Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Hyvää joulua!
Osallistu io-techin piparikakkutalokilpailuun 2024 Linkki osallistumisketjuun >>>
SER-huutokaupat hyväntekeväisyyteen käynnissä! Linkki huutokauppaan >>>
Pari vuotta sitten latasin jollain Teslan pikalaturilla ja siinä oli "sakkomaksu" jos auto seisoo paikalla liian pitkään latauksen päätyttyä saavutettuaan autoon asetetun max 80% latausrajan. Hinta taisi olla 1€/minuutti. Piti oikeasti lähteä kesken syönnin siirtämään auto pois latauksesta. Tässä ei ollut kyseessä oma sähköauto, eikä minulla siksi ollut mahdollisuutta etänä sitä ohjailla, eli nostaa tuota latausrajaa ylemmäksi.Ei ole vielä itselle koskaan sattunut tilannetta, että akku olisi ehtinyt täyteen ruokailun aikana, mutta täytyy rehellisesti sanoa, että ei tulisi kuuloonkaan, että jättäisin ruuat lautaselle jähtymään siksi, että lähtisin siirtämään autoa laturilta pois, etenkin kun olen siitä kuitenkin heti ruokailun päätyttyä lähdössä muutenkin.
Seuraava laturille saapuva tuskin jaksaa sitä 5-15 min odottelua kun joku minäminäminäainavaanminä -heebo mussuttelee aamupalaansa. Etenkään kun ei voi millään tietää kuinka pitkään vielä joutuu odottelemaan.Et näe mitään eroa siinä, että seisotetaan tuntikausia/puolipäivää vs. 5-15 min minkä nyt ruokailun lopettaminen kestää?
Antaahan esim. ABC appi suoraan sen ennusteen, mutta se pohjautuu tietysti sen hetkiseen tilanteeseen. Täydestä laturista kun lähtee pari pois ja latausnopeus hyppää 100 kW, niin voi tulla kiire buffetissa. Useammalla hengellä kun on matkustamassa, niin auton siirto ei ole temppu eikä mikään. Yksin syödessä olisi vähän nihkeää jättää se annos vahtimatta.Ja eikös sen täyteen tai tavoitetasoon latautumisen pysty jostain ennustamaan ?
Melko kova tarve on puolustella omaan napaan tuijottelua siihen nähden, että vaihtoehto olisi kirjaimellisesti ottaa muutama askel ja käyttää pari minuuttia omaa aikaa muiden elämän helpottamiseksi. Näköjään nuo tyhjäkäyntirapsut pitäisi olla 10 €/min.
Ja eikös sen täyteen tai tavoitetasoon latautumisen pysty jostain ennustamaan ?
Seuraava laturille saapuva tuskin jaksaa sitä 5-15 min odottelua kun joku minäminäminäainavaanminä -heebo mussuttelee aamupalaansa. Etenkään kun ei voi millään tietää kuinka pitkään vielä joutuu odottelemaan.
Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu perinteiset luterilaiset arvot "tee toiselle niinkuin haluaisit itsellesikin tehtävän" toimii tässäkin hyvin. Jos tulet ruuhkaiselle laiturille, toivoisit että muut vapauttaisi laturin seuraavalle niin pian kuin se kohtuuden nimissä mahdollista.
Lainaukseni ja vastaukseni liittyi lähinnä näihin hotellien hidaslautauksiin, ei normaaleihin pikalatureihin. Omien, toki kovin suppeiden kokemuksien mukaan, hotelleissa yleensä ollut noita latauspaikkoja noin kaksi kappaletta, jos sitäkään. Pistäähän se vituttamaan jos joku tiivitaavi niistä yhdessäkin seisottaa autoaan tarpeettomasti.Edelleenkään sen laturille saapuvan ei tarvitse sitä koko ruokailun loppumisaikaa odotella, koska hyvin suurella todennäköisyydellä siitä joku muu lataaja ehtii vapauttaa laturin aiemmin.
Lainaukseni ja vastaukseni liittyi lähinnä näihin hotellien hidaslautauksiin, ei normaaleihin pikalatureihin. Omien, toki kovin suppeiden kokemuksien mukaan, hotelleissa yleensä ollut noita latauspaikkoja noin kaksi kappaletta, jos sitäkään. Pistäähän se vituttamaan jos joku tiivitaavi niistä yhdessäkin seisottaa autoaan tarpeettomasti.
Auttaako tuo 800V systeemi myös akkujen paremman keston kanssa? Yhdestä Björnin videosta bongasin seuraavan kommentin:Itse olen vähän skeptinen siitä että miten mahtaa nuo akut kestää noissa Korealaisissa pidemmän päälle? Tuollainen latauskäyrä on epätyypillinen, ja koska noissa akuissa ei ole mitään mystisiä salaisuuksia, niin herää kysymys että otetaanko latauksessa tietoisesti suurempia riskejä lataamalla sitä liian suurella teholla akun täyttyessä? SK Innovationhan noihin akut toimittaa, ja sama firma on toimittanut akkuja mm. Fordille ja VW:lle. Ainakin Jenkkilässä.
Minulle ei tuota mitään ongelmaa myöntää, että minulle tärkeämpää on saada syödä oma ruoka lämpimänä kuin se, että joku täysin tuntematon tyyppi pääsisi lataamaan muutaman minuutin aiemmin.
Nuo toisten edessä alistujat ovat muillakin elämän osa-alueilla yleensä niitä häviäjiä, jotka antavat aina periksi muille.
Eikös tää oo jo absurdia? Pitäis olla nopee lataus, mutta ei liian nopee et kerkee tekee mitä haluaa, odottaa paikkaa et toinen tulee heti ottaa tökkelin omasta irti ko täys, eli toivoo nopeeta.. mutta si heti perään hidasta loppua ko ite piuhassa... Kyllä ottaa aikansa et AI kykenee latauksissa optimoimaan mitä kukakin haluaa ja mitä se odottava haluaa
Sähköautoilijat pienemmillä akuilla ovat tekniikan edellä kävijöitä, jotka ns. sopeutuvat ja tiedostavat reunaehdot tapauksestaan. Nämä 10-20teur sähköautot tarjoavat edelleen houkuttelevia mahdollisuuksia kiinnostuneille. Äkkiä sähköauto kakkosautona on vuotuisten kilometrien puolesta kunkku ja fossiili makaa pihassa pl mökkireissut.
Eiköhän se yksittäisen akkusolun kannalta ole ihan sama mitä ylemmällä tasolla tapahtuu. Ei sitä yksittäistä solua ladata noilla volttimäärillä.Auttaako tuo 800V systeemi myös akkujen paremman keston kanssa? Yhdestä Björnin videosta bongasin seuraavan kommentin:
"Youre missing the point about 800V battery packs, its half the strain on each cell while charging and discharging with high power. If you charge a 400V and a 800V battery at 200kW the 400V cells will be taking double power and therefore its better with 800V and this will last much longer."
Siis onko noin sanonut "Tesla-Björn" jonka tubetuksia hehkutetaan ?Eiköhän se yksittäisen akkusolun kannalta ole ihan sama mitä ylemmällä tasolla tapahtuu. Ei sitä yksittäistä solua ladata noilla volttimäärillä.
Se on itseasiassa juurikin päinvastoin (jos 800V akustoa ladataan suuremmalla teholla kuin 400V). Yksittäisen akkun jännite siellä akuston sisällä on edelleen 3.63V (Hyundai). Kun lataat saman kokoista 800V akustoa ja 400V akustoa samalla teholla, niin yksittäiseen akkusoluun kohdistuu molemmissa akustoissa sama rasite.Auttaako tuo 800V systeemi myös akkujen paremman keston kanssa?
Se rasite on nimeltään virta. Nyrkkisääntönä mitä nopeammin akku ladataan, sitä enemmän se rasittuu ja sitä enemmän käyttöikä lyhenee. Superpikalatauksella on varjopuolensa.Se on itseasiassa juurikin päinvastoin (jos 800V akustoa ladataan suuremmalla teholla kuin 400V). Yksittäisen akkun jännite siellä akuston sisällä on edelleen 3.63V (Hyundai). Kun lataat saman kokoista 800V akustoa ja 400V akustoa samalla teholla, niin yksittäiseen akkusoluun kohdistuu molemmissa akustoissa sama rasite.
Ymmärrän ajatuksesi, mutta tämä lähti alunperin siitä että latausteho on sama, akku(koko)sama, jos kennot samat, niin keno kohtaiset virrat samat.Se rasite on nimeltään virta. Nyrkkisääntönä mitä nopeammin akku ladataan, sitä enemmän se rasittuu ja sitä enemmän käyttöikä lyhenee. Superpikalatauksella on varjopuolensa.
Oikeastaan väliä on sillä, kuinka suurella virralla yksittäistä akkukennoa ladataan sen kapasiteettiin nähden. Tästä käytetään ns C-lukua. Ainakin ennen litiumakuilla 1C latausta pidettiin turvallisena pitkän iän kannalta ja yli 1C on pikalatausta ja akku alkaa kärsiä. 10Ah kenno ja latausvirta 10A =1C. 20A= 2C jne.Ymmärrän ajatuksesi, mutta tämä lähti alunperin siitä että latausteho on sama, akku(koko)sama, jos kennot samat, niin keno kohtaiset virrat samat.
Mutta totta tuo, jos akkupysyy samana lataustehoja kasvatetaan niin vaativammaksi se muuuttuu ja toki silloin virratkin kasvaa. Eli siihen alkuperäiseen, niin jos 800v voidaan tehdä tehokkaampi laturi, niin kuten sanoit, niin akkuriski kasvaa.
Jos samalla muuttuu ja paranee muutakin, niin voi toki verokkiin verrattuna olla parempi.
Ei Björn ole mikään ihan valtava guru kaikilla tekniikan aloilla. Tuottaa hyödyllistä dataa (esim. range-testeissä ilmoitettu aina olosuhteet) ja osaa käyttää autoja ja latureita oikein toisin kuin monet perinteiset autotoimittajat.Siis onko noin sanonut "Tesla-Björn" jonka tubetuksia hehkutetaan ?
Muuten tuota kai voisi pitää ihan huuhaana, mutta olisko tuossa nyt tuossa lainauksessa jäänyt jotain hyvin oleellista uupumaan. tai en vain ymmärrä ajatusta.
Käytetyn sähköauton ostamisessa yksi tärkeimmistä asioista tulee olemaan akun kuntotodistus. Ainakin jälleenmyyntiarvoon vaikuttaa todella rajusti onko akku mintti vai paskana.Ei monikaan jaksa ajatella mitä akun ehtoopuolella taphtuu, että onko nopeista latauksista tullut vahinkoa akulle. Pääasia on että arki auton kassa sujuu mutkattomasti ja ABC:n lehtipihvipassiin kertyy mahdollisimman vähän leimoja. Ja kai suurin osa autoilijoista kuitenkin lataa autonsa pääasiassa kotona, joten satunnaiset supernopeat lataukset ovat siten aika harvinaisia.
Ei auta eikä pahenna, jos varausprosentit nousevat samaa tahtia. Jos 800-volttisen suhteellista latausnopeutta (C) kasvatetaan (eli prosentit nousevat nopeammin kuin 400 V:lla), heikkenee akkujen kesto. Olettaen siis, että 800 V ja 400 V käyttävät samanlaisia kennoja (jotkut kestävät 3C ja toiset 5C jne).Auttaako tuo 800V systeemi myös akkujen paremman keston kanssa? Yhdestä Björnin videosta bongasin seuraavan kommentin:
"Youre missing the point about 800V battery packs, its half the strain on each cell while charging and discharging with high power. If you charge a 400V and a 800V battery at 200kW the 400V cells will be taking double power and therefore its better with 800V and this will last much longer."
Suurin osa kommentoijista ei tiedä mistä puhuu ja tämäkin on täysin päin seiniä.Auttaako tuo 800V systeemi myös akkujen paremman keston kanssa? Yhdestä Björnin videosta bongasin seuraavan kommentin:
"Youre missing the point about 800V battery packs, its half the strain on each cell while charging and discharging with high power. If you charge a 400V and a 800V battery at 200kW the 400V cells will be taking double power and therefore its better with 800V and this will last much longer."
Varmasti näin, mutta eiköhän akun pidä olla aika paskana jotta se hinnassa näkyy. Eikös valmistajien akkutakuissakin ole aika iso toleranssi sille mikä on vielä hyvä akku.Käytetyn sähköauton ostamisessa yksi tärkeimmistä asioista tulee olemaan akun kuntotodistus. Ainakin jälleenmyyntiarvoon vaikuttaa todella rajusti onko akku mintti vai paskana.
Suurin osa kommentoijista ei tiedä mistä puhuu ja tämäkin on täysin päin seiniä.
Since a lower current is passing through the battery of an 800-volt EV, in theory, it should produce less heat and therefore enhance battery longevity too, even in vehicles that are frequently DC fast-charged (although this is also heavily dependent on the battery chemistry).
However, 800-volt EVs are still too new for conclusive battery degradation statistics to be available. Many Hyundai and Kia EV owners who have 800-volt E-GMP-based models that they regularly fast-charged report relatively low yearly degradation, but we have no studies to point to for confirmation yet.
Sitten kun markkina on kyllästynyt käytetyistä sähköautoista (x vuoden kuluttua), alkaa olla valinnanvaraa ja niitä on paljon eri ikäisiä ja kuntoisia myynnissä. Nythän ollaan ihan taipaleen alussa ja kaikki ovat ”pari” vuotta vanhoja. Siinä vaiheessa kun on varaa mistä valita, huonoakkuiset eivät ole haluttuja ja niiden hinta on ihan eri kuin hyväakkuisella.Varmasti näin, mutta eiköhän akun pidä olla aika paskana jotta se hinnassa näkyy. Eikös valmistajien akkutakuissakin ole aika iso toleranssi sille mikä on vielä hyvä akku.
Tässä varmaan törmätään hyvin pian siihen että kun menet autoa myymään niin autoliike tekee mittaukset ja todeta että akku on heikossa kunnossa ja sitten kun se myy sitä eteenpäin, niin ihan hyvässä kunnossa se on ( valmistajan ilmoittamissa rajoissa ).
Varsinkaan auton ensimäisenä omistaja en nyt ihan hirveästi vaivaisi päätäni akun eliniästä. Eiköhän ne hyvin kestä normaalia käyttöä.
En vieläkään usko, että Björn on moista höpöä väittänyt, vaan ennemminkin joku katsoja kommenttiosiossa.Tuosta artikkelista pongasin hieman samaa asiaa mitä Björni tuossa selittää. Tuossa myös mainitaan että paljolti kiinni akun kemiasta, joten yleistys tässäkin melko vaikeaa.
Siitä en tiedä kuka tuon artikkelin on kirjoittanyt ja millaisella ammattitaidolla.Artikkelisi pohdinnat eivät pidä paikkaansa. Koko akkupakettiin pukataan samalla latausteholla vain puolet virtaa 800 V:ssa kuin 400 V:ssa, mutta kunkin yksittäisen kennon yli vaikuttavat ja kulkevat täsmälleen yhtä suuret jännitteet ja virrat, ja siten hukkalämpö per kenno on aivan sama. Jos ja kun akkujen kapasiteetit ovat samat, on niissä yhtä monta kennoa, esim. 5000 kpl. Tällöin koko akkupaketissakin muodostuva hukkalämpö on sama.
Compared to the battery systems previously used by Audi, the battery consists of just twelve modules with a total of 180 prismatic cells. The 15 cells per module are connected in series. For comparison, the HV battery in the Audi Q8 e-tron consists of 36 modules and 432 cells.
Eri automallien välillä joissa vielä erilaiset akut niin varmasti voi olla eroja, mutta se pitää erottaa sitten siitä mitä tekemistä sillä on tuolla ison töpselin latausjännitteellä.Siitä en tiedä kuka tuon artikkelin on kirjoittanyt ja millaisella ammattitaidolla.
Mutta modulien ja kennojen lukumäärä myös muuttunut rajusti siirryttäessä 400V:sta 800V:iin.
Lieneekö tällä vaikutusta ?
Polttisvertaus. sähkiksen akku kuin polttiksen moottori.Käytetyn sähköauton ostamisessa yksi tärkeimmistä asioista tulee olemaan akun kuntotodistus. Ainakin jälleenmyyntiarvoon vaikuttaa todella rajusti onko akku mintti vai paskana.
En tiedä kumman olet nähnyt, mutta Leaf ja Mokka eivät ole saman kokoluokan autoja. Leafiin nelihenkinen perhe mahtuu matkatavaroineen, mutta Mokkaan ei.Opel Mokka/Citroen C4/Peugeot 2008 on vastaavan kokoluokan autoja ja Opelia ainakin saa alle 18k€. Pösöäkin jos on nopea ja onnistuu tinkimisessä.
Muuten oli ihan asiaa, mutta kohta:Siitä en tiedä kuka tuon artikkelin on kirjoittanyt ja millaisella ammattitaidolla.
Mutta modulien ja kennojen lukumäärä myös muuttunut rajusti siirryttäessä 400V:sta 800V:iin.
Lieneekö tällä vaikutusta ?
Varmaan mietitty noinkin. Markkinoinnillisillakin syillä voi olla osuutensa eli luodaan mielikuvaa, että oltaisiin kaksi kertaa parempia, vaikka todellisuudessa se jännite saattaakin olla vain runsaat 500V eli juuri sen verran korkea että rikotaan yhteensopivuus 400V (oikeasti 500V) latureiden kanssa (lataus toki onnistuu alennetulla teholla).Ehkä tässä on Korealaiset laskeneet että kun tekevät 800V akun niin voivat säästää muualla tai tarjota ”samaan rahaan” isompaa lataustehoa.
Onko yhtään autoa missä 800V akun jännite olisi alle 600V? Pikkuakkuiset e-gmp:t?Varmaan mietitty noinkin. Markkinoinnillisillakin syillä voi olla osuutensa eli luodaan mielikuvaa, että oltaisiin kaksi kertaa parempia, vaikka todellisuudessa se jännite saattaakin olla vain runsaat 500V eli juuri sen verran korkea että rikotaan yhteensopivuus 400V (oikeasti 500V) latureiden kanssa (lataus toki onnistuu alennetulla teholla).
Joo. Niissä ev-databasen mukaan 523V.Onko yhtään autoa missä 800V akun jännite olisi alle 600V? Pikkuakkuiset e-gmp:t?
Kaapelit kevenee mutta käämeihin menee ihan yhtä paljon kuparia. Ohuempaa lankaa mutta enemmän kierroksia.Kannatan itse korkeampia jännitteitä, vaikka se ei autakaan akun kestävyyteen samalla C-arvolla ladaten. Ajonaikainen hyötysuhde paranee, kaapeleita (myös latausasema) ja käämejä voidaan keventää.
auton "sisäisen" laturin hintaan DC-laturien latausjännitteellä ei ole mitään vaikutusta kun käytännössä kaikki* kallis latauselektroniikka on siellä huoltoaseman pihalla seisovassa purkissa ja auto pyytää sieltä sopivaa latausvirtaa/jännitettä. Auton puolella riittää joku puolen euron mikrokontrolleri joka juttelee DC-laturille.Jäänyt mielikuva että isompiin latausjännitteisiin siirrytty nimenomaan se laturi- autonsisäinen laturi voidaan toteuttaa tehokkaammin. ja auton isonpuolen korkeampi nimellisjännite, niin sama juttu.
----
Jos ja kun aikanaan joistain malleista tulee käytettynä "helmiä" joistain malleis hylkiötä. Jos automalli saa maineen huonoista akuista, niin odotettavasti se näkyy hinnoissa, ja niiden osalta akkutestit nousee arvoonsa.
Ei kai mitään akkuja ajeta suoraan akkujännitteellä, vaan välissä monimutkainen tehoelektroniikka jolla "kaasupolkimen" asento muutetaan moottorin läpi kulkevaksi sopivaksi virraksi? Ja tuskin tasavirraksi, vaan olettaisin että kannatta moduloida sen suhteen että koska roottori on optimaalisessa kulmassa suhteessa kestomagnetoinnin magneetikenttiin, koska silloin saadaan paras hyötysuhde?Kaapelit kevenee mutta käämeihin menee ihan yhtä paljon kuparia. Ohuempaa lankaa mutta enemmän kierroksia.
Käytännön rajoitteena matalille jännitteille ei voida tehdä alle 1 kierroksen käämejä ja paksu käämilanka ei ole välttämättä helpointa käsiteltävää.
Kovin suurilla jännitteillä ongelmana olisi sitten käämieristeiden kestävyys ja että eristekerros vie suuremman osuuden käytettävissä olevasta käämitystilasta. (tämä tosin ongelma vasta josssain reilusti 1kV yläpuolella)
Eihän sille moottorille suoraa tasajännitettä syötetä, mutta käytännössä moottorille menevä maksimijännite on sama kuin akkujännite (+joku sata volttia tehoelektroniikan kytkentäpiikkejä)Ei kai mitään akkuja ajeta suoraan akkujännitteellä, vaan välissä monimutkainen tehoelektroniikka jolla "kaasupolkimen" asento muutetaan moottorin läpi kulkevaksi sopivaksi virraksi? Ja tuskin tasavirraksi, vaan olettaisin että kannatta moduloida sen suhteen että koska roottori on optimaalisessa kulmassa suhteessa kestomagnetoinnin magneetikenttiin, koska silloin saadaan paras hyötysuhde?
En kyllä tiedä moottoreista mitään, maxwellini olen joskus lukenut.