisivät hiukan hassulta, kunnes silmä tottuisi. Toimintamatkassa ja latauspaussissa otetaan jo takkiin polttomoottorisilta, joten pienet energiakulut ja kova kiihtyvyys eivät ehkä riittäisi, jos ulkonäkö olisi hassu.

Sähköauton massa/ajettavuus/maavara eivät vaadi suuria pyöriä. Ulkonäkö sen sijaan voi vaatia niin suuret pyörät, että ajettavuutta ei saataisi pienillä vanteilla, mutta nehän eivät muutenkaan olisi mikään vaihtoehto, jos ulkonäkö kerran olisi kärkisijoilla.


Tarkistin sen 5-sarjan rengasmuistikuvan. Toden totta, vuoden 2020-2023 BMW 545e:ssä on yllättävän maltillinen 225/55R17, vaikka kok.massa 2 605 kg ja 0-100 4,6 s.

 

[samiv]

Juu, siellä on töpseli, josta muistaakseni saa samat tehot ulos kuin adapterilla. Jää kaadettujen penkkien alle. Hynyn mukana tuli suoraan tuo originaali adapteri, mutta eipä ole koskaan tullut käytettyä.

Missäs kaikissa Kia malleissa tuollainen on? Ei vissiin Nirossa kuitenkaan?

 

[Fact0ry]

Mersun adas on hyväksytty käyttöön myös osissa Kaliforniaa ja Nevadaa, ja Kiinassa on jo nelostason testit käynnissä. Vaikka tämä ei olisikaan laajemmin vielä tarjolla, on se silti vahva todiste siitä, että muut tekevät tämänkin asian paremmin kuin Tesla.

Vaikka 3/4 tason saavutus onkin periaatteessa kova suoritus tuon vastuunoton takia niin todellisuudessa autoilijalle järjestelmä näyttäytyy kuten ao videossa (kohta 4:40 alkaen). Suomessa järjestelmä ei nykyrajoitteilla käytännössä koskaan toimisi, koska riittävän tiheää ruuhkaa on vain harvoin moottoriteillä.



Sitten otetaan vertailuun Teslan viimeisin fsd teillä jotka muistuttavat paljon suomen lumisia teitä. On sekä pimeää että lumista. Näissä kahdessa suorituksessa on aikamoinen ero, eikä se lvl3 tasosta huolimatta ole Mersun eduksi.

 

[Tege]

Onhan tuossa ero. Tesla on L2 tason laitos missä sinä olet vastuussa. Mersussa taas valmistaja ottaa vastuun, on heilläkin L2 tason avustimet missä sinä olet vastuussa.

https://www.sae.org/blog/sae-j3016-update

Edit. Oma ketju Autonominen ajaminen ja itsestään ajavat autot

 

[Kvarkki]

Missäs kaikissa Kia malleissa tuollainen on? Ei vissiin Nirossa kuitenkaan?

Näytti olevan paremmin varustellusssa EV6:ssa. Kia pihtaa Hynyyn nähden. Nirosta ja muista ei tietoa, speksilistasta sen näkee onko siellä 220 V outputtia.

 

[Markkanen]

Ei ID Seiskaa Pohjois-Amerikkaan: VW’s Delayed ID.7 EV Has Been Canceled for North America

 

[Tege]

Bmw päivtysversion IXn halvin (xdrive 45) näköjään saa 97kWh akun ja energiatehokkuus pitäisi olla parantunut 10% (uusi invertteri, lömpöpumppu yms .). Lataus 10-80% 35 minuuttia, joten se nyt ei toki ole mitään ihmeellistä (mutta akun kokoon nähden ihan ok).

Näyttäisi, että 45 mallin lähtö on sama/melkein kuin 40 mallin. Ehkä tämä voisi painaa 50 käytettyjen hintaa alaspäin. Toivoa ainakin voisi, niin se olisi enemmän kuin sopiva omaan käyttöön.
Toki tässä pitää hiukan myös punnita käyttökuluja, laskiskelin, että lataus nousisi noin 500€, jos keskikulutus nousee sinne lähemmäs 30kW/100km asti. Sillä tasolla taas pienemmän autot olisi energiapihimpiä mutta eipä näitä kai nämä autojen ostajat mieti.

Nuo raamittomat ikkunat tässä faceliftissä näyttäisi pitävän tuon pienen rätinän eli lasi pääsee heilumaan oven sulkiessa.

Videossa annettiin ymmärtää että ei olisi ollut lämpöpumppua aikaisemmin? Mutta ymmärsin, että kuitenkin olisi. Vai onko tämä joku Saksa juttu?

 

[samiv]

Näytti olevan paremmin varustellusssa EV6:ssa. Kia pihtaa Hynyyn nähden. Nirosta ja muista ei tietoa, speksilistasta sen näkee onko siellä 220 V outputtia.

No jos se on lisävaruste EV6:sessa niin tuskimpa sitä on E-Nirossa ollutkaan. Ainakaan ohje ei sellaista mainitse, tosin ohjekirja onkin aikamoinen vitsi, ettei se itsessään mitään kerro. Auton speksilistausta minulla ei ole, koska auto ostettuna käytettynä ja vieläpä autoliikkeestä eli sekin listaus oli vain suuntaa antava.

Edit löysin vuotta uudemman E-Niron esitteen ja siinä on tuo listattu meidän auton varustetason osana. Eli ehkäpä meidänkin autossa se voisi olla, pitääpä vielä jossain vaiheessa kollata missä se voisi olla.

 

[Akleksi]

Bmw päivtysversion IXn halvin (xdrive 45) näköjään saa 97kWh akun ja energiatehokkuus pitäisi olla parantunut 10% (uusi invertteri, lömpöpumppu yms .). Lataus 10-80% 35 minuuttia, joten se nyt ei toki ole mitään ihmeellistä (mutta akun kokoon nähden ihan ok).

Keula saatu tässä kyllä pienillä muutoksilla huomattavasti paremman näköiseksi. Munuaiset saatu paremmin sopimaan muuhun autoon.

 

[pulatunnus]

Ai miksi kukaan haluaisi pienempiä vanteita?

Koska

20" kiekot näyttävät pikkupoikien leluautojen vehkeiltä ja ilmeisesti vetoavatkin henkisesti pikkupoikien kaltaisiin.

Kyyti on paljon mukavampi ja parempi pienemmillä vanteilla. Jos sporttisuutta kaipaatte katsokaa minkälainen profiili formuloiden kumeissa on

Sen lisäksi että pienemmät renkaat toimivat paremmin ne ovat todella paljon halvempia.

Vanteista useassa viestissä juttu, mutta kommentissai oli tuo että pienemmät toimivat paremmin, niin valitsin nyt viestisi. mikäs siinä on juju ?

Jos tässä nyt ei puututa rengasprofiileihin, vaan ne valittu sopivimmat.

Se maalikkona ymmärrän että isommat vanteet maksaa enemmän, ja että tulee myös jousittamatonta massaa enemmän, itse vanteesta että kumeista. Lisäksi tarvitsevat tilaa enemmän (autossa), lähinnä takana negatiivinen juttu.

Mutta mikä tämä toimivuus juttu, meikäläisissä oloissa (Suomi) isompi rengas luulisi tarjoavan etuja , etenemisessä , talvioloissa myös taajamissa, ja ei kai se huonompi ole noissa kestopäälysteen "rei-issäkään" jne. Eli miten se mukavuus, onko se sittenkään pienten etu, saati paljon parempi pienemmillä vanteilla ?

Voimansiirron kannalta varmaan sopiva koko on plussaa, siis nyt arvon jotain maavaran, ja voimalinjan toteutusta, ja siinä sitä että onko joku viimevuosisadan 14" helppo toteutus.

Kapeilla renkailla nähty etua, eikä isompi vanne mahdollista samalla leveydellä vähän kasvattaa sitä kosketus pinta-alaa tiehen ?

Mites kulutuskestävyys (pitkäikäisyys), maalikkona voisi kuvitella että isohalkasia ei lyhennä vaan ehkä päinvastoin?

 

[Honzo]

Näyttäisi, että 45 mallin lähtö on sama/melkein kuin 40 mallin. Ehkä tämä voisi painaa 50 käytettyjen hintaa alaspäin. Toivoa ainakin voisi, niin se olisi enemmän kuin sopiva omaan käyttöön.
Toki tässä pitää hiukan myös punnita käyttökuluja, laskiskelin, että lataus nousisi noin 500€, jos keskikulutus nousee sinne lähemmäs 30kW/100km asti. Sillä tasolla taas pienemmän autot olisi energiapihimpiä mutta eipä näitä kai nämä autojen ostajat mieti.

Videossa annettiin ymmärtää että ei olisi ollut lämpöpumppua aikaisemmin? Mutta ymmärsin, että kuitenkin olisi. Vai onko tämä joku Saksa juttu?

Jos nyt ei ihan pätkäajoa aja, niin ei keskikulutus voi minnekään 30kWh/100km nousta. Meillä on on nyt ekat 2000km keskikulutus 24kWh/100km. Tollainen kehätieajelu nollakelissä menee alle 20kWh/100km.

On vanhassakin lämpöpumppu, uudessa on vain joku kehitetty versio siitä. Varmaan jokunen prosentti saatu kulutusta alas.

 

[kuoris]

@pulatunnus

Kokoa voi kasvattaa hieman myös renkaalla. Esim. Outlanderin sai ostaa 16 tai 18 tuuman vanteilla, koko oli sama. Isompi veteli urissa mutta ohjattavuus oli tarkempi.

Sporttisimmissa (bensapeleissä) etujarrujen koko rajoittaa, sähköautoissa ei niinkään.

Routakuopissa isompi vanne tuntuu toki enemmän.

Se on juuri päinvastoin eli isompi rengas myös kuluu nopeammin.

 

[Honzo]

Sähkäreissähän nimenomaan haetaan energiatehokkuutta ja siksi isompi renkaan halkaisija. Yhtenä ääriesimerkkinä aikanaan BMW i3, jossa iso halkaisija ja todella kapea rengas. 155/60R20 tais olla. Usein vain sitten halkaisijan kasvaessa kasvatetaan myös leveyttä ja se sitten taas syö sitä energiatehokkuuta. Vaan kapeat renkaat painavassa autossa ovat myös ajettavuudeltaan huterat. Kai sitä parasta kompromissia haetaan. Ja ulkonäkö myy, eli se on osa yhtälöä.

 

[pulatunnus]

@pulatunnus

Kokoa voi kasvattaa hieman myös renkaalla. Esim. Outlanderin sai ostaa 16 tai 18 tuuman vanteilla, koko oli sama. Isompi veteli urissa mutta ohjattavuus oli tarkempi.

Jos tietty koko, niin vanteen renkaan suhteella voi olla iso merkitys, eli jos siinä menee ohi optiminen, niin liian iso vanne tai liianpieni vanne huono.
Rengaskoon kasvattamisella samalla vanteella voi toki saavuttaa hyötyjä.

Routakuopissa isompi vanne tuntuu toki enemmän.

Tuossa siis mietit samaa rengaskokoa (ulkohalkaisia), eli mietit sitä että pienemmällä vanteella itse rengas joustaa enemmän, pehmeämpi. Mietitkö myös sitä jousittamatonta massaa, onko siinä muuten ero ja jos on niin millaisia. Jos tuolla sun versiolla että renkaan ulkoko on sama, mutta kevytvanne eri kokoinen ?

Mutta ilmeisesti olet samaa mieltä että isompi rengas on kuopissa parempi, tuntuu vähemmän ?

Se on juuri päinvastoin eli isompi rengas myös kuluu nopeammin.

Ok, tätä en tiennyt, lokiikkani oli se että isommalla renkaalla on enemmän pinta-alaa mutta jos mennään sama matka niin kulutus jakaantuu isommalla alella rengasta. niin jos eroa nii isomman renkaan eduksi. (siis ulkohalkaisia)

Sähkäreissähän nimenomaan haetaan energiatehokkuutta ja siksi isompi renkaan halkaisija.

Tälläinen mielikuva itsellekkin jäänyt ja olin vähän hämmentynyt kommenteista että lisää energian kulutusta.

Tosin voi olla että ne kommentit liitty niihin valintoihin missä menty yli optiminen.

 

[zepi]

Tälläinen mielikuva itsellekkin jäänyt ja olin vähän hämmentynyt kommenteista että lisää energian kulutusta.

Tosin voi olla että ne kommentit liitty niihin valintoihin missä menty yli optiminen.

Käytännössä kun vaihdetaan vannetta sähköautossa 19 -> 20 -> 21 -> 22, ei vierintäkehä / halkaisija yleensä juuri muutu, vaan samalla sitten madalletaan profiilia 55 -> 50 -> 45 -> 40 - usein vielä rengas levenee parilla sentillä tuossa.

 

[Grez]

Se on juuri päinvastoin eli isompi rengas myös kuluu nopeammin.

Olisi kiva jos tästä löytyisi joku lähde. Itse olen pulatunnuksen kanssa samaa mieltä että loogisesti tuntuisi että ainakin ympärysmitaltaan isompi rengas kestäisi pidempään. ja ChatGPT:kin väittää että "Rengaskulutukseen vaikuttaa moni tekijä, mutta yleisesti ottaen pienempi rengas kuluu nopeammin kuin suurempi." Valitettavasti en nyt löydä oikeita lähteitä kun kaikki puhuu vaan kulutuksesta, ei kulumisesta.

 

[Honzo]

Käytännössä kun vaihdetaan vannetta sähköautossa 19 -> 20 -> 21 -> 22, ei vierintäkehä / halkaisija yleensä juuri muutu, vaan samalla sitten madalletaan profiilia 55 -> 50 -> 45 -> 40 - usein vielä rengas levenee parilla sentillä tuossa.

Ei ollutkaan tästä kyse, vaan lähtökohtaisesti sähkäreissä on halkaisijaltaan suuremmat renkaat juuri energiatehokkuuden takia, vaikka just toi 19”. Sitten jos ulkonäkösyistä samaan autoon aletaan valitsemaan 20 tai 21”, niin usein rengas myös levenee ja kulutus kasvaa.

 

[Dunlop]

Sähkäreissähän nimenomaan haetaan energiatehokkuutta ja siksi isompi renkaan halkaisija. Yhtenä ääriesimerkkinä aikanaan BMW i3, jossa iso halkaisija ja todella kapea rengas. 155/60R20 tais olla. Usein vain sitten halkaisijan kasvaessa kasvatetaan myös leveyttä ja se sitten taas syö sitä energiatehokkuuta. Vaan kapeat renkaat painavassa autossa ovat myös ajettavuudeltaan huterat. Kai sitä parasta kompromissia haetaan. Ja ulkonäkö myy, eli se on osa yhtälöä.

Oletko ajanut i3 talvella, voin sanoa siinä olevan syy, miksi tuo kapea ja iso rengas ei toimi kunnolla.

 

[Pakana]

Tälläinen mielikuva itsellekkin jäänyt ja olin vähän hämmentynyt kommenteista että lisää energian kulutusta.

Ei tuo ole ihan niin yksioikoista.

Se pyörän energian kulutus muodostuu leveydestä, halkaisijasta ja painosta, joista halkaisija ei vaikuta kuin painon kautta.

Valmistajat laittavat autoihin leveitä renkaita, koska ne muistuttavat rata-autojen renkaita, vaikkei siitä leveydestä vastaavaa hyötyä siviiliautossa olekaan.

Renkaat ovat myös korkeita, koska vanteissa on hyvä kate, koska ihmiset yhdistävät näyttävät aluvanteet arvokkaisiin kevytmetallivanteisiin joita taas näkee siellä kilpa-autoissa.

Tuosta tullaan painoon.

Oikeastihan nuo eivät ole kevyitä tai arvokkaita, käytännössä saman kokoinen teräsvanne olisi kevyempi ja kalliimpi tuolla voluumilla. Oikeat kevytvanteet olisivat liian kalliit.

Käytännössä siis isot vanteet lisäävät vastusta koska ovat raskaat, mutta suuri lehä vähentää epätasaisuuksien tuomaa vastusta. Absoluuttista pienintä vastusta hakiessa pyörät olisivat kapeat ja korkeat, kuten kilpapolkupyörissä, joissa pito- ja ajo-ominaisuudet ovat riittävät ja etu haetaan mahdollisimman pienestä vastuksesta.

Kaikille tuo range ei ole se juttu jota päin pitää joka käänteessä kumarrella.

Suurin ongelmahan noissa isoissa vanteissahan on puhtaasti visuaalinen, joka taas on makuasia. Mun mielestä ne nyt vaan näyttää ihan helvetin hölmöltä.

 

[Pakana]

Oletko ajanut i3 talvella, voin sanoa siinä olevan syy, miksi tuo kapea ja iso rengas ei toimi kunnolla.

i3 ongelma on se ettei siihen saa oikeita talvirenkaita.

 

[Tege]

Jos nyt ei ihan pätkäajoa aja, niin ei keskikulutus voi minnekään 30kWh/100km nousta. Meillä on on nyt ekat 2000km keskikulutus 24kWh/100km. Tollainen kehätieajelu nollakelissä menee alle 20kWh/100km.

On vanhassakin lämpöpumppu, uudessa on vain joku kehitetty versio siitä. Varmaan jokunen prosentti saatu kulutusta alas.

Tuo kuvastaa jotain 60-70km/h keskinopeutta mutta kun ajetaan sitä 100-120km/h motarilla ja talvella pakkaset niin voi noustakin? Tänä talvi huono kun ei tullut kunnon pakkasia.

 

[Dunlop]

i3 ongelma on se ettei siihen saa oikeita talvirenkaita.

No ihan talvirenkaat siinä autossa oli, mitä ajoin. Kaupunki nopeuksissa vielä meni, mutta kehällä jos oli vähänkään lunta niin kaksin käsin sai ohjata että pysyi kaistalla.

Satasen vauhti motarilla oli jo sen verran pelottavaa, että mentiin vanhaa tietä pitkin ja mua ei ihan helpolla pelota neli tai kaksi pyöräiset ja kova vauhti.

 

[Honzo]

Tuo kuvastaa jotain 60-70km/h keskinopeutta mutta kun ajetaan sitä 100-120km/h motarilla ja talvella pakkaset niin voi noustakin? Tänä talvi huono kun ei tullut kunnon pakkasia.

Motarilla ei talvella ajeta 120kmh, tai ainakaan laillisesti..

 

[pulatunnus]

Käytännössä kun vaihdetaan vannetta sähköautossa 19 -> 20 -> 21 -> 22, ei vierintäkehä / halkaisija yleensä juuri muutu, vaan samalla sitten madalletaan profiilia 55 -> 50 -> 45 -> 40 - usein vielä rengas levenee parilla sentillä tuossa.

Ei tuo ole ihan niin yksioikoista.

Tärkeitä pointteja, jos joku kirjoittaa isompi rengas halkaisijasta puhuttaessa, lisää energiakulutusta, niin lukia voi ajatella että se halkaisia koko nimenomaan se aiheuttaa. Mutta jos kommentoija on ajatellut enemmänkin leveämpää rengasta ja vielä muutenkin menemistä yli optimin.

Valmistajan voisi olettaa mallikohtaisesti optimoivan auton muunkin rakenteen energiakulutuksen osalta, jossa suunnitellusta poikkeaminen suuntaa tai toiseen vie huonompaan, markkinoidaan myös saman kokoisissa vanteissa olisi eroja.

Mutta ilmeisesti nyt kuitenkin olette sitä mieltä että sähköautoissa isommalla rengaskoolla on haettu energiatehokkuutta. Mikä ei tarkoita etteikö joku valmistaja ole sen sitten ulosmitanut esim leventämällä tarpeettomasti rengasta, tai ulkonäkö edellä muita pilaamisia.

Oikeastihan nuo eivät ole kevyitä tai arvokkaita, käytännössä saman kokoinen teräsvanne olisi kevyempi ja kalliimpi tuolla voluumilla. Oikeat kevytvanteet olisivat liian kalliit.

Markkinoinnissa "kevytmetalli" ei välttämättä tarkoita kevyttä. Mutta aiemmin tuolla kyselin että miten sen paino vaikutus ero on jos kokoiset kevyetvanteet jotka rengastettu niin että renkaan halkaisia sama (myös leveys jne).

Siis pienempi vanteisessa todenmäköisest enemmän kumia, ehkä muutakin painoon vaikuttavaa eroa , ja todennäköisesti ilmaakin enemmän.

 

[Grez]

Markkinoinnissa "kevytmetalli" ei välttämättä tarkoita kevyttä.

Tarkoittaahan se "markkinnoinnissakin" kevyttä metallia. Vai tekeekö ne muka vanteita oikeasti esim. raudasta, lyijystä tai kullasta ja markkinoi niitä kevytmetallivanteina?

Mutta tietenkään kevytmetallivanne ei tarkoita sitä että vanne olisi kevyt.

 

[pulatunnus]

Tarkoittaahan se "markkinnoinnissakin" kevyttä metallia. Vai tekeekö ne muka vanteita oikeasti raudasta, lyijystä tai kullasta ja markkinoi niitä kevytmetallivanteina.

Mutta tietenkään kevytmetallivanne ei välttämättä ole kevyt.

Yritin sanoa ettei välttämättä tarkoita kevyt, esim verrattuna siihen "peltivanteeseen" , toki taitava markkinoija ei väitä vaan ratsataa mauualla syntyneellä mielikuvalla

 

[Ryderio]

No ihan talvirenkaat siinä autossa oli, mitä ajoin. Kaupunki nopeuksissa vielä meni, mutta kehällä jos oli vähänkään lunta niin kaksin käsin sai ohjata että pysyi kaistalla.

Satasen vauhti motarilla oli jo sen verran pelottavaa, että mentiin vanhaa tietä pitkin ja mua ei ihan helpolla pelota neli tai kaksi pyöräiset ja kova vauhti.

Ihan hyvin on ainakin i3s:llä pärjännyt talvella. Ei ole pelottanut ajaa ollenkaan. Alla Nokian kitkat.

 

[Pakana]

Tarkoittaahan se "markkinnoinnissakin" kevyttä metallia. Vai tekeekö ne muka vanteita oikeasti esim. raudasta, lyijystä tai kullasta ja markkinoi niitä kevytmetallivanteina?

Mutta tietenkään kevytmetallivanne ei tarkoita sitä että vanne olisi kevyt.

No kyllä ne alunperin oli kevyitä, mutta nopeasti valmistajat tajusivat ettei se paino kiinnosta kuin kilpakäytössä.

 

[Tege]

Motarilla ei talvella ajeta 120kmh, tai ainakaan laillisesti..

Yleisesti ottaen miten motarilla ajetaan. 100 talvella ja kesällä 120.

 

[Terro]

Kohtuullinen latauskäyrä Zeekr:n autossa, LFP-akun koko 75kWh. Latausnopeus 10-80% alle 10min.

Latausnopeus muutamilla eri varausprosenteilla:

5%:410kW
40%: 400kW
60%: 350kW
80%: 235kW

 

[Maakuntahimmeli]

Ihan hyvin on ainakin i3s:llä pärjännyt talvella. Ei ole pelottanut ajaa ollenkaan. Alla Nokian kitkat.

En kyllä itsekään ymmärrä kommentteja i3 talviominaisuuksista, itsellä jopa yhden talven oli alla keski-Euroopan kitkat ja mitään ongelmia ei täällä etelä-Suomen talvessa ollut. Auto on toki korkea ja kapea ja herkkä tuulelle moottoritienopeuksissa, mutta tuo johtuu enemmän kapeahkosta akselileveydestä kuin alla olevista renkaista.

 

[Harb]

En kyllä itsekään ymmärrä kommentteja i3 talviominaisuuksista, itsellä jopa yhden talven oli alla keski-Euroopan kitkat ja mitään ongelmia ei täällä etelä-Suomen talvessa ollut. Auto on toki korkea ja kapea ja herkkä tuulelle moottoritienopeuksissa, mutta tuo johtuu enemmän kapeahkosta akselileveydestä kuin alla olevista renkaista.

Sama. Ainoa missä tuo kapea rengas vaikuttaa on jos esim risteysalueelle on tullut asfalttiin tai kovaan lumeen urat niin niistä ei mennä yhtä helposti yli.

Mutta i3 ei ajo-ominaisuuksiltaan ole mikään M3 mainitsemistasi syistä johtuen. Tosin alhaalla oleva painopiste helpottaa.

 

[jm82]

Facelift Model Y katseltavissa videolla. En vielä huomannut, että linkkiä olisi täällä?

 

[Akleksi]

RGB-valot, tuuletetut penkit ja hieno ilmastoinnin ohjausnäyttö takamatkustajille, mutta HUDia ei ole saatavilla edes lisävarusteena ja toinen viiksi puuttuu

Ei tainnut Autogefuhlin videota tuosta Y:stä myöskään olla vielä täällä.

 

[null]

Kyllähän toi hudia huutaisi, mutta sähköiset takapenkit vissiin tärkeämmät.

 

[eurokeitai]

Kohtuullinen latauskäyrä Zeekr:n autossa, LFP-akun koko 75kWh. Latausnopeus 10-80% alle 10min.

Latausnopeus muutamilla eri varausprosenteilla:

5%:410kW
40%: 400kW
60%: 350kW
80%: 235kW

Ei voi kieltää etteikö Kiinalaiset olisi kaikkia muita edellä akkutekniikassa. Saa tosin nähdä mikä tuollaisen 6C akun elinikä on. Lupauksethan on tällä hetkellä kovia.

 

[chrisekh]

Ei voi kieltää etteikö Kiinalaiset olisi kaikkia muita edellä akkutekniikassa. Saa tosin nähdä mikä tuollaisen 6C akun elinikä on. Lupauksethan on tällä hetkellä kovia.

Euroopassa ollut jo kohtuu kauan trendina etta vehkeet eivat kunnolla 200tkm kesta ja silti vaan firmat porskuttaa. Esim fordin ecoboost ja vw dsg vaihdelaatikko. Ei ketaan kiinnosta enaa kestavyys.

 

[CaseAce]

Euroopassa ollut jo kohtuu kauan trendina etta vehkeet eivat kunnolla 200tkm kesta ja silti vaan firmat porskuttaa. Esim fordin ecoboost ja vw dsg vaihdelaatikko. Ei ketaan kiinnosta enaa kestavyys.

Jep. Tuossa vaiheessa Läntisessä Euroopassa auto on jo vaihdettu pois täysin palvelleena. Toisin kuin täällä itäblokin maissa jossa ajellaan vanhoilla ritsoilla.

 

[Tekno1881]

Ei voi kieltää etteikö Kiinalaiset olisi kaikkia muita edellä akkutekniikassa. Saa tosin nähdä mikä tuollaisen 6C akun elinikä on. Lupauksethan on tällä hetkellä kovia.

Huikee auto, alkaen 50k€. Luottanevat kestoon, kun ovat autoa tuomassa markkinaan.

Takuu 5v./100tkm ja jatkettavissa 10v./100tkm. Akkutakuu 8v./200tkm.

Pure Electric Vehicle Brand | Zeekr

Zeekr enters Europe and selects global premium EV segment markets in due course. With support from global partners, Zeekr is able to produce the best-in-class vehicles with leading dynamics, connectivity, intelligence and shared functionality, bringing premium zero-emission transportation to...

www.zeekr.eu

 

[Jälkiruoka]

Osallistunko väkisin pussistani CCP-projektiin syödä Euroopan autoteollisuus hengiltä? Taidan passata, vaikka mitä hattiwatteja lupaavat. Puolueen väriä tunnustaville varmaan hyvä diili.

 

[smicke]

Osallistunko väkisin pussistani CCP-projektiin syödä Euroopan autoteollisuus hengiltä? Taidan passata, vaikka mitä hattiwatteja lupaavat. Puolueen väriä tunnustaville varmaan hyvä diili.

Ihan oikeasti kuinka tyhmiä ihmiset ovat kun eivät sen vertaa näe nenäänsä pidemmälle että jättäisivät pahimmat maailman dikatatuurit tukematta. Ahneet idiootit myyvät vaikka mummonsa.

 

[Pakana]

Jep. Tuossa vaiheessa Läntisessä Euroopassa auto on jo vaihdettu pois täysin palvelleena. Toisin kuin täällä itäblokin maissa jossa ajellaan vanhoilla ritsoilla.

Yleisestä tulotasostahan tuo on kiinni. Jos katsoo tilastoja autojen keski-iästä se menee aika käsi kädessä yleisen varallisuuden kanssa.

 

[zepi]

Yleisestä tulotasostahan tuo on kiinni. Jos katsoo tilastoja autojen keski-iästä se menee aika käsi kädessä yleisen varallisuuden kanssa.

Liittyy myös korjausmahdollisuuksiin. Euroopassa äärettömän harva asuu maaseudulla isoissa omakotitaloissa joissa on autotallia ja tilaa työkaluille jne.

Kun ei voi korjata itse ja korjausmies maksaa 100€/tunti, niin vanha auto käy äkkiä kalliiksi.

Suomessa vanhoilla autoilla ajavat eniten ne, joilla on tiluksilla tilaa ja työkaluja itse korjaamiseen. Kaupunkien köyhät ovat ilman autoja.