Käsittelet asiaa täysin reaalimaailman ulkopuolelta. Kaikkia autoja ei ladata samaan aikaan, 11 kW teholla saati iltapäivällä 16-18.
Kuten joulusauna ei ole samaan aikaan, taloja ei lämmitetä samaan aikaan, ihmiset eivät tule töistä samaan aikaan ja ruuhkia ei sen takia ole. Onhan meillä tieverkostokin, jonka kapasiteetti pitäisi Kehä III:lla riittää mainiosti, mutta silti ihmiset tarvitsevat autoansa aina samoihin aikoihin ja se aiheuttaa ruuhkia. Nyt, jos he aina käyttävät samaan aikaan autoa, niin kyllä he sinne lataukseenkin päätyvät silloin - samaan aikaan.
Ei kaikkia autoja ladata yhtä aikaa.
Kaikki autot eivät ole joka päivä liikenteessä, saati samaan aikaan. Eikä kehälläkään ole kaikki samaan aikaan liikenteessä, vaikka se ruuhkautuu. Kaikki ihmiset eivät ole töissä klo 8-16, ei edes 7-17 välillä. Sähköverkkoa ei ole koskaan mitoitettu niin, että kaikissa käyttöpaikoissa laitetaan sähköt päälle yhtä aikaa vaan tiedetään risteilyä tapahtuvan kaikessa sähkön käytössä.
Tulevaisuudessa iso riski on hyvin vaihteleva pörssihinta, joka ohjaa kulutusta yhä enemmän halvoille tunneille. Silloin rajoitteena ei ole tuotanto vaan verkko (koska halvan sähkön aikaan tuotantokapasiteettia lähtökohtaisesti piisaa). Toki tiukan pakkasen ja tyynen sään aikaan sähköstä on niukkuutta, se on nähty. Niitä hetkiä ei tosin ole paljon. Viimeisen 16 vuoden aikana muistaakseni kuutena vuorokautena. Talvi 2022-2023 on sitten poikkeus Puten takia, mutta onneksi niukkuustilanne ei realisoitunut lauhan talven takia.
Sähköautojen merkitys on lillukanvarsia sähköntuotantokapasiteetin kannalta verrattuna kaukolämmön sähköistymiseen.
Supersuko-rasioita myydään kaupoissa, eivät ne niin kalliita ole.
Kunnollinen latausasema asennuksineen on samanhintaista. Miksi tyytyä siis vähempään?
Entä jos talon (tai taloyhtiön) seinässä on valmiina peruspistorasia? Sen päivittäminen teollisuuspistorasiaksi (=latauspistorasia) maksaa noin 100-150 €, kun mukana on sähköasentajan työ. Jos tuon vaihtaa kolmivaihelatausasemaksi, tarvitsee tapauksesta riippuen vetää uusi kaapelointi, ostaa latausasema ja kytkeä se. Kustannukset ovat luokkaa 500-1000 euroa. Yksivaiheisen latausaseman saa halvemmalla, jos pystyy nykyistä kaapelointia hyödyntämään.
Timppelin esimerkki oli kallis versio sukolatausasemasta, mutta selvästi halvemmalla kyllä pääsee. Just tuttu maksoi vastaavasta operaatiosta 120 euroa asennuksineen. Tosin itse olen sitä mieltä, että latausasemasta säästäminen on säästämistä väärästä paikasta.
Itse arvioisin talven huippukulutuksen olevan noin 2-3 GW korkeampi, jos 100 % olisi ladattavia. Ei sovi unohtaa, että lohkoja ja sisälämppäreitä lähtee aika monta pois, jos autokanta vaihtuisi. Esim. 2,756 miljoonaa Auriksen lohkoa ja 1400 W sisätilaa veisi yhtaikaa 4 961 MW. Oho, sähköautot vie vähemmän! Lohkoissa on vielä se, että niitä on oikeasti aika monta päällä samaan aikaan ennen työpäivän alkamista. Onneksi kaikilla ei ole sisätilaa tai edes lohkoa.
Arvioisin kulutuksen kasvun olevan n. 2GW. Tämä siksi, että autoista tehdään entistä energiatehokkaampia. Oli muuten hyvä huomio tuo lämppärit, koska niitä on paljon samaan aikaan päällä, vaikka ei tässäkään tapauksessa kaikkia.
Miten se sen ilmoittaa, jos laturin päästä ei tule signaalia?
Minulla tulee laturilta tieto, että kytketty ja latausta ei ole sallittu spot-ohjauksen takia.
Toinen auto ilmoittaa valolla, että kytkentä ok. Teslan osalta en ole jaksanut edes vilkuilla.