Yleistä keskustelua sähköautoista

Miksi noihin näyttöihin ei tule näkyville ajetun pätkän keskinopeutta?

Mersuissa ainakin tuli myös keskinopeus näkyville.
Enpä osaa sanoa. Korean insinööri on jostain syystä päättänyt, ettei sitä tietoa tarvitse suoraan ja jokainen laskekoot itse, jos tarvitsee :D En ole ihan kaikkia valikoita jaksanut niin kammata, jos tuo keskinopeus löytyisi jostain muualta.
 
... , mutta ihan yhtä hyvin voi vaan suositella vaikka Teslaa tai niitä VAG:eja, joissa on esilämmitys laturille. Jos jollekin ummikolle pitäisi suositella niin melkein mieluummin Tesla tai VAG niin ei tarvitse miettiä laturin voltteja ja POI-pisteitä esilämmitystä varten.
Itse juuri kolme vuotta ajelin ID4:llä. Latausnopeudessa ei mitään jakoa Ioniq 5:lle ja kulutuksessakin jää jälkeen ainakin omissa ajoissa. Eilen juuri laturilla vuoden vanha ID4 GTX latasi 50kW teholla samoilla prosenteilla kuin oma Ioniq 5 sai vieressä yli 130kW. Kaveri kertoi, ettei autollaan ole ikinä yli 150kW saanut ladattua.
 
Itse juuri kolme vuotta ajelin ID4:llä. Latausnopeudessa ei mitään jakoa Ioniq 5:lle ja kulutuksessakin jää jälkeen ainakin omissa ajoissa. Eilen juuri laturilla vuoden vanha ID4 GTX latasi 50kW teholla samoilla prosenteilla kuin oma Ioniq 5 sai vieressä yli 130kW. Kaveri kertoi, ettei autollaan ole ikinä yli 150kW saanut ladattua.
Parannus tuli tämän vuoden malliin, joita on vielä aika vähän liikenteessä. Ja riippuu siitä onko taka- vai neliveto. Tällä videolla Q4 quattron lataus ja käsittääkseni vastaavasti lataavat myös ID.4 neliveto ja ID.7:
 
@pokkus ja @Mava: Ioniq 5 valot? Risuja vai ruusuja?
Itse en pysty sanomaan vielä mitään, sain auton vasta huhtikuussa. Odotukset ei ole kyllä korkealla kun niitä on melko vuolaasti haukuttu. :)
Uskon kyllä itse niillä pärjääväni, kaikissa autoissa jotka minulla ollut niin huonot pitkät. En usko että voi olla tässä huonommat.
 
On se tämä keli kyllä melko vekkuli. MX-30 nyt ollut pääosin käytössä kesällä ja lomilla hurjan 30kW akkunsa kanssa, jossa ”pikalataus” on maksimissaan 37kWh. Random taajamaa/maantietä kun ajelee keskinopeuden ollessa siinä 72-75 (auton mukaan), on kulutus seilannut 11 - 14kWh satasta kohden. Kakkosautohan tämä on ja mitään pitkää matkaa ei tule taitettua ellei ihan masokistiksi rupea, mutta tälläkin pikkuakulla pääsee yllättävän pitkälle. Autohan on ajossa mukava, hiljainen ja käyttäytyy loogisesti. Vielä kun Mazda olisi tunkenut edes sen 50kWh akun tähän, niin pärjäisi ykkösautonakin.
 
On se tämä keli kyllä melko vekkuli. MX-30 nyt ollut pääosin käytössä kesällä ja lomilla hurjan 30kW akkunsa kanssa, jossa ”pikalataus” on maksimissaan 37kWh. Random taajamaa/maantietä kun ajelee keskinopeuden ollessa siinä 72-75 (auton mukaan), on kulutus seilannut 11 - 14kWh satasta kohden. Kakkosautohan tämä on ja mitään pitkää matkaa ei tule taitettua ellei ihan masokistiksi rupea, mutta tälläkin pikkuakulla pääsee yllättävän pitkälle. Autohan on ajossa mukava, hiljainen ja käyttäytyy loogisesti. Vielä kun Mazda olisi tunkenut edes sen 50kWh akun tähän, niin pärjäisi ykkösautonakin.
Mielenkiintoista, että joku päätyy sähköiseen MX-30:een, erityisesti Suomessa. Talvella järkevä range on kai jotain 100 km, ettei tarvitse ajella akkua 0-100% välillä? Vaikka se sopisi ajoprofiiliin, niin tuossa ei jää paljon varaa mihinkään yllättävään edes kakkosautossa. Toivottavasti auto riittää tarpeisiinne. Olisi kiva kuulla miten sen kanssa arki sujuu talvella.
 
Mielenkiintoista, että joku päätyy sähköiseen MX-30:een, erityisesti Suomessa. Talvella järkevä range on kai jotain 100 km, ettei tarvitse ajella akkua 0-100% välillä? Vaikka se sopisi ajoprofiiliin, niin tuossa ei jää paljon varaa mihinkään yllättävään edes kakkosautossa. Toivottavasti auto riittää tarpeisiinne. Olisi kiva kuulla miten sen kanssa arki sujuu talvella.
Tuo 100km ehkä aivan pahimpina pakkaspäivinä. Etelän talvessa voi varmaan odottaa lähemmäs 150km:n rangea. Jos perusajot on vaikka 50km päivässä niin aika hyvin tuolla vielä pärjää pienten yllätystenkin kanssa kun kuitenkin on CCS, vaikka latausteho ei huimaakaan. En pidä mitenkään pöllömpänä valintana vaikka 40kWh Leafiin verrattuna, vaikka toki oli uutena aivan legendaarisen huono sähköauto hintaisekseen.
 
Tuli tuosta omasta Volvosta mieleen että en ole varma mahtuisiko nuo etujarrulevyt enää, 18" hipoisi vanteen reunoja. Nyt sentään pari senttiä tjs. varaa.
 
Tuo 100km ehkä aivan pahimpina pakkaspäivinä. Etelän talvessa voi varmaan odottaa lähemmäs 150km:n rangea. Jos perusajot on vaikka 50km päivässä niin aika hyvin tuolla vielä pärjää pienten yllätystenkin kanssa kun kuitenkin on CCS, vaikka latausteho ei huimaakaan. En pidä mitenkään pöllömpänä valintana vaikka 40kWh Leafiin verrattuna, vaikka toki oli uutena aivan legendaarisen huono sähköauto hintaisekseen.
Laskeskelin, että jos wltp on 200 km, mutta akkua lataillaan 10-90% välillä ja talvella range on 70% wltp:stä, niin jäljelle jää 112 km. Joka toinen päivä lataus 40 km päivittäisellä ajolla jättää akkuun enää 30 km ajoa. Ykkösauton vikaantuminen, lääkäri reissu tai mikä tahansa muu yllättävä asia onkin nopeasti ongelma.

Tullessaan sähköinen MX-30 näytti hyvinkin mielenkiintoiselta, kunnes siitä selvisi hinta ja akun koko. Kumpi tahansa yksinään vei innostukseni siihen.
 
mikä tai mitkä autot olisi suositeltavia vaihtoehtoja ja omistusmuotoja jos haetaan sähköautoa eläkeläisen käyttöön ja budjetti olisi tuossa 30k€ paikkeilla? Jos omaksi ostamalla tai rahoittamalla, pitäisi pohtia myös auton arvonalenemaa. Vaihtoehdot herkästi suuntautuu näihin BYD ja MG:n tuotteisiin joita saa melkein uutena tuohon budjettiin. Kantamaa saisi olla se wltp 400km ja mielestäni suomen olosuhteissa tuo ilp on aika tärkeä.
 
Laskeskelin, että jos wltp on 200 km, mutta akkua lataillaan 10-90% välillä ja talvella range on 70% wltp:stä, niin jäljelle jää 112 km. Joka toinen päivä lataus 40 km päivittäisellä ajolla jättää akkuun enää 30 km ajoa. Ykkösauton vikaantuminen, lääkäri reissu tai mikä tahansa muu yllättävä asia onkin nopeasti ongelma.

Tullessaan sähköinen MX-30 näytti hyvinkin mielenkiintoiselta, kunnes siitä selvisi hinta ja akun koko. Kumpi tahansa yksinään vei innostukseni siihen.
Latailisin ihan huoletta täyteen ainakin talvella, jos on pienikin pelko että range ei riitä. Ja voi sen myös ajaa tyhjäksi. Jos lataus on vain joka toinen päivä niin ymmärrän ongelman, mutta eikö voisi laidata joka yö?
 
Eikä siihen 70% WLTP:stä talvella voi luottaa. Sohjokeli, sade, tuuli ... kaikki ne vaikuttavat sähköauton rangeen ei-positiivisesti™. Sitten kun auto päivittää rangea työpäivän kuluessa esim. pakkasen kiristymisen vuoksi, voi tulla iloisia yllätyksiä kotiin lähtiessä. Nimim. "Entinen sähköautoilija"
 
Latailisin ihan huoletta täyteen ainakin talvella, jos on pienikin pelko että range ei riitä. Ja voi sen myös ajaa tyhjäksi. Jos lataus on vain joka toinen päivä niin ymmärrän ongelman, mutta eikö voisi laidata joka yö?
Juuri näin. Ehkä jopa tyypillisessä sähköauto kakkosautona tapauksessa ajetaan joka päivä, jolloin IMO ei tarvitse pelätä 100% lataamista. Eri juttu jos on ajamatta esim useamman päivän.
 
Latailisin ihan huoletta täyteen ainakin talvella, jos on pienikin pelko että range ei riitä. Ja voi sen myös ajaa tyhjäksi. Jos lataus on vain joka toinen päivä niin ymmärrän ongelman, mutta eikö voisi laidata joka yö?
Voi toki ladata joka yö, niinhän plugareillakin tehdään. Joskus se voi kuitenkin unohtua, epäonnistua tai ehkä ykkösauto on välillä latauksessa. Ehkä ei viitsi laittaa töpseliä kiinni joka päivä vain varmuuden vuoksi, jos olettaa ettei tarvitse. Yleisesti siis minusta mennään aika tiukoilla tuon auton kanssa Suomen oloissa. Voihan se kuitenkin olla sopiva vaihtoehto joillekin.
 

Uutta pukkaa.
  • Blade-akku 73,4 kW
  • Pikalataus 145 kW
  • Toimintamatka 462-635 km
  • Teho 207 hv / 152 kW
  • Tavaratila yli 700 litraa
  • Vetokyky 1500 kg
  • Takuu 7 vuotta tai 150 000 km
  • Akkutakuu 10 vuotta tai 1 000 000 km
 
Viimeksi muokattu:
Voi toki ladata joka yö, niinhän plugareillakin tehdään. Joskus se voi kuitenkin unohtua, epäonnistua tai ehkä ykkösauto on välillä latauksessa. Ehkä ei viitsi laittaa töpseliä kiinni joka päivä vain varmuuden vuoksi, jos olettaa ettei tarvitse. Yleisesti siis minusta mennään aika tiukoilla tuon auton kanssa Suomen oloissa. Voihan se kuitenkin olla sopiva vaihtoehto joillekin.
Sähköautoilijat pienemmillä akuilla ovat tekniikan edellä kävijöitä, jotka ns. sopeutuvat ja tiedostavat reunaehdot tapauksestaan. Nämä 10-20teur sähköautot tarjoavat edelleen houkuttelevia mahdollisuuksia kiinnostuneille. Äkkiä sähköauto kakkosautona on vuotuisten kilometrien puolesta kunkku ja fossiili makaa pihassa pl mökkireissut.
 
En osaa HK puolesta sanoa mutta äkkiseltään kun katson tuota pihalla seisovaa ensimmäisen generaation Mersun ML johon vielä 16” saa juuri mahtumaan ja paino on samaa luokkaa kuin Ion5/Ev6 niin on jarruissa jo tuntumaltaan iso ero. Äkkiä googlettamalla 100kmh vauhdista eroa 10m pysähtymismatkassa.
Tuo ML:n pitkä jarrutusmatka ei liity 16"/massaan, vaan liukkaisiin renkaisiin/huonoihin jarruihin/alustaan. En muista vanhan ML:n pysähtyneen missään testissä hyvin.

Kirjoitin: "Ennen on Ioniq 5:ttä raskaammat maasturit, S-mersut ja rolssit pysähtyneet jarruilla, jotka mahtuvat 15-16" vanteiden kanssa.".


Jarrutusmatkat 100-0 km/h:

MB 420 SE kat, 1849 kg (EU-omamassa), 205/65R15, TM 01/1987, 41,0 m

R-R Silver Spirit, 2315 kg (EU), 235/70R15, TM 12/1988, 41,3 m

Mitsubishi Pajero 3.2 Comfort Wagon DI-D, 2355 kg (EU), 265/70R16, TM 14/2000, 41 m


Vannekoot olivat 15-16" ja R-R sekä Pajero olivat raskaampia kuin yksikään Ioniq 5 malliversio. Siitä huolimatta jarrutusmatkat olivat noin 41 m, mikä on oikein hyvä tulos 80- ja 00-luvun renkailla. Pajerossa oli vieläpä M + S, mikä vähän verottaa kuivapitoa.

Vertailun vuoksi uusimmassa TM:ssä BYD, Polestar ja Tesla Model 3 pysähtyivät 39-40 metrissä. Kaikissa oli 19"-vanteet ja oletettavasti suuremmat jarrulevyt kuin em. 1988 Rolssin 281 mm edessä ja 277 mm takana. Rolssissa oli jo Boschin ABS, mutta niissäkin on menty monen monta sukupolvea eteenpäin 36 vuoden aikana.


En näe, miksei reilu paritonnisia sähköautoja saataisi nykyrenkailla ja tiheään tikkaavilla jarruilla pysähtymään asiallisesti sellaisilla jarruilla, jotka mahtuisivat 16" ja 17" vanteiden kanssa. Tällöin löytyisi edullisia ja mukavia renkaita, joilla kulutus pienenisi ja range pitenisi. Onko raskaiden sähköautojen jarru- ja vannekoon kasvuun syynä kenties eco-jarrupalat, vai ovatko ne suuria vain kuvia ja mielikuvia varten? En tykkää.
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-07-22-10-53-06-13_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
    Screenshot_2024-07-22-10-53-06-13_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
    250,4 KB · Luettu: 10
  • Screenshot_2024-07-22-10-53-41-62_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
    Screenshot_2024-07-22-10-53-41-62_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
    191,6 KB · Luettu: 10
  • Screenshot_2024-07-22-10-54-28-64_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
    Screenshot_2024-07-22-10-54-28-64_965bbf4d18d205f782c6b8409c5773a4.jpg
    156,7 KB · Luettu: 11
  • Screenshot_2024-07-22-10-38-12-05_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2024-07-22-10-38-12-05_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    138,5 KB · Luettu: 10
  • Screenshot_2024-07-22-10-37-19-50_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2024-07-22-10-37-19-50_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    111,6 KB · Luettu: 9
Voi toki ladata joka yö, niinhän plugareillakin tehdään. Joskus se voi kuitenkin unohtua, epäonnistua tai ehkä ykkösauto on välillä latauksessa. Ehkä ei viitsi laittaa töpseliä kiinni joka päivä vain varmuuden vuoksi, jos olettaa ettei tarvitse. Yleisesti siis minusta mennään aika tiukoilla tuon auton kanssa Suomen oloissa. Voihan se kuitenkin olla sopiva vaihtoehto joillekin.

Tässä nyt erikoisesti koitetaan yleistää tilanne, joka ei sitten kumminkaan ole kovinkaan yleinen (sääolosuhteet, täyteen lataamattomuus ja lataaminen vain joka toinen päivä tai harvemmin)

Kuten mainittu, pikkuakkuiset sähkärikuskit näihin olosuhteisiin kyllä sopeutuvat ja tietävät että esim kovalla pakkasella ja pienemmällä akulla sitä autoa kyllä tosiaan ladataan käytännössä joka yö ja täyteen, jotta akkua varmasti riittää. Tietysti _joskus_ se voi unohtua, mutta ei se yleistä silti ole.
 
  • Tykkää
Reactions: P.T

Uutta pukkaa.

Vain etuvetona :(
 
Parannus tuli tämän vuoden malliin, joita on vielä aika vähän liikenteessä. Ja riippuu siitä onko taka- vai neliveto. Tällä videolla Q4 quattron lataus ja käsittääkseni vastaavasti lataavat myös ID.4 neliveto ja ID.7:

Ja näköjään tuokin parannus vaatii sen, että laturille saapuu aina todella pienillä prosenteilla, mikä ei läheskään aina ole mahdollista tai tekee ajosta turhan hankalaa.



Korealaisten (tai ainakin Ioniq 5) paras puoli on just se, että voi saapua laturille lähes millä prosenteilla tahansa ja lataa aina hyvin. Itse just eilen saavuin laturille reilulla 50%:n varauksella ja heti otti sen ~195kW (laturin maximi 200kW) ja siitä sitten hiljakseen tippui latausnopeus kun akku täyttyi.
 
Ja näköjään tuokin parannus vaatii sen, että laturille saapuu aina todella pienillä prosenteilla, mikä ei läheskään aina ole mahdollista tai tekee ajosta turhan hankalaa.



Korealaisten (tai ainakin Ioniq 5) paras puoli on just se, että voi saapua laturille lähes millä prosenteilla tahansa ja lataa aina hyvin. Itse just eilen saavuin laturille reilulla 50%:n varauksella ja heti otti sen ~195kW (laturin maximi 200kW) ja siitä sitten hiljakseen tippui latausnopeus kun akku täyttyi.

Joo VW ei tosiaan pääse ihan parhaalle käyrälle, jos latauksen aloittaa täydemmällä akulla. Noin hihasta ravistaen sanoisin, että jos tuon "optimikäyrän" mukainen teho vaikka 50%:ssa olisi 150kW niin infotainment lupailee ehkä n. 120-130kW:n pikalatauskykyä, jos latauksen aloittaa siinä. Pidän tuota mellko riittävänä eli akkuun ehtii saada hyvin juissia, jos ihmisillä on tarve pitää taukoa, ja jos ei ole tarvetta, niin nykyisellä laturiverkostolla voi lähes aina ajaa akun tyhjemmäksi ennen latausta, mikäli haluaa minimoida latausajan.
 
Viimeksi muokattu:
Joo VW ei tosiaan pääse ihan parhaalle käyrälle, jos latauksen aloittaa täydemmällä akulla. Noin hihasta ravistaen sanoisin, että jos tuon "optimikäyrän" mukainen teho vaikka 50%:ssa olisi 150kW niin infotainment lupailee ehkä n. 120-130kW:n pikalatauskykyä, jos latauksen aloittaa siinä. Pidän tuota mellko riittävänä eli akkuun ehtii saada hyvin juissia, jos ihmisillä on tarve pitää taukoa, ja jos ei ole tarvetta, niin nykyisellä laturiverkostolla voi lähes aina ajaa akun tyhjemmäksi ennen latausta, mikäli haluaa minimoida latausajan.

Jep - tuossa vajaa 50tkm veivannut aina vuodessa niin reilu parin vuoden pohjalta ei mitään ihmeellistä ajella akku 10% (+/- prosentteja) tietämille. Vielä 2/3 ajosuoritteesta tulee talvikeleissä vaikkakin hyvin pitkälle vain valtateillä 4 & 5. Ehkä joka kymmenes DC-latauskerta sitten tulee erinäisistä syistä aloitettua jostain muista prosenteista, mutta tällöin ei yleensä ollakaan ajamassa pidempää matkaa yms.

Itsellä se käsitys, että mitä täydempänä akku on niin se on aika paljon valmistajasta kiinni kuinka uskaltavat antaa työntää energiaa akkuun. Toki lämpötila, akkukemia, bufferit etc vaikuttavat, mutta ei varmasti sattumaa että Toyotalla parhaimmat akkutakuut ja myös samalla aika nihkeitä lataustehoja ottavat vastaan muine DC-ehtoineen.
 
Tuo ML:n pitkä jarrutusmatka ei liity 16"/massaan, vaan liukkaisiin renkaisiin/huonoihin jarruihin/alustaan. En muista vanhan ML:n pysähtyneen missään testissä hyvin.

Kirjoitin: "Ennen on Ioniq 5:ttä raskaammat maasturit, S-mersut ja rolssit pysähtyneet jarruilla, jotka mahtuvat 15-16" vanteiden kanssa.".


Jarrutusmatkat 100-0 km/h:

MB 420 SE kat, 1849 kg (EU-omamassa), 205/65R15, TM 01/1987, 41,0 m

R-R Silver Spirit, 2315 kg (EU), 235/70R15, TM 12/1988, 41,3 m

Mitsubishi Pajero 3.2 Comfort Wagon DI-D, 2355 kg (EU), 265/70R16, TM 14/2000, 41 m


Vannekoot olivat 15-16" ja R-R sekä Pajero olivat raskaampia kuin yksikään Ioniq 5 malliversio. Siitä huolimatta jarrutusmatkat olivat noin 41 m, mikä on oikein hyvä tulos 80- ja 00-luvun renkailla. Pajerossa oli vieläpä M + S, mikä vähän verottaa kuivapitoa.

Vertailun vuoksi uusimmassa TM:ssä BYD, Polestar ja Tesla Model 3 pysähtyivät 39-40 metrissä. Kaikissa oli 19"-vanteet ja oletettavasti suuremmat jarrulevyt kuin em. 1988 Rolssin 281 mm edessä ja 277 mm takana. Rolssissa oli jo Boschin ABS, mutta niissäkin on menty monen monta sukupolvea eteenpäin 36 vuoden aikana.


En näe, miksei reilu paritonnisia sähköautoja saataisi nykyrenkailla ja tiheään tikkaavilla jarruilla pysähtymään asiallisesti sellaisilla jarruilla, jotka mahtuisivat 16" ja 17" vanteiden kanssa. Tällöin löytyisi edullisia ja mukavia renkaita, joilla kulutus pienenisi ja range pitenisi. Onko raskaiden sähköautojen jarru- ja vannekoon kasvuun syynä kenties eco-jarrupalat, vai ovatko ne suuria vain kuvia ja mielikuvia varten? En tykkää.
Niinkuin aiemmin kirjoiteltiin ei nuo absoluuttiset matkat taida olla kovin hyvin vertailukelpoisia kun korkeintaan saman vertailun sisällä. Esim. Tässä Ioniq 5 mitattu 35 m. Hyundai Ioniq 5 77.4 kWh AWD review

Juuri tuota vuosimallia pajerosta en ole ajanut mutta vanhemman ja tuoreemman perusteella en pitäisi sitä minään esimerkkinä miten jarrut tulee toteuttaa. Etenkin kun ajoprofiili voi tuollaisella vähän Pajeroa sähäkämmällä laitteella olla hiukan eri. Pysähtyy näemmä kuitenkin kohtuullisesti, ainakin kerran satasesta.

En ole mikään autoinsiinööri niin en tiedä mutta ehkä ne isommat levyt on myös halvempi tehdä kuin vaikka isompi 6-mäntäinen satula. Mitä se sitten vaikuttaa jousittamattomaan tai pyörivään massaan niin en tiedä. Äkkiseltään voisi kuvitella että mahdollisimman ohut ja halkaisijaltaan pieni levy isolla satulalla olisi paras kun mitataan yksittäistä täysjarrutusta tai vaikka auton kulutusta.

16” vanteet korkealla kumilla voisi olla mielenkiintoinen kokeilla tälläisessa normi autossa. Maastureissahan ne toimii oikeen hyvin kunhan ei mutkissa yritä erikoisia.
 
Voi toki ladata joka yö, niinhän plugareillakin tehdään. Joskus se voi kuitenkin unohtua, epäonnistua tai ehkä ykkösauto on välillä latauksessa. Ehkä ei viitsi laittaa töpseliä kiinni joka päivä vain varmuuden vuoksi, jos olettaa ettei tarvitse. Yleisesti siis minusta mennään aika tiukoilla tuon auton kanssa Suomen oloissa. Voihan se kuitenkin olla sopiva vaihtoehto joillekin.

Ihan hyvin on pelannut n. 40kWh akulla oleva auto kakkosautona. Kerran- kaksi viikossa latailee (8A). Tai joskus useammin, jos tulee ajettua enemmän. Viimeistään sitten laturiin, kun on range alle 80km.
 
Jep - tuossa vajaa 50tkm veivannut aina vuodessa niin reilu parin vuoden pohjalta ei mitään ihmeellistä ajella akku 10% (+/- prosentteja) tietämille.
Eihän siinä mitään ihmeellistä olekaan, mutta paljon enemmän se antaa vapautta, jos auto lataa hyvin myös korkeammilla prosenteilla. Ja jos ajaa 50tkm vuodessa (yksin?) tuttuja reittejä niin eihän siinä ongelmia tulekaan, mutta tilanne muuttuu aika paljon, jos ajaa tuntemattomilla teillä ehkä jopa ulkomailla perheen kanssa niin kyllä ne lataustilanteet on hankalampi ennakoida.

Mä en edellisellä ID4:lla ikinä saanut yli 80kW ja nyt Ioniq 5:llä en ole kertaakaan pikaladannut niin, että nopeus ei jossain välissä olisi ollut yli 130kW.
 
@pokkus ja @Mava: Ioniq 5 valot? Risuja vai ruusuja?
Ei lähellekään niin huonot kuin haukuttu, mutta ei varmasti nykystandardein parhaat mahdolliset. Kuskin viaksi menee, jos näkemisen puutteen takia johonkin törmää. Automaattipitkät toimii todella hyvin. Ainoa valoihin liittyvä murhe minulla on takakontin onneton yksi tuikku, saisi olla toisellakin puolella samanlainen.
 
Eihän siinä mitään ihmeellistä olekaan, mutta paljon enemmän se antaa vapautta, jos auto lataa hyvin myös korkeammilla prosenteilla. Ja jos ajaa 50tkm vuodessa (yksin?) tuttuja reittejä niin eihän siinä ongelmia tulekaan, mutta tilanne muuttuu aika paljon, jos ajaa tuntemattomilla teillä ehkä jopa ulkomailla perheen kanssa niin kyllä ne lataustilanteet on hankalampi ennakoida.
Aika hyvin latureista löytyy tietoa ja verkostot ovat kattavia. Ehkä joku skenaario, missä ei ole kotilatausta tai vaikka taksikäyttö, voisi olla sellainen, missä tuolle latauskäyrän paremmalle loppupäälle olisi oikeasti tarvetta. Älä siis ymmärrä väärin, arvostan kyllä tasaista käyrää, mutta aika vaativa (tai tumpelo) saa olla, jos vaikka VW ID.7:n latauksella ei pärjää. Itse laskisin tuota paremmalle käyrälle arvoa suunnilleen vastaavasti kuin vaikka paremmille penkeille, valoille tai stereoille.

Ulkomaista puheen ollen 100kW:n maksimiteho Teslan Superilla on mielestäni pahahko puute, vaikka eteneehän se matka tuollakin teholla kohtalaisesti.

Mä en edellisellä ID4:lla ikinä saanut yli 80kW ja nyt Ioniq 5:llä en ole kertaakaan pikaladannut niin, että nopeus ei jossain välissä olisi ollut yli 130kW.

Vanha ID4 ei tosiaan ole kesälläkään kovin nopea ja talvella esilämmityksen puute on todella huono homma.
 
Eihän siinä mitään ihmeellistä olekaan, mutta paljon enemmän se antaa vapautta, jos auto lataa hyvin myös korkeammilla prosenteilla. Ja jos ajaa 50tkm vuodessa (yksin?) tuttuja reittejä niin eihän siinä ongelmia tulekaan, mutta tilanne muuttuu aika paljon, jos ajaa tuntemattomilla teillä ehkä jopa ulkomailla perheen kanssa niin kyllä ne lataustilanteet on hankalampi ennakoida.

Mä en edellisellä ID4:lla ikinä saanut yli 80kW ja nyt Ioniq 5:llä en ole kertaakaan pikaladannut niin, että nopeus ei jossain välissä olisi ollut yli 130kW.

Toki helpompaahan se olisi, jos latauskäyrä olisi lähes suora ja on se vähän outo miksi MEBbiläiset käyttäytyvät niin, että jos alkuvauhti jää pois niin auto ei ikinä lataa edes suunnilleen samoilla SOC-tasoilla enää kun lähdetään lataamaan täydemmästä akusta.

Käytännössä kesät-talvet hyvin tuo Q4 50q imaisee laturilla matkassa ja yleensä reissataan 2-4 hengellä & boksi katolla. Kaivelin viimeisen laskureissun lukemia toukokuulta ja tässä menomatka. Tyhjänä laturille on siinä aika pala kakkua, kun navi osaa laskea rangen aika nätisti kohdalleen kun nakuttelee jo seuraavaa laturia siihen.
IMG-7614 hosted at ImgBB ~115kW ka. / 42,6kWh
IMG-7615 hosted at ImgBB ~93kW ka. / 63,6kWh

//EDIT: ja kaivoinpa vielä talvikelistä samalta Suomussalmen laturilta luvut: IMG-7616 hosted at ImgBB
Eli lähes keskiarvolla 100kW otettu hieman vajaa 50kWh. Ja tämä ilman akun esilämmitystä. Vaikka vähän toistoa tuleekin vanhoihin juttuihin niin parin talven pohjalta aika vaikea omalla ajoprofiililla ja käyttökokemuksilla ottaa kriisiä tuosta akun esilämmityksestä. Takana tässä esimerkissä on jo pari latauskertaa ja ajoa reilu 650km.
 
Viimeksi muokattu:
Ulkomaista puheen ollen 100kW:n maksimiteho Teslan Superilla on mielestäni pahahko puute, vaikka eteneehän se matka tuollakin teholla kohtalaisesti.
Eli korealaiset pääsevät samaan keskitehoon kuin esimerkiksi tuo koolerin mebbi, koska korelaiset käytännössä lataavat sillä 104kW maksimilla vissiin lähes sinne 90% asti.
 
Korealaisten (tai ainakin Ioniq 5) paras puoli on just se, että voi saapua laturille lähes millä prosenteilla tahansa ja lataa aina hyvin. Itse just eilen saavuin laturille reilulla 50%:n varauksella ja heti otti sen ~195kW (laturin maximi 200kW) ja siitä sitten hiljakseen tippui latausnopeus kun akku täyttyi.

Itse olen vähän skeptinen siitä että miten mahtaa nuo akut kestää noissa Korealaisissa pidemmän päälle? Tuollainen latauskäyrä on epätyypillinen, ja koska noissa akuissa ei ole mitään mystisiä salaisuuksia, niin herää kysymys että otetaanko latauksessa tietoisesti suurempia riskejä lataamalla sitä liian suurella teholla akun täyttyessä? SK Innovationhan noihin akut toimittaa, ja sama firma on toimittanut akkuja mm. Fordille ja VW:lle. Ainakin Jenkkilässä.
 
Eli korealaiset pääsevät samaan keskitehoon kuin esimerkiksi tuo koolerin mebbi, koska korelaiset käytännössä lataavat sillä 104kW maksimilla vissiin lähes sinne 90% asti.
Juuri näin. Ei E-GMP:llä ole käytännössä mitään heikkouksia (matkantekokyvyssä) verrattuna vanhempaan mebbiin ja isona etuna paljon parempi teho 800V latureilla ja esilämmitys. Toisaalta jos on ostamassa uutta autoa 50k€:n hintaluokassa niin ei ole mitenkään ylivoimainen verrattuna vaikka Teslaan tai volkkariin. Itse ainakin tekisin noiden väliltä valinnan ihan muilla perusteilla ja arvostaisin esim. pitkää takuuta paljon enemmän.
 
Ei lähellekään niin huonot kuin haukuttu, mutta ei varmasti nykystandardein parhaat mahdolliset. Kuskin viaksi menee, jos näkemisen puutteen takia johonkin törmää. Automaattipitkät toimii todella hyvin. Ainoa valoihin liittyvä murhe minulla on takakontin onneton yksi tuikku, saisi olla toisellakin puolella samanlainen.
Stylessä ja Premiumissa/Ultimatessahan on erilaiset valot. En sit tiedä miten paljon eroavat käytännössä? Stylessä heijastintyyppiset ja premiumissa projektio.
 
Stylessä ja Premiumissa/Ultimatessahan on erilaiset valot. En sit tiedä miten paljon eroavat käytännössä? Stylessä heijastintyyppiset ja premiumissa projektio.
Aa, noinpas siinä taitaa olla. En ole stylen valoja nähnyt - Ei ole tainneet valoja haukkuneet toimittajatkaan...?
 
Itse olen vähän skeptinen siitä että miten mahtaa nuo akut kestää noissa Korealaisissa pidemmän päälle? Tuollainen latauskäyrä on epätyypillinen, ja koska noissa akuissa ei ole mitään mystisiä salaisuuksia, niin herää kysymys että otetaanko latauksessa tietoisesti suurempia riskejä lataamalla sitä liian suurella teholla akun täyttyessä? SK Innovationhan noihin akut toimittaa, ja sama firma on toimittanut akkuja mm. Fordille ja VW:lle. Ainakin Jenkkilässä.
Mistä sinä tuon akun valmistajan tiedon revit? Minusta näyttää, että noita tulee muualtakin Esim. Hyundai taps CATL and SK Innovation to supply more batteries for E-GMP Jenkkilään ja muualle tulee tehtaita ainakin myös LG:n kanssa. Vähän näyttää minusta siltä, että "kaikki käy". Voitko myös olla varma, että noissa ei ole mitään erilaista? Hynyllä joku sopiva patentti, niin helposti saa muihin nähden etua vaikka "sama" valmistaja. Olihan jo 28 kW Ioniq järjettömän kova latajaa. Eikä nuo käyrät mitään niin erityisiä ole.
 
@pokkus ja @Mava: Ioniq 5 valot? Risuja vai ruusuja?
Mulla valoilla ei ole mitään merkitystä, koska 99,9% ajoista on aina valaistuilla tieosuuksilla. Mulla on vielä ne "huonommat" perusvalot. En siis osaa kriittisemmin arvioida valotehoa, mutta enemmän ärsyttää ettei valoissa ole automaattista korkeudensäätöä ja takavalot ei pala aina auto-asetuksella.
 
Ison latausnopeuden hyöty tai haitta riippuu ihan siitä, mihin latausajan käyttää. Jos käy latauksen aikana syömässä, kuten ainakin itse olen aina pitkillä matkoilla tehnyt ihan autosta riippumatta, on turhan nopea lataus vain haitta. Silloin pitää käydä siirtämässä auto pois laturilta kesken syömisen. Eikä tällä ole mitään tekemistä pennosten kanssa vaan sen, ettei latauspaikkaa pidä varata täydellä akulla. Tässä suhteessa ABCn tyypillinen "pikalataus" on ihan sopivan hidas ruokailijalle.

Jos taas ei keksi mitään hyötykäyttöä latausajalle, silloin tietty nopeampi on parempi. Itselle on kyllä vessakäynnin lisäksi hyvä hiukan jaloitellakin muutaman sadan kilometrin välein. Mutta onhan se alle sadan kilowatin tehoilla lataaminen toki ikävää ja hidasta, jos matkaan ei halua käyttää ylimääräistä aikaa.
 
  • Tykkää
Reactions: dmn
Jos käy latauksen aikana syömässä, kuten ainakin itse olen aina pitkillä matkoilla tehnyt ihan autosta riippumatta, on turhan nopea lataus vain haitta. Silloin pitää käydä siirtämässä auto pois laturilta kesken syömisen. Eikä tällä ole mitään tekemistä pennosten kanssa vaan sen, ettei latauspaikkaa pidä varata täydellä akulla. Tässä suhteessa ABCn tyypillinen "pikalataus" on ihan sopivan hidas ruokailijalle.

Heh, kuka nyt oikeasti lähtee kesken ruokailun siirtelemään autoa pois laturista :) Ei kukaan. Siitä nyt ei kenenkään maailma järky, jos auto siinä vartin vielä seisoo akun tultua täyteen.
 
Heh, kuka nyt oikeasti lähtee kesken ruokailun siirtelemään autoa pois laturista :) Ei kukaan. Siitä nyt ei kenenkään maailma järky, jos auto siinä vartin vielä seisoo akun tultua täyteen.
Tämä on minun mielestäni kyllä muista piittaamattomuutta. Ei ole kovin iso homma käydä siirtämässä autoa pois.
 
Aika paljon riippuu minkälainen ruokailu. Jos jossain abcllä jättää siirtämättä (ja letkut täynnä), niin pidän sitä mulkkuutena koska kävelymatka on minuutin suuntaansa. Sitten taas jossain laskettelukeskuksessa matkaan menee ihan toisella tavalla aikaa, jolloin ymmärrän siirtämättömyyden paremmin.

Maailman parantaminen ja toisten huomioon ottaminen en heti keksi miten ko. tapauksessa liittyvät toisiinsa, mutta kukin kait tavallaan.
 
Hyvin näkyy, kiitos. Nuo VW-konsernin tuotokset jurnuttaa aina tuota 50 kW:tä paitsi talvella jolloin tulos jää paljon matalammaksi.

Itse laitan ainakin seuraavaksi autoksi 800V auton.
Karvalakki iida jurnuttelee semmoista 160kw, kun malttaa olla lataamatta noin isoilla % 80% kohdilla seuraavalle laturille mars ellet syö. Yleisesti ABC:n ruuhkat suurempi rajoite tuolle on.
 
No voi jeesus, ei todellakaan jätetä ruokaa lautaselle jäähtymään ja lähdetä autoa siirtelemään. Jotain järkeä näissä maailmanparannustouhuissakin pitää olla.
Juuri näin. Miksi ylipäätään vilkuilla jotain appia ruokailun aikana? Alkaa ihan naurattamaan tämä :D
 
Juuri näin. Miksi ylipäätään vilkuilla jotain appia ruokailun aikana? Alkaa ihan naurattamaan tämä :D
Ainakin itselläni auton sovellus ilmoittaa kun latausraja tulee vastaan, eli ei tarvitse vilkuilla erikseen. En koe muiden huomioimista naurettavana.
 
Infran pitäisi ennemmin kehittyä siihen suuntaan, että samasta pömpelistä olisi mahdollista ottaa letku kiinni useampaan autoon vaikka lataamaan pystyisi vain vähäisemmällä määrää autoista. Tällöin kun parkkipaikat olisivat pömpelin edessä ja takana voisi tuplamäärä autoja olla kytkettynä ja laturin äly heittäisi latauksen myöhemmin tulleeseeen autoon, kun ekan auton lataus loppuu tai muut parametrit täyttyvät.
 
Kuten kirjoitin, itsellä on aina ollut tapana käydä lounaalla pitkän ajopäivän aikana. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta toisilla nyt vaan on tapana syödä yksi lämmin ateria päivässä ihan ilman pakkoakin. Toiset kai sitten pärjäävät 10-12 tuntia ilman ruokaa...

Se on aika mykistävää, että jonkun sähköautoilijan mielestä on ihan ok seisottaa autoa vartti latauspaikalla tyhjän panttina. Jos joutuisi odottamaan sen vartin täydellä latauskentällä jonkun jälkiruoan loppuun asti paikan vapautumista, luultavasti silloin asia ei olisikaan ihan ok.

Mutta meitä on tietysti montaa lajia. On niitä jotka ajavat moottoritiellä puskurissa kiinni ja välkyttelevät valoja, koska haluavat ohittaa kovemmalla ylinopeudella kuin edellä ohittava. On niitä, jotka ajavat vapaata kaistaa loppuun asti ja kiilaavat väkisin jonoon sisään ennen työmaasumppua. Ja sitten on niitä, jotka täyttävät rajallisia latauspaikkoja turhaan. Suomeksi sanottuna on siis kusipäitä ja niitä jotka eivät ole kusipäitä.

No, tyypilliset ABCn pisteet ovat sen verran hitaita että lounaskahvitkin ehtii juoda ennen akun täyttymistä. Nesteen uusilla suurtehoasemilla ei-kusipää voi joutua siirtämään autonsa ennen kahvia, jos siis paikat ovat täynnä. Jos paikkoja on vapaana, ei tietenkään se vartti silloin kenenkään maailmaa kaada. Järjen käyttö on tässäkin ihan sallittua.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
259 434
Viestejä
4 512 104
Jäsenet
74 368
Uusin jäsen
ElZurjuZ

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom