Yleistä keskustelua sähköautoista

ID7 ostoksille. Näin kallista autoa en ole ikinä hankkinut mutta tässä hintaluokassa jokin arvo silläkin, että se ainoana synnytti sen tyytyväisyyden tunteen.

Vinkkejä otetaan vastaan hyvistä käytänteistä sähköauton kanssa. Taloyhtiöön saatiin järkättyä katospaikoille Garon 11kW laturit ja sähkö tulee yhtiön yrityssopparista. Taloyhtiö ostaa sähkönsä yhteishankintasalkun avulla tukkuostajan eduilla ja hinta noin 5-6snt/kWh. Nollahintaan ei pääse mutta selkeästi halvemmalla mennään kuin kuluttajasoppareilla. Oven edessä voin lirutella omalla pörssisopparilla 1,8kW teholla vaikka sillon kun hinta on nollassa mutta maksaako vaivaa? Jaksaako 1,8kW ladata täyssähköautoon yhtään mitään jos akku vaikka puolillaan?
Id7 on minustakin ihan kiva auto.

Itse olen lataillut 13A virralla (Model S 90D fl). Kaapeli ja sulake ei kestä täällä enempää. Eikä talossa ole vielä voimavirta pistoketta, niin siksi lataus vain sukosta. Eli siis noin 3kW lataus vaan ja se on aivan hyvin riittänyt. Toki tyhjästä täyteen lataus vaatii aika paljon aikaa.

Kyllä tuo 1.8kW varmaan jotenkin riittää sekin. Ainakin kesällä, kun akun lämmitykseen ei kulu sähköä.
 
No oli nokitteluskabaa tai ei, niin Toyotan ja Subarun sähkärin myynneissä tuo latausnopeus on näkynyt. Melkoisen suurella alella myytiin niitä ekoja versioita joissa AC-latauskin oli toteutettu yhdestä vaiheesta, kun tuohon aikaan kaikilla kilpailijoilla oli 3-vaiheiset AC-lataukset ihan arkipäivää. Alla TM:n artikkeli aiheesta.


Mistä sitten johtuukin niin Norjassa ei näytä vaikuttavan latausnopeus Toyotan myyntiin. Tämä siis ainakin lyhyellä aikavälillä.

 
Hesarin sähköautoartikkelista (Xpeng G6) sain päähäni mennä katsomaan että miten halpa tuo kiinantuliainen muka sitten on kun pitäisi kuulemma olla ällistyttävän halpa. No, 50k€ autosta edelleen puhutaan, eli edelleenkään ei saa isoakkuista katumaasturia 30k€ kuten sitä kovasti toivoisi.

Mikä jälleen pisti silmään ja ihmetyttää on se että halvin Standard Rage malli maksaa jotain päälle 48k€ 60+kWh LFP-akulla, ja Long Range n. +4000€ 84kWh (netto) NMC-akulla. Noin pienellä hintaerolla, ja ehkä Suomen oloissa NMC:n paremmilla talviominaisuuksilla, en keksi miksi yrittäisin tuossa nuukailla 4k€, erikoisvärin hinnalla saa paljon isomman akun ja toimintamatkan kalliimmalla akkukemialla.

(Sori en enää jostain syystä löydä googlella aiemmin aamulla löytämääni hinnastoa joten menee ulkomuistista nuo hinnat ja akkujen koot.)

Eli siis, olenko nyt ihan hakoteillä ihmetykseni kanssa:

1. Eikö akku ole edelleen sähköautojen kallein komponentti, ja se pääsyy miksi ne tuppaavat maksamaan niin paljon, varsinkin isoakkuiset versiot?

2. Eikö LFP pitäisi olla paljon halvempi akkukemia, kuin NMC (tai Teslan suosima NCA)?

Eli jos valmistuskustannuksia ajattelee, olisin kuvitellut että pieniakkuisin LFP-malli pitäisi olla huomattavankin paljon halvempi kuin NMC-isoveljensä? Vai eikö haluta tarjota pienintä mallia "liian halvalla" joten siinä on isompi voittomarginaali?
 
Itse lataustehohan ei ole teknisesti mikään mullistava, iso latausteho ei vaan ole ollut valmistajilla prioriteettilistalla kovin korkealla.
Olit sitä mieltä, että 1 MW-lataus henkilöautossa ei ole teknisesti mikään mullistava, vaan olisi ollut "mahdollista jo pitkään" LTO-kennoilla, jos valmistajat olisivat uhranneet kapasiteettia.

Jatkoin tästä aiheesta paremmassa ketjussa:
Viesti keskustelussa 'Sähköautojen akut, teoria ja käytäntö' Sähköautojen akut, teoria ja käytäntö
 
Kertarysäyksellä tuli siirryttyä sähköautoiluun. Vaihtoehtoina oli enyaq facelifti, capri, ev6 facelifti ja id7 gtx toureri. Kalliita kaikki ja ajatuksena oli tehdä valinta sieltä edullisemmasta päästä. Vaatimuksena oli kasvanut tilan tarve, hyvä etenemiskyky, akun manuaalinen esilämmitys, neliveto kiva ja turvallisuus. EV6 houkutti ensialkuun 800V arkkitehtuurillaan, tehoillaan ja pitkällä takuullaan ja ulkonäkökin jotenkin miellytti silmää. Takakontti ei kuitenkaan tarjonnut extratilaa verrattuna vanhaan autoon seat leon farkkuplugariin ja suksiluukku onnettoman kokoinen, valot huonommat, lasinpesuaineen suuttimet huonot ja ICCU olisi voinut paukahtaa, niin se sitten sai hylyn.

Jäljelle jäi MEB autot. Caprista koitin tykätä takuun takia. Omaan makuun tuntui näistä vaihtoehdoista muovisimmalta ja jokin tökki siinä pystysuorassa infotainmentissä ja ulkonäössä vaikka niistäkin koitin pitää. Enyaq faceliftin ulkonäöstä pidän huomattavasti enemmän kuin alkuperäisen e-nakin vaikka peräpää siinä tosi tylsä mutta ratissa oikeat nappulat ja tilaakin on. Kävin testaamassa nykyversion ja sen takakontin ja se oli kuitenkin vähän yllätys, että sitä tilaa nimenomaan löytyy siinä korkeussuunnassa mutta pituussuunnassa jäin kuitenkin kaipailemaan lisää lastenvaunuille ym.

ID7 farkun ohi olin aina kävellyt nopeasti mitä nyt vilkaissut takakontin että joo toimis, ohjaamossa kaikki kunnossa ja tykkään istua matalammalla kuin SUVeissa, latauksen keskiteho MEB autoista paras ja takapenkillä hyvät tilat. Mutta joo liian kallis joten nopeasti ohi vaan. Kun vaihtoehdot oli käyty läpi niin syvä huokaus ja eikun kättä syvemmälle taskuun ja ID7 ostoksille. Näin kallista autoa en ole ikinä hankkinut mutta tässä hintaluokassa jokin arvo silläkin, että se ainoana synnytti sen tyytyväisyyden tunteen.

Vinkkejä otetaan vastaan hyvistä käytänteistä sähköauton kanssa. Taloyhtiöön saatiin järkättyä katospaikoille Garon 11kW laturit ja sähkö tulee yhtiön yrityssopparista. Taloyhtiö ostaa sähkönsä yhteishankintasalkun avulla tukkuostajan eduilla ja hinta noin 5-6snt/kWh. Nollahintaan ei pääse mutta selkeästi halvemmalla mennään kuin kuluttajasoppareilla. Oven edessä voin lirutella omalla pörssisopparilla 1,8kW teholla vaikka sillon kun hinta on nollassa mutta maksaako vaivaa? Jaksaako 1,8kW ladata täyssähköautoon yhtään mitään jos akku vaikka puolillaan?

Eikö näitä voi ladata vaikka 3,0 kwh teholla?
 
Mistä sitten johtuukin niin Norjassa ei näytä vaikuttavan latausnopeus Toyotan myyntiin. Tämä siis ainakin lyhyellä aikavälillä.

Kenties Norjassa ostajilla on jo ollut aiemminkin sähköauto tai useampikin. Tietävät omat tarpeensa ja millä latausnopeudella pärjäävät.
 
halvin Standard Rage malli maksaa jotain päälle 48k€ 60+kWh LFP-akulla, ja Long Range n. +4000€ 84kWh (netto) NMC-akulla. Noin pienellä hintaerolla, ja ehkä Suomen oloissa NMC:n paremmilla talviominaisuuksilla, en keksi miksi yrittäisin tuossa nuukailla 4k€, erikoisvärin hinnalla saa paljon isomman akun ja toimintamatkan kalliimmalla akkukemialla.

(Sori en enää jostain syystä löydä googlella aiemmin aamulla löytämääni hinnastoa joten menee ulkomuistista nuo hinnat ja akkujen koot.)

Eli siis, olenko nyt ihan hakoteillä ihmetykseni kanssa:

1. Eikö akku ole edelleen sähköautojen kallein komponentti, ja se pääsyy miksi ne tuppaavat maksamaan niin paljon, varsinkin isoakkuiset versiot?

2. Eikö LFP pitäisi olla paljon halvempi akkukemia, kuin NMC (tai Teslan suosima NCA)?

Eli jos valmistuskustannuksia ajattelee, olisin kuvitellut että pieniakkuisin LFP-malli pitäisi olla huomattavankin paljon halvempi kuin NMC-isoveljensä? Vai eikö haluta tarjota pienintä mallia "liian halvalla" joten siinä on isompi voittomarginaali?
En itsekään löytänyt hinnastoa. Ehkä sitä ei jostain syystä vielä ole?

Veikkaisin, että tuo 4000€ hintaero tulee aika suoraan suuremman akun kalliimmasta hinnasta. Tuskin se hintaero ainakaan tuota suurempi olisi valmistajalle?



Screenshot_2025-03-21-11-48-24-10_4641ebc0df1485bf6b47ebd018b5ee76.jpg



Oli tuolla sittenkin linkki siihen automerkkiin suoraan:

Vaihtoehdot siis 66kWh akku ja 87.5kWh akku. Eli siis 21.5kWh isomman akun saisi noin 4000€ lisähinnalla. Voi hyvin olla että oikea hintaero voisi olla vielä vähän pienempi ja siis isommassa mallissa olisi tehtaalle aavistuksen suurempi kate.

Screenshot_2025-03-21-11-55-37-62_6431dcd7adc47d9b8b1ef172f656a796.jpg
 
Mistä sitten johtuukin niin Norjassa ei näytä vaikuttavan latausnopeus Toyotan myyntiin. Tämä siis ainakin lyhyellä aikavälillä.


Kenties Norjassa ostajilla on jo ollut aiemminkin sähköauto tai useampikin. Tietävät omat tarpeensa ja millä latausnopeudella pärjäävät.
Tuon lisäksi hinnat ovat ilmeisesti laskeneet ja Tojo on parantanut tuotettaan (mm. latausnopeuden osalta) palautteen perusteella. Lisäksi Norjassa on ehkä ymmärretty, että noiden rikollisvaltioiden tuotteita ei kannata muutaman euron säästön takia ostaa tai sillä potkaiseen aika pahasti omaan nilkkaan.
 
Kävin käpistelemässä Ford Exploreria itekki, mut en koeajolle joutanut.
Ratin napit on niin paha turnoff, että jäisi kauppaan kuten jäisi myös ID.7 kunnes korjattu nuo napit, todella rasittavat.
Takapenkin tilat olivat myös liian pienet perheelliselle, polttiksessa "oleelliset tilat" paremmin".
Sinänsä ihan hieno minusta ja varmasti monen tarpeen täyttää, ja perusasiat kuitenkin kunnossa jos ei lapsia kuskaile istuimissa.

Miksihän puuttuu Volswagen Touran tyyppiset -sähköautot kokonaan. Kävin sellaista koeistumassa ja huimat tilat saatu luotua pieneen koriin eteen ja taakse. Onko se sitten niin vaikea tehdä tuollainen sähköauto vai mikä lie?
Toki katumaasturit myy, eli se on siltä osin selkeä, mutta jotain tuollaista "Touran" tai S-max tyyppistä sähköautoa kaipaisi, jossa etupenkkien muotoilu ei torppaa lastenistuimia.
Nooh, onhan siellä toki tulossa Ludid Gravity :D..
 
Kävin käpistelemässä Ford Exploreria itekki, mut en koeajolle joutanut.
Ratin napit on niin paha turnoff, että jäisi kauppaan kuten jäisi myös ID.7 kunnes korjattu nuo napit, todella rasittavat.
Takapenkin tilat olivat myös liian pienet perheelliselle, polttiksessa "oleelliset tilat" paremmin".
Sinänsä ihan hieno minusta ja varmasti monen tarpeen täyttää, ja perusasiat kuitenkin kunnossa jos ei lapsia kuskaile istuimissa.

Miksihän puuttuu Volswagen Touran tyyppiset -sähköautot kokonaan. Kävin sellaista koeistumassa ja huimat tilat saatu luotua pieneen koriin eteen ja taakse. Onko se sitten niin vaikea tehdä tuollainen sähköauto vai mikä lie?
Toki katumaasturit myy, eli se on siltä osin selkeä, mutta jotain tuollaista "Touran" tai S-max tyyppistä sähköautoa kaipaisi, jossa etupenkkien muotoilu ei torppaa lastenistuimia.
Nooh, onhan siellä toki tulossa Ludid Gravity :D..
Varmaan range putoaa korkeassa ja "epävirtaviivaisessa korissa" itse ratkaisemassa ongelmaa, että kakkosautoksi tulee iso bensa tila-auto ja sähköllä kaikki muut ajot. Myös vetomassat surkeita monessa suv korisessa sähköautossa.
 
Kenties Norjassa ostajilla on jo ollut aiemminkin sähköauto tai useampikin. Tietävät omat tarpeensa ja millä latausnopeudella pärjäävät.
Tähän viisauteen varmaan Suomessakin päästään ajan kanssa. Huomataan, että ei se hirmuinen latausnopeus ole niin oleellinen asia, että jotain autoa pitäisi hyljeksiä. Kansakuntana vasta harjoittelemme sähköautoilua ja siksi kiinnitämme helposti ymärrettäviin (markkinointi) numeroihin ehkä liikaakin huomiota. Näillä kun ei sittenkään ole oikeasssa elämässä niin suurta painoarvoa kuin markkinajargoni viestittää.
 
Tuskin ne 2.5 vanhat myyntimäärät voivat miksikään muuttua. Paitsi jos aikakone keksitään ja joku onnistuu saamaan Toyotalle latausnopeuden prioriteetiksi jotta se voi myydä 2.5 vuotta sitten paremmin.
Artikkelissa ei käsitelty myyntimääriä mitenkään, vaan esim pikalatausrajoituksia, joihin käsittääkseni tuli jotain muutoksia.
 
Kävin käpistelemässä Ford Exploreria itekki, mut en koeajolle joutanut.
Ratin napit on niin paha turnoff, että jäisi kauppaan kuten jäisi myös ID.7 kunnes korjattu nuo napit, todella rasittavat.
Takapenkin tilat olivat myös liian pienet perheelliselle, polttiksessa "oleelliset tilat" paremmin".
Sinänsä ihan hieno minusta ja varmasti monen tarpeen täyttää, ja perusasiat kuitenkin kunnossa jos ei lapsia kuskaile istuimissa.

Miksihän puuttuu Volswagen Touran tyyppiset -sähköautot kokonaan. Kävin sellaista koeistumassa ja huimat tilat saatu luotua pieneen koriin eteen ja taakse. Onko se sitten niin vaikea tehdä tuollainen sähköauto vai mikä lie?
Toki katumaasturit myy, eli se on siltä osin selkeä, mutta jotain tuollaista "Touran" tai S-max tyyppistä sähköautoa kaipaisi, jossa etupenkkien muotoilu ei torppaa lastenistuimia.
Nooh, onhan siellä toki tulossa Ludid Gravity :D..

ID. Buzz, hinta 55-56kE isommalla akulla? Tourania enää ei tuoda maahan (vai tehdäänkö edes).
 
Ratin napit on niin paha turnoff, että jäisi kauppaan kuten jäisi myös ID.7 kunnes korjattu nuo napit, todella rasittavat.
Ajattelin muuten ihan samoin id7:n kohdalla. Ja sitten kuitenkin päädyin ostamaan sen siitä huolimatta. Koeajolla en usko, että niihin ratin nappeihin pystyy tottumaan vaan mielikuvaksi jää, että paskaa mikä ei ole ollenkaan väärin. Mutta siitä en päässyt yli, että auton ominaisuudet kokonaisuutena ovat varsin toimivat. Ja sitten jäin pohtimaan että voinko pelkästään ratin nappien antaa päättää asiaa, kun koko ajan niitä nappuloita en kuitenkaan hiplaa. Eilen ensimmäisenä auton omistamispäivänä ajoin heti nelostietä reilun 200kilsan pätkän ja Lusi-Jyväskylä pätkällähän on niitä vittukasatolppia kuin sieniä sateella ja saa ihan huolella veivata travel assistin nopeutta ylös ja alas (jos pitää sen +10 rajoitukseen nähden kuten minä). Ja kappas kappas, aloin löytämään logiikkaa nappuloista. Vaikutusta on sillä, että painaako kevyemmin vai painaako kovemmin vai kenties pyyhkäiseekö niitä. Ei ideaalia siinä mielessä, että nappuloiden oikeaoppista painamista joutuu opettelemaan mutta huomasin pohtivani, että onneksi en nyt sentään tämän asian antanut auton valintaa päättää.

Mutta toki, ei ideaali toteutus mutta kun uskaltaa antaa mahdollisuuden niin sen kanssa voi pärjätä.
 
Ota huomioon, että maksat molemmista siirron ja verot muodossa tai toisessa.

Eli se energian hinnan joidenkin senttien ero kutistuu siinä kokonaishinnassa liki olemattomaksi.

En kyllä itse jaksaisi mitään sukolla liruttelua ellei siihen ole jotain muuta syytä(esim. Se, että se yhtiön laturi on taivasalla ja oma lataus olisi katoksessa).
Hyvä pointti. Yhtiön laturi on katoksessa ja oma lataus on taivasalla. Lähinnä tässä on laiskan miehen vikaa, että tuntuu helpommalta astua etuovelta autoon kuin ottaa se muutama askel sinne katokselle. Ehkä joskus liruttelen sillä 1,8kW:llä kun sähkö on halpaa eikä ole pidempää ajoa tiedossa. Mutta pääsääntöisesti varmaan siellä katoksessa. Eikä siellä katoksessakaan sitä jatkuvasti tarvitse ladata vaan voi pitää etuovella ihan ilman lataustakin.
 
Lisäksi Norjassa on ehkä ymmärretty, että noiden rikollisvaltioiden tuotteita ei kannata muutaman euron säästön takia ostaa tai sillä potkaiseen aika pahasti omaan nilkkaan.
Näyttää siellä olevan maaliskuun myynneissä kaksi kaappiryssän mallia kolmen myydyimmän joukossa. Kiinalaisia ei kyllä ole 14:sta ekan joukossa, jos ei Volvoa lasketa. Kyllä toi Toytotan hyvä tammi-helmikuu näyttäisi enemmänkin olleen jonkun yksittäisen kampanjan tms. lopputulema. Kokonaisuudessaan ollut aika vaisuja ne myynnit sielläkin..
 
Onkos joku ehtinyt koeajamaan Xpeng G6:sta? Vissiin hyvällä tavalla Model Y:n kopio. Ja Musk varmaan paras myyntitykki tällä hetkellä, eli ne jotka on Y:tä miettinyt seuraavaksi autoksi, voikin siirtyä katselmaan G6:sta ...
1,5 tunnin päästä pitäisi päästä itse G6:n rattiin, jos Xpengin myyjä nyt sovitusti tulee klo 16 aikaan työpaikan pihaan poimimaan mut kyytiin :D
 
saa ihan huolella veivata travel assistin nopeutta ylös ja alas (jos pitää sen +10 rajoitukseen nähden kuten minä). Ja kappas kappas, aloin löytämään logiikkaa nappuloista.
plus kympillä ajan itsekin kilpailevalla merkillä ja eikö tuo vielä mene tutkahaavin alle? ID7:ssa on kolmen kilometritunnin heittämä( omassani on kaksi) todellisessa nopeudessa ja siitä vielä kolme pois niin ylitys on 'virallisesti' vain 4- 5 km/ h.

Mutta, volkkarissa, kuten Volvossa tuo nopeuden tiputus on tosi helppoa. Skodassa se ei sitten enää onnistukaan niin helposti kun siinä ei saa nopeutta tiputettua kilometrillä, ainakaan koeajolenkillä.
 
Viimeksi muokattu:
Id7 on minustakin ihan kiva auto.

Itse olen lataillut 13A virralla (Model S 90D fl). Kaapeli ja sulake ei kestä täällä enempää. Eikä talossa ole vielä voimavirta pistoketta, niin siksi lataus vain sukosta. Eli siis noin 3kW lataus vaan ja se on aivan hyvin riittänyt. Toki tyhjästä täyteen lataus vaatii aika paljon aikaa.

Kyllä tuo 1.8kW varmaan jotenkin riittää sekin. Ainakin kesällä, kun akun lämmitykseen ei kulu sähköä.
Periaatteessa oven eteen voisi saada pistokkeen 16A sulakkeen taakse. Pitäisi vain asunnon sähkökeskuksesta vaihtaa sulake ja laittaa oikean paksuinen johto. Ongelma vain se, että sähkökeskus alakerrassa ja ulko-ovi yläkerrassa. Yhtiö rakennettu 2014 ja rakennusaikaisista papereista ei käy ilmi menevätkö johdot seinän sisällä putkissa vai eivät. Sähkökeskuksesta katsomalla ainakin lähtee putkessa mutta meneekö koko matkaa niin ei ole varmuutta.

Eikä nyt ehkä maksa enää vaivaa vaihtaa sitä 16A pistoketta tuohon ulkovarastoon kun maksoin jo oman osuuden taloyhtiön latausinfrasta lokaaline kuormanhallintoineen + siihen päälle vielä parin tonnin latauslaite, joka osaa keskustella muiden latauslaitteiden ja taloyhtiön sähkön kanssa.
 
plus kympillä ajan itsekin kilpailevalla merkillä ja eikö tuo vielä mene tutkahaavin alle? ID7:ssa on kolmen kilometritunnin heittämä( omassani on kaksi) todellisessa nopeudessa ja siitä vielä kolme pois niin ylitys on 'virallisesti' vain 4- 5 km/ h.

Mutta, volkkarissa, kuten Volvossa tuo nopeuden tiputus on tosi helppoa. Skodassa se ei sitten enää onnistukaan niin helposti kun siinä ei saa nopeutta tiputettua, ainakaan koeajolenkillä.
En ole kertaakaan millään autolla uskaltanut ajaa noihin keskinopeustolppiin +4-5 km/h todellista nopeutta yli virallisen nopeuden. Säädän suosiolla siihen johonkin 83km/h. Mutta voisko noihin siis ajaa kovempaa? Huomioiko nuo keskinopeustolpatkin sen, että ottavat mitatusta nopeudesta vielä sen varmuusvähennyksen pois?
 
En ole kertaakaan millään autolla uskaltanut ajaa noihin keskinopeustolppiin +4-5 km/h todellista nopeutta yli virallisen nopeuden.
Missä maassa olet tämmöisiä keskinopeutta mittaavia tolppia kohdannut? Suomessa niitä ei käsittääkseni ainakaan ole käytössä yhtäkään.
 
Missä maassa olet tämmöisiä keskinopeutta mittaavia tolppia kohdannut? Suomessa niitä ei käsittääkseni ainakaan ole käytössä yhtäkään.
No jos ei tolppa oikealta nimeltään tuo ole, niin kaikki varmaan kuitenkin ymmärtävät mistä tässä puhutaan.
 
En ole kertaakaan millään autolla uskaltanut ajaa noihin keskinopeustolppiin +4-5 km/h todellista nopeutta yli virallisen nopeuden. Säädän suosiolla siihen johonkin 83km/h. Mutta voisko noihin siis ajaa kovempaa? Huomioiko nuo keskinopeustolpatkin sen, että ottavat mitatusta nopeudesta vielä sen varmuusvähennyksen pois?
Ei ole Suomessa käytössä keskinopeusvalvontaa ja kameratolpat vähentää -3 km/h automaattisesti.
 
Oven edessä voin lirutella omalla pörssisopparilla 1,8kW teholla vaikka sillon kun hinta on nollassa mutta maksaako vaivaa? Jaksaako 1,8kW ladata täyssähköautoon yhtään mitään jos akku vaikka puolillaan?
Riippuu miten pian pitää päästä ajoon ja kuinka paljon päivässä ajat. Minulle tuollainen 8A-10A yksivaihelataus taloyhtiössä on riittänyt enemmän kuin hyvin, työpaikka 60km päässä (jossa tosin ei tarvitse enää joka päivä käydä) ja ihan kohtuullisesti muutenkin ajoa, ja ihan hyvin on riittänyt se että lataan öisin ajastetusti esim. 6-7 tuntia.

Esim. tänään kävin työpaikalla, kotiin tullessani oli n. 40% akusta jäljellä ja koska tänään ei ole muuta ajoa tiedossa kuin Lidlissä ja Prismassa käynti muutaman kilometrin päässä, ajastin jo nyt että lataa ensi yönä klo 0-7 välillä. Se riittää lauantain ajoille hyvin.

11kW lataus on kuitenkin kiva niitä tilanteita varten että jostain syystä tulee tieto että pitäisi tunnin tai parin kuluttua lähteä ajoon vaikka akku on melkein tyhjä, ja niitä halpoja tunteja on myös helpompi metsästää nopeammalla latauksella. Toisaalta jos liruttelee lähinnä öisin kuten minä teen, yleensä silloin pörssisähkö on halvinta. Toki ei ihan aina, sunnuntaisin on monesti päivällä halvempaa sähköä kuin su-ma välisenä yönä.

11kW lataus on myös kovina pakkastalvina hyvä varsinkin jos omaa LFP-akun, tai jos muuten oma auto tuntuu käyttävän paljon energiaa kylmän akun lämmittämiseen latauksen aluksi. Jotkut ovat täällä raportoineet tuollaisesta eli että kovin suuri osa yksivaihelatauksen energiasta menee pakkasella pelkkään akun lämmittelyyn eikä lataukseen, itse en ole Zoe:lla huomannut aivan samanlaista radikaalia eroa kylmällä ja lämpimällä hidaslatauksessa joten eroja automerkeillä tuntuu olevan tuossa suhteessa.

Oli miten oli, tehokkaammalla latauksella oletettavasti suurempi osa energiasta menee lataukseen eikä vain akun lämmittämiseen, eli säästää jonkin verran latauskuluissa, kuten tietysti myös latausajassa.
 
Mitenkä vanha talo?

Eikö jo 80-luvulla kaikki pistorasiat olleet 16A sulakkeiden takana?
Uusissakin taloissa on usein ainakin osa pistorasioista 10A takana. Eikä perus schuko-pistorasiasta tulisi muutenkaan ladata jatkuvasti yli 8A virralla, vaikka laissa sitä ei ole toistaiseksi kielletty. Vakuutusyhtiö ei tulipalon syttyessä välttämättä tykkää. Ei toki iso homma ole sähkäriltä vaihtaa 16A sulake ja jatkuvaa 16A virtaa kestävä "super schuko", sekä tarkastaa piuhat.
 
Ei ole Suomessa käytössä keskinopeusvalvontaa ja kameratolpat vähentää -3 km/h automaattisesti.
Sanokaa mulle nyt että mitä/miten ne nelostien kuikelotolpat oikein mittaa? Oon aina ajatellut että siltä joltain 300metrin pätkältä ottavat keskinopeuden ja jos satuin ens alkuun ajamaan liian kovaa niin loppupätkän mennyt joskus alinopeutta että keskinopeus pienentyisi ennen tolppaa. Meneekö tää nyt ihan pieleen?
 
Sanokaa mulle nyt että mitä/miten ne nelostien kuikelotolpat oikein mittaa? Oon aina ajatellut että siltä joltain 300metrin pätkältä ottavat keskinopeuden ja jos satuin ens alkuun ajamaan liian kovaa niin loppupätkän mennyt joskus alinopeutta että keskinopeus pienentyisi ennen tolppaa. Meneekö tää nyt ihan pieleen?
Ne mittaa tutkalla kauempaa kuin vanhat pöntöt. Vanhoissa mittaus oli tien sisässä oleva anturi. Uudessa eri tekniikka ja suunnilleen siinä vaiheessa kun uusi pönttö on sinut nähnyt(300m?), se on myös mitannut nopeutesi. Nappaa kuvan kohdalla mikäli nopeus oli silloin (tai lähempänä) yli rajan.
 
Ne mittaa tutkalla kauempaa kuin vanhat pöntöt. Vanhoissa mittaus oli tien sisässä oleva anturi. Uudessa eri tekniikka ja suunnilleen siinä vaiheessa kun uusi pönttö on sinut nähnyt(300m?), se on myös mitannut nopeutesi. Nappaa kuvan kohdalla mikäli nopeus oli silloin (tai lähempänä) yli rajan.
Seurantaetäisyys noilla uusilla on 150 metriä, mutta sakkoon vaaditun kuvan ja tutkauksen ottavat ilmeisesti vasta 30 metrin etäisyydeltä.
 
plus kympillä ajan itsekin kilpailevalla merkillä ja eikö tuo vielä mene tutkahaavin alle? ID7:ssa on kolmen kilometritunnin heittämä( omassani on kaksi) todellisessa nopeudessa ja siitä vielä kolme pois niin ylitys on 'virallisesti' vain 4- 5 km/ h.

Mutta, volkkarissa, kuten Volvossa tuo nopeuden tiputus on tosi helppoa. Skodassa se ei sitten enää onnistukaan niin helposti kun siinä ei saa nopeutta tiputettua, ainakaan koeajolenkillä.
Skodassa saa vakkarin nopeutta säädettyä samoilla -10,-1, +1 ja +10 askelilla, kuin muissakin vaggineissa. Sitä viikseä alas painamalla tippuu -10.
 
Skodassa saa vakkarin nopeutta säädettyä samoilla -10,-1, +1 ja +10 askelilla, kuin muissakin vaggineissa. Sitä viikseä alas painamalla tippuu -10.
Mielestäni se tiputti yhdellä kilometrillä( tuo puuttui kommentistani, korjaan) painamalla napista ensimmäisellä koeajolla mutta toisella se asetti nopeudeksi sen mitä oli sillä hetkellä nopeutena, eli en saanut tiputettua yhdellä.

Käytän tosin nopeudenrajoitinta mutta sen ei pitäisi vaikuttaa mihinkään.
 
Huristelin pari vuotta todella tyytyväisenä neliveto Taycan farmarilla mutta ajattelin että jos näitä ei koskaan vaihda niin kokemukset jää rajalliseksi. Nyt ollut jonkun aikaa alla Mersun EQS SUV uudella isommalla akulla ja on kyllä tämäkin loistava auto. Varsinkin hienoa palata maasturimaailmaan ja korkeampaan näkökenttään. Millaisia kokemuksia täällä on Mersun isommista sähkömaastureista? Se on ainakin selvää että näiden sukkulamainen ulkonäkö jakaa mielipiteitä paljon :)
-Jari-
20250305_094240990_iOS.jpeg
 
Sanokaa mulle nyt että mitä/miten ne nelostien kuikelotolpat oikein mittaa? Oon aina ajatellut että siltä joltain 300metrin pätkältä ottavat keskinopeuden ja jos satuin ens alkuun ajamaan liian kovaa niin loppupätkän mennyt joskus alinopeutta että keskinopeus pienentyisi ennen tolppaa. Meneekö tää nyt ihan pieleen?
Keskinopeusmittauksella tarkoitetaan järjestelmää jossa ensimmäinen tolppa lukee jokaisen auton rekisterinumeron, ja muutaman kilsan päässä seuraava tolppa laskee keskinopeuden rekkarin mukaan, ja nappaa kuvan tarvittaessa. Noita kameroita ei voi välttää vaikka kuinka hidastaisi kameran kohdalla.
 
1,5 tunnin päästä pitäisi päästä itse G6:n rattiin, jos Xpengin myyjä nyt sovitusti tulee klo 16 aikaan työpaikan pihaan poimimaan mut kyytiin :D
Minkälainen fiilis tästä jäi? G6 kiinnostaa, mutta Oulussa ei varmaan vielä hetkeen koeajolle pääse.
 
Taitaa olla ihan oma ketju noepusvalvonnalle, jatkoin sinne

Keskinopeusmittauksella tarkoitetaan järjestelmää jossa ensimmäinen tolppa lukee jokaisen auton rekisterinumeron, ja muutaman kilsan päässä seuraava tolppa laskee keskinopeuden rekkarin mukaan, ja nappaa kuvan tarvittaessa. Noita kameroita ei voi välttää vaikka kuinka hidastaisi kameran kohdalla.
Tuon ja perinteisten hetkellisen mittauksen väliin menee sitten se teknologia missä mitataan yhdellä laitteella lyhyemmän matkan keskinopeus. (siis metrin parin sijaan kymmenien, satojen metrien, mikä kai ihan tyypillistä nopeusvalvonnassa tienpäällä). Kysyjä varmaan lukenut niitä artikkeleita missä kerrottu joidenkin tutka tolppien kyvykkyydestä.

Eri mittapisteiden välisiä keskinopeuksia suomessa mitatttu pitkään, mutta ymmärtääkseni niiden avulla ei sakotetta , siis ei käytetä noiden perinteisten tolppien tapaan sakottamiseen. (ehkä jossain käräjäjutussa käytetty dataa)
 
Keskinopeusmittauksella tarkoitetaan järjestelmää jossa ensimmäinen tolppa lukee jokaisen auton rekisterinumeron, ja muutaman kilsan päässä seuraava tolppa laskee keskinopeuden rekkarin mukaan, ja nappaa kuvan tarvittaessa. Noita kameroita ei voi välttää vaikka kuinka hidastaisi kameran kohdalla.
Mä oon kuvitellut, että näitä olisi suomessakin käytössä, mutta ilmesesti ei sitten vielä ole? Joskus ajanut mökkireissuilla Toivakan kautta (Heinola-Kuopio) vitostien sijaan ja varonut noita sillä kulmalla vähän enemmän kun normitötteröitä kun kuvitellut niiden mittailevan sitä keskinopeutta.

EV6 / Ioniq omistajille kyssäri, joka löytyisi varmaan huoltokirjastakin, mutten ole sitä vielä saanut avattua.. Ostin langattoman plugarin CarPlayta/AAutoa varten. Homma toimii ihan hienosti, mutta mietin vielä vähän sen sijoittelua. On tällä hetkellä siellä keskellä lattian rajassa olevassa perus usbissa. Koitin myös siihen konsolin reunassa olevaan usb-c:hen, mutta se taitaa olla pelkästään latausta varten (auto ei yrittänyt tunnistaa vekotinta). Tulkitsisin tuosta, että ainoastaan ne lattianrajassa olevat ( a & c ) tukevat lisälaitteita vai onko muitakin?
 
Sähköautojen arvoon/arvonalenemaan liittyen pari hauskaa aikamatkaa ketjusta, ensimmäinen tammikuulta 2022:
Huhhuh, 46 880 € hintaisesta autosta tarjotaan liisarisopimusta, jossa maksetaan vain 45 tkm ajosta 26 200 €. Käytännössä on varmaa, että auton arvo on tuon ajon jälkeen huomattavasti yli 20 k€, joten en näe mitään järkeä ulkoistaa arvonalenemisen riskiä maksaen siitä noin kovaa preemiota.
Nyt kolmen vuoden jälkeen nettiautossa n. 45 tkm ajetun 3-vuotiaan burzumin hintapyyntö on 32 900 k€.

Toinen koskee Bloombergin ennustetta vuodelta 2021:
Tämänhetkisen tilaston mukaan keskikokoisen sähköauton keskimääräinen myyntihinta ilman veroja on 33 300 euroa, kun polttomoottoriauton saa 18 600 eurolla. Molempien hintaennuste vuodelle 2026 on 19 000 euroa ja vuodelle 2030 sähköautojen osalta 16 300 euroa ja polttomoottorien 19 900 euroa ennen veroja.

Jos tämä Bloombergin ennuste toteutuu edes puoliksi, niin käytännössä tarkoittaa, että juuri nyt ei kannata omaksi ostaa yhtään millään käyttövoimalla toimivaa autoa. Jos pitää vaihtaa, niin liisarina (tai takaisinostosopimuksella) sitten.
Eipä taida ensi vuonna keskikokoisten sähköautojen keskihinta ilman veroja olla ihan 19 000 €... (esim. suht edullista päätä edustava ID.3 Pure Elegance on nyt vähän päälle 30 k€ alv 0)
 
Sähköautojen arvoon/arvonalenemaan liittyen pari hauskaa aikamatkaa ketjusta, ensimmäinen tammikuulta 2022:

Nyt kolmen vuoden jälkeen nettiautossa n. 45 tkm ajetun 3-vuotiaan burzumin hintapyyntö on 32 900 k€.

Toinen koskee Bloombergin ennustetta vuodelta 2021:

Eipä taida ensi vuonna keskikokoisten sähköautojen keskihinta ilman veroja olla ihan 19 000 €... (esim. suht edullista päätä edustava ID.3 Pure Elegance on nyt vähän päälle 30 k€ alv 0)
Ostin vuonna 2022 sähköauton noin 46 tonnilla ja siitä saa nyt vaihdossa vähän reilu 30 tonnia. Ajettu yli 100 tkm.

Ei tainnut tosiaan ihan realisoitua noin rajut arvonalenemat.
 
Ostin vuonna 2022 sähköauton noin 46 tonnilla ja siitä saa nyt vaihdossa vähän reilu 30 tonnia. Ajettu yli 100 tkm.

Ei tainnut tosiaan ihan realisoitua noin rajut arvonalenemat.
Ostitko uuden? Niiden arvonalenemat ovat olleet kyllä kovia.
 
Pyynti, myynti ja vaihdossa antaminen ovat aivan eri hintoja. Lisäksi vertailua ei tule tehdä aikanaan olleeseen hinnat alkaen autoon vs. nettiauton (käytettyyn) varusteltuun sisältäen kahdet renkaat jne.

Aika moni yritysleasingin ottanut ei ole pahemmin persnettoa tehnyt viime vuosina, kun huomioidaan valtion täyssähköautotuki. Yksi tuttu on leasingteslan osalta "voitolla" vs. olisi ostanut omaksi.
 
Ostin vuonna 2022 sähköauton noin 46 tonnilla ja siitä saa nyt vaihdossa vähän reilu 30 tonnia. Ajettu yli 100 tkm.

Ei tainnut tosiaan ihan realisoitua noin rajut arvonalenemat.

Mulla taas 2022 vuonna ostettu uusi sähköauto noin 42 k€ hintaan kaksilla renkailla ja nyt niitä myydään 24-26 k€. Ajettu 57 tkm. Kia Niro kyseessä ja tässä tullut rajusti alas käytettyjen hinnat. Kun ostin tuon niin ajattelin että tässä vaiheessa hinnat olisi ehkä 28 k€ ja siihen tähtäsin oman maksusuunnitelman. Pitää laitaa aika paljon väliin kun jossain vaiheessa vaihdan toiseen jotta saan kuoletettua loppuvelan.
 
Eipä taida ensi vuonna keskikokoisten sähköautojen keskihinta ilman veroja olla ihan 19 000 €... (esim. suht edullista päätä edustava ID.3 Pure Elegance on nyt vähän päälle 30 k€ alv 0)
Tuossahan lähinnä ennustettiin, että sähköautot olisivat hintapariteetissa polttisten kanssa mitä ne pitkälti alkavat olla. Unohdat inflaation laskuista mikä on erityisesti autoissa ollut todella voimakasta tuon kevään 2021 jälkeen. Lisäksi kyse ei ollut Suomen markkinoista vaan koko maailman, jossa etenkin Kiinalla on iso paino.

Grokilta kysyin näistä hinnoista Kiinassa niin tässä vastauksen tiivistelmä:
Vertailu ja huomioita
  • Polttomoottoriauto: 120 000–160 000 CNY (15 600–20 800 EUR)
  • Sähköauto: 130 000–220 000 CNY (16 900–28 600 EUR)
Sähköautot ovat Kiinassa jo nyt monissa tapauksissa lähellä hintapariteettia polttomoottoriautojen kanssa, ja vuoteen 2025 mennessä ero voi kutistua entisestään tai jopa kääntyä sähköautojen eduksi edullisimmissa segmenteissä. Kiinan markkinoilla sähköautojen osuus uusista autoista oli vuonna 2024 jo yli 40 %, ja trendi vahvistunee entisestään. Polttomoottoriautojen hinnat voivat pysyä kilpailukykyisinä vain, jos valmistajat alentavat marginaalejaan tai jos polttoaineiden hinta pysyy alhaisena.
 
Nirossa sitten ollut vähän keskimääräistä isompi tuo arvonalenema, tuosta tulee kolmessa vuodessa keskimäärin 17 %/vuosi jos laskee luvuilla 42 k€ --> 24 k€. Ei tuollainen 17 % arvonalenema uuden auton ensimmäisinä vuosina kuitenkaan aivan epätavallinen ole polttiksissakaan.

Omassa ID.4:ssä arvonalenema neljässä vuodessa 12-13 %/vuosi. Nykyarvolle saan hyvin samankaltaiset arviot, laskenpa sitten kaavalla vaihtohinta uuteen -2 k€ tai nettiauton pyyntihinnat -3 k€. Myös toisen rengaskerran vaikutus huomioitu.
 
Eipä taida ensi vuonna keskikokoisten sähköautojen keskihinta ilman veroja olla ihan 19 000 €... (esim. suht edullista päätä edustava ID.3 Pure Elegance on nyt vähän päälle 30 k€ alv 0)
Siina kohtaa tapahtuu raju hintojen tippuminen Euroopassa kun kiinalaiset saavat EU tehtaansa pystyyn ja alkavat painamaan autoja nahka hinnoilla. Kiinassahan sautot ovat tuossa 20t hinnassa mutta kun eivat uskalla alkaa myymaan niita tiukalla hinnalla Eurooppaan poliittisista syista niin nyt ollaan hiukan erikoisessa tilassa.

Akkujen hinnat ovat jo riittavan halpoja pariteettiin. Nyt ollaan business limbossa.
 
Akut pitäisi säätää EU tasolla vaihdettaviksi, kuten puhelimissa. Samalla voitaisiin standardisoida niitä, kuten pattereissa.

Mielellään ostaisin seuraavaksi sähköautoksi sellaisen, johon voin hankkia uudempaa akkutekniikkaa halutessani. Nykyautoon olisi kiva laittaa sisään jotain Byd Blade 2 moduuleita tässä kohtaa ja muutaman vuoden päästä jotain solid state akkua ja superkondensaattoreita kaikkia sekaisin.
 
Tuossahan lähinnä ennustettiin, että sähköautot olisivat hintapariteetissa polttisten kanssa mitä ne pitkälti alkavat olla. Unohdat inflaation laskuista mikä on erityisesti autoissa ollut todella voimakasta tuon kevään 2021 jälkeen.
Inflaatiota en unohtanut vaikka en sitä tuossa maininnutkaan. Mutta ei tässä pidä käyttää autojen inflaatiota vaan yleistä inflaatiota. Se osa autojen hinnannoususta joka ylittää yleisen inflaation ei ole varsinaisesti puhdasta ulkoista inflaatiota autojen hinnassa.

Mutta joo, jos laskee yleisellä EU:n inflaatiotasolla niin tuo 19 k olisi nyt jotain 23-24 k.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
299 892
Viestejä
5 109 902
Jäsenet
81 716
Uusin jäsen
teewoan

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom