Yleistä keskustelua sähköautoista

Ei niin runsaasti jos heittää heti ajosta roikkaan ettei ehdi akku jäähtyä pakkaselle.
 
Nää on vähän hassuja. Mä arvelisin, että suurin osa autoilijoista käy tauolla lähinnä kusella ja hakee mahd. take away kahvin mukaan. Tuohon speksiin autot eivät ole ennen ihmisiä valmiina. Ei mullakaan ole ollut vaikeuksia totutella - varsinkaan kesäkeleillä - näihin vähän venytettyihin vartin kusitaukoihin 3-4h välein, mutta en yritä väittää etteikö sähköauto olisi pakottanut muuttamaan tottumuksiani. +600km matkoilla, joilla lataustauko on pakko pitää ja virtaa otettava pidempään kun kusemisen ajan, yksikään auto ei ole ennen itseäni valmis, vaan olen se joka joutuu keksimään oheistoimintaa jolla saan ne minuutit siinä tapettua.
Tämä on tapauskohtaista. Yksin liikkuva joutuu useammin odottamaan autoa, mutta perheen kanssa liikkuessa auto valmistuu melkein aina liian nopeasti.
 
Kona kulkee kyllä todella vähällä. Koko kesän keskikulutus nyt 15,1kWh/100km. Useampi ajo mennyt alle 13Wh/km kulutuksella. Paljon tällä ajetaan kaupungissa, mutta myös jonkin verran n. 80km matkaa suuntaansa, jossa 100kmh aluetta ja pätkä motariakin. Eilen huomasin yhden lyhyemmän ajon kulutuksen jääneen alle 10kwh/100km, tuota en ole aiemmin huomannut.
 
Taitaa nuo 20” olla aika ikävä feature. Satku (reilu) menee 19” renkailla reilusti alle 20. kWh/100km. AWD normimoodissa. Eilen kun ajelin 80 pätkiä paljon mittari-86, niin pohjanmaan lakeuksilla alta 15 ja Jyväskylän eteläpuolen mäissä 15-16 kWh. Sade lisää aavistuksen kulutusta.

e: Nykäisin Lahdessa 70,5 kWh 42 minuuttiin. Noin 10-100% väli. Se oli kyllä jo alle 20 min 80%, mutta ei tuo täyteenkään ihan paha ollut. Nopeammin valmis kuin ihmiset.
Joo ilmeisesti vaikuttaa sit noin paljon renkaat. Olisin mielummin 19" renkailla auton ottanu mut oli valmiix kahet renkaat ja kesäpallot oli 20". Luulen että ei kannata kyllä tuon kulutuksen takia ruveta vaihtelemaan tuumaa pienempiin, sähkön saanti ei ole kuitenkaan ongelma ja valtaosa ajoista on lähiajoa pienillä nopeuksilla. Huhtikuun puolestavälistä lähtien keskikulutus on nyt 16,7kWh/100km.
 
Joo ilmeisesti vaikuttaa sit noin paljon renkaat. Olisin mielummin 19" renkailla auton ottanu mut oli valmiix kahet renkaat ja kesäpallot oli 20". Luulen että ei kannata kyllä tuon kulutuksen takia ruveta vaihtelemaan tuumaa pienempiin, sähkön saanti ei ole kuitenkaan ongelma ja valtaosa ajoista on lähiajoa pienillä nopeuksilla. Huhtikuun puolestavälistä lähtien keskikulutus on nyt 16,7kWh/100km.

Noista 20" vanteista oli hinnastossa maininta et vähentää toimintamatkaa ~65km tjsp.
 
Nää on vähän hassuja. Mä arvelisin, että suurin osa autoilijoista käy tauolla lähinnä kusella ja hakee mahd. take away kahvin mukaan. Tuohon speksiin autot eivät ole ennen ihmisiä valmiina. Ei mullakaan ole ollut vaikeuksia totutella - varsinkaan kesäkeleillä - näihin vähän venytettyihin vartin kusitaukoihin 3-4h välein, mutta en yritä väittää etteikö sähköauto olisi pakottanut muuttamaan tottumuksiani. +600km matkoilla, joilla lataustauko on pakko pitää ja virtaa otettava pidempään kun kusemisen ajan, yksikään auto ei ole ennen itseäni valmis, vaan olen se joka joutuu keksimään oheistoimintaa jolla saan ne minuutit siinä tapettua.
Itselle ongelma on enemmän se, että oikeat laturit eivät ole välttämättä siellä, missä muuten aikoisi pysähtyä. Nyt Norjan reissulla pyrin ensisijaisesti lataamaan Ionityillä ja toissijaisesti supereilla, muita pikalatureita en yleensä mielellään käyttänyt koska olivat selvästi kalliimpia ja tarvitsivat joka kerta jonkun uuden sovelluksen. Tästä syystä joutui sitten ajamaan erikseen laturille pari kertaa, eikä voinut hoitaa luonnollisen pysähdyksen (ravintola tai kauppa tms.) aikana.

Jos hinnat tasoittuvat kilpailun myötä ja saadaan korttimaksut ilman että niistä tehdään kiskontaa, niin tilanne on aika hyvä mielestäni. Toki latausnopeudet on myös tärkeä kehityskohde.
 
En kyllä suoraan sanottuna ymmärrä, että miksi hyundai pakottaa noihin E-GMP-autoihin niin isoja ja läskejä kumeja. Nuo konat ja classic ioniqit menevät vielä alemmalla kulutuksella ja ero liittynee isolta osin juuri renkaisiin.

Onko painoa vaan niin paljon, että joku 18” aavistuksen kapeampi rengaistus ei toimi? Vai vaikuttaako tähän myös huomattavan pitkä akseliväli ja suht. leveä kori?
 
En kyllä suoraan sanottuna ymmärrä, että miksi hyundai pakottaa noihin E-GMP-autoihin niin isoja ja läskejä kumeja. Nuo konat ja classic ioniqit menevät vielä alemmalla kulutuksella ja ero liittynee isolta osin juuri renkaisiin.

Onko painoa vaan niin paljon, että joku 18” aavistuksen kapeampi rengaistus ei toimi? Vai vaikuttaako tähän myös huomattavan pitkä akseliväli ja suht. leveä kori?
En tiedä varmuudella, mutta kantavuutta renkaalle ainakin saa helpommin isommalla koolla.
 
Ei liity jännitteeseen, kuten jo todettiinkin. Sen ymmärrän kyllä, jos arvostat hyvää latauskäyrää. Esim. 800V Lucidin käyrähän laskee ihan kuin Teslassa. Volkkarikin on parantunut tälle vuodelle ja ottaa noin 70kW 80%:n varauksella ja oli Björnin 1000km testissä useimpia 800V korealaisia nopeampi.
Ei liity suoraan jännitteeseen, mutta pääsääntöisesti useimmat ellei jopa kaikki 800V autot ovat kovia lataamaan. 400V autoissa on aika arpapeliä miten lataavat. Tuota 1000km testiä ei kannata sekoittaa latausnopeuteen, koska siihen vaikuttaa suuresti muutkin asiat kuin latausnopeus kuten kulutus, sää, lämpötila jne.
 
Menee toki jossain määrin OT:ksi mutta kyllähän vannekokojen suurenemisen todellinen syy on 90%:sti ulkonäkö.

Varmaan isompi vierintäkehä on tiettyyn rajaan asti myös rullaavampi, mutta yleensä se yhdistyy kasvavaan leveyteen ja matalaan profiiliin, jotka sitten taas heikentävät rullaavuutta.

Poikkeuksiahan myös on ja noita erikoiskokoja, kuten BMW i3:n 155/70r19.

Jos itsellä olisi mahdollisuus valita muuten sama auto pienemmällä ja korkeamman profilin rengaskoolla niin varma valinta kun hyödyt ylittää haitat kaikissa normaaleissa ajotilanteissa.
 
Ei liity suoraan jännitteeseen, mutta pääsääntöisesti useimmat ellei jopa kaikki 800V autot ovat kovia lataamaan. 400V autoissa on aika arpapeliä miten lataavat. Tuota 1000km testiä ei kannata sekoittaa latausnopeuteen, koska siihen vaikuttaa suuresti muutkin asiat kuin latausnopeus kuten kulutus, sää, lämpötila jne.
800V henkilöautoja nyt ei käytönnössä ole muita kuin E-GMP :t ja Taycan. Sinänsä tuo 800V suositus on siis ihan pätevä, jos haetaan hyvää matka-autoa, mutta ihan yhtä hyvin voi vaan suositella vaikka Teslaa tai niitä VAG:eja, joissa on esilämmitys laturille. Jos jollekin ummikolle pitäisi suositella niin melkein mieluummin Tesla tai VAG niin ei tarvitse miettiä laturin voltteja ja POI-pisteitä esilämmitystä varten.

1000km testi ei tosiaan suoraan mittaa latausnopeutta, mutta jos se "paremmin lataava" ei ole tuossa sen nopeampi kuin suunnilleen saman kokoinen ja muotoinen verrokki vastaavissa oloissa niin missä hyöty?
 
Pienellä kulkee kyllä sulla Ioniq5! Itsellä 23 AWD 20" renkailla tänään viimex todettu tihkusateessa 100km/h(+5kmh) kulutus 21-22kWh/h. Lämpötila oli 16-18 astetta. Käytännössä kesäkelissä jos ajaa satasta niin kulutus pyörii 20 tietämillä kuivalla kelillä, lämpötilan ollessa yli 20. Sit 25 asteen helteessä kun matkavauhti 80-100, suurinosa kaheksaakymppiä niin saanut kulutuksen johonki 16-17kWh. Tuo 80 ja 100 ero on kulutuksessa on huima kun tää auto on kenkälaatikon muotoinen.
Tuossa vielä tämän päivän erilliset etapit ja jokaiselle omat kulutuslukemat. Auto täynnä ihmisiä ja takakontti ihan täynnä tavaraa. Ekassa etapissa suurin keskinopeus (lähes kokonaan 100km/h maantietä) ja vikassa taas alhaisin keskinopeus (enemmän 80km/h ajoa letkassa).

Oulu - Ylivieska
1000049091.jpg


Ylivieska - Kauhava
1000049092.jpg


Kauhava - Kauhajoki
1000049093.jpg


Edit: tässä vielä yksi etappi lähestulkoon pelkästään 80km/h alueella ajoa.

Kauhajoki - Kankaanpää
1000049138.jpg
 
Viimeksi muokattu:
Tuossa vielä tämän päivän erilliset etapit ja jokaiselle omat kulutuslukemat. Auto täynnä ihmisiä ja takakontti ihan täynnä tavaraa. Ekassa etapissa suurin keskinopeus (lähes kokonaan 100km/h maantietä) ja vikassa taas alhaisin keskinopeus (enemmän 80km/h ajoa letkassa).

Oulu - Ylivieska
1000049091.jpg


Ylivieska - Kauhava
1000049092.jpg


Kauhava - Kauhajoki
1000049093.jpg
Vakkarilla varmaan ajelet? Itse ajan aina vakkarilla enkä harrasta mitään kikkailuja ja optimoituja rullauksia tms. Nopeus aina rajoitus +5.
 
Vakkarilla varmaan ajelet? Itse ajan aina vakkarilla enkä harrasta mitään kikkailuja ja optimoituja rullauksia tms. Nopeus aina rajoitus +5.
Vakkarilla 99% maantiellä ja motarilla. Taajamissakin aina kun järkevästi mahdollista.
 
Tuossa vielä tämän päivän erilliset etapit ja jokaiselle omat kulutuslukemat. Auto täynnä ihmisiä ja takakontti ihan täynnä tavaraa. Ekassa etapissa suurin keskinopeus (lähes kokonaan 100km/h maantietä) ja vikassa taas alhaisin keskinopeus (enemmän 80km/h ajoa letkassa).

Oulu - Ylivieska
1000049091.jpg


Ylivieska - Kauhava
1000049092.jpg


Kauhava - Kauhajoki
1000049093.jpg

Miksi noihin näyttöihin ei tule näkyville ajetun pätkän keskinopeutta?

Mersuissa ainakin tuli myös keskinopeus näkyville.
 
Nää on vähän hassuja. Mä arvelisin, että suurin osa autoilijoista käy tauolla lähinnä kusella ja hakee mahd. take away kahvin mukaan. Tuohon speksiin autot eivät ole ennen ihmisiä valmiina. Ei mullakaan ole ollut vaikeuksia totutella - varsinkaan kesäkeleillä - näihin vähän venytettyihin vartin kusitaukoihin 3-4h välein, mutta en yritä väittää etteikö sähköauto olisi pakottanut muuttamaan tottumuksiani. +600km matkoilla, joilla lataustauko on pakko pitää ja virtaa otettava pidempään kun kusemisen ajan, yksikään auto ei ole ennen itseäni valmis, vaan olen se joka joutuu keksimään oheistoimintaa jolla saan ne minuutit siinä tapettua.
Hassua vaan on se, että irrotat yhden lauseen asiayhteydestä. Tuo koski nimenomaista lataustapahtumaa kuten ehkä olisi voinut kontekstista kyetä päättelemään.

Mutta jos lähdetään tähän latausnopeuteen menemään, niin yritä nyt muistaa, että ihmiset ja matkat ovat erilaisia. Perhe tuossa jo mainittiinkin (ja mainitsemani tapahtuma liittyi perheen ruokailuun), mutta minulle on aidoksi ongelmaksi muodostunut yksin ajaessakin liian nopea lataus. Pääasiassa tarvitsen vain todella pienen hörpyn lisää, että pääsen vakioreittini läpi. Auto imee 5 minuutin kusitauossakin paljon enemmän kuin olisi tarvis. Eli sun valitusvirsi auton odottamisesta on täysin puhdas henkilökohtainen kusematta lappiin-ongelmasi, jota ei pidä tai kannata yleistää.
 
En tiedä varmuudella, mutta kantavuutta renkaalle ainakin saa helpommin isommalla koolla.
Kia eNiroa saa 215/55R17 renkailla ja tyhjä paino joku ~1750kg.

Onko ~2000kg EV6 juuri sen verran painavampi, että tarvitaan 235/55R19 minimissään, puhumattakaan noista 20-21” nakeista.
 
Omassa Volvossa @2100kg on pienemmät nakit. Eli 235/55r19 edessä ja takana 255. Nuo oli pienimmät millä sen sai.
 
mutta minulle on aidoksi ongelmaksi muodostunut yksin ajaessakin liian nopea lataus. Pääasiassa tarvitsen vain todella pienen hörpyn lisää, että pääsen vakioreittini läpi. Auto imee 5 minuutin kusitauossakin paljon enemmän kuin olisi tarvis.
Olettaen, että ongelmasi liittyy tässä tapauksessa kulujen optimoimiseen, niin kukaan ei varmaan suutu jos laitat autosi latausrajan siten, että lopettaa lataamisen minuuttia tai jopa pari minuuttia ennen kun tulet vessasta. Mitään muuta ongelmaa en oikein tässä osaa nähdä.
 
Olettaen, että ongelmasi liittyy tässä tapauksessa kulujen optimoimiseen, niin kukaan ei varmaan suutu jos laitat autosi latausrajan siten, että lopettaa lataamisen minuuttia tai jopa pari minuuttia ennen kun tulet vessasta. Mitään muuta ongelmaa en oikein tässä osaa nähdä.
Monella laturilla on jonkunlainen idle-fee vissiin? Vai starttaavatko nuo vasta joskus tunnin kohdalla?

Sietäisi laittaa suoraan joku 50snt/min CCS-töpselissä roikkumisen hinnaksi tai sähkön hinta, kumpi nyt sattuukaan olemaan korkeampi.

Toki tämä sillä oletuksella, että töpselistä saa sen 100kW jos auto sen pystyy ottamaan. Pahasti alimitoitetut jaetut / 50kW tolpat saavatkin olla sitten halvempia.
 
En tiedä varmuudella, mutta kantavuutta renkaalle ainakin saa helpommin isommalla koolla.
Kantavuutta saa juu helpommin, mutta ymmärrän sen paremmin jonkun erittäin raskaan (kok. massa yli 3 tn) sähköauton kohdalla, en Ioniq 5:n. Pakurenkaita (16") toki saisi suurilla kantavuuksilla yli kolmetonnisillekin, mutta kulutuskestoon tehtyjen painotusten takia heikentynyt pito ja suurempi rengasmelu eivät oikein ole hyvä kompromissi henkilöautoihin, joilla tyypillisesti ajetaan vähemmän kilometrejä vuodessa.

Suurin syy lienee ulkonäkö, eli yritetään häivyttää suurella pyöräkoolla möhkösämpylyyttä, joka on seurausta lattian alla sijaitsevan akun aiheuttamasta korotuksesta. Toinen on sporttisempi ohjaustuntuma, tai sitten paikataan juosten kustun alustasuunnittelun tuomia haasteita väistökokeissa.


Testataan, millaisia renkaita Ioniq 5 LR AWD kelpuuttaisi. Kokonaismassa on 2560 kg. En jaksa tarkistaa jakautumista akselien kesken, mutta sähköautoissa massa on varsin tasaisesti jakautunut akselien puoliväliin - sattuneesta syystä. Oletetaan kuitenkin raskaammalla akselilla olevan 100 kg enemmän painoa. Tällöin akselimassat olisivat 1230 kg ja 1330 kg, joista jälkimmäinen on oleellinen renkaita valitessa. Yhden renkaan tulee kantaa 1330 kg / 2 = 665 kg. Renkaan kantavuusindeksin pitää siis olla >= 94.

Jos jarruille riittää 16 ":
Kantavuutta 2680 kg, polttoaine A, 205 mm:

Jos jarrut vaativat 17":
Kantavuutta 2760 kg, Polttoaine A, 205 mm:

Jos ulkonäkö vaatii 18":
Kantavuutta 3000 kg, polttoaine A, 215 mm:


Siinä oli kolmella eri vannekoolla Ioniq 5:lle riittäviä renkaita, joiden vierinvastuskerroin on parasta A-luokkaa (Cr <= 0,0065) ja ilmanvastuskin siedettävä vaatimattoman 205-215 mm leveyden ansiosta. Hinnat olivat 95-161 €/kpl.


Jos auto olisi ollut raskaampi kolmetonninen, voisi sellaiseenkin laittaa jarrujen salliessa 16" non-pakurenkaat, esim:

Kantavuutta 3100 kg, polttoaine A, leveys 205 mm ja hinta 118 €/kpl.


Edit. Tarkistin Traficomista, niin 2024 Ioniq 5 77 kWh Premium business AWD:n akselimassat ovat 1280 kg ja 1380 kg (vaikka kok.massa on vain 2560 kg). Tuolle mallille kantavuusluokan tulee olla väittämäni 94:n sijaan 95, eli ensimmäinen noista 16"-vaihtoehdoista ei kelpaa.
 

Liitteet

  • Screenshot_2024-07-21-19-22-23-30_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2024-07-21-19-22-23-30_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    101,3 KB · Luettu: 8
Viimeksi muokattu:
Monella laturilla on jonkunlainen idle-fee vissiin? Vai starttaavatko nuo vasta joskus tunnin kohdalla?

Sietäisi laittaa suoraan joku 50snt/min CCS-töpselissä roikkumisen hinnaksi tai sähkön hinta, kumpi nyt sattuukaan olemaan korkeampi.

Toki tämä sillä oletuksella, että töpselistä saa sen 100kW jos auto sen pystyy ottamaan. Pahasti alimitoitetut jaetut / 50kW tolpat saavatkin olla sitten halvempia.
Vaikea sanoa kun ei ole tarvinnut moisia miettiä. En ole aiemmin kuullut edes pahimpien sähköautofanaatikkojen kertovan autojensa lataavan liian nopeasti, niin lähinnä koitin arvailla ongelman juurisyytä kun sitä ei erikseen tuossa mainittu.
Ainahan on myös mahdollisuus seisoa käsi kiinni siinä töpselissä kunnes auto on valmis ja mennä sen jälkeen sinne kuselle ettei pala ylimääräisiä senttejä virtaan. Niinhän se homma polttiksillakin toimi.
 
Kantavuutta saa juu helpommin, mutta ymmärrän sen paremmin jonkun erittäin raskaan (kok. massa yli 3 tn) sähköauton kohdalla, en Ioniq 5:n. Pakurenkaita (16") toki saisi suurilla kantavuuksilla yli kolmetonnisillekin, mutta kulutuskestoon tehtyjen painotusten takia heikentynyt pito ja suurempi rengasmelu eivät oikein ole hyvä kompromissi henkilöautoihin, joilla tyypillisesti ajetaan vähemmän kilometrejä vuodessa.

Suurin syy lienee ulkonäkö, eli yritetään häivyttää suurella pyöräkoolla möhkösämpylyyttä, joka on seurausta lattian alla sijaitsevan akun aiheuttamasta korotuksesta. Toinen on sporttisempi ohjaustuntuma, tai sitten paikataan juosten kustun alustasuunnittelun tuomia haasteita väistökokeissa.


Testataan, millaisia renkaita Ioniq 5 LR AWD kelpuuttaisi. Kokonaismassa on 2560 kg. En jaksa tarkistaa jakautumista akselien kesken, mutta sähköautoissa massa on varsin tasaisesti jakautunut akselien puoliväliin - sattuneesta syystä. Oletetaan kuitenkin raskaammalla akselilla olevan 100 kg enemmän painoa. Tällöin akselimassat olisivat 1230 kg ja 1330 kg, joista jälkimmäinen on oleellinen renkaita valitessa. Yhden renkaan tulee kantaa 1330 kg / 2 = 665 kg. Renkaan kantavuusindeksin pitää siis olla >= 94.

Jos jarruille riittää 16 ":
Kantavuutta 2680 kg, polttoaine A, 205 mm:

Jos jarrut vaativat 17":
Kantavuutta 2760 kg, Polttoaine A, 205 mm:

Jos ulkonäkö vaatii 18":
Kantavuutta 3000 kg, polttoaine A, 215 mm:


Siinä oli kolmella eri vannekoolla Ioniq 5:lle riittäviä renkaita, joiden vierinvastuskerroin on parasta A-luokkaa (Cr <= 0,0065) ja ilmanvastuskin siedettävä vaatimattoman 205-215 mm leveyden ansiosta. Hinnat olivat 95-161 €/kpl.


Jos auto olisi ollut raskaampi kolmetonninen, voisi sellaiseenkin laittaa jarrujen salliessa 16" non-pakurenkaat, esim:

Kantavuutta 3100 kg, polttoaine A, leveys 205 mm ja hinta 118 €/kpl.
Jos Io5 on sama kuin EV6 niin 18” vanteilla millipeliä mahtuuko pyörimään. 19” pienin vakiokoko pl. N ja GT
 
Jos Io5 on sama kuin EV6 niin 18” vanteilla millipeliä mahtuuko pyörimään. 19” pienin vakiokoko pl. N ja GT
Ja miksi on tehty sellaiset jarrut, että edes 18" ei meinaa mahtua pyörimään. Ulkonäköä, pullistelua ja kuviteltua rata-ajoa. Ennen on Ioniq 5:ttä raskaammat maasturit, S-mersut ja rolssit pysähtyneet jarruilla, jotka mahtuvat 15-16" vanteiden kanssa.

No, nätit on, mutta sähköä kuluu, epätasaisuudet tärskäyttää ja lompakossa käy huju rengaskaupoilla.
 
Viimeksi muokattu:
Jos Io5 on sama kuin EV6 niin 18” vanteilla millipeliä mahtuuko pyörimään. 19” pienin vakiokoko pl. N ja GT
Saisiko EV6:een lain puolesta laittaa 18" vanteet? Vannekoon muutoksia kun googlailee, niin ohjeet tuntuu koskevan vaan jotain teinituunausta isompiin vanteisiin ja leveämpiin renkaisiin.
 
Ja miksi on tehty sellaiset jarrut, että edes 18" ei meinaa mahtua pyörimään. Ulkonäköä, pullistelua ja kuviteltua rata-ajoa. Ennen on Ioniq 5:ttä raskaammat maasturit, S-mersut ja rolssit pysähtyneet jarruilla, jotka mahtuvat 15-16" vanteiden kanssa.

No, nätit on, mutta sähköä kuluu, epätasaisuudet tärskäyttää ja lompakossa käy huju rengaskaupoilla.
En osaa HK puolesta sanoa mutta äkkiseltään kun katson tuota pihalla seisovaa ensimmäisen generaation Mersun ML johon vielä 16” saa juuri mahtumaan ja paino on samaa luokkaa kuin Ion5/Ev6 niin on jarruissa jo tuntumaltaan iso ero. Äkkiä googlettamalla 100kmh vauhdista eroa 10m pysähtymismatkassa.
 
Saisiko EV6:een lain puolesta laittaa 18" vanteet? Vannekoon muutoksia kun googlailee, niin ohjeet tuntuu koskevan vaan jotain teinituunausta isompiin vanteisiin ja leveämpiin renkaisiin.
Tästä en ole varma mutta joskus kun asiaa kyselin konttorilla niin väitettiin että tuuma suuntaan tai toiseen valmistajan suosituksista. Elin jos manuaalista löytyy 19” - 21” kokoja niin 18”-22” olisi vielä OK. Tiedä sitten mikä on virallinen totuus.
 
En osaa HK puolesta sanoa mutta äkkiseltään kun katson tuota pihalla seisovaa ensimmäisen generaation Mersun ML johon vielä 16” saa juuri mahtumaan ja paino on samaa luokkaa kuin Ion5/Ev6 niin on jarruissa jo tuntumaltaan iso ero. Äkkiä googlettamalla 100kmh vauhdista eroa 10m pysähtymismatkassa.

Ei se jarrulevyn koko kaikkea kerro vaan jarruissa on paljon muitakin muuttujia. Samaten pitäisi olla samanlaiset renkaat jotta olisi vertailtavissa, maastureissa yleensä on hieman karkeampikuvioiset renkaat.
 
Ei se jarrulevyn koko kaikkea kerro vaan jarruissa on paljon muitakin muuttujia. Samaten pitäisi olla samanlaiset renkaat jotta olisi vertailtavissa, maastureissa yleensä on hieman karkeampikuvioiset renkaat.
Tuo on ihan totta jos vertaillaan tuota jarrutusmatkaa. Pitäisi olla sama päivä ja paikkakin että olisi hyvin vertailukelpoisia. Mutta pääsääntöisesti kyllä omissa autoissa mitä on ollut niin isommat jarrut on tuntunut paremmilta. GL Mersussa jossa massaakin enemmän taisi olla takana vastaavat levyt kuin Enyaqissa edessä ja tuntuma todella hyvä. Skodassa taas ne surullisen kuuluisat rummut takana ja yhdet huonoimmista jarruista mitä minun autoissa on ollut. Kaikki tämä siis IMHO, mitään mittausdataa ei ole näyttää.
 
Olettaen, että ongelmasi liittyy tässä tapauksessa kulujen optimoimiseen, niin kukaan ei varmaan suutu jos laitat autosi latausrajan siten, että lopettaa lataamisen minuuttia tai jopa pari minuuttia ennen kun tulet vessasta. Mitään muuta ongelmaa en oikein tässä osaa nähdä.
Ei tuo nyt varsinainen ongelma ollut, mutta autoa vaihtaessa tullut huomio, että joskus latausnopeuskin voi olla pahasta. Ei tässä kukaan parin minuutin ja pennosten takia ole järjestelmiä räppäämässä. Esimerkkini vain korosti eroa ajatukseesi, että nopeampi lataus olisi aina jotenkin parempi. Täysin tapauskohtaista.

Toki tämä sillä oletuksella, että töpselistä saa sen 100kW jos auto sen pystyy ottamaan. Pahasti alimitoitetut jaetut / 50kW tolpat saavatkin olla sitten halvempia.
No tuo Ioniq 5 repii 800 V laturilla 30-40% varauksella parhaimmillaan sen 200+ kW, jos ei ole muita, niin äkkiä siitä tulee "turhaa" kWh latausta aikalailla paljon. Myöhään illalla kun tyypillisesti ajelen, niin aseman 300 kW on yleensä saatavissa. Kusitauolla latauksen nyt voi räpätä apista poikki, jos siltä tuntuu, mutta jos syödäkin haluaisin, niin menee ärsyttäväksi. Selkäranka ei anna seisottaa autoa lataamatta latausruudussa. Yleensä silloin pistän akkuun sen 2-3 min latinkia ja siirrän auton pois. #firstworldproblems
 
Viimeksi muokattu:
800V henkilöautoja nyt ei käytönnössä ole muita kuin E-GMP :t ja Taycan. Sinänsä tuo 800V suositus on siis ihan pätevä, jos haetaan hyvää matka-autoa, mutta ihan yhtä hyvin voi vaan suositella vaikka Teslaa tai niitä VAG:eja, joissa on esilämmitys laturille. Jos jollekin ummikolle pitäisi suositella niin melkein mieluummin Tesla tai VAG niin ei tarvitse miettiä laturin voltteja ja POI-pisteitä esilämmitystä varten.

1000km testi ei tosiaan suoraan mittaa latausnopeutta, mutta jos se "paremmin lataava" ei ole tuossa sen nopeampi kuin suunnilleen saman kokoinen ja muotoinen verrokki vastaavissa oloissa niin missä hyöty?

Farmari-Taycan lataa kesät talvet Ionitystä 250kW (tai vähän yli) kun akun lämmitys menee päälle navilla. Omassa tallissa 22kW ja mökillä 11kW mutta siellä ei olekaan kiire.

Kevyillä vanteilla 305-leveät takarenkaat ja 265 edessä nostaa kulutusta noin 15% vs siihen jos ajaa normi 285/245 setillä. Laskemalla tuo johtuu siis melkein tarkkaan puolella siitä että nämä on 7-8% leveämmät ja toinen puolisko siitä että 21-tuuman vanteet on avoimet kun orkkis 20-tuumaiset melko suljetut.

Käytännössä vastaava 3-4kWh/100km kulutuksen ero tuolla matkalla on 0.2-1.0euroa eli ei yhtään mitään :)

-Jari-
 

Liitteet

  • 20240414_135647918_iOS.jpeg
    20240414_135647918_iOS.jpeg
    398,2 KB · Luettu: 110
Miksi noihin näyttöihin ei tule näkyville ajetun pätkän keskinopeutta?

Mersuissa ainakin tuli myös keskinopeus näkyville.
Enpä osaa sanoa. Korean insinööri on jostain syystä päättänyt, ettei sitä tietoa tarvitse suoraan ja jokainen laskekoot itse, jos tarvitsee :D En ole ihan kaikkia valikoita jaksanut niin kammata, jos tuo keskinopeus löytyisi jostain muualta.
 
... , mutta ihan yhtä hyvin voi vaan suositella vaikka Teslaa tai niitä VAG:eja, joissa on esilämmitys laturille. Jos jollekin ummikolle pitäisi suositella niin melkein mieluummin Tesla tai VAG niin ei tarvitse miettiä laturin voltteja ja POI-pisteitä esilämmitystä varten.
Itse juuri kolme vuotta ajelin ID4:llä. Latausnopeudessa ei mitään jakoa Ioniq 5:lle ja kulutuksessakin jää jälkeen ainakin omissa ajoissa. Eilen juuri laturilla vuoden vanha ID4 GTX latasi 50kW teholla samoilla prosenteilla kuin oma Ioniq 5 sai vieressä yli 130kW. Kaveri kertoi, ettei autollaan ole ikinä yli 150kW saanut ladattua.
 
Itse juuri kolme vuotta ajelin ID4:llä. Latausnopeudessa ei mitään jakoa Ioniq 5:lle ja kulutuksessakin jää jälkeen ainakin omissa ajoissa. Eilen juuri laturilla vuoden vanha ID4 GTX latasi 50kW teholla samoilla prosenteilla kuin oma Ioniq 5 sai vieressä yli 130kW. Kaveri kertoi, ettei autollaan ole ikinä yli 150kW saanut ladattua.
Parannus tuli tämän vuoden malliin, joita on vielä aika vähän liikenteessä. Ja riippuu siitä onko taka- vai neliveto. Tällä videolla Q4 quattron lataus ja käsittääkseni vastaavasti lataavat myös ID.4 neliveto ja ID.7:
 
@pokkus ja @Mava: Ioniq 5 valot? Risuja vai ruusuja?
Itse en pysty sanomaan vielä mitään, sain auton vasta huhtikuussa. Odotukset ei ole kyllä korkealla kun niitä on melko vuolaasti haukuttu. :)
Uskon kyllä itse niillä pärjääväni, kaikissa autoissa jotka minulla ollut niin huonot pitkät. En usko että voi olla tässä huonommat.
 
On se tämä keli kyllä melko vekkuli. MX-30 nyt ollut pääosin käytössä kesällä ja lomilla hurjan 30kW akkunsa kanssa, jossa ”pikalataus” on maksimissaan 37kWh. Random taajamaa/maantietä kun ajelee keskinopeuden ollessa siinä 72-75 (auton mukaan), on kulutus seilannut 11 - 14kWh satasta kohden. Kakkosautohan tämä on ja mitään pitkää matkaa ei tule taitettua ellei ihan masokistiksi rupea, mutta tälläkin pikkuakulla pääsee yllättävän pitkälle. Autohan on ajossa mukava, hiljainen ja käyttäytyy loogisesti. Vielä kun Mazda olisi tunkenut edes sen 50kWh akun tähän, niin pärjäisi ykkösautonakin.
 
On se tämä keli kyllä melko vekkuli. MX-30 nyt ollut pääosin käytössä kesällä ja lomilla hurjan 30kW akkunsa kanssa, jossa ”pikalataus” on maksimissaan 37kWh. Random taajamaa/maantietä kun ajelee keskinopeuden ollessa siinä 72-75 (auton mukaan), on kulutus seilannut 11 - 14kWh satasta kohden. Kakkosautohan tämä on ja mitään pitkää matkaa ei tule taitettua ellei ihan masokistiksi rupea, mutta tälläkin pikkuakulla pääsee yllättävän pitkälle. Autohan on ajossa mukava, hiljainen ja käyttäytyy loogisesti. Vielä kun Mazda olisi tunkenut edes sen 50kWh akun tähän, niin pärjäisi ykkösautonakin.
Mielenkiintoista, että joku päätyy sähköiseen MX-30:een, erityisesti Suomessa. Talvella järkevä range on kai jotain 100 km, ettei tarvitse ajella akkua 0-100% välillä? Vaikka se sopisi ajoprofiiliin, niin tuossa ei jää paljon varaa mihinkään yllättävään edes kakkosautossa. Toivottavasti auto riittää tarpeisiinne. Olisi kiva kuulla miten sen kanssa arki sujuu talvella.
 
Mielenkiintoista, että joku päätyy sähköiseen MX-30:een, erityisesti Suomessa. Talvella järkevä range on kai jotain 100 km, ettei tarvitse ajella akkua 0-100% välillä? Vaikka se sopisi ajoprofiiliin, niin tuossa ei jää paljon varaa mihinkään yllättävään edes kakkosautossa. Toivottavasti auto riittää tarpeisiinne. Olisi kiva kuulla miten sen kanssa arki sujuu talvella.
Tuo 100km ehkä aivan pahimpina pakkaspäivinä. Etelän talvessa voi varmaan odottaa lähemmäs 150km:n rangea. Jos perusajot on vaikka 50km päivässä niin aika hyvin tuolla vielä pärjää pienten yllätystenkin kanssa kun kuitenkin on CCS, vaikka latausteho ei huimaakaan. En pidä mitenkään pöllömpänä valintana vaikka 40kWh Leafiin verrattuna, vaikka toki oli uutena aivan legendaarisen huono sähköauto hintaisekseen.
 
Tuli tuosta omasta Volvosta mieleen että en ole varma mahtuisiko nuo etujarrulevyt enää, 18" hipoisi vanteen reunoja. Nyt sentään pari senttiä tjs. varaa.
 
Tuo 100km ehkä aivan pahimpina pakkaspäivinä. Etelän talvessa voi varmaan odottaa lähemmäs 150km:n rangea. Jos perusajot on vaikka 50km päivässä niin aika hyvin tuolla vielä pärjää pienten yllätystenkin kanssa kun kuitenkin on CCS, vaikka latausteho ei huimaakaan. En pidä mitenkään pöllömpänä valintana vaikka 40kWh Leafiin verrattuna, vaikka toki oli uutena aivan legendaarisen huono sähköauto hintaisekseen.
Laskeskelin, että jos wltp on 200 km, mutta akkua lataillaan 10-90% välillä ja talvella range on 70% wltp:stä, niin jäljelle jää 112 km. Joka toinen päivä lataus 40 km päivittäisellä ajolla jättää akkuun enää 30 km ajoa. Ykkösauton vikaantuminen, lääkäri reissu tai mikä tahansa muu yllättävä asia onkin nopeasti ongelma.

Tullessaan sähköinen MX-30 näytti hyvinkin mielenkiintoiselta, kunnes siitä selvisi hinta ja akun koko. Kumpi tahansa yksinään vei innostukseni siihen.
 
mikä tai mitkä autot olisi suositeltavia vaihtoehtoja ja omistusmuotoja jos haetaan sähköautoa eläkeläisen käyttöön ja budjetti olisi tuossa 30k€ paikkeilla? Jos omaksi ostamalla tai rahoittamalla, pitäisi pohtia myös auton arvonalenemaa. Vaihtoehdot herkästi suuntautuu näihin BYD ja MG:n tuotteisiin joita saa melkein uutena tuohon budjettiin. Kantamaa saisi olla se wltp 400km ja mielestäni suomen olosuhteissa tuo ilp on aika tärkeä.
 
Laskeskelin, että jos wltp on 200 km, mutta akkua lataillaan 10-90% välillä ja talvella range on 70% wltp:stä, niin jäljelle jää 112 km. Joka toinen päivä lataus 40 km päivittäisellä ajolla jättää akkuun enää 30 km ajoa. Ykkösauton vikaantuminen, lääkäri reissu tai mikä tahansa muu yllättävä asia onkin nopeasti ongelma.

Tullessaan sähköinen MX-30 näytti hyvinkin mielenkiintoiselta, kunnes siitä selvisi hinta ja akun koko. Kumpi tahansa yksinään vei innostukseni siihen.
Latailisin ihan huoletta täyteen ainakin talvella, jos on pienikin pelko että range ei riitä. Ja voi sen myös ajaa tyhjäksi. Jos lataus on vain joka toinen päivä niin ymmärrän ongelman, mutta eikö voisi laidata joka yö?
 
Eikä siihen 70% WLTP:stä talvella voi luottaa. Sohjokeli, sade, tuuli ... kaikki ne vaikuttavat sähköauton rangeen ei-positiivisesti™. Sitten kun auto päivittää rangea työpäivän kuluessa esim. pakkasen kiristymisen vuoksi, voi tulla iloisia yllätyksiä kotiin lähtiessä. Nimim. "Entinen sähköautoilija"
 
Latailisin ihan huoletta täyteen ainakin talvella, jos on pienikin pelko että range ei riitä. Ja voi sen myös ajaa tyhjäksi. Jos lataus on vain joka toinen päivä niin ymmärrän ongelman, mutta eikö voisi laidata joka yö?
Juuri näin. Ehkä jopa tyypillisessä sähköauto kakkosautona tapauksessa ajetaan joka päivä, jolloin IMO ei tarvitse pelätä 100% lataamista. Eri juttu jos on ajamatta esim useamman päivän.
 

Statistiikka

Viestiketjuista
283 207
Viestejä
4 864 527
Jäsenet
78 619
Uusin jäsen
Deeäx

Hinta.fi

Back
Ylös Bottom