Auttaako tuo 800V systeemi myös akkujen paremman keston kanssa? Yhdestä Björnin videosta bongasin seuraavan kommentin:
"Youre missing the point about 800V battery packs, its half the strain on each cell while charging and discharging with high power. If you charge a 400V and a 800V battery at 200kW the 400V cells will be taking double power and therefore its better with 800V and this will last much longer."
Ei auta eikä pahenna, jos varausprosentit nousevat samaa tahtia. Jos 800-volttisen suhteellista latausnopeutta (C) kasvatetaan (eli prosentit nousevat nopeammin kuin 400 V:lla), heikkenee akkujen kesto. Olettaen siis, että 800 V ja 400 V käyttävät samanlaisia kennoja (jotkut kestävät 3C ja toiset 5C jne).
Tuskin Björn on itse moista puppua väittänyt? Väitteen kennokohtainen tuplateho(400-volttisessa) ja siitä seuraava 800-volttisen paljon pidempi käyttöikä edellyttäisi, että 800:n kapasiteetti olisi tasan kaksinkertainen, esim. 160 kWh@800 V vs. 80 kWh@400 V. Todellisuudessa 800:ssa kapasiteetit ovat samaa luokkaa kuin 400:ssa.
Asia on helpompi ymmärtää, kun ottaa pari nollaa pois.
A) Kaksi kappaletta 4 V 2,5 Ah kennoja kytketään rinnan, jolloin muodostuu 4 V 5 Ah akkupaketti, jonka kapasiteetti on 20 Wh. Jos akku halutaan tunnissa täyteen, tulee keskitehon olla 20 W. Silloin yhtä kennoa ladataan 10 watilla, eli kennon läpi kulkee 2,5 A. Laturin lukemat olisivat noin 4 V ja 5 A, mutta koska virta jakautuu kahteen haaraan, se puolittuu. Tällöin yhdellä kennolla vaikuttaa noin 4 V ja 2,5 A.
B) Kaksi kappaletta 4 V 2,5 Ah kennoja kytketään sarjaan, jolloin muodostuu 8 V 2,5 Ah akkupaketti, jonka kapasiteetti on 20 Wh. Jos akku halutaan tunnissa täyteen, tulee keskitehon olla 20 W. Silloin yhtä kennoa ladataan 10 watilla, eli kennon läpi kulkee 2,5 A. Laturin lukemat olisivat noin 8 V ja 2,5 A. Sisäiset resistanssit ja balansointi saavat aikaan sen, että yhdellä kennolla vaikuttaa noin 4 V ja 2,5 A.
Jälkimmäisessä oli tuplajännite, mutta koska Wh ja W (kWh ja kW) olivat samat, ei yhden kennon läpi kulkevassa virrassa/rasituksessa ollut mitään eroa.
Jos akkukennot ovat yhtä kestävää sorttia, kannattaa katsoa simppelisti suhteellista latausnopeutta, eli C-arvoa tai varausprosenttien nousunopeutta. Ne ratkaisevat akun kulumisnopeuden, jos muuten kaikki on samaa. Toki on niin, että jotain 160 kWh akkua voi halutessaan piiskata suuremmilla C-arvoilla, ja silti saada saman riittävän kilometrituloksen käyttöiän aikana, esim. 500 tkm. Siitä nimittäin tarvitsee saada ulos vähemmän syklejä tuohon matkaan kuin 80 kWh:sta.